Kakairada Madamadau en Emen me Tikitik
“Me keieu tikitik rehmwail koaros, iei ih me keieu lapalap.”—LUK 9:48.
KE KAK DIARADA PASAPENG KAN?
Dahme kak sewese kitail en aktikitik?
Ia duwen emen me tikitik eh kak wiahla emen me “lapalap”?
Ia duwen atail kak kasalehda aktikitik nan mouren pwopwoud, nan mwomwohdiso oh pil atail nanpwungmwahu rehn meteikan?
1, 2. Dahme Sises ketin padahkihong sapwellime wahnpoaron ko? Dahme kahrehda e ketin padahkihong irail met?
NAN pahr 32, Sises oh sapwellime tohnpadahk ko mihmi nan Kalili. Ekei wahnpoaron ko tepida akamaikihda ihs me keieu lapalap nanpwungarail. Rongamwahu en Luk padahkihong kitail dahme wiawi: “Tohnpadahk ko eri akamaikihda duwen ihs me pahn lapalap rehrail. Sises ketin mwahngihada arail lamalam, iei me e ketin alehki kisin seri kis oh ketin kasihnenihada mpe, mahsanihalahng tohnpadahk ko, ‘Me kin kasamwo kisin seri menet ni edei, ngehi me e kin kasamwo; a me kin kasamwo ie, nahn e kin kasamwo me ketin kadariehdo. Pwe me keieu tikitik rehmwail koaros, iei ih me keieu lapalap.’” (Luk 9:46-48) Ni kanengamah, Sises ketin sewese sapwellime tohnpadahk ko ren wehwehki me re anahne aktikitik.
2 Ia duwe, madamadau en aktikitik me Sises mahsanihong sapwellime wahnpoaron ko ren ahneki duwehte madamadau me pali laud en mehn Suhs kan kin ahneki ni ahnsowo? Soh, e weksang met. Ehu pwuhk koasoia me nan arail wiewie kan koaros, e uhdahn kesempwal ong mehn Suhs kan en ese ihs me warohng ale wahu, oh re kin ahnsou koaros pwunodki ma aramaso me re kihong wahu aramas akan me warohng ale. (Theological Dictionary of the New Testament) Sises kupwurki sapwellime tohnpadahk ko ren weksang pali laud en aramas ako ni ahnsowo.
3. (a) Ia wehwehn en wia emen me keieu tikitik? Dahme kahrehda e kakete apwal en wia met? (b) Soangen peidek dah kan kitail pahn sapengala nan iren onop wet?
3 Lepin lokaiahn Krihk me kawehwehdi “me keieu tikitik” kin wehwehki emen me sohte kesempwalsang meteikan de emen me sohte ahneki manaman. Soangen aramas menet kin aktikitik oh sohte medewe me e kesempwal. Sises ketin padahkihong sapwellime tohnpadahk kan me re anahne aktikitik oh pohnese dahme re kak oh sohte kak wia, duwehte seri kan. Kristian mehlel kan rahnwet anahne sukuhlki mehn kasukuhl wet me Sises ketin padahkihong sapwellime wahnpoaron ko. Ele e pahn apwal ong kitail en kasalehda aktikitik, ahpw mehlel nan ekei irair kan. Atail soh unsek kak kahrehiong kitail en pohnmwahso oh song en mwahusang meteikan. Oh ahn Sehdan sampah ele kak kahrehiong kitail en roporop, ngihtehte de men kaun. Dahme kak sewese kitail en ahneki madamadau en aktikitik? Ia wehwehn sapwellimen Sises mahsen ni eh mahsanih me me keieu tikitik “iei ih me keieu lapalap”? Nan irair dah kan me kitail anahne kasalehda aktikitik?
SAPWELLIMEN KOHT ERPIT ME LOAL OH E KETIN MWAHNGIH MEHKOAROS
4, 5. Dahme kak sewese kitail en aktikitikla? Menlau kihda ehu karasaras.
4 Ehu ahl me kitail kak kalaudehla atail aktikitik iei atail en tamataman me Siohwa ketin lapalap sang kitail. E mehlel me sohte emen kak ese soahng koaros me Siohwa ketin mwahngih. (Ais. 40:28) Wahnpoaron Pohl ntingihedi duwen Siohwa eh lapalap: “Ia uwen laud en sapwellimen Koht kapai kan! Ia uwen loalen sapwellime erpit oh kupwurokong! Ihs me kak kawehwehda sapwellime koasoandi kan? Ihs me kak wehwehki sapwellime wiewia kan?” (Rom 11:33) Aramas akan sukuhlkiher soahng tohto sangete ahnsou me Pohl ntingihdi mahsen pwukat kereniong sounpar 2,000 samwalahro. Ahpw dahme e ntingihdi pil kin mehlel nan ahnsou wet. Sohte lipilipil uwen laud me kitail ese, atail pohnese me sohte imwin dahme kitail kak sukuhlki duwen Siohwa, sapwellime doadoahk oh sapwellime madamadau kin kahrehda kitail en aktikitikla.
5 Karasepe, dahme sewese Leo en tepida kalaudehla eh aktikitik iei eh pohnese me e sohte kak sukuhlki soahng koaros duwen sapwellimen Koht kepikipik kan.a Ni eh pwulopwul, Leo kin perenki sains. E men wehwehkihla duwen lahng oh sampah uwen me e kak, kahrehda e pilada en sukuhlki met nan sukuhl. Ahpw e wehwehkihda me sains kelehpw sohte kak sewese aramas akan ren wehwehkihla mehkoaros me pidada lahng oh sampah. Ih eri tepida ale kasukuhl en palien kosonned. Eri, e wiahla sounsawas en kosonned men oh mwuri sounkopwung men. Mwuri, ih oh eh pwoud onopki Paipel rehn Sounkadehdehn Siohwa kan, alehda padahk mehlel oh papidaisla. Mendahki e alehdi kasukuhl laud, dahme sewese Leo en kasalehda aktikitik? E nda, “En pohnese me sohte lipilipil ia uwen laud me kitail sukuhlki duwen Siohwa oh lahng oh sampah, miehte soahng tohto me ke kak sukuhlki.”
6, 7. (a) Soangen mehn kahlemeng mwahu en aktikitik dah me Siohwa ketikihong kitail? (b) Ia duwen sapwellimen Koht aktikitik eh kin kak kahrehda emen en “lapalapala”?
6 Pil ehu me kak sewese kitail en aktikitik iei en tamataman me Siohwa kin ketin kasalehda aktikitik. Medemedewe met: ‘Kitail tohndoadoahk kei me kin iang Koht ketin wiewia sapwellime doadoahk.’ (1 Kor. 3:9) Medewehla, Siohwa Koht, me Keieu Lapalap, ketin kawauwihala kitail ni ahl wet sang ni eh ketikihong kitail ahnsou mwahu en doadoahngki sapwellime Mahsen Paipel oh kapwaiada atail doadoahk en kalohk. Mendahki Siohwa me kin ketin kahrehiong weren tuhkeo en kekeirda, e ketin mweidohng kitail en pwaisanki padokedi oh kalamwure. (1 Kor. 3:6, 7) Ni ahl wet, Koht ketin kasalehiong kitail mehn kahlemeng mwahu en aktikitik. Ei, sapwellimen Siohwa mehn kahlemeng anahne kangoange emenemen kitail en wia emen me keieu tikitik.
7 Sapwellimen Koht mehn kahlemeng en aktikitik kin kamwakid laud Depit. E koulkihong Siohwa: “Oh komw kin ketikihong ie sapwellimomwi mehn perepe en komour, Oh omwi aktikitik me kahrehiong ie en lapalapala.” (2 Sam. 22:36, NW) Depit ese me e kak wiahda soahng kapwuriamwei kan nan Israel ihte pwehki Siohwa ketin kasalehda aktikitik ni eh ketin tehk oh sewese ih. (Mel. 113:5-7) Pil duwehte kitail. Sohte lipilipil soangen irair kaselel, koahiek oh pwukoa tohrohr me kitail ahneki, kitail alehdi mepwukat sang Siohwa. (1 Kor. 4:7) Aramas men me aktikitik kin lapalapala sang ni eh wiahla emen ladu me kesempwal ong Siohwa. (Luk 9:48) Kitail kilang ia duwen.
IA DUWEN ME KEIEU TIKITIK EH WIAHLA ME “KEIEU LAPALAP”
8. Dahme kahrehda irail kan me wia kisehn sapwellimen Koht pwihn kin anahne aktikitik?
8 Irail kan me aktikitik kin peren nan sapwellimen Koht pwihn oh kin utung koasoandi kan me kin wiawi nan mwomwohdiso. Karasepe, Petra iei serepein pwulopwul men me tikida nan peneinei en Sounkadehde kan. Ahpw e men wia dahme e men wia oh eri kohkohsang mwomwohdiso. Mwurin sounpar kei, e pwurehng tepida patehng mwomwohdiso. Met e kin perenki iang sapwellimen Siohwa pwihn oh utung koasoandi kan me kin wiawi nan mwomwohdiso. Ia mwomwen eh madamadau wekila? E nda, “Irair riau me I keieu anahne wehwehki oh kakairada iei aktikitik oh pil pohnese dahme I kak oh sohte kak wia.”
9. Ia ahn emen me aktikitik eh pepehm duwen Paipel oh pil neitail sawaspen Paipel kan? Dahme kahrehda met kin kahrehiong ih en kesempwal?
9 Emen me aktikitik kin uhdahn kalahnganki soahng mwahu kan koaros me Siohwa ketikihong kitail, iangahki sawas me e ketikihong kitail en sukuhlki duwen ih. Ihme kahrehda emen me aktikitik kin kaukaule onopki Paipel ni keneinei oh wadek Kahn Iroir kan oh pil sawaspen Paipel teikan. Sapwellimen Siohwa ladu tohto kin wadek ehuehu pwuhk pwukat mwohn arail nekidala nan arail wasahn pwuhk. Ma kitail kin kasalehda me kitail aktikitik oh kalahngan sang atail onopki neitail pwuhk kan, atail nanpwungmwahu rehn Koht pahn kehlailla oh e pahn ketin doadoahngki kitail ni ahl tohto nan sapwellime doadoahk.—Ipru 5:13, 14.
10. Ia duwen atail kak kasalehda aktikitik nan mwomwohdiso?
10 Pil mie ehu ahl me emen me aktikitik kak wiahla emen me “lapalap” de kesempwal ong Siohwa. Siohwa kin ketin doadoahngki sapwellime manaman en idihada elder kan nan mwomwohdiso koaros. Ohl pwukat kin koasoanehdi mihting kan oh doadoahk en kalohk oh apwalih tohnmwomwohdiso. Ni ahnsou me kitail kasalehda aktikitik sang ni atail kin utung elder kan, kitail kin sewese mwomwohdiso pwon en ahneki peren, meleilei oh minimin. (Wadek Ipru 13:7, 17.) Oh ma kowe emen elder de sounsawas men, ke kin kasalehda aktikitik sang ni omw kalahnganki pwukoa me Siohwa ketikihong uhk?
11, 12. Soangen madamadau dah me pahn kahrehiong kitail en kesempwal nan sapwellimen Koht pwihn? Dahme kahrehda?
11 Aramas aktikitik men kak uhdahn kesempwal ong sapwellimen Siohwa pwihn pwehki eh wiewia kin kahrehiong en wia sapwellimen Koht ladu mwahu oh koahiek. Sises anahne ketin katamankihong sapwellime tohnpadahk kan en wia emen me tikitik pwehki ekei irail kin ahneki madamadau duwehte aramas pohnmwahso kan nan ahnsowo. Luk 9:46 mahsanih: “Tohnpadahk ko eri akamaikihda duwen ihs me pahn lapalap rehrail.” Ia duwe, kitail kakete tepida medemedewe me kitail mwahusang riatail Kristian kan de meteikan? Kitail anahne weksang pali laud en aramas akan en sampah wet me kin pohnmwahso oh roporop. Ma kitail kin aktikitik oh mwohneki mahs kupwuren Siohwa, riatail Kristian kan pahn ale kangoang ni arail kin patehng kitail.
12 Ni atail wehwehkihla sapwellimen Sises kaweid en wiahla emen me tikitik, kitail kin mwekidki en kasalehda aktikitik nan irair koaros nan atail mour. Kitail pahn koasoiapene irair siluh.
WIA UWEN OMW KAK EN WIA EMEN ME TIKITIK
13, 14. Ia duwen ohl pwopwoud men de lih pwopwoud kak wia emen me tikitik? Ia duwen met eh kak sewese nanpwungara?
13 Nan mouren pwopwoud. Aramas tohto rahnwet kin nsenohkihte pein arail pwuhng. Re sohte kin kesempwalki pwuhng en meteikan. Ahpw emen me aktikitik kin ahneki soangen madamadau me Pohl kangoange Kristian kan nan Rom en ahneki. E ntingihedi: “Kitail uhdahn pahn ngoangki ahnsou koaros mehkan me kin kahrehiong kitail popohl, oh pil kin kakehlakaikitailla.” (Rom 14:19) Aramas emen me wia emen me tikitik kin nantihong kolokol popohl rehn koaros ahpw mehlel rehn eh pwoud.
14 Karasepe, dahme ohl pwopwoud men kin men wia me pid mehn kamweit ele kin weksang dahme eh pwoud mwahuki. Mwein ohlo kin men mi ni imwarao oh wadek pwuhk ni eh ahnsoun kommoal, ahpw eh pwoudo kin men kohla mwenge wasahn mwenge kan de kohla mwemweit rehn kompoakepah kan. E pahn mengei ong lih pwopwoudo en wauneki eh pwoudo ma ohlo kin aktikitik oh sohte kin medemedewehte dahme e mwahuki, ahpw kin medewe dahme liho mwahuki de sohte mwahuki. Ohl pwopwoudo eh poakohng oh kesempwalki eh pwoudo pahn laudla ma liho sohte kin ahnsou koaros song ale dahme e mwahuki, ahpw e kin medemedewe dahme ohlo mwahuki. Nanpwungen ohl pwopwoudo oh lih pwopwoudo pahn kehlailla ma ira koaros kin aktikitik.—Wadek Pilipai 2:1-4.
15, 16. Nin duwen Melkahka 131, dahme Depit kin kangoangehki mehn Israel kan ren wia? Ia duwen atail kak wia soahngohte nan mwomwohdiso?
15 Nan mwomwohdiso. Nan sampah wet, me tohto kin pehm me re anahne mwadang alehdi dahme re mwahuki. Re sohte kin kanengamah oh re sohte kin men awih. Ni atail kin aktikitik, e kin mengeila ong kitail en awih Siohwa de likih ih. (Wadek Melkahka 131:1-3.) Ma kitail kin aktikitik oh awih Siohwa, kitail pahn paiekihda. Kitail pahn ahneki pepehm en nsenamwahu, peren oh sohte perki mehkot. Eri kitail kak wehwehki dahme kahrehda Depit kangoange mehn Israel kan ren kanengamah oh awih arail Koht.
16 Ke kak ahneki nsenamwahu duwehte Depit ni omw kin aktikitik oh awih Siohwa. (Mel. 42:5) Mwein ke men papah nin duwen elder men pwe ken kak kalaudehla omw sewese mwomwohdiso. (1 Tim. 3:1-7) Ei, sang sawas en sapwellimen Koht manaman, keieu, ke anahne wia uwen omw kak koaros en ahneki irair kan me anahn pwehn wiahla elder men. Ahpw ia duwen ma ke anahne awih werei sang meteikan? Emen me aktikitik kin kanengamah oh awih pwehn alehdi pwukoa kan nan mwomwohdiso. E pahn pousehlahte papah Siohwa oh pil mwomwohdiso ni peren sohte lipilipil pwukoa dah me e alehdi.
17, 18. (a) Ma kitail kin mahkohng meteikan oh peki ren mahkohng kitail, ia imwilahn met? (b) Dahme Lepin Padahk 6:1-5 kaweidki?
17 Atail nanpwungmwahu rehn meteikan. Pali laud en aramas akan kin apwalki pekmahk. Ahpw sapwellimen Koht ladu kan kin wia uwen arail kak en kasalehda aktikitik sang ni arail kin wehkada arail sapwung kan oh pekmahk. Re pil kin mwadang en mahkohng sapwung kan en meteikan. Ma aramas akan kin aklapalap, re kin kalapw ahneki kahpwal laud nanpwungarail, ahpw ma re kin men kasalehda mahk, e kin mie meleilei nan mwomwohdiso.
18 Kitail anahne aktikitik oh pekmahk ni mehlel. Karasepe, mwein kitail inoukihda en wia mehkot rehn emen, ahpw mehkot pwarada kahrehda kitail sohte kak kapwaiada. Nan soangen irairo, kitail anahne medemedewe atail sapwung kan oh wehkada, mendahki kaidehn kitail me kahrehda kahpwalo.—Wadek Lepin Padahk 6:1-5.
19. Dahme kahrehda kitail en kalahnganki me Paipel kin kangoange kitail en wia emen me tikitik?
19 Kitail kin uhdahn kalahnganki me Paipel kin kangoange kitail en wia emen me tikitik. Mwein ekei pak e kin apwal en aktikitik. Ahpw ma kitail kin medemedewe ia uwen Siohwa eh ketin lapalap sang kitail oh tamataman me Siohwa pil kin ketin kasalehda aktikitik, kitail pahn men kasalehda irair kaselel wet. Ma kitail kin wia met, Siohwa pahn uhdahn ketin kesempwalkinkitailla nin duwen sapwellime ladu kan. Eri, kitail wia uwen atail kak koaros en wia emen me tikitik.
[Nting tikitik me kileldi pah]
a Ahd kan wekidekla.
[Kilel nan pali 19]
Siohwa ketin kawauwih kitail sang ni eh ketikihong kitail pwukoahn kalohk
[Kilel nan pali 22]
Ahnsou mwahu dah kan me kitail ahneki en wia emen me tikitik?