ISIHLOKO SE-16
INGOMA 87 Yenize Nikhuthazeke!
Ukutjhidelana Nabafowethu Nabodadwethu Kuyazuzisa
“Qala bona kuhle, kuthabisa kangangani bona abantu bahlale ndawonye ngobunye!”—RHU. 133:1.
OKUSESIHLOKWENESI
Sizokucoca ngezinto ezingasisiza sibe bangani abatjhideleneko nabanye neembusiso esizozifumana nasele sibangani nabafowethu nabodadwethu.
1-2. Ngiyiphi into eqakathekileko kuJehova begodu khuyini afuna siyenze?
INDLELA esiphatha ngayo abanye abantu iqakatheke khulu kuJehova. UJesu wafundisa ukuthi kufuze sithande abomakhelwana bethu njengombana sizithanda thina. (Mat. 22:37-39) Lokho kuhlanganisa ukuba nomusa nasebantwini abangalotjhi uJehova. Nasitjengisa umusa, silingisa uJehova uZimu, ‘owenza ilanga liphumele abenza okumbi nabenza okuhle, onisa nezulu kwabalungileko nabangakalungi.’—Mat. 5:45.
2 Nanyana uJehova abathanda boke abantu kodwana ubathanda khulu labo abenza okulungileko. (Jwa. 14:21) Ufuna simlingise. Usibawa bona ‘sithande khulu’ abafowethu nabodadwethu. (1 Pit. 4:8; Rom. 12:10) Ithandweli lifana nendlela esizizwa ngayo ngesihlobo esisithandako namkha umngani esitjhidelene naye.
3. Khuyini ekufuze siyikhumbule ngethando?
3 Njengesitjalo, ithando kufuze silitlhogomele bona likhule. Umpostoli uPowula waluleka amaKrestu wathi: “Ragelani phambili nithandana njengamalunga womndeni.” (Heb. 13:1) UJehova ufuna sithuthukise indlela esithanda ngayo abanye. Esihlokwenesi sizokucoca ngokuthi kubayini kufuze sitjhidelane nabantu esilotjha nabo begodu singakwenza njani lokho?
KUBAYINI KUFUZE SITJHIDELANE?
4. Ngokuya ngeRhubo 133:1 singaqiniseka njani ukuthi siragela phambili sithanda ubunye esinabo nabafowethu nabodadwethu? (Qala nesithombe.)
4 Funda iRhubo 133:1. Sivumelana nomrhubi owatlola ukuthi ukuba bangani beqiniso nalabo abathanda uJehova “kuhle” begodu ‘kuyathabisa.’ Njengombana umuntu angabhalelwa kubona ubuhle bomuthi ahlale awubona ngamalanga, nathi singabhalelwa kubona ubuhle bobunye esinabo nabafowethu nabodadwethu. Nathi sihlala sibabona abafowethu nabodadwethu, mhlamunye kanengi evekeni. Singatjengisa njani ukuthi siyabathanda? Singatjengisa ngokuzipha isikhathi sokucabangisisa ngokuthi ngamunye uqakatheke kangangani ebandleni nakithi, nasenza njalo ithando esinalo ngabo lizokukhula.
Ungabuthatheli phasi ubuhle bobunye bamaKrestu (Funda isigaba 4)
5. Khuyini abanye abangayilemuka nababona ithando esinalo ngabafowethu nabodadwethu?
5 Abantu abeza emhlanganweni kokuthoma bathintwa yindlela esithandana ngayo. Ngokubona lokho bangaphetha ngokuthi bafumene amaqiniso. UJesu wathi: “Boke bazokwazi ngalokhu ukuthi nibafundi bami nanithandanako.” (Jwa. 13:35) Cabanga ngesibonelo saka-Chaithra obekafunda iBhayibheli naboFakazi bakaJehova ngesikhathi aseyunivesithi. Wamukela isimemo sokuya emhlanganweni wesifunda. Ngemva kwelanga lokuthoma lomhlangano, watjela umuntu omfundela iBhayibheli ukuthi: “Ababelethi bami akhenge khebangisingathe, ngitjho nakanye. Kodwana emhlanganweni ngisingathwe babantu abama-52 ngelanga linye! Ngabona ukuthi uJehova usebenzisa abantu bakhe bona angenze ngizwe ithando lakhe. Nami ngifuna ukuba lilunga lomndeni loyo.” U-Chaithra wathuthuka bewabhajadiswa ngo-2024. Liqiniso, abantu nababona indlela esithandana ngayo, kubenza bafune ukulotjha uJehova.—Mat. 5:16.
6. Ukutjhidelana nabafowethu nabodadwethu kusivikela njani?
6 Ukutjhidela hlanu kwabafowethu nabodadwethu kungasivikela. UPowula watjela amaKrestu akunye nawo wathi: “Hlalani nikhuthazana qobe langa . . . bona kungabi namunye wenu owenziwa lukhuni mamandla akhohlisako wesono.” (Heb. 3:13) Nange kuba budisi ukuragela phambili senza okulungileko, uJehova angasebenzisa omunye umKrestu ukusisiza. (Rhu. 73:2, 17, 23) Isizo elinjalo liyasizuzisa.
7. Ithando nobunye kuhlobana njani? (Kolose 3:13, 14)
7 Simalunga womndeni osebenza budisi ukutjengisa ukuthi siyathandana, yeke sithabela iimbusiso ezinengi. (1 Jwa. 4:11) Ngokwesibonelo, ithando lisenza ‘siragele phambili sibekezelelana’ ngombana lokho kusisiza sihlale simunye nabafowethu nabodadwethu. (Funda kwebeKolose 3:13, 14; Efe. 4:2-6) Kungebangelo emhlanganwenethu kumnandi njengombana silotjha uJehova begodu ayikho enye indawo efana nale ephasini loke.
HLONIPHANANI
8. UJehova usisiza njani sibe munye nabafowethu nabodadwethu?
8 Ngebanga lokuthi sinesono, siyaqiniseka ukuthi ubunye esinabo nabafowethu nabodadwethu ephasini loke bukghonakala ngebanga lokuthi uJehova uyasisiza. (1 Kor. 12:25) IBhayibheli lithi ‘sifundiswa nguZimu bona sithandane.’ (1 Thes. 4:9) Ngamanye amezwi, uJehova ngeBhayibheli usitjela lokho ekufuze sikwenze bona sithande abanye. Nasifundisisa kuhle iimfundiso zakaZimu besizisebenzise sizabe ‘sifundiswa nguye.’ (Heb. 4:12; Jak. 1:25) Ngilokho aboFakazi bakaJehova abalwela ukukwenza.
9. NgokwebeRoma 12:9-13, khuyini esiyifundako malungana nokuhloniphana?
9 IliZwi lakaZimu lisifundisa njani ukutjhidelana nabanye? Funda lokho uPowula akutlolako malungana nokuhloniphana kwebeRoma 12:9-13. (Ifunde.) Wathi “ekuhloniphaneni, dosani phambili.” Kutjho ukuthini lokho? Singathatha igadango lokutjengisa abanye ukuthi ‘sibathanda khulu’ ngokubalibalela, ngokwamukela iimvakatjhi nangokuphana. (Efe. 4:32) Akutlhogeki ulinde umfowenu namkha udadwenu atjhidele kuwe. ‘Ungadosa phambili’ ekwenzeni njalo. Uzokubona ukuba liqiniso kwesithembiso sakaJesu nakathi: “Ukupha kuthabisa khulu ukudlula ukwamukela.”—IzE. 20:35.
10. Singakukhuthalela njani ‘ukuhlonipha abanye’? (Qala nesithombe.)
10 Kuyakarisa ukuthi uPowula ngemva kobana asitjele ukuthi sidose phambili ekuhloniphaneni, wathi ‘sikhuthale singavilaphi.’ Umuntu okhutheleko unetjiseko begodu usebenza budisi. Nakanikelwe isabelo usenza ngokuzimisela. IzAga 3:27, 28 zisikhuthaza bona: ‘Singalisi ukwenza okuhle kilabo okufuze sibenzele nange sikghona ukwenza njalo.’ Nasibona umuntu atlhoga okuthileko senza koke okusemandlenethu ukumsiza. Asilindi bese sithi omunye uzomsiza.—1 Jwa. 3:17, 18.
Kufuze sithathe igadango lokusiza abafowethu nabodadwethu abatlhoga isizo (Funda isigaba 10)
11. Khuyini engasisiza sitjhidelane nabanye?
11 Enye indlela esingatjengisa ngayo abanye ukuthi siyabahlonipha kubalibalela msinyana nabasonileko. Yebe-Efesu 4:26 ithi: “Ilanga lingatjhingi nisasilingekile.” Kubayini? Kungombana ivesi 27 lithi nasenza njalo ‘sinikela uDeveli ithuba.’ EliZwini lakhe uJehova usitjela ngokubuyelelweko ukuthi silibalelane. YebeKolose 3:13 isikhuthaza bona ‘silibalelane ngokutjhaphulukileko.’ Ukulibalela imitjhapho yabanye ngenye yeendlela zokutjhidela kibo. Nasenza njalo, sisiza “ebunyeni bomoya nesibopho esibumbanisako sokuthula.” (Efe. 4:3) Ukulibalelana kusenza sibe nobunye nokuthula.
12. UJehova usisiza njani bona sikghone ukulibalela?
12 Liqiniso, kungaba budisi ukulibalela labo abasizwise ubuhlungu. Kodwana singakghona ukubalibalela ngesizo lomoya kaZimu. Ngemva kokusikhuthaza bona ‘sithandane khulu’ begodu ‘sikhuthale,’ iBhayibheli lisitjela ukuthi: ‘sivuthe emoyeni.’ Umoya kaZimu ungasisiza sikhuthale begodu sibe majadu. (Rom. 12:11) Ungasisiza nangokuthi sithandane khulu besilibalelane ngokutjhaphulukileko. Kungebangelo sibawa uJehova bona asisize.—Luk. 11:13.
‘AKUNGABI NOKUHLUKANA PHAKATHI’
13. Khuyini engabanga ukuhlukana phakathi?
13 Ebandleni kunayo “yoke imihlobo yabantu” evela eenzindeni ezihlukahlukeneko. (1 Thim. 2:3, 4) Nasingakatjheji ukungafanokhu kungabanga ukuhlukana endleleni esikhetha ngayo zokumbatha nokuzilungisa, iindlela zokulatjhwa namkha zokuzithabisa. (Rom. 14:4; 1 Kor. 1:10) Ngebanga lokuthi ‘sifundiswa nguZimu bona sithandane,’ kufuze sitjheje bona singakateleli imibonwethu ezintweni esizithandako namkha sizibone singcono kunabanye.—Flp. 2:3.
14. Kufuze silwele ukuba babantu abanjani begodu kubayini?
14 Singakghona ukukhandela ukungabi nokuhlukana ebandleni, ngokuthi silwele ukukhuthaza nokuvuselela abanye qobe. (1 Thes. 5:11) Muva nje, abantu abanengi ebebangasezi esifundweni namkha ebebasusiwe babuyile. Sibamukela ngethando. (2 Kor. 2:8) Tjheja okwenzeka komunye udadwethu owaya eWolweni lomBuso ngemva kweminyaka elitjhumi alisa ukuza esifundweni. Uthi: “Boke abantu bamomotheka, bangilotjhisa.” (IzE. 3:19) Kwamthinta njani lokho? Uthi: “Kwangenza ngezwa isandla sakaJehova singibuyisela endleleni enethabo.” Ngokuba sikhuthazo ebantwini boke, uKrestu angasisebenzisa bona sivuselele ‘abadiniweko nabadisibezwako.’—Mat. 11:28, 29.
15. Ngiyiphi enye indlela esingathuthukisa ngayo ubunye? (Qala nesithombe.)
15 Enye indlela esingathuthukisa ngayo ubunye, kutjheja lokho esikukhulumako. UJobho 12:11 uthi: “Kghani indlebe ayilalelisisi amezwi. Njengombana nelimi linambitha ukudla?” Njengombana umuntu ophekako anambitha ukudla ukuqinisekisa ukuthi kumnandi ngaphambi kokuphakela abanye, nathi senza kuhle ngokucabanga ngaphambi kobana sikhulume. (Rhu. 141:3) Sifuna ukuqiniseka ukuthi esizokutjho kuzokukhuthaza bekuvuselele abanye begodu ‘kuzokuzuzisa abezwako.’—Efe. 4:29.
Cabanga ngaphambi kokuthi ukhulume (Funda isigaba 15)
16. Bobani ekufuze bakhulume amezwi akhuthazako?
16 Amadoda nababelethi kufuze batjheje, bakhulume ngendlela ekhuthazako. (Kol. 3:19, 21; Tit. 2:4) Abadala njengabelusi kufuze baduduze bebavuselele izimvu zakaJehova. (Isa. 32:1, 2; Gal. 6:1) Isaga seBhayibheli sisikhumbuza ukuthi: “Lihle kangangani ilizwi elikhulunywe ngesikhathi esifaneleko!”—IzA. 15:23.
THANDA “NGESENZO NANGEQINISO”
17. Khuyini engasiqinisekisa ukuthi ithando esinalo ngabafowethu nabodadwethu ngelamambala?
17 Umpostoli uJwanisi usikhuthaza bona “sithande ingasi ngelizwi namkha ngelimu kodwana ngesenzo nangeqiniso.” (1 Jwa. 3:18) Sifuna ukuthanda abafowethu nabodadwethu ngokusuka ehliziyweni. Singakwenza njani lokho? Nasiba nesikhathi esinengi nabafowethu nabodadwethu sizokutjhidelana nabo nethando esinalo ngabo lizokukhula. Ziphe isikhathi sokuba nabo esifundweni, esimini bewubavakatjhele. Nasenza njalo sitjengisa ukuthi ‘sifundiswa nguZimu bona sithandane.’ (1 Thes. 4:9) Sizokuragela phambili sizizwela ukuthi ‘kuhle begodu kuthabisa kangangani bona abantu bahlale ndawonye ngobunye!’—Rhu. 133:1.
INGOMA 90 Asikhuthazaneni