Matikmaktilikan Jehová nochi tlen techajmana
“Xmaktilikan Dios nochi on tlajtlamach yejuan san nenkomatstokej [ueyi ajmantli] pampa yejua kineki mechpaleuis” (1 PEDRO 5:7).
TLAKUIKALTIN 60 NIMAN 23
1, 2. a) ¿Tleka uelis melak tajmanaskej? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?
IPAN yejuin tonajli, Satanás “kistinemi ken itlaj león yejuan nanalkatinemi niman kitejtemojtinemi akinon kikuas” (1 Pedro 5:8; Apocalipsis [Revelación 12:17]). Ika yejon, xkuajli tomachiliaj ipan tonemilis, niman hasta akin kitekichiuiliaj toTajtsin kixnamikij ajmantli. Itekipanojkauan toTajtsin yeuejkaui noijki opanokej seki tonaltin ika ajmantli. Se neskayotl, Biblia kijtoua ika tekiuaj David kemantika melak onajman (Salmo 13:2). Niman Pablo, itlatitlankauj Cristo, melak najmanaya “intech nochimej on yejuan tlaneltokaj” (2 Corintios 11:28). San ika ¿tlenon uelis tikchiuaskej ijkuak tikmachiliskej ueyi ajmantli?
2 ToTajtsin Jehová okinpaleui itekipanojkauan akin yeuejkaui onenkej makipopolokan ajmantli tlen kimachiliayaj, niman yejua noijki kineki techpaleuis ipan yejuin tonajli. Biblia techijlia: “Xmaktilikan Dios nochi on tlajtlamach yejuan san nenkomatstokej pampa yejua kineki mechpaleuis” (1 Pedro 5:7). San ika ¿kenon uelis tikchiuas yejon? Matikitakan naui ken uelis tikchiuaskej. Kachtopa, tikchiuas teoyotl; ika ome, tikpouas niman titlanemilis itech iTlajtol toTajtsin; ika yeyi, tijkauilis iespíritu santo toTajtsin mamitspaleui, niman ika naui, xtlajto iuan yakaj akin titlaneltoka itech ken timomachilia. Ijkuak tikitstiaskej yejuin naui tlemach, xyejyeko tikitas tlenon uelis kuajli tikchiuas.
“XKONTLAJKALI MOTLAMAMAL IPAN JEHOVÁ”
3. ¿Kenon uelis tikontlajkalis “motlamamal ipan Jehová”?
3 Kachtopa ken uelis tikontlajkalis noso tiktlalis tlen mitsajmana ipan Jehová tla tikchiua teoyotl. Ijkuak melak timajmana, moTajtsin akin tetlasojtla kineki xkijli ken timomachilia. Salmista David okitlajtlanili Jehová: “Xkaki noteoyouj, noTajtsin”. Ipan yejuin salmo, David noijki okijto: “Xkontlajkali motlamamal ipan Jehová, niman yejua mitspaleuis” (Salmo 55:1, 22). Sakin tla yotikchiuj nochi tlen otiuel niman tikyektlalis tlauejli, ika nochi moyojlo xtlajtlanili Jehová mamitspaleui makipopolo ajmantli tlen tikmachilia. San ika ¿kenon teoyotl uelis techpaleuis maka melak matajmanakan? (Salmo 94:18, 19).
4. Ijkuak melak tajmanaj, ¿tleka melak noneki matikchiuakan teoyotl?
4 (Xpoua Filipenses 4:6, 7). ¿Kenon Jehová kinnankilia toteoyouan tlen tikchiuaj ika nochi toyojlo niman miyekpa? Yejua uelis techpaleuis kuajli matomachilikan niman maka matiknemilikan noso matikmachilikan tlen xtepaleui. ToTajtsin uelis techpaleuis matikmachilikan melak ueyi yolseuilistli niman maka matikmachilikan ajmantli noso matomojtikan. Miyekej tokniuan yokimachilijkej yejuin yolseuilistli. Tejua noijki uelis ijkon timomachilis. Pampa “Dios [tech]makas yolseuilistli”, uelis tikxikoskej maski san tlenon tikixnamikiskej. Tejua uelis titlaneltokas ika nochi moyojlo itech tlen Jehová techijlia: “Maka xmojkamiki, pampa nejua nimoTajtsin. Nejua nimitsyolchikauas, kema, nejua nimitspaleuis” (Isaías 41:10).
YOLSEUILISTLI TLEN UALEUA ITECH ITLAJTOL TOTAJTSIN
5. ¿Kenon uelis tiknextis yolseuilistli ipan iTlajtol toTajtsin?
5 Ika ome ken uelis tiknextis yolseuilistli tla tikpoua niman titlanemilia ipan tlen kijtoua Biblia. ¿Tleka melak noneki yejuin? Biblia yejua iTlajtol toTajtsin. Tlen kijtoua melak tepaleui pampa ualeua itech toTajtsin akin otexchijchiuj. Ijkuak tejua tikmachilia ueyi ajmantli, uelis titlanemilis itech itlanemililuan toTajtsin niman kuajli tiknemilis kenon itlajtolpaleuilis uelis mitsyolchikauas. Yejuin mitspaleuis maka ok xmajmana noso sa achijtsin tikmachilis ajmantli, noso hasta popoliuis. Ijkuak Jehová okijto ika tikpouas iTlajtol noijki okijto ika timochiuas tiyolchikauak niman tikojtik, niman xtimojkamikis noso xtimomojtis (Josué 1:7-9).
6. ¿Kenon uelis mitspaleuis itlajtoluan Jesús?
6 Ipan iTlajtol toTajtsin, tikpouaj itech kenon Jesús okinnots tlaltikpakchanejkej. Yejuamej melak kuelitayaj kikakiskej pampa itlajtoluan kichiuayaj kuajli manomachilikan akin najmanayaj niman kinyolchikauayaj akin xkipiayaj chikaualistli (xpoua Mateo 11:28-30). Jesús melak najmanaya itech kenon nomachiliayaj oksekimej (Marcos 6:30-32). Ijkon ken Jesús okimijli kinpaleuis itlatitlankauan akin iuan kistinemiyaj, yejua noijki techpaleuis ipan yejuin tonajli. Tejuamej xnoneki tinemiskej iuan Jesús niman ijkon techpaleuis. Ken toTekiuaj akin nemi ipan iluikak, Jesús xkikajkauas ika techtlasojtlas. Kuakon ijkuak melak timajmanas, tejua uelis kuajli tikmatstos ika yejua nochipa ompa nemis ijkuak nonekis mamitspaleui. Jesús techmaka tlamachialistli niman yolchikaualistli, tlen techpaleuis matikxikokan ueyi ajmantli (Hebreos 2:17, 18; 4:16).
KUALNESKAYOMEJ TLEN UALEUAJ ITECH IESPÍRITU SANTO TOTAJTSIN
7. ¿Kenon techpaleuiya iespíritu santo toTajtsin?
7 Jesús okijto ika toTajtsin techmakas iespíritu santo ijkuak tiktlajtlaniliskej (Lucas 11:10-13). ¿Kenon uelis techpaleuis yejuin tlen ika yeyi maka ok melak matajmanakan? Iespíritu santo toTajtsin noso ikojtilis techpaleuiya matikpiyakan kualneskayomej tlen Jehová kipiya (Colosenses 3:10). Ipan Biblia, yejon kualneskayomej notokayotia ken “itlakilyo espíritu santo” (xpoua Gálatas 5:22, 23, TNM).a Ijkuak tikinpiyaj yejon kualneskayomej, ok melak kuajli ken touikaj iuan oksekimej, niman xtikchiuaj itlaj tlen ueliskia kichiuas melak matajmanakan. Aman matikitakan kenon yejuin kualneskayomej tlen ualeuaj itech espíritu santo techpaleuiyaj.
8-12. ¿Kenon kualneskayomej tlen ualeuaj itech iespíritu santo toTajtsin uelis mitspaleuis?
8 “Tlasojtlalistli, pakilistli, yolseuilistli”. Ijkuak touikaj ika tlakaitalistli iuan oksekimej, tejua tikitas ika xok melak timajmanas. ¿Tleka? Ijkuak tejua tikteititis tlasojtlalistli, iknelilistli niman tlakaitalistli, miyekpa uelis tikchiuas maka mapano tlen kichiuas xpiya tlauejli, maka kuajli xmomachili niman timokuajmanas. Yejuin kichiuas maka matechtekiyomaka tinemiskej ika yolseuilistli iuan oksekimej (Romanos 12:10).
9 “Ijyouilistli, iknelilistli, yolkuajlilistli”. Biblia kijtoua: “Nemejuamej xtenotsakan, niman xmoyolyemanilikan iuan oksekimej, niman xmotlapojpoluikan iuan oksekimej” (Efesios 4:32). Ijkuak tikchiuaj yejuin tlajtolpaleuilistli, tikpiyaskej yolseuilistli iuan oksekimej niman xtikchiuaskej itlaj tlen uelis kichiuas melak matajmanakan. Noijki, uelis nimantsin tikyektlaliskej tlauejli tlen tikixnamikiskej ipampa totlajtlakol.
10 “Tlaneltokijli”. Ipan yejuin tonajli, miyekpa melak tajmanaj itech tomin niman itech okseki miyek tlemach (Proverbios 18:11). ¿Kenon uelis tikchiuaskej maka matajmanakan itech yejuin? Noneki tikchiuaskej tlajtolpaleuilistli tlen okitemakak Pablo ijkuak okijto ika “xpakikan san ika on tlen nenkipiaj”. Tikpiyaskej chikauak totlaneltokil itech Jehová techpaleuis titlaneltokaskej ika yejua techmakas ika tlasojtlalistli tlen techpoloua. Yejua yotechijli: “Xkeman nimitskauas nion nimitstlalkauis”. Ika yejon uelis tikijtoskej ken Pablo: “NoTeko [Jehová] yejua nechpaleuijtikaj. Yejua ika xnikmakajsis on tlen uelis nechchiuilis yakaj tlakatl” (Hebreos 13:5, 6).
11 “Yolyemanilistli, noteltia iselti”. Xnemili kenon mitspaleuis tiyolyemanki yes niman timoteltis noso timonauatis moselti. Yejon kualneskayomej mitspaleuiskej maka xchiua noso maka xkijto itlaj tlen uelis kichiuas melak xmajmana, niman kuajli tonkisas ijkuak tikmapeuas “nochi tekuatotonalistli, nochi xkuajli eleuilistli, nochi tlauejli, nochi tsajtsilistli, nochi tetejteneualistli” (Efesios 4:31).
12 Tejua noneki tiyolyemanki yes niman ijkon titlaneltokas itech toTajtsin akin “kipia nochi poder” niman tiktlalis itech “Dios nochi on tlajtlamach” tlen mitsajmana (1 Pedro 5:6, 7). Tla tejua tiyolyemanki, Jehová mitspaleuis niman mitstlapilis. Ijkuak tikasikamatis tlen kema ueli tikchiua niman tlenon ka, tejua xtitlaneltokas sa motech. Tejua xok melak timajmanas pampa titlaneltokas itech Jehová (Miqueas 6:8).
“MA KA XKOMATSTIAKAN”
13. ¿Tlenon okijtosnek Jesús ijkuak okijto: “Ma ka xkomatstiakan”?
13 Ipan Mateo 6:34 (xpoua), tiknextiaj itlajtolpaleuilis Jesús: “Ma ka xkomatstiakan”. Yejuin tlajtolpaleuilistli nesi ika xuelis tikchiuaskej ipan tonemilis. San ika ¿tlenon okijtosnek Jesús? Yotomachtijkej ika David niman Pablo kemantika okimachilijkej ueyi ajmantli. Jesús xokijtosnek ika tla akin kitekichiuiliaj toTajtsin xkeman melak najmanaskej. Jesús kinpaleuijtoya inomachtijkauan makasikamatikan ika melak timajmanas xkiyektlalia tlauejli. Onias mojmostla tlen ouijtika tikixnamikiskej, kuakon akin tikchiuaj ken Cristo xnoneki melak tajmanaskej pampa tiknemilijtoskej itech tlen yopanok noso itech tlen uelis panos. ¿Kenon uelis itlajtolpaleuilis Jesús mitspaleuis maka ok melak xmajmana?
14. Ijkon ken David, ¿kenon uelis maka ok melak xmajmana?
14 Kemantika tlaltikpakchanejkej melak najmanaj ipampa tlen xkuajli okichiujkej yeuejkaui. Yejuamej kanaj melak notlajtlakoltiaj itech tlen okichiujkej, niman hasta tlen ikipiya miyek xiuitl ika okichiujkej. Kemantika David melak xkuajli nomachiliaya niman noyolkokouayaj ipampa tlen xkuajli yokichiujka (Salmo 38:3, 4, 8, 18). Ijkuak ijkon panotoya, David okichiuj itlaj tlen kuajli. Yejua otlaneltokak itech iteiknelilis Jehová niman ika kitlapopoluiskia. Niman David melak kuajli onomachili ijkuak okimat ika toTajtsin yokitlapopoluijka (xpoua Salmo 32:1, 5).b
15. a) ¿Tlenon okse tomachtiskej itech David? b) ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon maka ok melak matajmanakan? (Xkita recuadro “Tlen uelis tikchiuas niman ijkon xok melak timajmanas”).
15 Kemantika kanaj tejua uelis timajmanas itech tlen tipanotika. Se neskayotl, ijkuak David okijkuilo Salmo 55, yejua nomojtiaya ika mikiskia (Salmo 55:2-5). Maski ijkon, yejua xokikauili ika ajmantli tlen kimachiliaya makipopolo itlaneltokil itech Jehová. David okitlajtlanili Jehová makipaleui ika tlen kajmanaya, san ika, noijki kimatiya ika nonekiya kichiuas itlaj niman ijkon noyektlalis tlen kixnamiktoya (2 Samuel 15:30-34). Uelis tomachtiskej itech David. Maka matijkauilikan ika ajmantli tlen tikmachiliaj matechtlani, noneki matikchiuakan tlen tiueliskej niman ijkon tikyektlaliskej tlauejli niman matitlaneltokakan ika Jehová techpaleuis.
16. ¿Kenon uelis techyolchikauas tlen kijtosneki itokayo toTajtsin?
16 Kemantika se akin kichiua ken Cristo uelis kimachilis ueyi ajmantli tlen uelis panos ika tlayekapan. San ika, xnoneki matajmanakan itech tlemach tlen ok xpanoua. ¿Tleka ka? Pampa miyekpa, panoua tlen kuajli itech tlemach tlen tiknemiliayaj xkuajli panoskia. Noijki, matikilnamikikan ika xonka tlen toTajtsin xuelis kichiuas ika makisati kuajli. Itokayo tikasikamatij ika kijtosneki “Yejua Kichiua Manochiua” (Éxodo 3:14). Ika yejon, xnoneki matajmanakan itech tlen panos ika tlayekapan, pampa itokayo toTajtsin teititia ika nochi tlen kijtoua kichiuas ipampa tlaltikpakchanejkej yemelak nochiuas. Kuajli tikmatstokej ika toTajtsin kinteochiuas akin xkikauaj niman kinpaleuis maka ok melak manajmanakan itech tlen yeuejkaui opanok, tlen aman panotika niman tlen panos ika tlayekapan.
XTLAJTO IUAN YAKAJ AKIN ITECH TITLANELTOKA
17, 18. ¿Kenon techpaleuis tla iuan tonotsaj yakaj ijkuak tikmachiliaj ajmantli?
17 Ika naui tlen uelis mitspaleuis maka ok melak xmajmana ijkuak titlajtos iuan yakaj akin itech titlaneltoka. Ken moixnamik, se akin iuan timouika noso se tlayekanketl ipan tlanechikojli uelis mitspaleuis kuajli xkakisikamati itech tlen tikixnamiktika. Biblia techijlia: “Tlen kajmankamiktia iyojlo se tlakatl yejon tlen kajmana, san ika, tlen kuajli tlajtojli yejon tlen kiyolpaktia” (Proverbios 12:25). Biblia noijki kijtoua: “Xkuajli onkisa tlen nonemilia nochiuas ijkuak xnojnotsaj, san ika, kuajli onkisa ijkuak miyekej notlajtolpaleuiyaj” (Proverbios 15:22).
18 Totlanechikoluan noijki uelis techpaleuiskej maka ok melak matajmanakan. Ipan tlanechikoltin nochi semanas, tosentlaliaj iuan tokniuan akin najmanaj topampa niman kinekij techyolchikauaskej (Hebreos 10:24, 25) Ijkuak toyolchikauaj se iuan okse tikpiyaj chikaualistli niman xouijtika tikixnamikiskej ajmantli tlen tikmachiliaj (Romanos 1:12).
KEN IUAN TOUIKAJ TOTAJTSIN YEJON TLEN MELAK TECHYOLCHIKAUA
19. ¿Tleka uelis kuajli tikmatstoskej ika ken touikaj iuan toTajtsin techyolchikauas?
19 Se tlayekanketl ipan Canadá okitak kenon melak tepaleui tiktlalis ajmantli tlen tikmachiliaj ipan Jehová. Yejua melak xkuajli nomachiliaya ipan itekiyo ken se temachtijketl niman tlajtolpaleuijketl. Noijki kipiaya itlaj tlen tlapajtikej okijlikej ika kichiuaya melak manajmana. ¿Tlenon okipaleui makipiya chikaualistli? Tlen melak okipaleui nochikauas melak kuajli iuan nouikas Jehová. Noijki akin melak kuajli iuan nouikayaj melak okipaleuijkej ijkuak ouijtika panotoya. Niman ika nochi iyojlo okijli isiuauj tlen kimachiliaya. Oksekimej tokniuan akin tlayekankej niman noijki tlayekanketl ipan circuito okipaleuijkej makita tlen kixnamiktoya ijkon ken Jehová kita. Niman tlapajtiketl okipaleui yejon tokniuj makasikamati ika nonekiya makipatla ken kichiua niman ijkuak kichiua seki tlemach niman ijkon noijki ueliskia noseuis niman kichiuas ejercicio. Ika yolik yejua opeuj kimati kenon kixnamikis itech tlen panotoya niman ken nomachiliaya. Ijkuak onka miyek tlemach tlen xkimati kenon kixnamikis yejua tlaneltoka ika Jehová kimati kenon kipaleuis.
20. a) ¿Kenon uelis tiktlaliskej ipan toTajtsin tlen melak techajmana? b) ¿Tlenon tomachtiskej ipan okse tlamachtijli?
20 Ipan yejuin tlamachtijli, yotikitakej ika melak noneki tiktlaliskej ajmantli tlen tikmachiliaj ipan Jehová ijkuak tikchiuiliaj teoyotl, tikpouaj iTlajtol niman titlanemiliaj itech. Noijki yotomachtijkej ika melak noneki tijkauiliskej iespíritu santo matechpaleui, titlajtoskej iuan yakaj akin itech titlaneltokaj niman tiaskej ipan totlanechikoluan. Ipan okse tlamachtijli, tomachtiskej kenon Jehová techpaleuiya ijkuak techmaka tlamachialistli itech se tlaxtlauijli (Hebreos 11:6).
a Gálatas 5:22, 23: “Aman itech okseki tlemach, itlakilyo espíritu santo yejuin: tlasojtlalistli, pakilistli, yolseuilistli, ijyouilistli, iknelilistli, yolkuajlilistli, tlaneltokijli, yolyemanilistli, noteltia iselti. Itech yejuin tlemach xonka tlanauatijli”.
b Salmo 32:1, 5: “Paki akin kitlapopoluiliaj itlajtlakol, akin kitlapachouiliaj itlajtlakol. Onimitsijli notlajtlakol, niman xonikiyan tlen xkuajli onikchiuj. Onikijto: ‘Ninoyolkuitis itech Jehová ipampa tlen xkuajli yonikchiuj’”.