Siohwa Kin Ketin Kansenamwahwih Kitail nan Atail Apwal akan Koaros
“Koht me pwarer en kansenamwahu koaros. . . . kin ketin sewesei kitail nan atail apwal akan koaros.”—2 KOR. 1:3, 4.
1, 2. Ia duwen Siohwa eh kin ketin kansenamwahwih kitail nan atail kahpwal kan, oh inou dahieu me kitail diar nan sapwellime Mahsen?
BROTHER pwulopwul kiripw men kin medemedewe duwen 1 Korint 7:28, me mahsanih me irail kan me pwopwoudida “pahn kin diar apwal tohto nan mouren sampah.” Brothero koasoiong elder mah men me pwopwoud oh idek, “‘Apwal’ dahieu me, oh ia duwen ei pahn apwalihala ma I pwopwoudida?” Mwohn eldero sapeng peideko, e ndaiong brother pwulopwulo en medewe ehu ire me wahnpoaron Pohl ntingihedi: Siohwa iei “pwarer en kansenamwahu koaros. Ih me kin ketin sewesei kitail nan atail apwal akan koaros.”—2 Kor. 1:3, 4.
2 Kitail ese me Samatailo, Siohwa, kin ketin poakohng kitail oh kansenamwahwih kitail ni atail lelohng kahpwal kan. Ele ke taman ahnsou kan me Siohwa kin ketin sewese oh kaweidkin uhk sapwellime Mahsen. Kitail kak kamehlele me e kin kupwurki dahme keieu mwahu ong kitail, duwehte me e ketin wia ong sapwellime ladu kan mahso.—Wadek Seremaia 29:11, 12.
3. Peidek dah kan me kitail pahn sapengala nan iren onop wet?
3 E kin kalapw mengei en dadaur pahn kahpwal kan ni atail ese dahme kin kahrehda kahpwal pwukat. Eri dahme kahrehda kitail kak ahneki kahpwal nan atail mouren pwopwoud de peneinei? Mehn kahlemeng dah kan sang Paipel oh pil nan atail ahnsou me kak sewese kitail diar nsenamwahu me kitail anahne? Kitail pahn sapengala peidek pwukat oh kilang ia duwen atail kak dadaur pahn kahpwal kan.
KAHPWAL KAN NAN MOUREN PWOPWOUD
4, 5. Kahpwal dah kan me ohl oh lih pwopwoud kan kakete ahneki?
4 Mwurin Siohwa ketin kapikada tepin liho, e ketin kahrehla liho rehn ohlo pwe en wiahla eh pwoud. Siohwa eri mahsanih: “Ohl emen pahn kin mweikihsang seme oh ine oh ehukihong eh pwoud, pwe ira en kin wiahla ehu.” (Sen. 2:24) Ei mehlel, kitail koaros rahnwet sohte unsek. (Rom 3:23) Pwehki met, ni ohl emen oh lih emen ara pwopwoudida, ira kak kasik me ira pahn ahneki kahpwal kan. Karasepe, mwohn ara pwopwoudida, ele liho kin anahne peikiong eh pahpa nohno. Ahpw Paipel mahsanih me mwurin kapwopwoud, ohlo pahn wia moangen eh pwoudo. (1 Kor. 11:3) Ele nin tapio, ohlo kin apwalki kaweid eh pwoudo. Oh ele e sohte mengei ong liho en pwungki kaweid en eh pwoudo sang kaweid en eh pahpa nohno. Pil ehu, ni ara tepin pwopwoudida, ele mie iren sawehwe kan nanpwungen ira oh ara mwah ko, oh met pil kak wia kahpwal ehu.
5 Pil medewehla duwen ia pepehm en ohl oh lih pwopwoudo ni ara esehda me ira pahn nainekihda seri. Mendahki ira pahn uhdahn perenkihda, ira pahn pil ahneki pwunod. Ele ira pahn medewe ma ahn liho liseiano pahn mwahu, oh ira kakete pwunodki roson mwahu en serio. Ira pil ese me pweinen soahng kan me ira anahne pahn pweilaudla. Mwurin serio ipwidi, pwopwoudo pahn anahne wiahda wekidekla teikan. Liho ele pahn doadoahngki pali laud en eh ahnsou pwehn apwalih serio. Eri ohlo oh liho ele sohla kak ahneki ahnsou laud ong emenemen duwehte me ira kin wia mahso. Pwukoahn pahpao pil pahn tohtohla. E anahne tehk mwahu me eh pwoudo oh nah serio ahneki dahme ira anahne.
6-8. Soangen pepehm dahieu me pwopwoud ehu kakete ahneki ma ira sohte kak naineki seri?
6 Ekei pwopwoud pil ahneki ehu kahpwal tohrohr. Irail uhdahn kin men naineki seri ahpw sohte kak. Ni liho eh sohte liseianda, ele e kin uhdahn nsensuwedla. (Lep. Pad. 13:12) Mahso nan Paipel, e kin uhdahn kesempwal lih pwopwoud kan en nainekihda seri. Ihme kahrehda Resel, ahn Seikop pwoudo, uhdahn nsensuwedkihla eh sohte kak liseianda ahpw rie serepeino kak. (Sen. 30:1, 2) Nan ekei sahpw rahnwet, me tohto kamehlele me e uhdahn kesempwal en naineki seri tohto. Aramas akan kin kalapw idek rehn misineri kan me kousoan nan sahpw pwukat dahme kahrehda re sohte naineki seri. Mehnda ma pil mwurin misineri ko song en kawehwehda kahrepe kan ni uwen me irail kak, ekei kin ndahte, “Se pahn kapakapkin kumwa!”
7 Pil medewehla ehu karasaras. Emen sister nan England uhdahn men naineki seri. Ni eh esehda me e sohte kak nainekihda seri nan koasoandi wet, e uhdahn nsensuwedla. Ih oh eh pwoudo eri pilada ira en pwekada emen seri. Ahpw erein ahnsou reirei, e kin nsensuwedte. E nda, “I ese me en pwek seri sohte pahn uhdahn duwehte ei neitikiehdi pein nei seri.”
8 Paipel mahsanih me lih emen pahn ‘mourkihla eh naineki seri.’ (1 Tim. 2:15) Ahpw met sohte wehwehki me e pahn ahneki mour soutuk ihte pwehki e naineki seri. Eri, ia wehwehn iren Paipel wet? Nohno men kin uhdahn kedirepwki eh apwalih nah seri kan oh pil imweo. Met kak sewese ih en soikala soahng kan duwehte lipahned de iang pidada nan soahng kan me e sohte anahne pidada. (1 Tim. 5:13) Ahpw mendahki met, ele e kin ahnekihte kahpwal kan nan eh mouren pwopwoud oh peneinei.
Ia duwen omw kak diar nsenamwahu ma omw pwoudo mehla? (Menlau kilang parakrap 9, 12)
9. Ia pil ehu kahpwal me pwopwoud kan ele ahneki?
9 Nanpwungen kahpwal kan me ekei pwopwoud kakete ahneki iei mehlahn arail pwoudo. Mendahki re medewe me met sohte pahn wiawihong irail, me tohto lelohngehr oh kin dadaur pahn kahpwal laud wet. Kristian kan uhdahn kamehlele inou en kaiasada, oh met kin uhdahn kansenamwahwihala irail. (Sohn 5:28, 29) Nan sapwellime Mahsen, Samatailo Siohwa ketin wiahda inou tohto me kin kansenamwahwihala kitail erein ahnsou apwal akan. Eri met kitail pahn kilang ia duwen ekei sapwellimen Siohwa ladu kan ar pehm nsenamwahu wet oh ia duwen met eh sewese irail.
NSENAMWAHULA NI ATAIL KIN LOKOLONGKI KAHPWAL
10. Ia duwen Ana eh nsenamwahula? (Menlau kilang tepin kilel.)
10 Medewehla dahme wiawihong Ana, ahn Elkana pwoudo me e kin poakepoake. Ana men naineki seri ahpw sohte kak. Ahpw, ahn Elkana pwoud teio, Penina, naineki seri tohto. (Wadek 1 Samuel 1:4-7.) Pwehn kalaudehla kahpwalo, Penina kin kemenkouruhrki Ana “erein sounpar tohto” pwehki met. Met kin uhdahn kamedekihala Ana. Dahme e wia pwehn diar nsenamwahu? E kapakap ong Siohwa. Ana pil kohla ni tehnpas en Siohwa oh wie kapakap ahnsou reirei. E peki rehn Siohwa en ketikihong ih emen pwutak, oh e likih me Siohwa pahn ketin sewese ih. Mwurin eh kapakap, e “nsenamwahulahr.” (1 Sam. 1:12, 17, 18) E ese me Siohwa pahn ketikihong ih emen pwutak de kansenamwahwihala ih ni ehu ahl tohrohr.
11. Ia duwen kapakap eh kak kansenamwahwihala kitail?
11 Pwehki kitail sohte unsek oh mi nan ahn Sehdan sampah, kitail pahn pousehlahte ahneki kahpwal kan. (1 Sohn 5:19) Ahpw mie sawas. Kitail kak kapakap ong Siohwa, “Koht me pwarer en kansenamwahu koaros.” Iei met me Ana wia. E patohwanohng Siohwa ia uhdahn eh pepehm oh peki en ketin sewese ih. Ni ahlohte, kitail anahne wia laudsang en ihte patohwanohng Siohwa atail kahpwal kan. Kitail anahne uhdahn peki ni ngidingid sapwellime sawas oh pil patohwanohng ih ia uhdahn atail pepehm.—Pil. 4:6, 7.
12. Dahme sewese Ana en peren mendahki eh kahpwal kan?
12 Ele kitail kin uhdahn nsensuwedkihla atail sohte kak naineki seri de emen me kitail poakohng mehla. Ahpw kitail pil kak diarete nsenamwahu. Medewehla mehn kahlemeng en Ana, me mi ni mwehin Siseso. Mwurin eh pwopwoudki sounparte isuh, eh pwoudo mehla. Oh mwomwen me sohte nah seri. Ahpw dahme sewese ih? “E sohte kin pedoisang nan Tehnpas Sarawio.” Pil ni eh sounpar 84, e kin kohlahte ni tehnpas sarawio pwehn kapakap oh kaudokiong Siohwa. (Luk 2:37) Ih met me kin kansenamwahwihala ih oh sewese ih en peren mendahki eh kahpwal kan.
13. Ia duwen kompoakepatail mehlel kan ar kak kansenamwahwih kitail ni atail peneinei ar kansensuwedikitailla?
13 Kitail pil kak diar nsenamwahu sang kompoakepatail mehlel kan nan mwomwohdiso. (Lep. Pad. 18:24) Paula sounparte limau ahnsou me eh nohno uhdihsang papah Siohwa. Paula uhdahn nsensuwedkihla oh met sohte mengei ong ih. Ahpw mie sister pioneer men me ede Ann me kin kangoange ih oh tepida onop Paipel reh. Paula nda: “Mendahte Ann kaidehn ei peneinei, I diarada me eh kin nsenohki oh poakohng ie kin uhdahn sawas. Met sewese ie en doulahte papah Siohwa.” Mwuhr, ahn Paula nohno pwurodo nan mwomwohdiso oh Paula uhdahn perenkihda. Ann pil perenkihda eh kak sewese Paula en pousehlahte papah Siohwa.
14. Ia duwen atail kin paiekihda ni atail kansenamwahwih meteikan?
14 Ni atail kin kedirepwkihla atail wiewia soahng mwahu kan ong meteikan, kitail kin kalapw manokehla pein atail kahpwal kan. Karasepe, sister tohto me pwopwoud de kiripw, ese me ni arail kin iang ehukihong meteikan duwen rongamwahu en Wehio, re kin iang Siohwa ketin doadoahk oh kin wiewia kupwure. Met kin kahrehiong irail en peren. Ni mehlel, kitail koaros kak kasalehda atail nsenohki meteikan sang ni atail kin ehukihong irail rongamwahwo. Oh ni atail kin kadek ong riatail Kristian kan, kitail kin karanihala irail. (Pil. 2:4) Ih met me wahnpoaron Pohl wia. E kin nsenohki meteikan “duwehte nohno men ni eh kin apwahpwalih nah seri kan.” Pohl pil kansenamwahwih oh kangoange rie Kristian ko “duwehte sahm men eh kin apwahpwalih nah seri kan.”—Wadek 1 Deselonika 2:7, 11, 12.
NSENAMWAHU NAN PENEINEI
15. Ihs me ahneki pwukoahn padahkihong me pwulopwul kan duwen Siohwa?
15 Ia duwen atail kak kansenamwahwih peneinei kan nan mwomwohdiso? Ekei pak, irail me ahpwtehn iangala padahk mehlel kakete peki rehtail en sewese irail padahkihong neirail seri kan duwen Siohwa de pil onop Paipel rehn neirail me pwulopwul ko. Paipel kasalehda me Siohwa ketikihong pahpa nohno kan pwukoahn padahki oh kaiahne neirail seri kan. (Lep. Pad. 23:22; Ep. 6:1-4) Mendahki meteikan kak sawas nan ekei irair kan, e uhdahn kesempwal me pahpa nohno kan en pein padahki neirail seri kan. Pahpa nohno kan anahne koasoiong neirail seri kan oh uhdahn esehla mwahu irail.
16. Dahme kitail anahne tamataman ni atail kin sewese seri kan?
16 Ni pahpa de nohno men eh peki kitail en onop Paipel rehn nah serio, e mwahu en tamataman me kitail sohte ahneki soangen manamanohte me pahpa de nohno ahneki. Ekei pak ele kitail pil onop rehn seri men me eh pahpa nohno sohte mi nan padahk mehlel. Ni atail kin onop rehn seri kan me kaidehn neitail, e pahn wia elen loalokong en onop rehrail ni imwarailo ni ahnsou me arail pahpa nohno de emen Sounkadehde me koahiek mi wasao, de kitail kak wia met wasa ehu me aramas akan kak kilang. Ni ahl wet, kitail sohte pahn kahrehiong meteikan en lemelemehk suwed. Oh mwuhr, ele pahpa oh nohno pahn pilada en padahki neirail seri ko duwen Siohwa.
17. Ia duwen seri kan ar kak kansenamwahwih tohn arail peneineio?
17 Me pwulopwul kan me sukuhlkiher en poakohng Siohwa kak kansenamwahwih oh kangoange tohn arail peneineio. Ia duwen? Sang ni arail kin wauneki arail pahpa nohno oh doadoahk laud pwehn iang sawas ni ahl me katapan. Pil ehu, ni seri kan ar kin kolokol arail lelepek ong Siohwa, met kin kangoange peneineio pwon. Mwohn Nohliko, Lamek kin kaudokiong Siohwa. E ndahki nah ohlo Noha: “Sang nan pwehl me KAUN-O ketin kerialahr, seri menet pahn kamaiauwihkitailda sang atail apwal akan.” Kokohp wet pweida mwurin Nohliko ni ahnsou me Siohwa ketikihsang nan pwehlo keriao. (Sen. 5:29; 8:21) Rahnwet, seri kan me kin kolokolte arail lelepek ong Siohwa pil kak kansenamwahwih arail peneineio. Re kak sewese koaros nan peneineio en dadaur pahn kahpwal kan met oh pil ni ahnsou kohkohdo.
18. Dahme kak sewese kitail en dadaur pahn kahpwal koaros?
18 Sapwellimen Siohwa aramas akan rahnwet kin diar nsenamwahu sang arail kin kapakap, doudouloale mehn kahlemeng kan nan Paipel, oh sang arail ahneki nanpwungmwahu keren rehn riarail Kristian kan. (Wadek Melkahka 145:18, 19.) Kitail ese me Siohwa kin ahnsou koaros kupwurperenki kansenamwahwih kitail, oh e pahn uhdahn ketin sewese kitail en dadaur pahn kahpwal koaros me kitail ahneki!