ISIHLOKO SAMA- 35
INGOMA 121 Asifunde Ukulwisana Nesono
Singalwisana Njani Neemfiso Ezimbi?
“Yeke ningavumeli isono siragele phambili sibusa njengekosi emizimbenenu efako bona nilalele iinkanuko zayo.”—ROM. 6:12.
OKUSESIHLOKWENESI
Sizosisiza singaphelelwa mamandla nasiqalene neemfiso ezimbi begodu sifunde ukuthi singalwisana njani neenlingo.
1. Njengabantu abanesono, khuyini soke esiqalana nayo?
WAKHE waba nesifiso sokwenza into engathabisi uJehova? Nakunjalo, ungaphethi ngokuthi uqalene nesitjhijilo esikhulu ukudlula woke umuntu. IBhayibheli ithi: “Asikho isilingo esinifikelako abanye abangakhange baqalane naso.” (1 Kor. 10:13) Lokhu kutjho ukuthi nanyana ngisiphi isifiso esimbi olwisana naso nabanye balwisana naso. Awusiwedwa, ngesizo lakaJehova ungakghona ukusihlula isifisweso.
2. Ngiziphi iimfiso ezimbi amanye amaKrestu nabantu abafundelwa iBhayibheli abalwisana nazo? (Qala neenthombe.)
2 IBhayibheli lithi: “Ngamunye ulingwa ngokudoswa nangokuyengwa yikanukwakhe.” (Jak. 1:14) Iveseli lisisiza sizwisise ukuthi abantu kungenzeka balingwe zizinto ezingafaniko. Ngokwesibonelo, amanye amaKrestu kungenzeka alingwe sifiso sokuziphatha kumbi ngokomseme nomuntu wobulili obuhlukileko, amanye angaba nesifiso sokuziphatha kumbi ngokomseme nomuntu wobulili obufanako. Abakghone ukuhlula umukghwa wokubukela iinthombe zomseme, bangaba nesifiso esinamandla sokuzibukela godu. Abanengi abalise ukusebenzisa kumbi iindakamizwa notjwala bangaqalana nesilingo esifanako sokubuyela godu. Lezi ngezinye zeemfiso amanye amaKrestu nabantu abafundelwa iBhayibheli abalwisana nazo. Kwesinye isikhathi, soke kungenzeka khesazizwa ngendlela umpostoli uPowula azizwa ngayo, wathi: “Nangifisa ukwenza okulungileko, okumbi sekukhona kimi.”—Rom. 7:21.
Isilingo singavela nanyana kunini, nanyana kukuphi (Funda isigaba 2)c
3. Ukulwisana nesifiso esimbi ngokubuyelelweko kungamthinta njani umuntu?
3 Nange ulwisana nesifiso esimbi ngokubuyelelweko, ungazizwa uphelelwa mamandla kube ngasuthi ubhalelwe kusihlula isilingweso. Ungazizwa ungasenathemba, kube ngasuthi uJehova akakwamukeli ngebanga lokuba nesifiso esimbi. Nange kunjalo, qiniseka ngokuthi imizwa enjalo ayisiliqiniso. Isihlokwesi sizokuhlathulula bona kubayini sitjho njalo ngokuphendula imibuzo emibili: (1) Kubayini uzizwa uphelelwa mamandla nethemba? (2) Ungayithumba njani ipi yokulwisana neemfiso ezimbi?
USATHANA UFUNA SIZIZWE NJANI?
4. (a) Kubayini uSathana afuna sizizwe siphelelwa mamandla? (b) Kubayini singaqiniseka ngokuthi singazihlula iimfiso ezimbi?
4 USathana ufuna sizizwe singanamandla lokha nasilingwako. Nakatjela abalandeli bakhe, uJesu wakwenza kwakhanya ukuthi uSathana uzosilinga, wathi: “Ungasingenisi esilingweni kodwana usitjhaphulule komumbi.” (Mat. 6:13) USathana wathi umuntu nakaqalene nesilingo angekhe amlalela uJehova. (Job. 2:4, 5) Kubayini uSathana acabanga ngendlela le? USathana ngokwakhe walingwa ziimfiso zakhe begodu akhenge azimisele ukuhlala athembekile kuJehova. Ucabanga ukuthi sizokufana naye, silise ukulotjha uJehova nasilingwako. USathana bekacabanga ukuthi neNdodana kaZimu izokulisa ukuthembeka nayilingwako. (Mat. 4:8, 9) Akhucabange: Kghani kungasibhalela kwamambala ukulwisana neemfiso ezimbi? Awa, angeze. Sivumelana namezwi kampostoli uPowula athi: “Nginamandla kikho koke ngebanga laloyo ongipha amandla.”—Flp. 4:13.
5. Khuyini esenza siqiniseke ngokuthi uJehova uyasithemba bona singakghona ukulwisana neemfiso ezimbi?
5 Ngokungafani noSathana, uJehova uyasithemba ukuthi sizokukghona ukuhlula iimfiso ezimbi. Sikwazi njani lokho? Sikwazi ngebanga lokuthi uJehova wabikezela ukuthi siqubuthu esikhulu esithembekileko kwaphela esizokusinda esizini elikhulu. Cabanga bona kutjho ukuthini lokho. UJehova akawakhulumi amala, lokho kutjho ukuthi abantu abanengi ingasi abambalwa bazokungena ephasini lakhe elitjha bahlanzekile, ngombana “bahlanze iimphuraphura zabo, bazenza zaba mhlophe ngeengazi zeMvana.” (IsAm. 7:9, 13, 14) Lokho kuyatjengisa ukuthi uJehova akasiqali njengabantu abangabhalelwa kulwisana neemfiso ezingakalungi.
6-7. Kubayini uSathana afuna ukusenza sikholelwe ukuthi angekhe sakghona ukulwisana neenlingo?
6 USathana ufuna sikholelwe ukuthi ngebanga lokuthi sineemfiso ezimbi lokho kungenza uJehova angasivumeli bona siphile ngokungapheliko. Kubayini uSathana afuna sicabange ngendlela leyo? USathana nguye onganathemba, uJehova sekamahlulele bona angekhe aphile ngokungapheliko. (Gen. 3:15; IsAm. 20:10) USathana ufuna siphelelwe lithemba njengaye, khulukhulu ngombana thina sinethemba lokufumana iimbusiso yena angekhe azifumane. Nanyana kunjalo, thina asifani naye. IBhayibheli lisiqinisekisa ngokuthi uJehova ufuna ukusisiza bona siphile ngokungapheliko. ‘Akafisi ukuthi namunye atjhabalale kodwana ufisa bona boke batjhuguluke.’—2 Pit. 3:9.
7 Nasicabanga ukuthi asinathemba namandla wokulwisana neemfiso ezimbi, sisuke sicabanga ngendlela uSathana afuna sicabange ngayo. Ukukuzwisisa kuhle lokho, kuzosisiza sizimisele ukujamelana naye.—1 Pit. 5:8, 9.
UKUBA NESONO KUNGASENZA SIZIZWE NJANI?
8. Ngaphandle kwezenzo ezimbi, isono sihlanganisani? (IRhubo 51:5) (Funda, “Ihlathululo Yamagama.”)
8 Ngaphandle kwakaSathana, kukhona okhunye okungasenza sizizwe siphelelwa mamandla nethemba lokulwisana neemfiso ezimbi. Khuyini lokho? Sisono esasifumana ebabelethini bethu bokuthoma.a—Job. 14:4; funda iRhubo 51:5.
9-10. (a) Ukuba nesono kwenza u-Adamu no-Eva bazizwa njani? (Qala nesithombe.) (b) Ukuba nesono kusenza sizizwe njani?
9 Cabanga ukuthi ukuba nesono kwenza u-Adamu no-Eva bazizwa njani. Ngemva kokungalaleli uJehova, babhaqa balinga nokufihla imizimbabo. Nayikhuluma ngesenzweso, i-Insight on the Scriptures ithi: “Isono sabenza bazisola, batshwenyeka, bazizwa bangakavileleki, babaneenhloni.” U-Adamu no-Eva bebangekhe basakghona ukuba nobuhlobo obuseduze noJehova. Nanyana yini ebebangalinga ukuyenza, bebazokuhlala bazizwa baneenhloni begodu batshwenyekile ngombana besele banesono.
10 Ubujamo bethu abufani nobujamo u-Adamu no-Eva ebebakibo. Ngombana isihlengo asisebenzi kibo kodwana thina, sisisiza bona silitjalelwe izono zethu begodu sibe netjhebiswano noZimu. (1 Kor. 6:11) Nanyana kunjalo, sasifumana isono. Nje-ke akusirari ukuthi nathi sibe nemizwa yokuzisola, yokutshwenyeka, yokungavikeleki nokuba neenhloni. IBhayibheli lithi isono sinomthelela omkhulu ebantwini. Lokho kuliqiniso “nakilabo ebebangakoni ngendlela u-Adamu one ngayo.” (Rom. 5:14) Nanyana kubuhlungu ukuzwa lokho, akutlhogeki bona kusenze siphelelwe mamandla nethemba. Singakghona ukulwisana nemizwa engakhiko leyo. Njani?
Isono sabangela u-Adamu no-Eva bona bazizwe bamlandu, batshwenyekile, bangakavikeleki begodu baneenhloni (Funda isigaba 9)
11. Nasizizwa singakghoni ukulwisana neemfiso ezimbi, amaRoma 6:12 athi khuyini esikghona ukuyenza?
11 Ngebanga lokuthi sinesono, ngezinye iinkhathi singacabanga ukuthi angekhe sakghona ukuhlula iimfiso ezimbi. Singazizwa ngasuthi kunelizwi ngaphakathi elisitjela lokho, kufuze singalilaleli. Kubayini? Ngombana iBhayibheli lisitjela ukuthi singavumeli isono bona siragele phambili “sibusa njengekosi” phezu kwethu. (Funda kwebeRoma 6:12.) Lokho kutjho ukuthi singakghona ukukhetha ukungenzi lokho esifisa ukukwenza. (Gal. 5:16) UJehova uyasithemba bona singakghona ukuhlula isilingo, ngathana bekangasithembi bekangekhe asitjele bona senze njalo. (Dut. 30:11-14; Rom. 6:6; 1 Thes. 4:3) Kuyakhanya ukuthi sinawo amandla wokulwisana neemfiso ezimbi.
12. Kufuze senzeni nasizizwa siphelelwa lithemba begodu kubayini?
12 Ngokufanako, nasiphelelwa lithemba kuba ngasuthi uJehova uyasijezisa ngebanga lokuba neemfiso ezimbi, lokho singakuqala njengesono esikhuluma ngaphakathi kwethu kufuze singasilaleli. Kubayini? Ngombana iBhayibheli isifundisa ukuthi uJehova uyazwisisa ukuthi sibelethwe sinesono. (Rhu. 103:13, 14) “Wazi zoke izinto” ngathi, kuhlanganise neendlela ezihlukahlukeneko isono esisithinta ngazo. (1 Jwa. 3:19, 20) Nasilwisana nesifiso sokwenza izinto ezimbi begodu singazenzi, uJehova uzosiqala njengabantu abahlwengekileko. Kubayini singaqiniseka ngalokho?
13-14. Kghani ukuba neemfiso ezimbi kutjho ukuthi angekhe samukeleka kuJehova? Hlathulula.
13 IBhayibheli litjengisa ukuthi kunomehluko phakathi kokuba nesifiso esimbi nokwenza ngokuvumelana naso. Angekhe sakghona ngaso soke isikhathi ukuzilawula bona singabi neemfiso ezimbi kodwana singakghona ukulawula izenzo zethu. Ngokwesibonelo, amanye amaKrestu webandleni leKorinte bewathandana nabantu bobulili obufanako. UPowula watlola wathi: “Lokhu ngilokho abanye benu ebeningikho.” Kghani lokho bekutjho ukuthi bewangekhe aphinde babe neemfiso zokwenza izenzo zokuthandana nabantu bobulili obufanako? Bekungekhe kube kuhlakanipha ukucabanga njalo ngombana kanengi kubudisi ukulwisana neemfiso ezinjalo. Kodwana amaKrestu akghona ukuzilawula begodu abalekela ukwenza ngokuvumelana neemfiso zawo, uJehova bekawamukela. Bekawaqala ‘njengahlanziweko.’ (1 Kor. 6:9-11) Nakuwe kungaba ngokufanako.
14 Kunganandaba bona ulwisana naziphi iimfiso ezimbi, ungaphumelela ukuzihlula. Nanyana ungabhalelwa kuzisusa iimfiswezo, ungakghona ukuzibamba begodu ubalekele ‘ukwenza intando yenyama neyemicabangwakho.’ (Efe. 2:3) Ngiziphi izinto ezingakusiza ulwisane neemfiso ezimbi?
ONGAKWENZA BONA UHLULE ISILINGO
15. Nasizakuthumba ipi yokuhlula iimfiso ezimbi, kubayini kufuze sithembeke?
15 Nasizakuthumba ipi yokuhlula iimfiso ezimbi, kufuze sithembeke begodu sivume ubuthakathaka bethu. Tjheja ungazikhohlisi “ngokucabanga okumamala.” (Jak. 1:22) Ngokwesibonelo, umuntu onomraro wokusela khulu utjwala, angalinga ukucabanga ukuthi akusikumbi ukusela ngombana abanye basela khulu ukudlula yena. Umuntu onomraro wokubukela iinthombe zomseme, angalinga ukusola abanye athi, ‘Bengingekhe ngaba nesifiso sokubukela iinthombe zomseme ngathana umkami bekangithanda khulu.’ Nje-ke ungabeki amabanga wokulinga ukuzivikela ngebanga lokwenza izinto ezimbi. Kufuze uziphendulele ngalokho okwenzako.—Gal. 6:7.
16. Ungakuqinisa njani ukuzimisela kwakho ukwenza okulungileko?
16 Ngaphandle kokuthembeka ngobuthakathaka bakho, kufuze uzimisele bona ungaweli esilingweneso. (1 Kor. 9:26, 27; 1 Thes. 4:4; 1 Pit. 1:15, 16) Tjheja izinto eziba silingo khulu kuwe nokuthi ulingeka khulu nini. Kungenzeka ukuthi kungaba silingo esithileko namkha kungaba sikhathi esithileko lapho ulingeka khona khulu. Ngokwesibonelo, kghani ukufumana kubudisi khulu ukuhlula isilingo nawudiniweko namkha nakusebusuku? Zilungiselele begodu uqunte ukuthi uzokwenzani nakufika isilingo. Isikhathi esihle sokwenza lokho kungaphambi kobana isilingo sifike.—IzA. 22:3.
17. Sifundani esibonelweni sakaJosefa? (Genesisi 39:7-9) (Qala neenthombe.)
17 Tjheja bona uJosefa wenzani lokha umkaPothifara nakalinga ukumganukeja. UJosefa akhenge avume ukuganukejwa, wala khonokho. (Funda uGenesisi 39:7-9.) Kusifundisani lokho? UJosefa besele azimisele ngokuthi uzokwenza okulungileko ngitjho nangaphambi kobana umkaPothifara alinge ukumganukeja. Ngendlela efanako, ungazilungiselela kusesengaphambili ukuthi uzokwenza njani okulungileko ngaphambi kobana ulingeke. Nawenza njalo, kuzokuba lula ukwenza okulungileko ngombana uzabe sewuquntile ukuthi uzokwenza njani nakuvela isilingo.
Balekela isilingo msinyana njengombana kwenza uJosefa! (Funda isigaba 17)
‘RAGELA PHAMBILI NOKUZIHLOLA’
18. Khuyini okhunye ongakwenza bona ulwisane neemfiso ezimbi? (2 Korinte 13:5)
18 Nawuzakukghona ukulwisana neemfiso ezimbi, kufuze ‘uragele phambili nokuzihlola’ okutjho ukuthi kufuze uhlolisise ituthukwakho qobe. (Funda yesi-2 kwebeKorinte 13:5.) Hlala uhlolisisa indlela ocabanga ngayo, owenza ngayo izinto begodu wenze amatjhuguluko nakutlhogekako. Ngokwesibonelo, nanyana ungaphumelela ekuhluleni isilingo, ungazibuza: ‘Kungithethe isikhathi esingangani ukuhlula isilingwesi?’ Nawulemuka ukuthi uriyadile ngaphambi kokuthatha isiqunto ungaphatheki kabuhlungu. Kunalokho, cabanga ngokuthi esikhathini esizako ungasihlula njani msinyana isilingo. Zibuze imibuzo enjengokuthi: ‘Nangifikelwa mcabango ongakalungi ngingawulisa njani umcabango loyo msinyana? Izinto engikhetha ukuzithabisa ngazo zikwenza kube budisi ukulwisana nesilingo? Ngiwasusa msinyana amehlwami ekuqaleni iinthombe ezisilapheleko? Ngiyazwisisa ukuthi kubayini iinkambiso zakaJehova zihlala zilungile ngitjho nanyana kufuze ngizibambe?’—Rhu. 101:3.
19. Ukuthatha isiqunto esincani esingakahlakaniphi kungakwenza njani kube budisi ukulwisana neemfiso ezimbi?
19 Nawuzihlolisisako, qiniseka ukuthi awuzivikeli ngokubeka amabanga abangele bona uziphathe kumbi. IBhayibheli ithi: “Ihliziyo ikhohlisa khulu ukudlula nanyana yini begodu yonakele.” (Jor. 17:9) UJesu wathi ihliziyo iphuma “imicabango emimbi.” (Mat. 15:19) Ngokwesibonelo, umuntu olise ukubukela iinthombe zomseme, angacabanga ukuthi akusiyingozi ukubukela iinthombe zabantu ezivusa ikanuko nanyana bambethe. Kwesinye isikhathi angathi, ‘Akusikumbi ukucabanga ngezinto ezimbi, nawungazenziko.’ Nange umuntu acabanga ngendlela le, kuba ngasuthi ‘uhlela ngaphambi kwesikhathi ukwanelisa iinkanuko zenyama.’ (Rom. 13:14) Ungakubalekela njani ukwenza njalo? Tjheja bewubalekele ukuthatha iinqunto ezincani ezingakahlakaniphi ezizokubangela bona uthathe iinqunto ezikulu ezingakahlakaniphi, njengokuzinikela esonweni.b Balekela nanyana ngimiphi “imicabango emimbi” ezokwenza bona ufune ukuzivikela ngebanga lokwenza into embi.
20. Kuzokwenzekani ngeemfiso ezimbi esikhathini esizako begodu ngiliphi isizo esilifumanako nje?
20 Njengombana sifundile, uJehova usinikela amandla wokulwisana neenlingo. Ngebanga lomusakhe, sinethemba lokuphila ngokungapheliko ephasini elitjha. Sizokuthaba khulu nasele silotjha uJehova ngaphandle kokulwisana neemfiso zokwenza izinto ezimbi. Bekube ngesikhatheso, singaqiniseka ngokuthi sinawo amandla namkha ithemba lokulwisana neemfiso zethu ezimbi. Ngesibusiso sakaJehova nemizamwethu, singakghona ukuthumba.
INGOMA 122 Asidzimeleleni!
a IHLATHULULO YAMAGAMA: EBhayibhelini igama elithi “isono” kanengi liqalisela ekwenzeni into embi njengokweba, ubufebe namkha ukubulala. (Eks. 20:13-15; 1 Kor. 6:18) Keminye imitlolo igama elithi, “isono” liqalisele ebujamweni esabelethwa nabo nanyana thina singakhenge sisenze isonweso.
b Tjheja isokana ekukhulunywa ngalo encwadini yezAga 7:7-23, lathatha iinqunto ezincani ezingakahlakaniphi ngaphambi kokuthatha iinqunto ezikulu ezingakahlakaniphi zokuzinikela ekuziphatheni kumbi ngokomseme.
c IHLATHULULO YESITHOMBE: Ngesinceleni: Nakahlezi esitolo esithengisa ikofi, umfowethu osesemutjha ubona amadoda amabili aganukejanako. Ngesidleni: Udadwethu ubona abantu ababili ababhemako.