Iaduwen Ahmw Pahn Kin Powehdi Pepehm Me Kansensuwed Akan
● Asap kaulimki: “Eri dah, sohte pahn katepen ei mour mwakelekel oh sohte wiahda dihp? Maing Koht, komw kin ketin kaloke ie rahn ehu pwon; ni menseng koaros I kin ale lokolok sang rehmwi.”—Melkahka 73:13, 14.
● Paruk nsensuwedki: “I solahr kak! Kauno [“Siohwa,” New World Translation] pil ketikidohng ie pahtou pwehn kalaudehla ei kahpwal akan. Solahr angi pwehki ei weirek, oh I solahr kak kommoal!”—Seremaia 45:3.
● Naomi mwahieiki: “Koht, Wasa Lapalap, ketikihong ie apwal laud. Ni ei mweselsang wasaht, I ahneki soahng tohto; a Kauno [“Siohwa,” NW] ahpw ketin kapwureiehdo kahiep. Dahme kumwail kahdanekihiehki Naomi, ni Kauno Wasa Lapalap eh ketin keriaielahr oh wiakauweielahr?”—Rud 1:20, 21.
PAIPEL kin audaudki karasepe tohto en tohnkaudok lelepek kan en Siohwa me ekei pak kin ahneki pepehm en mworusala. Ni mehlel, pwehki kitail koaros wia aramas soh-unsek: ekei pak kitail pahn ahneki soangen pepehm pwukat. Ekei kitail kin kalap ahneki pepehm en mworusala—ele mwein kitail kin ahneki lamalam en poakehla pein kitail—kitail kin ahneki soangen madamadau pwukat laud sang meteikan pwehki kitail lelohng nan irair me inenen kansensuwed nan atail mour.
Ahpw, ma kitail sohte powehdi pepehm pwukat, re kak kauwehla atail nanpwung mwahu rehn meteikan oh rehn Siohwa Koht. Emen lih Kristian me kin kalap mworusala wehkada: “I kin kapwure luhk tohto ong kisin tuhpene kan pwehki I pehm me I sohte warohng werekiong irail ko nan mwomwohdiso.” Ia uwen soangen pepehm wet kin kauwehla mouren aramas emen! Dahme ke kak wia pwehn powehdi soangen pepehm pwukat?
Karanih Siohwa
Nan Melkahka 73, Asap ntingihdi ni mehlel duwen eh pepehm kan. Ni ahnsou me e kapahrekiong pein ah mour ong mour kepwehpwe en me suwed kan, e kin peirinki irail. E tehk me aramas akan me dohsang Koht me aklapalap oh mour suwed, oh re mwomwen sohte kin ale kalokpen arail mour suwed. Asap eri kasalehda ah peikasalki kesempwalpen ah pahn daur elen mour me pwung.—Melkahka 73:3-9, 13, 14.
Ke kin duwehte Asap me kin kilang mwomwen pweida mwahu en me suwed kan me kin pohnmwahsohki arail wiewia suwed kan? Iaduwen Asap powehdi ah pepehm sapwung? E doula oh mahsanih: “I song en dehdehkihla irair apwal wet, ahpw e inenen apwal ong ie, I lao patohlong nan Tehnpasomwio, I ahpw dehdehkihla dahme pahn wiawihong aramas suwed akan.” (Melkahka 73:16, 17) Asap wiahda elen kahk kan me pwung ni ah soupeiong Siohwa ni kapakap. Pwehn doadoahngki lokaia kan me mwuhr wahnpoaron Pohl doadoahngki, Asap powehdi “ohl uduko” ni ah kapirada “ohl ngehnino” me mih loale. Ni ah pwurehng kehlailda ni pali ngehn, e wehwehkihda me Siohwa kin ketin kalahdeki me suwed akan oh me ni ahnsou keren me suwed kan pahn ale kalokparail.—1 Korint 2:14, 15.
Ia uwen e kesempwal ken mweidohng Paipel en sewese iuk en kilangwongete mehlel en mour! Siohwa kin ketin katamankihong kitail me E kin mwahngih dahme aramas suwed akan kin wiewia. Paipel kin padahki met: “Kumwail dehr pitih pein kumwail: pwe sohte emen kak pitih Koht. Pwe mehkot me aramas pahn padokedi, ihme e pahn dolung . . . Ma kitail sohte pahn pwangahkihda, ahnsou pahn leledo kitail ahpw pahn dolung.” (Kalesia 6:7-9) Siohwa pahn ketikihdiong me suwed kan pohn “wasa likekiris” oh E pahn “sikeniraildi pwe re en mwomwla.” (Melkahka 73:18) Kopwungpwung me kohsang Siohwa kin ahnsou koaros kana ni imwin mehkoaros.
Prokram en mwengehn ngehn me sohte kin tokedi oh werek mwahu oh mwakelekel ong sapwellimen Koht aramas akan pahn sewese iuk en kakehlailla ahmw pwoson oh powehdi pepehm en mworus oh pepehm me kansensuwed kan oh iangahki pepehm sapwung teikan. (Ipru 10:25) Duwehte Asap, ni ahmw pahn karanih Koht, ke pahn kak pehm sapwellime utuht limpoak. Asap doula oh mahsanih: “I pahn patopatohte rehmwi, oh komwi kin ketin kolokolete pehiet. Komw kin ketin kahluwahkin ie sapwellimomwi kaweid, oh ni imwihla komw pahn ketin kasamwo ie nan sapwellimomwi lingan.” (Melkahka 73:23, 24) Emen Kristian me kin wie kau ahnsou me e tikitik sukuhlikihdi loalokong en mahsen pwukat. E koasoia: “Karanih tohnmwomwohdiso kasalehong ie ehu mour me weksang mour me I kin ese. I kakehr wehwehki me Kristian elder kan me limpoak, me kaidehn irail polihs kei ahpw sounsilepe kei.” Ehi, elder limpoak kan kin ahneki pwukoa kesempwal ehu en sewese irail me kin ahneki pepehm me kin kansensuwed.—Aiseia 32:1, 2; 1 Deselonika 2:7, 8.
Peikiong Sapwellimen Siohwa Kaweid
Paruk, nein soukohp Seremaia secretary, esingekda pwehki e pwunodki ah pwukoa. Ahpw, Siohwa ni kadek kaineneiong madamadau en Paruk en medemedewe dahme uhdahn kin wiawi. Siohwa mahsanih ong Paruk: “Ke kin raparapahki ehu kamwahu ong pein kowe. Eri, ke dehr wia met. Pwe I pahn ketikihdo kahpwal pohn aramas koaros, ahpw kowe, ke pahn pitla sohte mehla, wasa kis me ke pahn kohla ie.”—Seremaia 45:2-5.
Ki mahsen inen, Siohwa kawehwehda me pein ahn Paruk ineng roporop me kahrehda ah nsensuwed. Paruk sohte kak diarada peren nan pwukoa me Koht ketikihong oh ni ahnsowohte raparapahki soahng mwahu kan ong pein ih. Ele ke pil diarada me ehu ewen kahk pwung en powehdi nsensuwed iei en liksang mehkan me kak kerempwehla atail madamadau oh alehda meleilei en madamadau me kohsang nsensuwed sang rehn Koht.—Pilipai 4:6, 7.
Liohdi Naomi sohte mweidohng pwunod en kahrehong en mihmihte nan Mohap ni ahnsou me ah pwoud oh nah pwutak riemeno mehla. Ahpw, mie mehn kadehde me ong ahnsou kis, e kin nsensuwedkihla pein ih oh serepein riemen ko me pwoudki nah pwutak ko. Ni ah kadarirahla, Naomi koasoia: “Kumwa ese me soahng wet sohte kak wiawi, pwe Kauno [“Siohwa,” NW] solahr ketin kupwure ie. I inenen poakeikumwahla.” Pil pwurehng, ni ahnsou me e lellahng Pedleem, e ngidingidki koasoia: “Kumwail dehr ekerkin ie Naomi [me wehwehki “Nsenamwahu”], ahpw kumwail ekerkin ie Mara [“Nsensuwed”], pwehki Koht Wasa Lapalap, ketikihong ie apwal laud.”—Rud 1:13, 20.
Ahpw, Naomi sohte katohrohrala pein ih en kelekelepw wie nsensuwed—tohrohr sang Siohwa oh sapwellime aramas akan. Nan Mohap, e rongada me “Kauno [“Siohwa,” NW] ketin kupwuramwahwihalahr sapwellime aramas akan ni eh ketikihong irail pweidahn wahn sapwarail.” (Rud 1:6) E wehwehkihda me wasa me keieu pwung ong ih en mie iei rehn sapwellimen Siohwa aramas akan. Ih oh Rud, en nah pwutako pwoudo, eri pwurelahng Suda oh ni koahiek kaweidihki Rud duwen dahme e pahn wiahiong ara peneinei Pohas, pwehki mwuhr e pahn pwukoahki Rud.
Pil duwehte nan rahnwet, me loalopwoat kan me arail pwoud kan mehlahr kin kak pweida oh powehdi arail pepehm en pwunod ni arail kin soupisengki wiewia kan en mwomwohdiso. Duwehte Naomi, re kin soupisengki mehkan me ngehnin, iangahki wadewadek Mahsen en Koht rahn koaros.
Kapai kan Sang Kapwaiada Erpit Sang Rehn Koht
Koasoi pwukat en Paipel kin kihda mehn kamarain ong iaduwen emen kak powehdi lipwen pepehm kan me kin kansensuwed. Asap rapahki sawas ni sapwellimen Siohwa Tehnpas Sarawi oh ni kanengamah awiawih Siohwa. Paruk peikiong kaweid oh liksang kedirepw kan en men kepwehpwehla. Naomi soupisengki wiewia kan rehn sapwellimen Siohwa aramas akan, ni ah kaunopada serepein pwulopwulo, Rud, ong eh pwukoah nan kaudok en Koht mehlelo.—1 Korint 4:7; Kalesia 5:26; 6:4.
Ke kak powehdi pepehm en mworusala oh pepehm kansensuwed teikan ni ahmw pahn medemedewe kana sarawi kan me Siohwa ketikihong sapwellime aramas akan, on emen emen irail oh irail koaros nin duwen pwihn ehu. Pwehn alehdi met, doudouloale sapwellimen Siohwa wiewiahn limpoak ni ah ketikihda tomwo pwehkin uhk. Kalahnganki limpoak mehlel en pwihn en Kristian. Kaineneiong ahmw madamadau ong ahmw mour nan sapwellimen Koht sampah kapwo me mihmi mwowe. Ke kak sapeng duwehte Asap: “A duwen ngehi, ia uwen kesempwal en ei karanih Koht, pwe I en diar silepei rehn Kauno [“Siohwa,” NW] Koht, Wasa Lapalahpie oh I en kalohki wiepen nin lime kan koaros!”—Melkahka 73:28.