Praslin (Seychelles), nikan kampa ipan 1881 general Gordon okinexti ixochitlalpan Edén.
Se xochitlalpan: ¿San kinejnemiliaj noso melauak panos?
¡Xochitlalpan! ¿Tlenon kijtosneki? Kampa melak tlakualtsinkan niman melak tlaxoxojkan. Maski tikitaj anuncios tlen techyolchikauaj matiakan kampa kijtouaj se “xochitlalpan” tlen kichiua matoyolseuikan niman matikilkauakan tlen techajmana, tinochimej tikmatij ika ijkuak tokuepaskej tochan, nochi totlaueluan oksejpa texchiatoskej.
Maski ijkon, melak techyolpaktia tiknemiliskej ika tlaltikpaktli kualtsintias noso nochiuas se xochitlalpan. San ika ¿uelis tlaltikpaktli nokuepas se xochitlalpan, noso san kinejnemiliaj?
MIYEKAN TLAJTOUAJ ITECH XOCHITLALPAN
Melak miyek xiujtin, tlaltikpakchanejkej yotlanemilijkej ipan se xochitlalpan. Miyekej melak tlanemiliaj itech tlen Biblia kiteneua, ika onkatka “se xochitlalpan ipan Edén, itech ikisayan tonajli”. ¿Tlenon kichiuaya ika xochitlalpan melak makualtsin? Biblia kijtoua ika: “ToTajtsin Jehová okichiuj manoskaltikan kojtin tlen melak tikileuis niman uelis tijkuas”. Nochiuiyan ipan yejuin xochitlalpan melak kualtsin katka, niman melak temojkatlachialti ika itlajkotian xochitlalpan onkatka se “kojtli itech nemilistli” (Génesis 2:8, 9).
Noijki, amoxtli Génesis tlajtoua itech naui atentli tlen ualeuaya itech xochitlalpan. Ome atentli hasta aman ok ijki kintokayotiaj, se Tigris (noso Hiddekel) niman okse Éufrates (Génesis 2:10-14; nota). Yejuin atentin panouaj Irak, tlen yeuejkaui onkatka itech Persia, niman ontlami ipan golfo Pérsico.
Kuakon xtechmokatlachialtia ika akin chantij Persia melak tlajtouaj itech xochitlalpan. Se neskayotl, ipan se tlakenpetlatl persa tlen onochijchiuj ipan siglo dieciséis, tlen onka ipan Museo de Arte de Filadelfia (Pensilvania, Estados Unidos), ompa nestika se kualtsin xochitlalpan tlen tentika ika kojtin niman xochimej. Tlen teititia yejuin tlakenpetlatl san noijki ken kijtoua Biblia itech Edén, ika melak kualtsin niman melak xoxojki katka. Niman xsan yejon, tlajtojli xochitlalpan ualeua itech se tlajtojli persa tlen kijtosneki “xochitlalpan tsauktika”.
Niman miyekan, ipan okseki tlajtoltin niman kalpamej, noijki tlajtouaj itech xochitlalpan. Ijkuak tlaltikpakchanejkej onosemoyaujkej nochiuiyan, okitkikej tlen kimatiyaj itech xochitlalpan, niman ipan miyek xiujtin okinelojkej iuan intlaneltokiluan niman incuentos tlen okinchijchiujkej kampa onochantijkej. Niman ipan yejuin tonajli, miyekej tlaltikpakchanejkej kitekitiltiaj tlajtojli xochitlalpan ijkuak tlajtouaj itech kampa tlakualtsinkan.
KITEJTEMOUAJ XOCHITLALPAN
Seki tlakamej okijtokej ika okinextijkej xochitlalpan tlen yopoliujka. Se neskayotl, Charles Gordon, se general británico, oyaj kampa itoka Seychelles ipan 1881, melak okimojkatlachialti kenon melak tlaxoxojkan niman tlakualtsinkan katka ipan valle de Mai, tlen aman noita ken inyaxka nochimej tlaltikpakchanejkej, niman okitokayoti xochitlalpan Edén. Ipan siglo quince, Cristóbal Colón akin kistinemiya ipan mar, okinemili ika ikinextiskia xochitlalpan Edén ijkuak oajsik atlajkotian La Española, tlen amanin inyaxka República Dominicana niman Haití.
Amoxtli Mapping Paradise, tlen tlajtoua itech tlen yopanok, kipiya ipantsin 190 mapas tlen yeuejkaui okinchijchiujkej, niman ipan miyekej kitlaliaj Adán niman Eva ipan xochitlalpan Edén. Ipan yejuin, onka se mapa tlen okixkopinkej itech se tlajkuilojli tlen onochijchiuj ipan siglo trece, itoka Beato de Liébana. Tlakpak ipan yejuin mapa kipiya se pitentsin rectángulo niman itlajkotian onka xochitlalpan. Ompa peuaj naui atentli: Tigris, Éufrates, Pisón niman Guihón, niman naujkan onkisaj. Nonemilia ika yejuin kijtosneki kenon melak onosemoyauj cristianismo ipan tlaltikpaktli. Yejuin amamej teititiaj ika maski xnoixmati kanon onkatka xochitlalpan Edén, melak ipan tlanemiliaj.
John Milton, se tlajkuilojketl akin onen ipan siglo diecisiete, melak kixmatij ika poema tlen okichijchiuj, itoka El Paraíso perdido, yejuin okikixti itech amoxtli Génesis, ijkuak Adán niman Eva otlajtlakojkej niman okinkixtijkej itech Edén. Ipan tlen okijkuilo, Milton otlajto itech tlen okimijlikej tlaltikpakchanejkej ika oksejpa chantiskiaj nochipa ipan tlaltikpaktli. Okijkuilo: “Kuakon nochi tlaltikpaktli yes xochitlalpan”. Sakin, okijkuilo ika ome iamox El Paraíso recobrado.
NOPATLA KEN TLANEMILIAJ
Kuajli nesi ika yeuejkaui opeuj ika miyekej tlanemiliaj ipan se xochitlalpan tlen yopoliuj. Kuakon ¿tleka nesi ika yonoilkauj? Ijkon yopanok pampa, ken kijtoua amoxtli Mapping Paradise, “teólogos [...] nion xok kinemiliaj nomachtiskej kanon onkatka xochitlalpan”.
Miyek tlaneltokiltin temachtiaj ika tinochimej tiaskej iluikak, niman xtichantiskej ipan se xochitlalpan. San ika, Biblia kijtoua ipan Salmo 37:29: “Akin yolmelaujkej nemiskej ipan tlaltikpaktli, niman nochipa ipan chantiskej”. Pampa tlaltikpaktli kampa tichantij nion achijtsin xtlachia ken se xochitlalpan, ¿uelis tikchiaskej manochiua tlen Biblia kijtoua?a
TLAKTIKPAKTLI YES SE XOCHITLALPAN
ToTajtsin Jehová, akin okichijchiuj kachtopa xochitlalpan, yokijto ika oksejpa kiyektlalis tlen opoliuj. ¿Kenon kichiuas? Xkilnamiki ika Jesús otechmachti yejuin teoyotl: “Mauajla moTekiuajyo. Manochiua nikan ipan tlaltikpaktli tlen tejua tikneki, ijkon ken nochiua ne iluikak” (Mateo 6:10, TNM). Yejon Tekiuajyotl tlayekanas ipan nochi tlaltikpaktli, itekiuaj yes Jesucristo, niman kinpopolos nochi itekiuajyouan tlaltikpakchanejkej (Daniel 2:44). Ijkuak tlayekanas yejon Tekiuajyotl, nochiuas tlen toTajtsin kineki: se xochitlalpan ipan yejuin tlaltikpaktli.
Yeuejkaui, toTajtsin okichiuj ika teotlajtoketl Isaías makijkuilo kenon yes nemilistli ipan yejon xochitlalpan tlen toTajtsin yokijto kichiuas, kampa nochi tlen kichiua matitlajyouikan niman nochi tlaueltin tlen onka ipan yejuin tonaltin, xok oniaskej (Isaías 11:6-9; 35:5-7; 65:21-23). Timitstlajtlaniliaj xkinpoua yejon tlaxeloltin ipan moBiblia, nion xtiuejkauis. Melak mitsyolseuis tikmatis tlen toTajtsin kichiuas inpampa akin kitlakamatij itlanauatiluan. Akin nemiskej ipan yejon tonajli, kipiyaskej ome tlen Adán okipolo, pakiskej ipan se xochitlalpan niman kiyolpaktiskej toTajtsin (Apocalipsis 21:3).
¿Tleka uelis kuajli tikmatstoskej ika yemelak onias se xochitlalpan? Pampa Biblia techijlia: “Iluikamej, itlatkiuan Jehová, san ika, tlaltikpaktli yokinmakak inkoneuan tlaltikpakchanejkej”. Yejuin okijto toTajtsin, niman yejua “xueli tekajkayaua” (Salmo 115:16; Tito 1:2). Kuajli tikmatstokej ika nemilistli tlen Biblia kijtoua tikpiyaskej melak kualtsin yes: tinemiskej nochipa ipan se xochitlalpan.
a Melak tetlanemililtia ika ipan Corán, tlaxelojli 105 itech sura 21, “Teotlajtojkej” (Al-Anbiyā’), kijtoua: “Tlaltikpaktli kinoyaxkatiskiaj Notekipanojkauan akin yolmelaujkej”.