Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w06 4/1 p. 3-p. 6 par. 9
  • Ire Kesempwal akan Sang Nan Pwuhken Sohp

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Ire Kesempwal akan Sang Nan Pwuhken Sohp
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2006
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • ‘KOMW KETIN KERIAHLA RAHN ME I IPWIDIO’
  • (Sohp 1:1–3:26)
  • “I PAHN LELEPEK LAO LEL RAHN EN EI MEHLA!”
  • (Sohp 4:1–31:40)
  • “I KOLUHLA NAN PWELIPAR OH PEHS PWUKAT”
  • (Sohp 32:1–42:17)
  • Kakairada nan Loaletail “Ahn Sohp Elen Kanengamah”
  • Sohp Kawauwih Mwaren Siohwa
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
  • “Koapworopworki Siohwa”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2022
  • Sohp—Ohl Emen Me Kin Kanengamah Oh Loalopwoat
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2006
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2006
w06 4/1 p. 3-p. 6 par. 9

Mahsen en Siohwa Kin Ieias

Ire Kesempwal akan Sang Nan Pwuhken Sohp

SOHP, me semen keinek kan, kin kousoan nan sapwen Us, me ahnsou wet ede Arabia. Mehn Israel tohto kin kousoan nan Isip nan ahnsowo. Mendahte ma pein ih kaidehn mehn Israel emen, Sohp kin kaudokiong Siohwa Koht. Me pid duwen ih, Paipel mahsanih: “Sohte aramas nin sampah me loalopwoat oh mwahu duwehte ih. E kin kaudokiong Koht oh kin kanahieng pwe en dehr wiahda me suwed ahnsou koaros.” (Sohp 1:8) Sohp memour nan ahnsou me mih nanpwungen mour en sapwellimen Siohwa ladu riemen me inenen mwahu—nein Seikop pwutak Sosep oh soukohp Moses.

Moses, me aramas akan leme me e ntingihda pwuhken Sohp, mwein ele sukuhliki duwen Sohp ni ah kousoanla nan Midian erein sounpahr 40—Midian kin karanih sapwen Us. Moses kakete rong duwen pahr akan me kaimwisekala mour en Sohp ahnsou me mehn Israel akan me mihmi limwahn Us, ahnsou me arail seiloak en pahr 40 nan sapwtehn kereniong imwisekla.a Dahme wiawihong Sohp ntingdi ni mahsen lingan me kahrehiong soun nting English poet ndand men ndahki pwuhk wet “ih poem me keieu mwahu sangehr kawao leledohng ahnsou wet.” Koasoi pwoatet kaidehn ihte e ntingda kaselel. E pil kin sapengla peidek kan me duwehte: “Dahme kahrehda aramas mwahu kin lelohng kahpwal laud kan? Dahme kahrehda Siohwa kin mweidohng suwed en mihmihte? Aramas soh unsek kan kak kolokol arail lelepek ong Koht? Pwehki pwuhk wet kisehn Mahsen en Koht, audepen pwuhken Sohp kin ieias oh ketikihda kehl leledo rahnwet.—Ipru 4:12.

‘KOMW KETIN KERIAHLA RAHN ME I IPWIDIO’

(Sohp 1:1–3:26)

Ehu rahn Sehdan men song ahn Sohp lelepek ong Koht. Siohwa kupwurki sosohng wet en wiawi oh mweidohng Sehdan en kihong pohn Sohp ehu kahpwal tangete mwurin ehu. Ahpw, Sohp sohte kak “lahlahwe Koht.”—Sohp 2:9.

Kompoakepahn Sohp silimen pwaredo reh pwehki irail men “kansenamwahuwih ih.” (Sohp 2:11) Irail mwohndi limwah oh sohte lokaia, ahpw Sohp lokaiahda oh nda: “Koht en ketin keriala pwong me I tepin wiawihda nan kapehd en inei.” (Sohp 3:3) E inengieng en duwehte “seri men me sohte kilang marain” me wehwehki seri men me mehla mwohn ah ipwidi.—Sohp 3:11, 16.

Pasapengpen Peidek kan me Pid Duwen Iren Paipel kan:

1:4—Iaduwen, nein Sohp seri kan kin wia arail ipwidi? Soh, re sohte kin wia. Nan tepin Pwuhk Sarawi, lepin lokaia kan ong “rahn” oh “rahn en ipwidi” kin wekpeseng, ehuehu mie pein ah wehwe. (Senesis 40:20) Nan Sohp 1:4, lepin lokaia “rahn” me pwarada wasaht, oh kin wehwehki ahnsou ehu sang ni dakadahn ketipin lel ni kihrlahn ketipin. Nein Sohp pwutak isimeno kin wia ahn peneinei tuhpene me kin reireiki rahn isuh oh re kin wia pak ehu nan ehuehu pahr. Ni arail kin wia arail tuhpene, emenemen pwutak ko kin wiahda kamadipw ni pein imwe ni “pein eh ahnsou.”

1:6; 2:1—Ihs me kin mweimweiong en pwarodo mwohn Siohwa? Nanpwungen irail oko me kin kesihnen mwohn Siohwa iei sapwellimen Koht Iehros, Mahseno me iei Sises, oh iangahki tohnleng lelepek kan, oh ‘sapwellimen Koht’ tohnleng salelepek kan me iangahki Sehdan me Tepil. (Sohn 1:1, 18) Sehdan oh nah ngehn saut kan sohte pisikensang nanleng lao lel Wehin Koht tepida kakaun nanleng nan pahr 1914. (Kaudiahl 12:1-12) Ni Siohwa ah kin ketin mweidohng Sehdan oh nah ngehn saut akan en iang pwarodo mwowe, Siohwa kin ketin kehsehki ngehn koaros en iang ese duwen uhwong oh irair akan me Sehdan kin wia.

1:7; 2:2—Siohwa kin salohng Sehdan ni ah kin mahsen? Paipel sohte kin ketikihda oaritik duwen mwomwen Siohwa ah kin mahsen ong ngehn akan. Ahpw, soukohp Maikaia kasalehda duwen kaudiahl ehu me e mahsanih. Nan kaudiahlo, e mahsanihada tohnleng men salohng Siohwa nin doken ara mahmahsenpene. (1 Nanmwarki 22:14, 19-23) Kahrehda, e mwomwen me Siohwa kin mahsen ong Sehdan ni sohte me nanpwungara.

1:21—Iaduwen Sohp ah kak pwuralahng “nan kapehden ineo”? Pwehki Siohwa Koht ketin wiahda aramas “sang ni pwelipar en sampah,” lepin lokaia “ine” wasaht kin mih ni mahsen karasaras oh e kin wehwehki sampah.—Senesis 2:7.

2:9—Soangen soandihn madamadau dah me ahn Sohp pwoudo mihmi loale ni ahnsou me e padahkiong ah pwoudo en lahlahwe Koht oh mehla? Ahn Sohp pwoud pil iang ale paiohlahn ahn Sohp lokolok. Mwein e pil tihwohkihla ah kilikilang ah pwoudo me mahs kin pwerisek ah met alehdier soumwahu suwed ieu. Liho pil lelohngehr mehlahn nah seri kan. Mwein ele e inenen pwunodida pwehki soahng suwed pwukat koaros me kahrehda eh manokehla dahme inenen kesempwal—ara ehuiong Koht.

Mehn Kasukuhl kan ong Kitail:

1:8-11; 2:3-5. E sansal sang irair me lelohng Sohp, likin wiewia oh lokaia pwung, lelepek pil wia lamalam pwung kitail en ahneki ni atail papah Siohwa.

1:21, 22. Ni atail kolokol lelepek ong Siohwa ni ahnsou mwahu oh pil ni ahnsou suwed akan, kitail kak kadehdehda me Sehdan sounlikamw emen.—Lepin Padahk 27:11.

2:9, 10. Duwehte Sohp, kitail en kolokol kehlail atail pwoson mehnda ma tohn atail peneinei sohte kin kesempwaliki atail pali ngehn de irail kin iding kitail en luwetala de kesehla atail pwoson.

2:13. Kompoakepahn Sohp akan sohte kin kihda lokaiahn kamweit ohng me pid duwen Koht oh sapwellime inou kan pwehki irail sohte kesempwaliki mehkan me ngenin.

“I PAHN LELEPEK LAO LEL RAHN EN EI MEHLA!”

(Sohp 4:1–31:40)

Mouren koasoi me kompoakepahn Sohp silimeno wia iei me Sohp wiahda mehkot inenen suwed me kahrehda e lelohng kalokolok laud duwehte met sang rehn Koht. Elipas me tepihada. Mwurin Elipas, Pildad me doadoahngki lokaia me inenen kamedek. Sopahr pil wia lokaia me kamedeksang douluhl.

Sohp sohte kamehlele lokaia likamw en irail pwukat me pwarek reh. Pwehki e sohte kak wehwehki kahrepen Koht ah ketin mweidohng en lelohng medek pwukat, e inenen pwunodikihda iaduwen ah pahn kadehde me e pwung. Ahpw, Sohp poakohng Koht kahrehda e ngihl laudida oh nda: “I pahn lelepek lao lel rahn en ei mehla!”—Sohp 27:5.

Pasapengpen Peidek kan me Pid Duwen Iren Paipel kan:

7:1; 14:14—Ia wehwehn “doadoahk apwal en paliwar” de “doadoahk idihd en sounpei”? Ahn Sohp ah pwunod inenen laud mehlel oh e lemeleme me mour duwehte doadoahk apwal oh kapwang. (Sohp 10:17, footnote) Pwehki ahnsou me aramas emen pahn mihmi nan Sheol—sang ahnsoun mehla lel kaiasada—wia ahnsou idihd ieu, e karasahiong ahnsowo duwehte doadoahk idihd en sounpei.

7:9, 10; 10:21; 16:22—Mahsen pwukat kin kasalehda me Sohp sohte kamehlele kaiasada? Mahsen pwukat kin koasoia duwen dahme pahn mwadangete wiawihiong Sohp ni ahnsou keren. Ia wehwehn ah lokaia? Ehu me e kak wehwehki me dene ma e pahn mehla, sohte nanpwungen aramas en nan ah ahnsou pahn kilang ih. Ohng irail, e sohte pahn pwurodohng ni imweo oh pil sohte me pahn tamanda duwen ih lao lel ahnsou me Koht pahn ketin koasoanehdi. Ahn Sohp lokaia kak pil wehwehki me sohte emen kak pein pwurodo sang Sheol. Ahn Sohp koapworopwor en iasada ni ahnsou kohkohdo kin sansal nan Sohp 14:13-15.

10:10—Iaduwen Siohwa ah ketin ‘widekih Sohp rasehng milik oh kawarahrihala ih duwehte cheese’? Met wia koasoi lingan pwehn kawehwehda duwen Sohp ahpada nan kapehden ine.

19:20—Ia wehwehn ahn Sohp ah koasoia me “I pitila iang kilin ngih kat”? Ni ah koasoia me e pitila iang kilin mehkot me mwomwen sohte kin mie kili, Sohp kakete ndinda me pitila ni ah sohte wa mehkot.

Mehn Kasukuhl kan ong Kitail:

4:7, 8; 8:5, 6; 11:13-15. Kitail dehr mwadangete leme me aramas emen me lelohng apwal pwehki e dondolung dahme e kamwerehdi oh me kupwuren Koht sohte kin ketiket reh.

4:18, 19; 22:2, 3. E kesempwal atail kaweid en poahsoankihda Mahsen en Koht, kaidehn pein atail madamadau kan.

10:1. Nsensuwed karotongala Sohp, kahrehiong eh sohte kak medewehiong kahrepe teikan me e kak lelohng kahpwal akan. Kitail dehpa nsensuwedla ni atail kin lelohng kalokolok, ahpw mehlel ma kitail wehwehki mwahu dahme kahrehda apwalo pwarada.

14:7, 13-15; 19:25; 33:24. Ni ahnsou me Sehdan kin kasonge atail pwoson, koapworopwor en iasada pahn kak sewese kitail en kolokolete atail lelepek.

16:5; 19:2. Atail lokaia kan en kin kihda kangoang oh kakehl ohng meteikan, a kaidehn mehn kalingeringerih irail.—Lepin Padahk 18:21.

22:5-7. Kaweid me kin poahsoankihda pakaraun me sohte mehlel kin mwahl oh wia mehn kauwe.

27:2; 30:20, 21. Kolokol lelepek sohte anahne emen en unsek. Sohp, ni sapwung, kasapwunge Koht.

27:5. Pein Sohp me kak kauwehla ah loalopwoat pwehki loalopwoat kin poahsoankihda limpoak ong Koht. Kahrehda, kitail en kakairada nan loaletail limpoak ong Koht.

28:1-28. Aramas ese iawasa paien sampah kan kin mihmi ie. Ni ah kin rapahkin irail, ah koahiek kin wahlahng ih nan wasahn kekeid en pahn pwehl akan wasa me menpihr mas dei kan sohte kak kilang. Ahpw, erpit en Koht kin kohsang lahn Siohwa.

29:12-15. Kitail en dehr kisekol ong irail akan me mih nan anahn.

31:1, 9-28. Sohp wiahda mehn kahlemeng mwahu ong kitail pwe e sohte kin kala, kamwahl, mwamwahleki meteikan de sohte kadek ong meteikan, noahrok kepwe oh kaudokiong dikedik en eni kan.

“I KOLUHLA NAN PWELIPAR OH PEHS PWUKAT”

(Sohp 32:1–42:17)

Ni ah wia mwahnakapw me kin tetehk mehkan, Elihu kin nennenla oh rongorong akpwungpene wet. Met e koasoiahda. E kapwungala Sohp oh kompoakepahn Sohp silimen me kin lokaia kamedek ko.

Mwurinte Elihu kanekehla ah koasoi, Siohwa ketikihda pasapeng sang nan melimel ehu. E sohte kawehwehda dahme Sohp leliki apwal. Ni ah wia peidek kei, Siohwa, Wasa Keieu Lapalahpie, kehsehki Sohp duwen sapwellime kehl oh erpit lapalap. Sohp wehkada me e koasoakoasoi ni ah sohte wehwe oh koasoia: “I patohwan namenengkilahr mehkoaros me I patohwandahr, oh I kolulahr nan pwelipar oh pehs pwukat.” (Sohp 42:6) Ni ahnsou me kasongosong me lelohng Sohp pahn kereniongehr imwisekla, Siohwa kapaiada en Sohp loalopwoat ong ih.

Pasapengpen Peidek kan me Pid Duwen Iren Paipel kan:

32:1-3—Iahd me Elihu leledo? Pwehki Elihu rongehr soahng koaros me irail pahmen koasoakoasoia, e sansal me e wie mwomwohd wasakis me keren oh kak rong ni ahnsou me Sohp lokaiahda oh kaimwisekala kompoakepahn Sohp silimeno rahn isuh me irail sohte lokaia.—Sohp 3:1, 2.

34:7—Iaduwen Sohp ah duwehte aramas emen “me kin nimala kapailok duwehte pihl”? Ni ahnsou me e mih nan eilepen ah pwunod, Sohp kak wiahki kapailok en ohl silimen me pwarek reh me re dokedoke ih, mendahte ni mehlel arail koasoi kan kin pelianda Koht. (Sohp 42:7) Ni ahl wet, e kin kadallehla kapailok kan duwehte aramas emen me kin nim pihl oh nsensamwahukihla.

Mehn Kasukuhl kan ong Kitail:

32:8, 9. Erpit sohte kin laudla ihte pwehki aramas emen ah mahla. Aramas kak ale erpit ni arail kin wehwehki Mahsen en Koht oh ale kaweid en sapwellimen ngehn.

34:36. Loalopwoat kin sansalikihda atail kin lelohng “kasongosong me kin uk mehlel.”

35:2. Elihu rong kanahieng oh kasawihada poahsoan mehlel en kahpwalo mwohn e koasoi. (Sohp 10:7; 16:7; 34:5) Mwohn Kristian elder kan arail pahn kihda kaweid, irail en rong kanahieng oh alehda ire mehlel akan, oh wehwehki mwahu kahpwal me mie.—Lepin Padahk 18:13.

37:14; 38:1–39:30. Ni atail kin medemedewe kanahieng sapwellimen Siohwa doadoahk kapwuriamwei kan—kasalepen sapwellime kehl oh erpit kan—kin kapwurehdi atail lamalam akan oh sewese kitail en kilangada me kasalepen sapwellime pwung en kaunda en lahng oh sampah inenen kesempwal sang pein atail anahn koaros.—Madiu 6:9, 10.

40:1-4. Ni ahnsou me kitail kin pehm ineng en men kaulime Siohwa Koht, Wasa Lapalahpie, kitail en ‘ale pehtail oh pwaindi awatail.’

40:15–41:34. Mahn akan me adaneki “hippopotamus” (Pehemod) oh “crocodile” (Lepaiadan) kin ahneki kehl laud! Pwe kitail en dadaurete nan atail doadoahk en papah Koht, kitail pil kin anahne kehl sang Soun wiepen mahn pwukat, me kin kak ketikihdohng kitail kehl.—Pilipai 4:13.

42:1-6. Ni ahnsou me Sohp rongorong sapwellimen Siohwa mahsen oh ale mehn katamanpen kadehdehpen sapwellime kehl, mehpwukat sewese Sohp en “kilang Koht,” de en kilang padahk mehlel duwen ih. (Sohp 19:26) Met kin kahrehiong ih en kak koasoan sapahlih ah madamadau. Ni atail kin ale kaweid sang nan Pwuhk Sarawi, kitail en ngoangki pohnese atail sapwung oh kapwungala pein kitail.

Kakairada nan Loaletail “Ahn Sohp Elen Kanengamah”

Pwuhken Sohp kasalehda ni sansal me Koht sohte kin ketin pwukoahki ahn aramas akan kin lelohng paiohla. Sehdan me kin wia met. Koht ah kin ketin mweidohng suwed nan sampah kin kihong kitail ahnsou mwahu en kasalehda pein atail pasapeng mehn kasalehda ia atail lamalam me pid ma Siohwa sapwellimaniki pwung en wia kaunepen lahng oh sampah oh pil mehn kasalehda atail loalopwoat ong ih.

Duwehte Sohp, koaros irail akan me poakohng Siohwa pahn ale kasongosong. Koasoipen Sohp kin kihong kitail koapworopwor me kitail kak kolokol atail lelepek. E kin katamankin kitail me atail kahpwal akan sohte pahn wiwiawi kohkohlahte. Seims 5:11 mahsanih: “Kumwail rongehr duwen en Sohp eh kanengamah oh dehdehkilahr duwen ni imwila Siohwa eh ketin kupwurehla.” Siohwa ketin katingih Sohp pwehki a kolokolete ah loalopwoat ong Ih. (Sohp 42:10-17) Koapworopwor lap me koasoanehdier mwohtail—mour soutuk nan paradais nin sampah! Kitail en duwehte Sohp, en koasoanehdi nan kapehdatail me kitail en kolokolete atail lelepek ong Siohwa.—Ipru 11:6.

[Nting tikitik me mi pah]

a Pwuhken Sohp reireiki ahnsou iei me daulih pahr 140, sang pahr 1657 lel pahr 1473 B.C.E.

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 6]

Dahme kitail kak sukuhliki sang kanengamah en Sohp?

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share