Peidek kan Sang Sounwadawad kan

Mwurin Nohliko, Noha kadarala sang warihmwo emen mwuroi me pwurkihdo “tehntuhke olip ehu.” Iawasa mwuroio wahsang ie teho?

Paipel padahkiong kitail me “pihlo ahpw kohkohda oh koaduhpwaldi nahna me keieu ileile kan.” (Senesis 7:19) Ni ahnsou me pihl en Nohliko tepida wie kohkohdi, pak siluh Noha kadarala mwuroi mwurin wihk ehu koaros. Keriaun pak mwuroio pwurkihdo “ilahda tehntuhke olip ehu me ahpwtehn wosada. Noha eri esehkihda me pihl kan sosohredihsangehr pohn sampah.”​—Senesis 8:8-​11.

E mehlel me ahnsou wet sohte me kak ese ia werein Nohliko ah mihmi ehu wasa kan nan sampah, pwehki mwomwen sampah pil wekila mwurin Nohliko. Ahpw, e mwomwen me pihl kadirehla sampah ni uwen werei ieu me kak kemehla tuhke tohto. Ahpw, mendahki met, ekei tuhke ko paiamwahu oh pil pwurehng wosada mwurin pihlen Nohliko kohdi.

Me pid duwen tuhkehn olip, The New Bible Dictionary koasoia: “Ma tuhke wet kin paldi, poans kan kin uhd pwurada oh kak wiahda lella tuhke limau. Tuhke olip kan me kereniong pahn mehla kakete pil kihda kalowe kan oh kin wosada oh dirla.” The New Schaff-​Herzog Encyclopedia of Religious Knowledge koasoia: “Likamwete tuhke wet sohte kak ohla de mehla.” Sohte aramas emen rahnwet kak koasoia oaritik en Nohliko, me duwehte ia uwen karakar de lemwulemwur en pihlo de pil kitail sohte kak nda ma mie mehkot nan pihlo me kakete kahrehong tuhkehn olip de ekei soangen tuhke teikan en kak wie momour.

Ahpw, tuhkehn olip me kin kak wos nan wasa lemwulemwur, me duwehte pohn nahna ile kan. E kin ihte wos nan wasa kan me pahnangin piht 3,000 oh wasa me karakarki pohnangin 50 degrees Fahrenheit. Pwuhken The Flood Reconsidered kasalehda me “Noha mwein ele sang ni ah kilang tehntuhkehn olip kapwo, e wehwehki me wasa me karakarahk pohn sampah solahr nohn diren pihl.” Ni en Noha eh kadarala emen mwuroi wihk ehu mwurin mwo, e sansaldahr me tohtohlahr tuhke kan pwurehng wosada pwe mwuroio sohte pwurodo. Ele mwein e diarada wasa me e kak mih ie.​—Senesis 8:12.