Kaukaule Papah Siohwa Ki Mohngiong Lelepek

“Mongiongi me lelepek, O Maing Koht, mongiongi me lelepek.”​ —MELKAHKA 57:7, New World Translation.

1. Dahme kahrehda kitail kak ahneki pwoson kehlail duwehte Depit?

SIOHWA kak kakehlailih kitail nan pwoson en Kristian pwehn sewese kitail en koledi teng padahk en Kristian mehlel akan nin duwen sapwellime ladu inouda kan. (Rom 14:4) Ihme kahrehda, kitail kak wia koasoandi kehlail ieu pwoson kehlail duwehte sounmelkahka Depit, me mwekidki en koulki: “Ai mongiong me lelepek, O Maing Koht.” (Melkahka 108:1, NW) Ma mongiongitail me lelepek, met pahn kamwekid kitail en kapwaiada atail inou ong Koht. Oh ni atail kin kilangwong ih ong kaweid oh kehl, kitail kak wiahla sounlelepek kehlail kan me kin poadidi nan padahk mehlel, “loalenohng atail doadoahk ong Kauno ahnsou koaros.”​—1 Korint 15:58.

2, 3. Ia wehwehn ahn kaweid kan en Pohl me ntingihdi nan pwuhken 1 Korint 16:13?

² Wahnpoaron Pohl kangoange sapwellimen Sises tohnpadahk kan nan Korint en mahs, ahpw kaweid wet pil kin konehng ong Kristian akan nan rahnpwukat: “Wia pepehd, kesinenda teng nan pwoson, wonowei duwehte ohl, oh kehlailla.” (1 Korint 16:13, NW) Ni lokaiahn Krihk ehuehu mahsen en kaweid pwukat kin koasoakoasoia ahnsouwet, kahrehda kin kangoange wiewia kan en doudoulahte. Eri, ia wehwehn kaweid wet?

³ Kitail kak “wia pepehd” ni pali ngehn ma kitail pahn pelianda Tepil oh karanih Koht. (Seims 4:7, 8) Liki Siohwa kin sewese kitail en miniminpene oh ‘kesinenda teng nan pwoson en Kristian.’ Kiht​—iangahki lih tohto me kin iang kitail​—“wonowei duwehte ohl” ni atail kin ni eimah papah Koht nin duwen sounkalohk kan en Wehio. (Melkahka 68:11) Kitail kin “kehlailla” ma kitail pahn kaukaule sohpeiohng Samatail nanleng en ketikihong kitail manaman en kapwaiada sapwellime kupwur kan.​—Pilipai 4:13.

4. Dahme sewese kitail en papidaisla nin duwen Kristian akan?

⁴ Kitail kin kasalehda atail kin pwungki padahk mehlel ni ahnsou me kitail inoukihong unsek Siohwa atail mour oh kaduhduhdiong nan pihl pwen kasansalehda duwen atail inou. Ahpw, dahme sewese kitail en papidaisla? Keieu, kitail sukuhliki loalokong pwung en Mahsen en Koht. (Sohn 17:3) Met kin kakehlailda atail pwoson oh pil kamwekidada kitail en ni mehlel koluhkihla atail wiewia sapwung kan en mahs. (Wiewia 3:19; Ipru 11:6) Mwuhr, kitail kawiliakapwala, kesehla atail wiewia sapwung kan pwen momour nin duwen kupwuren Koht. (Rom 12:2; Episos 4:23, 24) Mwurin met, kitail wia kapakap sang nan mongiongitail pwen inoukiong Siohwa atail mour. (Madiu 16:24; 1 Piter 2:21) Kitail peki rehn Koht pwe kitail en ahneki nsenmwakelekel oh papidaisla pwen kasalehda me kitail wiahda atail inou ong Koht. (1 Piter 3:21) Medemedewe duwen kahk kesempwal pwukat pahn kak sewese kitail en mwasamwasahn oh nantihong en momourki atail inou oh kaukaule papah Siohwa ki mongiong lelepek ieu.

Pousehla Rapahki Loalokong Pwung

5. Dahme kahrehda kitail anahne pousehla sukuhliki loalokong en Paipel?

⁵ Pwen kapwaiada atail inou ong Koht, kitail anahne pousehla en sukuhliki loalokong en Paipel me kin kakehle kitail. Inenen kaperen en ale mwengehn ngehn ni ahnsou me kitail tepin sukuhliki sapwellimen Koht padahk mehlel! (Madiu 24:45-​47) Ahnsowo​—⁠“mwengehn ngehn” me inenen “iou”​—e kin kihong kitail ketihnain ni pali ngehn. E pil kesempwal rahnwet​—⁠kitail en kaukaule kang mwengehn ngehn pwehn sewese kitail en kolokolete mohngiong lelepek nin duwen sapwellimen Siohwa ladu inouda kan.

6. Ele mwein, soangen sawas dahieu me kohwong uhk pwen kakehlailih omw kalahnganki padahk mehlel kan en Paipel?

⁶ Pwen kalaudehla atail loalokong en Paipel, kitail anahne en nantiong en wia met. E kin duwehte emen me kin raparapahki dipwisou kesempwal rir kan​—ni mehlel, e anahne doadoahk laud. Ahpw, ia uwen kaperen oh katapan en “loalokongkihla Koht”! (Lepin Padahk 2:1-6) Ni ahnsou me emen sounkalohk en Wehio tepida onop Paipel rehmw, mwein e doadoahngki pwuhk wet me oaralap koasoia Knowledge That Leads to Everlasting Life. Mwein kumwa kin doadoahngki ahnsou laud en koasoiapene ehuehu irelaud, oh mwein kumwa sohte kak kanokehla amwa koasoaiapene ehu ehu irelaud ni erein onop ehute. Ke kin paiekihda ni ahnsou me ke kin wadek oh koasoiapene iren Paipel kan me ntingdi nan pwuhko. Ma ke apwaliki wehwehki duwen padahk ehu, sounkalohk me kin onop rehmw kin kawehwehda mwahu. Brothero de sistero me onop Paipel rehmw kin kaunopada mwahu, kapakapki sapwellimen Koht ngehn sarawi, oh sewese iuk en kakehlahda omw kalahngan mehlel ong padahk mehlel.

7. Dahme kin sewese emen en koahiekla pwen kak padahkiong aramas teikan duwen sapwellimen Koht padahk mehlel?

⁷ Ahmw kin nantiong en wia met, me inenen konehng, pwe Pohl ntingihdi: “Mehmen me rong oh sukuhliki mahseno en ehukihong soahng mwahu koaros rehn ih me kihwei soahngen padahk wet.” (Kalesia 6:6, NW) Ni lokaiahn Krihk, iren Paipel wet kin kawehwehda me padahk kan en Mahsen en Koht kin kalapw kohwong emen me “kin rong oh sukuhliki” pwen lel eh madamadau oh mohngiong. (Wiewia 18:25) Pwen lelepek ong ahmw inou, ke anahne kaukaule kakehlahda ahmw roson en pali ngehn oh lelepek ni ahmw pahn kaukaule onop Mahsen en Koht.​—1 Timoty 4:13; Taitus 1:13; 2:2.

Tamanda Ahnsou me Ke Koluhla oh Wiliakapwala

8. Dahme pahn kak sewese emen en kolokolete tiahk mwakelekel me Koht kin ketin kupwurki?

⁸ Ke tamanda ni ahnsou me ke tepin sukuhliki duwen padahk mehlel, oh ia uwen kansenamwahu ong uhk ahnsou me ke koluhla oh ke pehm me ke ale sapwellimen Koht mahk kalahngan me poahsoankihda meirong tomw en Sises? (Melkahka 32:1-5; Rom 5:8; 1 Piter 3:18) Ke sohte men pwurehng ahneki mour dipan. (2 Piter 2:20-​22) Wiewia pwukat pil pahn kak sewese iuk: kaukaule kapakap ong Siohwa pahn sewese iuk en kolokol tiahk mwakelekel ahnsou koaros, kapwaiada ahmw inou, oh kaukaule papah Siohwa ni lelepek.​—2 Piter 3:11, 12.

9. Pwehki kitail sohpeiweisang wiewia sapwung kan, dahme kitail anahne nantihong wia?

⁹ Pwe ke wiliakapwalahr ni ahmw sohpeisangehr wiewia dipan akan, ken nantihong rapahki sawas sang rehn Koht pwen pousehlahte nan mour mehlel oh mwakelekel oh ahneki mohngiong me lelepek. Mahs, likamwete ke kin tangatang nan ahl sapwung, ahpw ke tepida wadek “map” pwung ieu oh ke uhd tepida tangatang nan ahl me pwung. Menlau ken dehr salongala. Kaukaule likih sapwellimen Koht kaweid akan, oh nantihong kekeidte nan ahl me kin kahluwalahng mour soutuk.​—Aiseia 30:20, 21; Madiu 7:13, 14.

Dehr Manokehla Ahmw Inou oh Papidais

10. Dahme kitail anahne tamataman duwen atail inou ong Koht?

¹⁰ Tamanda, me ke kapakap oh wiahda omw inou ong Siohwa, oh ke pilahn en papah Ih ni lelepek ahnsou kohkohlahte. (Sud 20, 21) Inoukihda ahmw mour kin wia kilelepen katohrehla de en tohrohrsang pwen wia koasondi sarawi ieu. (Lipai 15:31; 22:2) Ahmw inou kaidehn inou ieu me kin wiawi ong ahnsou kiste de pil inou wet kaidehn ong aramas akan. Inou wet iei inou ieu me kin wiawi ong ahnsou kohkohlahte ong Kaunepen Lahng oh Sampah, oh en kapwaiada inou wet kin wehwehki me ke anahne lelepek ong Koht erein ahmw mour. Ei, ‘ni mour de ni mehla, sapwellimen [Siohwa] kitail.’ (Rom 14:7, 8) Kitail pahn kak ahneki peren ma kitail pahn peikiong sapwellime kupwur kan oh nantihong papah Ih ki mohngiong lelepek.

11. Dahme kahrehda ke anahne tamataman ahmw papidais oh wehwehn ahmw papidaisla?

¹¹ Ahnsou koaros ke anahne tamataman duwen ahmw papidais nin duwen kilel ieu ong inou me ke wiaiong Koht ni mour unsek. Aramas sohte idingkihong uhk en papidaisla, pwe ke pein wiahda pilipil wet. Ni ahnsouwet, ke inengieng en wia kupwuren Koht erein ahmw mour? Ke wiahier ahmw pekipek rehn Koht pwen ketikihong uhk nsen mwakelekel oh ke pil papidaislahr pwehn wia kilelepen ahmw inoukihong Koht ahmw mour. Kolokolete ahmw nsen mwakelekel, oh kapai kaselel kan me kin kohsang rehn Siohwa pahn kohwong uhk.​—Lepin Padahk 10:22.

Ahmw Pilipil kin Wia Mehkot Kesempwal

12, 13. Iaduwen pein atail pilipil kin pid ong atail inou oh papidais?

¹² Ni mehlel, inou oh papidais kin kahrehong aramas rar rar kei (millions) nin sampah pwon en ahneki kapai kesempwal kan. Ni ahnsou me kitail kasalehda me kitail wiahdahr atail inou ong Koht oh papidaiski pihl, ni karasaras, atail mour en mahs mehlahr, ahpw kitail sohte kesehla atail pilipil kan. Nin duwen aramas pwoson kan me ale kaweid ni pwung, kitail pein doadoahngki atail pilipil kan ni ahnsou me kitail wiahda atail inou ong Koht ki kapakap oh papidais. Elen inou oh papidais kin wehwehki me kitail anahne nantihong esehla ia kupwuren Koht oh pein nseneki oh pilada en wia kupwuren Koht. (Episos 5:17) Eri, kitail kin kahlemengih Sises, pwe e wiahda pein e pilipil ni ahnsou e pwilikidi eh doadoahk en daiksang, oh papidaisla, oh ni mour unsek kapwaiada kupwuren Seme nanleng.​—Melkahka 40:7, 8; Sohn 6:38-​40.

¹³ Siohwa Koht kin kupwurki “en ketin kaunsekala Sises sang ni eh lokolok.” Ihme Sises anahne doadoahngki pein eh pilipil pwen sewese ih ni lelepek dadaurete kalokolok kan. Ih eri “ketin loulou oh peki ni ngidingid . . . oh kapitie laudida, iangahki pilen silangi, ong Koht me kak doarehsang pwoula. Eri, pwehki eh aktikitik oh poadidi, Koht ketin karonge sapwellime pekipeko.” (Ipru 2:10, 18; 5:7, 8) Ma kitail pil kin wauneki Koht, kitail kak likih me Koht pahn “ketin karonge” atail pekipek kan, oh kitail pil kak likih me Siohwa pahn kakehlailih kitail nin duwen sapwellime Sounkadehde kan me wiahda arail inou ong Koht.​—Aiseia 43:10.

Ke Kak Kolokolete Mohngiong Lelepek Ieu

14. Dahme kahrehda kitail anahne wadek Paipel ehuehu rahn?

¹⁴ Dahme pahn kak sewese iuk en kolokolete mohngiong lelepek ieu oh pil sewese iuk en kapwaiada ahmw inou ong Koht? Wadek noumw Paipel rahn koaros, oh wia met pwehki ke men kalaudehla omw loalokongkihla Mahsen en Koht. Pwihn en “ladu lelepek oh loalokong” kin ahnsou koaros kangoange kitail en wia. Kaweid wet kin wiawi pwehki ma kitail men momourki inou me kitail wiahda, eri kitail anahne kaukaule kapwaiada sapwellimen Koht padahk mehlel. Ma sapwellimen Siohwa pwihn kin utungada padahk likamw akan, irail sohte pahn kaweidih Sounkadehdehn Siohwa kan oh aramas teikan en wadek Paipel.

15. (a) Dahme kitail anahne medemedewe ni ahnsou me kitail kin wiahda atail pilipil kan? (b) Dahme kahrehda doadoahk ong mwohni ong irail Kristian akan kin wia doadoahk ieu me sohte nohn kesempwal?

¹⁵ Ni ahnsou me ke pahn wiahda omw pilipil kan, ahnsou koaros medemedewe iaduwen ahmw pilipil pahn sewese iuk en kapwaiada ahmw inou ong Siohwa de soh. Met pahn kak pid duwen ahmw doadoahk en mwohni. Ke pilahn en koasoanehdi ahmw doadoahk pwe ke kak kalaudehla ahmw ansoun utungada kaudok mehlel? Pali laud en kaun en doadoahk kan kin ese me Kristian akan me inoukihda arail mour ong Koht wia aramas likilik oh kin wia mwahu arail pwukoa kan oh re pil kin kilang me Sounkadehdehn Siohwa kan sohte kin men ahneki pwukoa laud oh siaiong aramas teikan pwen alehdi pwukoa en doadoahk laud kan. Pwe mehn akadei kan en irail Sounkadehde kan kaidehn en alehdi mwohni tohto, de wiahla aramas ndand, de waunla rehn aramas akan de alehdi manaman. Ahpw, mehkot me keieu kesempwal ong irail akan me kin kapwaiada arail inou ong Koht, iei en kapwaiada kupwuren Koht. Doadoahk en mwohni kin sewese irail en alehda anahn akan en mour, ong irail, doadoahk wet kin wia doadoahk keriau en kesempwal. Duwehte wahnpoaron Pohl, sapwellime doadoahk me keieu kesempwal iei doadoahk en Kristian. (Wiewia 18:3, 4; 2 Deselonika 3:7, 8; 1 Timoty 5:8) Ke kin rapahki mahs Wehio?​—Madiu 6:25-​33.

16. Dahme kitail kak wia ma kitail kin nohn daulihla pwunodki mehkot oh met kin kahrehong kitail en apwaliki kapwaiada atail inou ong Koht?

¹⁶ Ekei kin ele direkihla pwunod akan mwohn arail sukuhliki padahk mehlel. Ahpw, arail mongiong kin dirkihla peren, kalahngan, oh limpoak ong Koht ni ahnsou irail kamehlele koapworopwor en Wehio! Medemedewe duwen kapai kan me re paiekihda sang ni ahnsowo lel met, mwein pahn kak sewese irail en kapwaiada arail inou ong Siohwa. Ni pali teio, dahme kitail pahn wia, ma pwunod akan me kin pid kahpwal nan mour nin sampah wet kin kasok kitailla oh sohte mweidong “mahsen en Koht,” en kekeirada nan loal atail, duwehte me dihpw teketek ko kin kerempwa kisin tuhke kan en dehr kekeirada oh wah? (Luk 8:7, 11, 14; Madiu 13:22; Mark 4:18, 19) Ma ke pehmada me met kin tepiada wiawiong uhk oh ahmw peneinei, mweidong Siohwa omw pwunod kan koaros oh kapakapki me e pahn ketin sewese iuk en kalaudehla ahmw limpoak oh kalahngan. Ma ke mweidong Siohwa ahmw pwunod kan, E pahn ketin sewese iuk oh ketikihong uhk kehl me anahn pwen sewese iuk en kaukaule papah Ih ni peren oh mohngiong lelepek.​—Melkahka 55:22; Pilipai 4:6, 7; Kaudiahl 2:4.

17. Iaduwen kitail pahn kak powehdi kasongosong laud kan?

¹⁷ Ken kaukaule kapakap ong Siohwa Koht, duwehte me ke wia ni ahnsou me ke inoukihong Ih ahmw mour. (Melkahka 65:2) Ni ahnsou me ke kin lelong kasongosong ieu en wiahda dahme sapwung de lelohng apwal laud ieu, rapahki sapwellimen Koht kaweid oh sawas pwen kak kapwaiada sapwellime kaweid. Medemedewe me kitail anahne ahneki pwoson, pwe tohnpadahk Seims ntingihdi met: “Ma emen rehmwail anahne erpit, a en kapakap oh peki rehn Koht, oh Koht ahpw pahn ketikihong, pwe Koht me kupwursapan oh kalahngan ong aramas koaruhsie. Ahpw kumwail uhdahn pahn kapakap ni pwoson oh sohte peikasal; pwe me kin peikasal rasehng iloak en nan madau kan me kin pwungupwungudengkiseli kisinieng. Soangen aramas menet sohte kak koasoanehdi eh lamalam, oh pil aramas kohweikohdo ni eh mwekid koaros, eri, en dehr lemehiong me e pahn kak ale mehkot sang rehn Kauno.” (Seims 1:5-8) Ma kasongosong ieu kin mwomwen nohn laud ong kitail, eri kitail kak liki met: “Pwe songosong koaros me kin lelohng kumwail, ih me kin lelohng aramas koaros. Koht me uhdahn mehlel, oh E sohte pahn ketin mweidohng kumwail en ale songosong me kumwail sohte kak powehdi; ahpw ahnsoun songosong, e pahn ketikihong kumwail kehlail pwe kumwail en kak dadaur oh pitsang nan songosongo.”​—1 Korint 10:13.

18. Dahme kitail kak wia ma kitail wiahda ni rir dihp laud ieu, oh e kin kaluwetala dahme kitail koasonehdi nan kapehditail kan en momourki atail inou ong Siohwa?

¹⁸ Ahpw, dahme ke kak wia ma ke wiahda ni rir dihp laud ieu me kin lidere ahmw nsen mwakelekel oh ke pehm me ke luwetala oh solahr kin wia dahme ke koasonehdi nan kapehdomw ahnsou me ke inoukihong Koht ahmw mour? Ma ke koluhkihla dipomw, ke kak likih me Siohwa ‘sohte pahn soikala koluhla mehlel oh peik en nan kapehd.’ (Melkahka 51:17) Rapahki sawas sang rehn irail Kristian elder limpoak kan, oh likih me irail kin kahlemengih Siohwa oh irail pahn nsenohki ahmw kin inengieng en men pwurehng ahneki nanpwungmwahu rehn Semomw nanleng. (Melkahka 103:10-​14; Seims 5:13-​15) Eri, ni ahnsou me ke pahn pwurehng kehlailda ni pali ngehn oh ahneki mohngiong lelepek ieu, ke pahn kak weweidwei nan ahl inen oh ke pahn kak kapwaiada ahmw inou ong Koht.​—⁠Ipru 12:12, 13.

Kaukaule Papah Siohwa ki Mohngiong Lelepek

19, 20. Dahme kahrehda e kesempwal kitail en momourki atail inou?

¹⁹ Nan ahnsou apwal pwukat, kitail anahne nantihong momourki atail inou oh kaukaule papah Koht ki mohngiong lelepek. Sises mahsanih: “Ahpw me pahn dadaurete lel ni imwi, ih me pahn mourla.” (Madiu 24:13) Pwe kitail kin momour ni “imwilahn rahn akan,” imwio pahn kak mwadang en lel sohte lipilipil ahnsou dah. (2 Timoty 3:1) Oh pil, sohte emen rehtail me pahn kak ese ma e pahn momour lakapw. (Seimis 4:13, 14) Eri, e kesempwal kitail en nantihong momourki atail inou rahnwet!

²⁰ Wahnpoaron Piter kasansalehda met nan sapwellime keriaun kisinlikou. E kasansalehda me nin duwen irail aramas suwed akan me kamakamala nan Nohliko, ih duwen sampah ni karasaras, iei pwihn en aramas suwed akan pahn pil kamakamala ni “rahnen Siohwa.” Piter eri koasoia: “A ia duwen kumwail, soangen mour dah me konehng kumwail en weweidki?” E pil kangoange irail: “Eri, kompoakepahi ko, ni amwail eseier mepuwkat, ku⁠mwail kaleke pwe kumwail dehr iangala padahk likamw en aramas suwed pwukat oh pwupwuweisang nan mour teng en amwail pwoson.” (2 Piter 3:5-​17) Ia uwen kansensuwed ma emen me papidaisla ahpw peilahsang padahk mehlel oh imwilahn eh mour e kin wiahla aramas emen me sohte kolokolte mohngiong lelepek!

21, 22. Iaduwen mahsen kan en Melkahka 57:7 kin pweida mehlel ong Depit oh irail Kristian mehlel akan?

²¹ Ahmw nannanti en momourki ahmw inou ong Koht pahn kak kehlailda ma ke pahn medemedewe rahn me ke papidaisla pwe e wia ahnsou kaperen ieu, oh ma ke pahn rapahki sawas sang rehn Koht pwe ahmw lokaia kan oh wiewia kan pahn kaperenda sapwellimen Koht mohngiong. (Lepin Padahk 27:11) Siohwa kin ahnsou koaros lelepek ong sapwellime aramas akan, oh kitail pil anahne en lelepek ong Ih. (Melkahka 94:14) Koht kin ketin kasalehda me E kin kupwurehla Depit oh Ih eri ketin kauwehla pilahn akan en irail imwintihti kan oh kadoarehla Depit. Depit inenen kalahnganki met oh e koasoia duwen uwen kehlail eh limpoak ong Sounkomouro. Sang nan kapehde e koulki: “Mongiongi me lelepek, O Maing Koht, mongiongi me lelepek.”​—Melkahka 57:7.

²² Duwehte Depit, irail Kristian mehlel akan sohte kin mweidong arail lelepek ong Koht en luwetala. Ki mongiong lelepek kan, irail kin ni pere⁠pe⁠ren koulki koul en kaping kan ong Siohwa, irail kin kapinga ih nin duwen arail sounkomour. Ma mongiongomw kin lelepek, ke pahn likih Koht, oh ki sapwellime sawas ke pahn kak kapwaiada omw inou. Ei, ke kak duwehte “aramas mwahu kan” me sounmelkahka menet koulki: “E sohte kin masak rong rohng suwed akan; eh pwoson me kehlail, oh e kin likih Kauno.” (Melkahka 112:6, 7) Ki pwoson Koht oh likih Ih ni unsek, ke pahn kak kapwaiada omw inou oh kaukaule papah Siohwa ki mohngiong lelepek.

Ke Tamanda?

• Dahme kahrehda kitail anahne kaukaule sukuhliki loalokong pwung en Paipel?

• Dahme kahrehda kitail anahne en medemedewe duwen atail koluhla oh wiliakapwala?

• Iaduwen kitail kak paiekihda sang ni atail kin medemedewe duwen atail inou oh papidais?

• Dahme pahn kak sewese kitail en kaukaule papah Siohwa ki mongiong lelepek?

[Kilels nan Pali 28]

Ke kin kakehlailih ahmw roson en pali ngehn ni ahmw kin wadek Mahsen en Koht ehuehu rahn?

[Kilels nan Pali 28]

Ma kitail pahn wiahki atail doadoahk en Kristian doadoahk ieu me keieu kesempwal nan atail mour, met pahn kak sewese kitail en kaukaule papah Siohwa ki mongiong lelepek