¿Uelis tikchiuaskej maka maoniakan guerras niman maka manoixnamikilo?
Miyekej tlaixnamikij pampa kinekij itlaj manopatla ipan política, kuajli manotekitilti tomin niman pampa kinekij makinpaleuikan. Oksekimej kinekij kinnotlatkitiskej tlaltin niman tlen kipiyaj yejon tlaltin. Niman pampa desde yeuejkaui miyekej nochikoitaj niman yomiyekiyakej religiones, yejon noijki yokichiuj manotlauelitalo. ¿Tlenon kichiujtokej gobiernos para xok noixnamikilos niman maonia yolseuilistli? ¿Uelis tlayektlaliskej?
Drazen_/E+ via Getty Images
KEN NOTEKITILTIA TOMIN
Tlen kinekij kichiuaskej: Gobiernos kinekij ika gente kuajli manemi niman nochimej makipiyakan tomintsin para xok noixnamikilos.
Tlen kinteltia: Gobiernos nonekiskia kipatlaskej ken kitekitiltiaj tomin. Ipan 2022 okipopolojkej kanaj 34,100 millones de dólares para maonia yolseuilistli. San ika, más miyek tomintsin okipopolojkej para más kuajli tlaixnamikiskej.
António Guterres akin tekiti ken secretario general ipan Naciones Unidas, kijtoua ika más miyek tomintsin kitekitiltiaj para tlaixnamikiskej xijkon ken tlen kitekitiltiaj para maonia yolseuilistli.
Tlen Biblia kijtoua: Gobiernos niman seki grupos uelis kinpaleuiskej akin xtlaj kipiyaj, san ika, xkeman uelis kichiuaskej ika nochimej makipiyakan tlen noneki (Deuteronomio 15:11; Mateo 26:11).
KUAJLI NONOTSASKEJ
Tlen kinekij kichiuaskej: Gobiernos kinekij kuajli nonotsaskej niman kitaskej tlenon nochiuas para maka maonia se tlauejli noso para kiyektlaliskej, niman ijkon nochimej ika inyojlo manemikan.
Tlen kinteltia: Kemantika seki gobiernos akin nonojnotsaj xkuelitaj tlen noijtoua. Niman maski kijtouaj ika kichiuaskej tlen onoijto, sakin xok kichiuaj.
Raymond Smith okijto ipan revista American Diplomacy ika kemantika tlen noijtoua nochiuas para manotelti se guerra, uelis kichiuas más manokualanikan.
Tlen Biblia kijtoua: Nochimej noneki kiyejyekoskej kuajli nemiskej imiuan oksekimej (Salmo 34:14). San ika, miyekej xkuajli kipiyaj inyojlo, tekajkayauaj niman xitlaj kuelitaj (2 Timoteo 3:1-4). Ipampa yejuin, akin tlayekanaj ipan política maski kinekiskiaj, xueli kiteltiaj se tlauejli.
XOK NOTEKITILTISKEJ ARMAS
Tlen kinekij kichiuaskej: Gobiernos maka makintekitiltikan armas, niman más yejon bombas tlen san setipan miyekej kinmiktia.
Tlen kinteltia: Miyekej países kinemiliaj ika tla xok kintekitiltiaj armas, uelis nimantsin kimixnamikiskej noso xok kintlakaitaskej. Ika yejon, xkinekij kinkauaskej armas.
Se amatl tlen itoka Asegurar nuestro futuro común una agenda para el desarme, kijtouaya: “Ijkuak otlan guerra fría miyek tlen onoijto nochiuas niman ijkon xok notekitiltiskiaj armas, san ika, nochi yejon xnochiua. Ompa onoijtojka kenon xok nochiuas tlen xkuajli niman kenon kuajli nouikaskiaj países para sakin xok yakaj tlaixnamikiskia” (Securing Our Common Future: An Agenda for Disarmament).
Tlen Biblia kijtoua: Gente xnoneki kitekitiltiskej armas niman kentla kinkuepaskiaj yejon armas ken arados (Isaías 2:4). San ika, xsan yejon noneki kichiuaskej, noneki nopatlaskej ipan inyojlo pampa ompa ualeua tlen xkuajli (Mateo 15:19).
SAN SEKAN NOPALEUISKEJ
Tlen kinekij kichiuaskej: Gobiernos san sekan kitaj tlenon kichiuaskej ijkuak yakaj kimixnamikis. Yejuamej kimatstokej ika tla miyekej países san sekan nopaleuiyaj, akin kintlauelita xnoyolchikauaskia kimixnamikis.
Tlen kinteltia: Ijkuak se país kijtoua ika notlakuepiltis, xtepaleuiya para maka maonia tlauejli. Noijki, países xkichiuaj tlen kijtouaj niman ijkuak kimixnamikij xok kimatij kenon nopaleuiskej.
Encyclopedia Britannica kijtoua ika maski Sociedad de Naciones niman Naciones Unidas melak yokiyejyekojkej kinpaleuiskej gobiernos san sekan matekitikan, yejon xtepaleuiya para maka manoixnamikikan.
Tlen Biblia kijtoua: Miyekpa kuajli onkisaj akin san sekan nopaleuiyaj (Eclesiastés 4:12). San ika, nion se gobierno nion se grupo xuelis kichiuas ika toyojlo matinemikan niman maka manochiua tlen xkuajli. Biblia kijtoua: “Maka xtlali moyojlo intech on tlakamej yejuan uejueyixtokej, pampa on san tlakamej yejuan xuelij temakixtiaj. Ijkuak mikij, [ . . . ] tlami nochi iminplanes” (Salmo 146:3, 4).
Maski melak miyekej nokojtiliaj para maonia yolseuilistli, xueli kinteltiaj guerras.