KOASOIPEN ARAIL MOUR
I Sohte Perki Mehkot Pwehki I Kin Likih Siohwa
NI ARAMAS akan ar idek rehi dahme I wiadahr ni ei kin papah Siohwa, I kin kalapw nda, “I duwehte kapang ehu nin limen Siohwa!” Met wehwehki me duwehte ei kin wahda kapang ni ei seiloakla wasa ehu me I pilada, I pil men Siohwa oh sapwellime pwihn en wiahiong ie soahngohte, me iei en kaweidkin ie wasa ien kohla oh iahd. I alehdi soangen pwukoa kan me kahrehiong ie en wiahda tounmetei kan oh pil ekei pak lelohng keper laud. Ahpw I sukuhlki me ei likih Siohwa iei me kin kahrehda ien sohte perki mehkot.
IA DUWEN EI ESEHLA SIOHWA OH LIKIH IH
I ipwidi nan pahr 1948 nan kisin kousapw kis ni palieir en Nigeria. Erein ahnsowo, rien pahpa ohl me tikitik sang iho, Moustapha, oh mwuhr riei pwutak me keieu laudo, Wahabi, papidaisla nin duwen Sounkadehdehn Siohwa kei. Ni ahnsou me I sounpar duwau, ei pahpao mehla. I uhdahn nsensuwedkihla met. Wahabi ndaiong ie me se kak pwurehng kilang Pahpa ni ahnsou me e pahn iasada. Met kansenamwahwihehla oh kamwakid ie en onopki Paipel. I papidaisla nan pahr 1963. Riei pwutak silimen teiko pil papidaisla.
Nan 1965, I kohla Lagos rehn riei pwutak me laudsang ieo, Wilson, oh perenki werekiong pioneer teikan nan mwomwohdiso en Igbobi. Arail peren oh ngoang kamwakid ie, oh nan January 1968, I pil wiahla emen pioneer.
Brother men me kin papah nan Pedel, Albert Olugbebi, wiahda mihting tohrohr ehu pwehn koasoiaiong kiht me pwulopwul kan duwen anahnepen pioneer tohrohr nan paliepeng en Nigeria. I tamante dahme Brother Olugbebi koasoia: “Kumwail pwulopwul, oh kak doadoahngki amwail ahnsou oh kehl ong Siohwa. Mie doadoahk tohto ong kumwail wasao!” Pwehki I men alasang soukohp Aiseia oh kohla wasa sohte lipilipil me Siohwa ketin kupwurki, I kapedolong nei doaropwehn iang pioneer tohrohr.—Ais. 6:8.
Nan May 1968, I pekederla nan kahnimw en Kano, ni paliepeng en Nigeria, pwehn papah nin duwen pioneer tohrohr men. Met wiawi erein Mahwen Biafran me wiawi nan pahr 1967-1970. Mahweno kahrehda lokolok laud oh mehla nan paliepeng en Nigeria oh uhd keseula palimese. Brother men song en ndaiong ie en dehr kohla paliepeng en Nigeria pwehki e sohte men ien lelohng kahpwal. Ahpw I ndaiong: “Kalahnganki omw nsenohki. Ahpw ma Siohwa ketin kupwurki ien papah ih nan pwukoa wet, I uhdahn kamehlele me e pahn ketin ieiang ie.”
LIKIH SIOHWA NAN WASA EHU ME OHKIHLA MAHWEN
E uhdahn kansensuwed en kilang dahme wiawi erein mahweno nan Kano. Mahweno uhdahn kauwehla kahnimwo. Ni at kin kalohk, ekei pak se kin daulih paliwar en aramas mehla kan me kamakamala nan mahweno. Mendahki mie mwomwohdiso kei nan Kano, pali laud en riat Kristian ko tangasang wasao. Sounkalohk malaulau sang 15 me mihmi, oh re masepwehkada oh mworusala. Ahpw re uhdahn perenkihda ni kiht pioneer tohrohr wenemen at lella wasao. Se kangoange irail oh re nsenamwahula. Se sewese irail en pwurehng koasoanehdi mihting kan oh kalohk oh tepida kadarala ni ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan neirail ripoht en kalohk oh oaht en pwuhk kan.
Kiht pioneer tohrohr wenemeno tepida sukuhlki lokaiahn Hausa. Ni aramas akan ar rong at kalohki duwen rongen Wehio ni pein arail lokaia, me tohto perenki rong. Ahpw tohn pelien lamalam me keieu laud wasao sohte mwahuki at kalohk wasao, eri se anahne uhdahn kanahieng. Ehu ahnsowo, ohl emen pwakihkin ie oh iengeio naip pwoat. Ahpw se marahra sang ih kahrehda e sohte kak kolkitdi! Mendahki soangen keper pwukat, Siohwa ketin “sinsile” kiht oh nempehn sounkalohk kan tepida tohtohla. (Mel. 4:8) Rahnwet, mie sounkalohk daulih 500 me kin papah nan mwomwohdiso 11 nan Kano.
LELOHNG UHWONG NAN NIGER
Papah nin duwen pioneer tohrohr men nan Niamey, Niger
Mwuhr nan August 1968, mwurin ei mihmi Kano erein sounpwong keite, I pekederla Niamey me wia poahsoan kaun en Wehin Niger, iangahki pioneer tohrohr riemen. Se mwadangete esehda me Niger, ni Palikapi en Aperika, wia ehu wasa me keieu karakar nin sampah. Se sukuhlki ia duwen at pahn kalohk nan wasa ehu me uhdahn karakar, oh se pil sukuhlki lokaiahn France me pali laud en aramas akan wasao kin doadoahngki. Mendahki kahpwal pwukat, se likih Siohwa oh tepida iang sounkalohk malaulau kei me kin kousoan wasao kalohk. Sohte pwand, kereniong aramas koaros nan Niamey nainekihda pwuhken onopo Padahk Mehlel me Kahluwalahng Mour Soutuk. Aramas akan pil kin rapahkin kiht pwe ren ale neirail pwuhko!
Sohte pwand, se diarada me palien koperment en wasao sohte mwahuki Sounkadehdehn Siohwa kan. Nan July 1969, se pokonpene pwehn towehda tepin mihting tohrohr me wiawi nan sahpwo, oh mpen aramas 20 me iang towehda. Se uhdahn kasikasik en kilang sounkalohk riemen pahn papidaisla. Ahpw ni keieun rahnen mihting tohrohro, polis kan kohdo oh kauhdi prokramo. Irail kahrehda brother pioneer tohrohr koaros oh pil sounapwalih me kin seiloak kohla ni ohpis en poliso. Mwurin arail kapeidakih kiht, re ndaiong kiht sen pwurala rehrail rahno mwuri. Se pehm me me lapalap kan en kopermento pahn kahrehiong kiht nan kahpwal, eri se koasoanehdi me padahk en papidaiso en wiawi ni rir ni imwen emen brother ko, oh se papidaisihala sounkalohk riemeno nan pillap ehu.
Mwurin wihk kei, koperment en wasao padahkihong ie oh pioneer tohrohr teiko en kohkohsang Niger. Irail kihong kiht awa 48 en pein wiahda at koasoandi en kohkohsang nan sahpwo. Se peikiong irail oh inenlahte ni ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Nigeria, wasa me se pil alehdi pwukoa teikan.
I pekederla nan kisin kousapw kis, Orisunbare, nan Nigeria, wasa ehu me I perenki iang pwihnen kalohk malaulau ehu me kin kousoan wasao kalohk oh wia onop en Paipel kan. Ahpw mwurin sounpwong weneu, ohpiso luke ngehi kelehpw en pwurala Niger. Nin tapio, I pwuriamweila oh ekis saloh, ahpw mwuhr I men pwurehng kilang riei Kristian kan nan Niger!
I pwurala Niamey. Rahno mwurin I lella mwo, ohlen pesines men sang Nigeria esehda me ngehi emen Sounkadehde oh tepida idek peidek kan duwen Paipel. Se tepida onop, oh mwurin eh uhdihsang sumwoak oh kang sakau, e papidaisla. Mwurin mwo, I perenki ei iang riatail Kristian kan sang wasa kan nan Niger kalohk oh kilang aramas akan ar alehda padahk mehlel erein sounpar kan mwuhr. Ni tepin ei lella wasao, mie sounkalohk 31 nan sahpwo; ni ahnsou me I kohkohla, mie meh 69.
“SE SOHTE NOHN ESE IA IREN RIATAIL KAN NAN GUINEA”
Nan December 1977, I pwurala Nigeria pwehn ale kaiahn. Ni imwin kasukuhlo me reireiki wihk siluh, brother me kin apwalih Pwihn me Kin Apwalih Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan, Malcolm Vigo, kihong ie en wadek kisinlikou ehu sang ohpis en Sierra Leone. Brother ko wasao raparapahki pioneer brother kiripw men me ahneki roson mwahu me kak lokaiahki lokaiahn wai oh France pwe en kohla Guinea oh wia pwukoahn sounapwalih me kin seiloak. Brother Vigo padahkihong ie me I ale kaiahn en wia pwukoa wet. E kawehwehda ni sansal me pwukoau sohte mengei. E koasoia: “Medemedewe mwahu mwohn omw ale pwukoa wet.” Ahpw I mwadang sapengki, “Pwehki Siohwa me ketin poaronehie, I pahn kohla.”
I pihrla Sierra Leone oh tuhwong brother ko nan ohpiso. Emen tohn Pwihn me Kin Apwalih Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan wasao ndaiong ie, “Se sohte nohn ese ia iren riatail Kristian kan nan Guinea.” Mendahki brother ko nan ohpiso pwukoahki apwalih doadoahk en kalohk nan Guinea, irail sohte kak koasoiong de ntinglahng sounkalohk ko wasao pwehki kahpwal en palien kopermento. Pak tohto re song en kadarala emen brother pwehn mwemweit rehn riatail kan nan Guinea ahpw met sohte kak pweida. Kahrehda re peki ien seiloakla ni poahsoan kaun en Guinea, Conakry, pwehn ale mweimwei sang kopermento en kousoan wasao.
“Pwehki Siohwa me ketin poaronehie, I pahn kohla”
Ni ei lella Conakry, I kohla ni ohpis en empasi en Nigeria oh tuhwong ampasadoro. I padahkihong ih duwen ei men kalohk nan Guinea. E kangoange ie en dehr kousoandi nan sahpwo pwehki polis kan kakete salihedi de kahrehiong ie kahpwal. E nda: “Pwurala Nigeria oh kalohk mwo.” Ahpw I sapeng nda, “I koasoanedier ien mihmi.” Eri, ampasadoro ntingla ni ohpis en Minister of the Interior en Guinea oh peki en sewese ie, oh kaun meno pil sewese ie.
Mwurin mwo, I pwurala ni ohpis en Sierra Leone oh padahkihong brother ko dahme kaun meno koasoanehdi. Brother ko werki arail peren ni arail rong ia duwen Siohwa eh ketin kapaiahda ei seiloako. Kopermento mweidada ien kousoan nan Guinea!
Doadoahk en sounapwalih me kin seiloak nan Sierra Leone
Sang pahr 1978-1989, I kin papah nin duwen sounapwalih me kin seiloak nan Guinea, Sierra Leone, oh nan Liberia, I kin wia sounsawas men ong sounapwalih me kin seiloak. Nin tapio, I kin kalapw soumwahu. Ekei pak, met kin wiawi nan wasa me dohsang kahnimw kan. Ahpw brother ko kin wia uwen arail kak pwehn wahieila imwen wini.
Ehu ahnsowo, I iangada soumwahu laud en malaria, oh pil soumwahu en mwahs nan mwasahl. Ni ahnsou me I mwahuda, I esehda me brother ko koasoakoasoanehier ia wasa irail en sarepiehdi! Mendahki I lelohng soangen keper pwukat, I soh mwahn medewehda en uhdihsang ei pwukoa ko. Oh I kamehlelehte me Koht kelehpw me kak ketikihda mehn perepatail me keieu mwahu, pwehki mehnda ma kitail mehla, e kak ketin kaiaskitailda.
LIKIH SIOHWA NIN DUWEN PWOPWOUD EHU
Ni at kapwopwoudo nan pahr 1988
Nan 1988, I tuhwongada Dorcas, pioneer sister men me kin uhdahn poakohng Siohwa oh uhdahn aktikitik. Se pwopwoudida, oh e iang ie nan ei pwukoahn sounapwalih me kin seiloak. Dorcas kin iang ie doadoahk laud nan at pwukoau oh kin men wiahda tounmetei tohto ong Siohwa. Se kin kak aluhki mwail 15 kohla ni mwomwohdiso kan weuwa at kapang kan. Ong mwomwohdiso kan me doh, se kin doadoahngki sohte lipilipil mehn peidaid kan me se kak diar pwehn tang nan ahl akan me diren pwoahr laud.
Dorcas uhdahn kommwad. Karasepe, ekei pak se anahne kotehla pillap kan me diren crocodile. Ehu ahnsowo me se seiloangki rahn limau, se anahne seiki wahr pwehn kotehla pillap ehu pwehki piris tuhkeo ni pillapo ohla. Ni Dorkas eh kesihnenda pwehn doudi sang wahro, e pwupwudihla nan wasa loalo. Se sehse pap, oh mie crocodile nan pillapo. Ahpw mwahute pwe mie mwahnakapw kei me lusdihla oh kapitala ih. Erein ahnsou werei, se kin ouraman suwedki ahnsou kamasepwehko, ahpw se doulahte nan at pwukoa doadoahko.
Nait seri ko, Jahgift oh Eric, wia kisakis kei sang rehn Siohwa
Nan pahr 1992, se pwuriamweila ni at esehda me Dorcas liseian. Se anahne pilada ma se pahn pousehlahte wia pioneer tohrohr kei. Se medewe, “Siohwa ketikihong kita kisakis ehu!” Eri, se kahdaneki nait serepeino Jahgift. Sounpar pahieu mwurin Jahgift ipwidi, rie pwutako Eric pil ipwidi. Nait seri ko koaros uhdahn wia kisakis kei sang rehn Siohwa. Erein ahnsou ehu, Jahgift kin iang doadoahk nan ohpis en kawehwe nan Conakry, oh Eric wia emen sounsawas en mwomwohdiso.
Mendahki Dorcas kedekedeo uhdihsang wia pioneer tohrohr, e pousehlahte pioneer, pil erein eh apwalihada nait seri ko. Pwehki sawas sang Siohwa, I doulahte wia pioneer tohrohr men. Mwurin nait seri ko laudla, Dorcas pil pwurehng wiahla pioneer tohrohr men. Met se kin papah nin duwen misineri kei nan Conakry.
SIOHWA KIN KETIN PEREIKIHT
I kin ahnsou koaros kohla wasa sohte lipilipil me Siohwa ketin kupwurki. Ngehi oh ei pwoudo kin kalapw kehn eh ketin pere oh kapaia kiht. At kin likih Siohwa ah kaidehn kepwe kan kin pere kiht sang kahpwal oh kapwunod tohto. Ngehi oh Dorcas sukuhlkihsang dahme wiawihong kiht me Ih me kin uhdahn ketin pere kiht iei “Koht, at sounkomour,” Siohwa. (1 Kron. 16:35) I uhdahn kamehlel me mour en irail kan koaros me kin likih ih “pahn kidikidpene teng nan kopwoun mour rehn Siohwa.”—1 Sam. 25:29, NW.