TLAMACHTIJLI 20
TLAKUIKAJLI 7 Jehová tokojtilis
Jehová mitsyolseuiya
“Ma tikyekteneuakan toTajtsin […] pampa yejua techiknelijtikaj niman nochipa techyoltlalijtikaj” (2 COR. 1:3).
TLEN TIKITASKEJ
Tlenon tiuelij itech ken Jehová okinyolseui judíos akin okinuikakej Babilonia.
1. ¿Kenijki nomachiliayaj judíos akin okinuikakej Babilonia?
XONTLANEMILI itech judíos akin okinuikakej Babilonia. ¿Kenijki nomachiliayaj? Yejuamej yokitakaj kenijki okixoxotonijkej Jerusalén, kampa yejuamej chantiyaj. Niman pampa miyek xiuitl xokitlakamatkej Jehová, yejua okitekauili makinuikakan Babilonia (2 Crón. 36:15, 16, 20, 21). Ne Babilonia, judíos ueliyaj kichiuayaj ken akin ompa chantiyaj (Jer. 29:4-7). San ika, ouijtika kitayaj ompa chantiskej niman xkinekiyaj ompa nemiskej. Se judío ijkin okijto: “Ipan iatempan on ríos ne Babilonia, titotlaliayaj niman tichokayaj ijkuak tikelnamikiyaj Jerusalén” (Sal. 137:1). Kuajli nesi ika judíos nonekiya yakaj makinyolseui, san ika ¿akinon ueliskia kinyolseuis?
2, 3. a) ¿Tlenon okichiuj Jehová inpampa judíos akin okinuikakej Babilonia? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?
2 Jehová se toTajtsin akin “nochipa techyoltlalijtika” (2 Cor. 1:3). Yejua kintlasojtla nochimej itekipanojkauan niman kineki kinyoltlalis. Jehová kimatstoya ika sekimej judíos akin kinuikaskiaj Babilonia noyolkuepaskiaj niman oksejpa kiueyichiuaskiaj ken kinamiki (Is. 59:20). Ika yejon, ijkuak poliuiya ipantsin 100 xiuitl ika judíos kinuikaskiaj Babilonia, Jehová okijli Isaías itlaj makimijkuilouili, niman tlen okimijkuilouili tiknextiaj ipan amoxtli Isaías. ¿Tleka Jehová okinek manoijkuilo yejuin amoxtli? Teotlajtojketl Isaías okijto: “On nemoDios ijkin kijtoua: ‘Xkinyoltlalikan on notlapejpeniluan, xkinyoltlalikan’” (Is. 40:1). Kuakon, pampa judíos nonekiskia yakaj makinyolseui, Jehová okitlali ipan amoxtli Isaías tlen kinyolseuiskia.
3 Kemantika tejuamej noijki tiknekij yakaj matechyolseui. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej yeyi tlemach tlen okichiuj Jehová para kinyolseuis judíos: 1) okimijli ika kintlapojpoluis akin noyolkuepaskiaj, 2) okinmakak se tlamachialistli niman 3) okinpaleui maka manomojtikan. Noijki tikitaskej ika aman Jehová noijki techyolseuiya ken okinyolseui judíos.
JEHOVÁ TECHIKNELIA NIMAN TECHTLAPOJPOLUIYA
4. ¿Kenijki okiteititi Jehová ika teiknelia? (Isaías 55:7).
4 Jehová se toTaj akin “techiknelijtikaj” (2 Cor. 1:3). Yejua okiteititi ika teiknelia ijkuak okimijli judíos akin okinuikakej Babilonia ika kintlapojpoluiskia tla noyolkuepayaj (xpoua Isaías 55:7). Yejua okijto: “Ikan on notetlajsojtlalis yejuan xkaman tlamis, sanoyej onimitsiknelij” (Is. 54:8). ¿Kenijki kimikneliskia? Maski judíos tlajyouiskiaj pampa xotetlakamatkej, Jehová okimijli ika xnochipa nemiskiaj Babilonia. Ajsiskia se tonajli ijkuak nokuepaskiaj inchan (Is. 40:2). Kuajli tikmatij ika yejon melak okinyolseui judíos akin yonoyolkuepkaj.
5. ¿Tleka aman uelis más kuajli tikmatstoskej ika Jehová teikneliani?
5 ¿Tlenon tiuelij? Jehová kinektok nochipa techtlapojpoluis. Judíos akin okinuikakej Babilonia kuajli kimatstoyaj yejuin, san ika, aman tejuamej más kuajli tikmatij. ¿Tleka? Pampa tikmatij nochi tlen yokichiuj Jehová niman ijkon techtlapojpoluis. Miyek xiuitl sakin ika Isaías otlajto itech itlapojpoluilis Jehová, toTaj iluikakchane okuajtitlan iKoneuj ipan tlaltikpaktli niman ijkon makitemaka inemilis inpampa tlajtlakolejkej akin noyolkuepaskiaj. Imikilis Jesús kichiua mapopoliuikan totlajtlakoluan (Hech. 3:19; Is. 1:18; Efes. 1:7). ¡Kuajli nesi ika toTajtsin melak teikneliani!
6. ¿Tleka melak kuajli tla titlanemiliaj itech iteiknelilis Jehová? (Noijki xkimita tlaixkopinaltin).
6 Tlen Jehová okijto ipan Isaías 55:7 uelis melak techyolseuis tla yeuejkaui otikchiujkej tlen xkuajli niman ok titotlajtlakoltijtokej maski yotitoyolkuepkej. Miyekej melak notlajtlakoltiaj, niman más tla ok tlajyouijtokej ipampa tlen xkuajli okichiujkej. San ika, tla yotikteijlijkej tlen xkuajli otikchiujkej niman xok ijkon tikchiuaj, kuajli matikmatstokan ika Jehová yotechtlapojpolui. Niman, ijkuak yejua techtlapojpoluiya, xok kilnamiki totlajtlakol (uelis tikitas Jeremías 31:34). Tla Jehová xok kilnamiktok tlen xkuajli otikchiujkej, tejuamej noijki maka sa matikilnamiktokan. Jehová kita tlen aman tikchiuaj, niman xtlen yeuejkaui otikchiujkej (Ezeq. 33:14-16). Niman matikilnamikikan ika xok ueyi poliui ijkuak toTaj akin melak teiknelia kipopolos tlajyouilistli tlen tikpiyaj ipampa tlen xkuajli otikchiujkej.
Jehová xok kilnamiki tlen xkuajli otikchiujkej, yej kita tlen kuajli tikchiujtokej aman. (Xkita párrafo 6).
7. ¿Tlenon techpaleuis matikteijlikan tla yotikchiujkej se tlajtlakojli?
7 ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla titotlajtlakoltiaj pampa yotikchiujkej se ueyi tlajtlakojli niman xtlaj tikteijliaj? Biblia techijlia matikimijlikan tlayekankej niman ijkon matechpaleuikan (Sant. 5:14, 15). Kema, tikmatstokej ika ouijtika tikitaskej tikteijliskej tlen xkuajli otikchiujkej. San ika, matikilnamikikan ika Jehová yokintlali tlayekankej yolmelajkej niman ijkon matechpaleuikan. Kuakon, tla yotitoyolkuepkej niman tla kuajli tikmatstokej ika Jehová niman tlayekankej techititiskej ika techtlasojtlaj niman techikneliaj, xok más ouijtika tikitaskej tikimijliskej tlen xkuajli otikchiujkej. Matikitakan kenijki Jehová okikneli niman okiyolseui se tokniuj akin itoka Arthur.a Yejua melak notlajtlakoltiaya ipampa tlen xkuajli okichiuj. Yejua kijtoua: “Onikitak pornografía kanaj se xiuitl. San ika, se tonajli onijkak se tlamachtijli itech totlamachilis, niman onikijli nosiuauj niman tlayekankej tlen xkuajli nikchiujtoya. Ijkuak onikimijli, más kuajli oninomachili pampa xok nechpasolouaya notlamachilis. San ika, ok melak ninajmanaya ipampa tlen xkuajli onikchiuj. Tlayekankej onechititijkej ika nechtlasojtlaj niman onechijlijkej ika Jehová ok kinekiya iuan maninouika niman ika yejua techmelajkatlalia pampa techtlasojtla. Tlen onechijlijkej oajsik ipan noyojlo niman onechpaleui manikajsikamati ika Jehová yonechtlapojpoluijka”. Aman Arthur precursor regular niman tlapaleuijketl ipan tlanechikojli. ¡Melak tiyolseuij ijkuak tikmatij ika Jehová techtlapojpoluiya ijkuak titoyolkuepaj!
JEHOVÁ TECHMAKA SE TLAMACHIALISTLI
8. a) ¿Tlen tlamachialistli okinmakak Jehová judíos akin okinuikakej Babilonia? b) Ijkon ken kijtoua Isaías 40:29-31, ¿kenijki nomachiliskiaj judíos ipampa tlamachialistli tlen Jehová okinmakak?
8 Miyekej kimatstoyaj ika Babilonia katka se ueyi kalpan akin xok keman kinmakauaya akin kinmajsiya. Ika yejon, judíos ueliskia kinemiliskej ika xok keman ueliskiaj nokuepaskej inchan (Is. 14:17). San ika, Jehová okinmakak se tlamachialistli itekipanojkauan: okimijli ika kinmakixtiskia. ¡Niman xakaj ueliskia kichiuas maka ijkon mapano! (Is. 44:26; 55:12). Jehová kitaya Babilonia ken tlalpoktli (Is. 40:15). Ijkon ken tejuamej xouijtika tikitaj tikilpitsaskej tlalpoktli para mapopoliui, Jehová noijki xouijtika kitaskia kimakixtis ikalpan itech Babilonia. Yejuin melak kinyolseuiskia judíos akin kinuikaskiaj Babilonia, niman xsan yejon, Isaías noijki ijkin okijkuilo: “On yejuan kitlaliaj inyojlo itech toTEKO, oksejpa kojtikej yeskej” (xpoua Isaías 40:29-31). Yejuamej yeskiaj ken águilas “yejuan tlakpak patlanij” pampa intlamachialis melak kinkojtiliskia.
9. ¿Tleka judíos kuajli kimatstoyaj ika ueliskia tlaneltokaskej itech Jehová niman ika kichiuaskia tlen yokijtojka?
9 Judíos akin nemiyaj Babilonia kuajli kimatstoyaj ika ueliskia tlaneltokaskej itech Jehová niman itech tlen yokijtojka kichiuaskia. ¿Tleka? Matontlanemilikan itech nochi teotlajtoltin tlen okitakej ika onochiujkej. Yejuamej kimatstoyaj ika Asiria yokinotlatkitijka Israel, reino del norte, niman akin ompa chantiyaj yokinuikakaj Asiria (Is. 8:4). Noijki okitakej kenijki babilonios okixoxotonijkej Jerusalén niman akin ompa chantiyaj okinuikakej Babilonia (Is. 39:5-7). Niman kimatstoyaj ika akin tekiuajtitoya Babilonia okichiuj maka sa matlachia tekiuaj Sedequías niman ika okuikak Babilonia (Jer. 39:7; Ezeq. 12:12, 13). Nochi tlen Jehová yokijtojka, yonochiujka (Is. 42:9; 46:10). Nochi yejon okinpaleui makineltokakan ika Jehová kinmakixtiskia ijkon ken yokijtojka.
10. ¿Tlenon techpaleuis kuajli matikitakan tlen tikchiaj ika tlayekapan ipan yejuin itlamiyan tonaltin?
10 ¿Tlenon tiuelij? Ika tla melak titajmanaj, tlen tikchiaj ika tlayekapan uelis techyolseuis niman techmakas kojtilistli. Tikmatstokej ika melak ouijtika ken tinemij ipan yejuin tonaltin niman ika tikinpiyaj totlauelikniuan akin melak kojtikej, san ika, xnoneki melak titajmanaskej. Jehová yotechijli ika uelis nochipa tinemiskej kampa xok nochiuas tlen xkuajli niman tinemiskej ika yolseuilistli. Niman yejon tlen tikchiaj noneki tikpiyaskej ipan toyojlo niman nochipa tikilnamiktoskej, pampa tla xijkon tikchiuaj, xuelis kuajli tikitaskej tlen tikchiaj, kentla tla tontlachixtoskiaj ipan se ventana tlen tsokuiltik niman xkuajli tikitaskiaj kenijki tlakualtsinkan kiyauak. ¿Tlenon techpaleuis “matikchipauakan ventana”, noso, kuajli matikitakan tlen tikchiaj ika tlayekapan? Miyekpa matikxelokan tiempo niman ijkon titlanemiliskej itech kenijki melak kualtsin tinemiskej ipan yenkuik tlaltikpaktli. Matikinamapouakan tlamachtiltin, matikimitakan videos niman matikinkakikan tlakuikaltin kampa tlajtouaj itech tlen tikchiaj ika tlayekapan. Noijki, matikijlikan Jehová tlenon sa tikchiatokej manochiua ika tlayekapan.
11. ¿Tlenon kichiua se tokniuj akin kualo niman ijkon oksejpa kipiyas kojtilistli?
11 Matikitakan kenijki tlamachialistli melak yokiyolseui niman yokiyolchikauj se tokniuj akin itoka Joy. Yejua kipiya se kokolistli tlen xkipiya pajtli niman ijkin kijtoua: “Ijkuak nikmachilia ika xok niueli, niknotsa Jehová niman nikijlia nochi tlen nikmachilia, nikmatstok ika yejua nechajsikamati. Niman Jehová nechnankilia pampa yejua nechmaka kojtilistli tlen ‘xtotech kisa, yej ualeua itech Dios’” (2 Cor. 4:7). Yejua noijki miyekpa tlanemilia itech kenijki nemis ipan yenkuik tlaltikpaktli, kampa “xok yakaj kijtos: ‘Nikualo’” (Is. 33:24). Tla tejuamej noijki tikijliaj Jehová nochi tlen tikmachiliaj niman nochipa titlanemiliaj itech tlen tikchiaj, uelis oksejpa tikpiyaskej kojtilistli.
12. ¿Tleka kuajli tikmatstokej ika uelis titlaneltokaskej itech Jehová niman ika kichiuas tlen yejua yokijto? (Noijki xkimita tlaixkopinaltin).
12 Ijkon ken judíos akin okinuikakej Babilonia, tejuamej noijki kuajli tikmatstokej ika uelis titlaneltokaskej itech Jehová niman ika kichiuas tlen yejua yokijto. Matitlanemilikan itech nochi teotlajtoltin tlen aman yenochiujtokej. Tikitaj ika yenochiujtika teotlajtojli kampa kijtoua ika onias se ueyixtika tekiuaj akin “kojtik yes pero no xkojtik yes” (Dan. 2:42, 43). Noijki tikitaj ika yenochiujtokej teotlajtoltin tlen nesij ipan Mateo 24:7 niman 14, pampa tijkakij ika miyekan chikauak tlalolini niman nochiuiyan titenojnotstokej. Ijkuak tikitaj kenijki yenochiujtokej miyek teotlajtoltin, melak techyolseuiya niman más tikneltokaj ika nochiuas tlen Jehová yokijto.
Teotlajtoltin tlen aman yenochiujtokej techpaleuiyaj más matikneltokakan ika Jehová kichiuas tlen yokijto. (Xkita párrafo 12).
JEHOVÁ TECHPALEUIYA MAKA MATITOMOJTIKAN
13. a) ¿Tlenon kixnamikiskiaj judíos ijkuak yekinmakixtiskiaj? b) Ijkon ken kijtoua Isaías 41:10-13, ¿kenijki Jehová okinyolseui judíos?
13 Judíos akin okinuikakej Babilonia melak okinyolseui ika Jehová okinmakak se tlamachialistli, san ika, noijki kimatstoyaj ika ouijtika panoskiaj ijkuak yekinmakixtiskiaj. Jehová yokijtojka ika se ueyixtika tekiuaj kinnotlatkitiskia kalpantsitsintin tlen onkatkaj iyeualiujyan Babilonia niman sakin kinotlatkitiskia ueyi kalpan Babilonia (Is. 41:2-5). ¿Nonekiya nomojtiskej judíos? Achto panos nochi yejon, Jehová okichiuj manoijkuilokan yejuin tlajtoltin tlen kinyolseuiskia: “Maka xmomojtikan, pampa nejua nemouan ninemi. Xmoyolchikauakan, pampa nejua ninemoDios” (xpoua Isaías 41:10-13). ¿Tleka okimijli “Nejua ninemoDios”? Xokimijli tla pampa kinekiya kimilnamiktis ika nonekiya makiueyichiuakan, yej okimijli para kimilnamiktis ika yejua imiuan nemiskia para kinpaleuis (Sal. 118:6).
14. ¿Tlenon noijki okichiuj Jehová niman ijkon kinpaleuis judíos maka manomojtikan?
14 Jehová itlaj okse okichiuj niman ijkon kinpaleuis judíos maka manomojtikan: okimilnamikti ika yejua melak tlamachilise niman ika melak kojtik. Okimijli maajkotlachiakan niman makimitakan sitlalimej tlen yejua yokinchijchiuj, niman okimijli ika yejua nochimej kimixmatstika ika intoka (Is. 40:25-28). Yejon kiteititia ika Jehová noijki kimixmati nochimej itekipanojkauan ika intoka. Niman tla yejua ouel okinchijchiuj sitlalimej, noijki uelis kipaleuis ikalpan. Kuakon, judíos xnonekiya nomojtiskej.
15. ¿Tlenon okimijli Jehová makichiuakan judíos?
15 Jehová noijki okimijli itekipanojkauan tlenon nonekiya kichiuaskej. Ipan Isaías capítulo 26, Jehová ijkin okijli ikalpan: “Xkalaki tlaijtik ipan mocuartos, niman xkintsakua mopuertas tla yotikalak. Xmiyana san se achijtsin hasta ijkuak mapano kualankayotl” (Is. 26:20, TNM). Kanaj yejuin tlaxelojli onochiuj ijkuak tekiuaj Ciro okinotlatkiti Babilonia. Se ixtlamatki griego akin itoka Jenofonte, kijtoua ika ijkuak Ciro okalak Babilonia, okimijli isoldados makinmiktikan nochimej akin nemiskiaj kiyauak niman xnemiskiaj inkalijtik. ¡San xkonnemili kenijki melak onomojtijkej akin chantiyaj Babilonia! San ika, kanaj judíos akin nemiyaj Babilonia omakiskej pampa okichiujkej tlen Jehová okinnauatijka.
16. ¿Tleka xnoneki techmojtis ueyi tlajyouilistli? (Noijki xkita tlaixkopinajli).
16 ¿Tlenon tiuelij? Xok ueyi poliui ijkuak panos se ueyi tlajyouilistli. Ijkuak peuas, tlaltikpakchanejkej xkimatiskej tlenon kichiuaskej niman melak nomojtiskej. San ika, tejuamej xtitomojtiskej pampa tikmatstokej ika Jehová yejua toTajtsin. Tejuamej kuajli tikmatstoskej ika yetechmakixtiskej (Luc. 21:28). Niman maski miyek kalpamej nosentlaliskej para techixnamikiskej, tejuamej nochipa titlaneltokaskej itech Jehová. Jehová kintekitiltis iluikaktekitkej niman ijkon techtlajpiyas. Noijki techijlis tlenon noneki tikchiuaskej niman ijkon timakisaskej. ¿Kenijki techijlis? Ok xetikmatij, kanaj techijlis itechkopa tlanechikojli. Uelis tikijtoskej ika kanaj yejon yeskia ken on “cuarto” kampa xtlaj uelis techchiuiliskej. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon tikmatstoskej tlenon tikchiuaskej? Noneki kuajli titouikaskej imiuan tokniuan, ika toyojlo tiktlakamatiskej tlen techijlia ikalpan toTajtsin niman kuajli matikmatstokan ika Jehová yejua akin kiyekana ikalpan (Heb. 10:24, 25; 13:17).
Tla titlanemiliaj itech kenijki Jehová melak kojtik niman ika uelis techmakixtis, xtitomojtiskej ipan ueyi tlajyouilistli. (Xkita párrafo 16).b
17. ¿Kenijki uelis tiyolseuiskej?
17 Maski judíos ouijtika kitayaj chantiskej Babilonia, Jehová okinyolseui ijkuak nonekiya. Niman aman tejuamej noijki techyolseuis. Ika yejon, maski san tlenon mapano ika tlayekapan, nochipa matiktlajtlanilikan Jehová matechyolseui. Xkilnamiki ika uelis tiyolseuis tla tikneltoka ika Jehová melak techiknelia niman techtlapojpoluiya niman tla nochipa tikilnamiktok tlen tikchiaj ika tlayekapan. Maka xkilkaua ika xnoneki itlaj mitsmojtis pampa Jehová yejua moTajtsin.
TLAKUIKAJLI 3 Titokojtilis niman titotlamachialis
a Seki tokayomej yonopatlakej.
b TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Sekimej tokniuan yonosentlalijkej. Yejuamej kuajli kimatstokej ika Jehová melak kojtik niman ika uelis kintlajpiyas itekipanojkauan maski san kanon machantikan.