Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w07 7/1 pp. 8-12
  • Loalopwoat ohng Krais oh Sapwellime Ladu Lelepek

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Loalopwoat ohng Krais oh Sapwellime Ladu Lelepek
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2007
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • Ladu Lelepek Men
  • Kakaun Sapwellimen Krais Dipwisou kan en Sampah
  • Governing Body Iei Wiliepen Pwihn en Ladu kan
  • Kasalehda Wahu me Warohng Ladu Lelepeko
  • Utung ni Loalopwoat Pwihn en Ladu Keidi kan
  • Re “Kin Idawehn Sihmpwulo”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
  • “Laduo” Me Kin Lelepek Oh Loalokong
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2004
  • “Ihs Me Uhdahn Ladu Lelepek Oh Loalokongo?”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2013
  • Sounpapah Loalopwoat oh Eh Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2007
w07 7/1 pp. 8-12

Loalopwoat ohng Krais oh Sapwellime Ladu Lelepek

“Kumwail en ese pwe kaun menet . . . pahn kasapwilada papah menet pwe en kaunda eh dipwisou kan koaros.”—MADIU 24:45-47.

1, 2. (a) Ihs me Pwuhk Sarawi kasalehda me ih iei atail Kaun? (b)Dahme kasalehda me Krais kin kakaun mwomwohdiso en Kristian?

“KUMWAIL dehr pil ngoangki aramas akan en wiahkin kumwail arail ‘Kaun,’ pwe amwail kaun metehmen, iei Mesaia.” (Madiu 23:10) Sang ni mahsen pwukat, Sises kasalehiong sapwellime werek kan ni sansal me sohte mehmen pohn sampah pahn wia arail kaun. Arail kaun tehmen pahn kin ketiket nanleng—iei ih Sises Krais. Sises sapwellimanki pwukoah wet pwehki Koht me ketin idihada ih. Siohwa ketin “kaiasada [ih] sang rehn me melahr akan oh ketin kasapwilada en wiahla Kaunen mehkoaros oh tapwin mwomwohdiso, me iei paliwere.”—Episos 1:20-23.

2 Pwehki Krais iei “kaunen mehkoaros” me pid mwomwohdiso en Kristian, e kin ketin doadoahngki ah kehl manaman ohng soahng koaros me kin wiawi nan mwomwohdiso. Sohte mehkot kin wiawi nan mwomwohdiso me sohte kin sansal mwohn sihlangi. E kin ketin tetehk ni keneinei irair en pali ngehn en ehu ehu pwihn en Kristian, de mwomwohdiso me koaros kin mourki mour en kaweid kan en Kristian oh ahneki nanpwung mwahu rehn Koht. Met kin inenen sansal nan kaudiahl me kasansal ohng wahnpoaron Sohn ni kaimwiseklahn keieu en senturi C.E. Ohng mwomwohdiso isuh, Sises mahsenier pahn pak limau me e mwahngih duwen arail wiewia kan, arail irair mwahu kan, oh pil arail luwet kan, oh kin ketikihda kaweid oh kangoang kan me konehng. (Kaudiahl 2:2, 9, 13, 19; 3:1, 8, 15) Kitail kak uhdahn kamehlele me Krais pil kin mwahngih duwen irair en pali ngehn en mwomwohdiso teikan nan Asia Minor, Palestin, Siria, Papilonia, Krihs, Itali, oh wasa teikan. (Wiewia 1:8) Ahpw iaduwen rahnwet?

Ladu Lelepek Men

3. Dahme kahrehda e konehng en karasahiong Krais duwehte moange oh sapwellime mwomwohdiso iei paliwere?

3 Mwurin e kaiasada oh mwohnte e ketidahla rehn Semeo nanleng, Sises mahseniong sapwellime tohnpadahk kan: “Manaman koaros en nanleng oh sampah mweimweiongieier.” E pil mahsanih: “Eri, kumwail en ese pwe I pahn ieiang kumwail ahnsou koaros lel ni imwin kawa.” (Madiu 28:18-20) E pahn ketin ieiangete irail oh wia arail Tapwi. Nan kisinlikou kan ohng Kristian akan nan Episos oh Kolose, wahnpoaron Pohl kin karasahiong mwomwohdiso en Kristian rasehng ‘paliwar’ me Krais kin Moange. (Episos 1:22, 23; Kolose 1:18) The Cambridge Bible for Schools and Colleges (pwuhk ehu me kin kihda kawehwehpen lokaia kan de nting kan) koasoia me lepin lokaia me doadoahk wasaht “kapahrekiong paliwar ohng mwomwohdiso kin kasalehda me kaidehn en miniminiong Moange ihte me kesempwal, ahpw kupwuren me kin wia Moangeo me pahn kin kaweidih koaros me iang towe pwihno. Irail iei Sapwellime tohndoadoahk kan.” Ihs me wia sapwellimen Krais tohndoadoahk sangehr ahnsou me eh aleier manaman en kaunda Wehio nan pahr 1914?—Daniel 7:13, 14.

4. Nin duwen me Malakai kohpdahr, dahme Siohwa oh Krais Sises mwahngihada ahnsou me re ketido nan tehnpas sarawi ngenen pwehn dawih?

4 Soukohp Malakai kohpada me Siohwa, “KAUNO, Wasa Lapalap,” oh sapwellime “Meninkeder” en inou, iei sapwellime Ohl nanmwarki, Krais Sises, me pahn ketido pwehn dawih “Tehnpese Sarawio,” de imwen kaudok en ngehn. E sansal me nan 1918, “ahnsoun kadeik” ohng ‘sapwellimen Koht tehnpas’ tepida wiawi.a (Malakai 3:1; 1Piter 4:17) Irail kan me dene irail kin kaudokiong Koht ni pwung pohn sampah pahn kohieng petehkpe nin duwen me konehng. Irail kaudok kan en Kristendom, me kin padapadahngkiseli ni erein sounpar epwiki kei padahk kan me kin kasouwahwihala wahu en Koht oh me pil pidada laud kamalahn aramas akan nan Mahwin Keieu en Sampah, Koht pahn ketin soikirailla. Irail Kristian lelepek kan me keikihdi ngehn sarawi kin ale songosong, oh kamwakelada nan kisiniei, oh pwungla, oh wiahla aramas akan me kin wiahda “soangen meirong me konehng” mwohn silangin Siohwa.—Malakai 3:3.

5. Pwehn pahrekiong duwen kokohp en Sises me pid ah pahn “ketier,” ihs me dierekda me wia “sounpapah” lelepek?

5 Pwehn pahrekiong kokohp en Malakai, kilel kan me Sises ketikihong sapwellime tohnpadahk kan pwe irail en pohnese iahd e “pahn ketido [“ketier,” New World Translation of the Holy Scriptures—With References] oh imwin sampah” kin pil pidada kasansalda en ihs me wia “sounpapah” me e piladahr. Sises mahsanih: “Ihs sounpapah me kumwail lemeleme me uhdahn loalopwoatohng eh kaun oh loalokong? Eri, iei ih me eh kaun kasapwiladahngehr pohn papah teikan, pwe en kin nehkohng irail kanarail kisin mwenge ahnsou me konehng. Meid pai papah meno me eh kaun pahn kin diar eh wiewia met, ni eh kin pwarodo ni imwe! Kumwail en ese pwe kaun menet pahn kasapwilada papah menet pwe en kaunda eh dipwisou kan koaros.” (Madiu 24:3, 45-47) “Ni eh kin pwarodo” pwehn dawih “sounpapah” nan 1918, Krais diarada tohnpadahk lelepek me wia luwen me keidi kan, kin doadoahngki makasihn en Watchtower (Kahn Iroir) oh pil pwuhk teikan me kin poasoanda sang Paipel pwehn ketikihda mwengehn pali ngehn kan “ahnsou me konehng” sangete nan pahr 1879. E pohnese me irail iei sapwellime pwihn en tohndoadoahk, de “sounpapah” oh nan 1919 e ketikihong irail ni likilik en kaunda eh dipwisou kan koaros nan sampah.

Kakaun Sapwellimen Krais Dipwisou kan en Sampah

6, 7. (a) Ia ekei wehwe me Sises doadoahngki ni ah koasoia duwen sapwellime “sounpapah” lelepek? (b) Ia wehwehn en Sises kin doadoahngki lepin lokaia “ladu”?

6 Sounpwong kei mwohn Sises kohpada duwen kilel en ah pahn ketier, oh pil duwen“sounpapah” menet e mielahr pwehn wilian ih pohn sampah, e kin koasoia duwen “sounpapah” menet ni ehu wehwe tohrohr me kawehwehda ni sansal duwen pwukoah dah kan en sounpapah menet. Sises mahsanih: “Ihs me ke wiahki ladu lelepek oh loalokong? Iei ih me eh mwohnsapw pahn kasapwiladahng pohn sapwellime ladu kan oh nehkohng irail arail kisin tungoal ni ahnsou me konehng. Kumwail en ese pwe e pahn kasapwilada pwe en kaunda sapwellime dipwisou kan koaros.”—Luk 12:42, 44.

7 Wasaht sounpapah menet kin kahdaneki ladu, lepin lokaia me kawehwehdi sang lokaiahn Krihk “kaun en tohnihmw de sahpw.” Pwihn en ladu wet sohte kin wehwehki me irail pwihn loalokong ehu me kin ihte kawehwehda ire kan sang nan Paipel. Pwehn kapataiong arail kin kihda mwengehn ngehn kan “ni ahnsou me konehng,” “ladu lelepek” pwukat pahn kasapwiladahng pohn sapwellimen Krais sounpapah kan koaros oh pahn alehda ah pwukoah en kaunda koaros sapwellimen Krais mwomwohdiso kan oh ah koasoandi kan, “sapwellime dipwisou kan koaros.” Dahme met kin pidada?

8, 9. Mehnia “dipwisou kan” me ladu idihddahro en kaweidih?

8 En sounpapah menet ah pwukoah kin pil pid en kaweidih ihmw de wasa kan me sapwellimen Krais sounpapah kan kin doadoahngki pwehn wia koasoandi kan en Kristian, duwehte poasen kaun kan oh branch ohpis kan en Sounkadehdehn Siohwa kan, oh pil arail wasahn kaudok kan—Kingdom Hall kan oh wasahn Kapokon kan—nan sampah pwon. Ahpw keieu kesempwal, ladu menet kin pil kaweidih prokram en mihding en onop Paipel nan ehu ehu wihk oh kapokon tikitik oh laud kan me kin kakehle atail pali ngehn. Ni tuhpene pwukat, sawas mwahu kan kin kohda ni ahnsou konehng ohng iaduwen kitail en doadoahngki mour en padahk kan en Paipel nan atail mour en ehu ehu rahn.

9 Pwukoah kan en ladu menet kin pil pidada en kaweidih doadoahk kesempwal kan koaros en kalohki “rongamwahu en wehin Koht” oh padahkiong “tohn wehi kan koaros; pwe re en wiahla . . . tohnpadahk.” Met pidada en padahkiong aramas kan en kapwaiada mehkoaros me Krais, me Tapwin mwomwohdiso, koasoanehdi en wiawi erein ahnsou wet en imwi. (Madiu 24:14; 28:19, 20; Kaudiahl 12:17) Doadoahk en kalohk oh kasukuhl wet kapwaredahr iengen luwen me keidi kan me loalopwoat iei “pokon kalaimwun.” “Dipwisou kesempwal akan” en wehi koaros pwukat, e sansal re pahn iang mih nanpwungen sapwellimen Krais “dipwisou kan” me sounpapah lelepek pilipilda kan kin kawekaweid.—Kaudiahl 7:9, NW; Akkai 2:7.

Governing Body Iei Wiliepen Pwihn en Ladu kan

10. Mehnia pwihn en wiahda pilipil akan me mihmi nan keieun senturi, oh iaduwen eh kin kamwekid mwomwohdiso kan en ahnsowo?

10 E sansal me pwukoah toutou me sounpapah lelepeko ahneki kin pidada laud wiepen pilipil akan. Nan mwomwohdiso en Kristian en mahs akan, wahnpoaron kan oh elder kan en Serusalem kin wiliandi pwihn en ladu kan, wiahda pilipil kan ohng mwomwohdiso koaros en Kristian. (Wiewia 15:1, 2) Pilipil pwukat en irail governing body en keieun senturi kan kin ntingda nan kisinlikou oh pekederpeseng nan mwomwohdiso kan de emen wilieperail pahn kin wahda ni ah pahn seiloakseli nan mwomwohdiso kan. Irail Kristian en mahs akan kin perenki alehdi kaweid sansal pwukat, oh arail sawas en utung koasoandi en governing body kin kahrehda meleilei oh miniminpene.—Wiewia 15:22-31; 16:4, 5; Pilipai 2:2.

11. Ihs me Krais kin doadoahngki rahnwet en kaweidih sapwellime mwomwohdiso, oh iaduwen kitail en kilangwohng irail pwihn en Kristian keidi pwukat?

11 Pwe en pil duwehte ni mwein Kristian en mwowe kan, pwihn tikitik ehu me keikihdi ngehn sarawi, iei me wiahda Governing Body en sapwellimen Krais sounpapah kan nan sampah rahnwet. Ki “lime palimaun” en sapwellime manaman, Krais, me wia Tapwin mwomwohdiso, ketin kaweid irail ohl lelepek pwukat pwe ren kahluwa doadoahk en kalohki Wehio. (Kaudiahl 1:16, 20) Nan koasoiepen ah mour, Albert Schroeder, me wereila wia emen Governing Body me ahpwtehn kanekehla ah pwukoah doadoahk nin sampah, ntingihdi: “Irail Governing Body kin tuhpene Ni Esil koaros, ritingada arail mihding ki kapakap oh peki kaweid en sapwellimen Siohwa ngehn sarawi. Irail kin ngoangki laud en tehk kanaiehng pwe mehkoaros me kin wiawi oh pilipil koaros me kin wiawihda en kin pahrekiong sapwellimen Koht Mahsen nan Paipel.”b Kitail kak likih irail Kristian keidi lelepek pwukat. Me pid duwen irail, kitail anahne en kapwaiada en wahnpoaron Pohl kaweid: “Kumwail peikiong amwail sounkaweid akan oh kapwaiada ar kosonned kan. Pwe re sohte kin tokedihsang apwahpwalih ngenomwail kan.”—Ipru 13:17.

Kasalehda Wahu me Warohng Ladu Lelepeko

12, 13. Kahrepe dah kan me iren Paipel kihda ohng atail pahn kasalehda wahu ohng pwihn en ladu wet?

12 Kahrepe keieu en kasalehda wahu ohng pwihn en ladu lelepek iei pwehki ma kitail wia met, kitail kin ni mehlel kasalehda wahu ohng Kaun, Sises Krais. Pohl ntingihdi duwen me keidi kan: “Maiauda men me Krais ketin malipeier, iei ih sapwellimen Krais ladu. Koht ketin pwainkumwaildahr sang ni pwei lapalap ehu.” (1Korint 7:22, 23; Episos 6:6) Eri, ma kitail kin ni loalopwoat uhpahiong kaweid kan en ladu lelepek oh sapwellime Governing Body, met kin kasalehda me kitail kin uhpah Krais, Kaun en laduo. Atail kin kasalehda wahu me warohng tohndoadoahk me Krais kin doadoahngki pwehn kaweidih sapwellime dipwisou kan en sampah iei ehu ahl me kitail kin “sakarkihda ni sansal me Sises Krais me Kaun, ong ni kalinganpen Koht Sahm.”—Pilipai 2:11.

13 Pwehki Paipel kin kawehwe ni karasaras me Kristian keidi kan nin sampah iei “tehnpas” me “ngenen” Siohwa kin ketiket ie, met pil wia ehu kahrepe me Paipel kihda ohng anahnepen kitail en kasalehda wahu ohng ladu lelepeko. Pwehki met, irail me “sarawi.” (1 Korint 3:16, 17; Episos 2:19-22) Iei tehnpas sarawi wet me Sises ketin ketikihong ki irail ni likilik sapwellime dipwisou kan en sampah, me kin wehwehki me mie pwung oh pwukoah kan, nan mwomwohdiso en Kristian, me kin kohwong irailte pwihn en ladu wet. Ohng ni kahrepe wet, koaros nan mwomwohdiso kin wiahki pwukoah sarawi ehu en kin idawehn oh utung kaweid kan me kin kohsang irail ladu lelepek oh sapwellime Governing Body. Ni mehlel, irail “sihpw teikan” kin wiahki met pwais kesempwal ehu en kin sewese irail pwihn en ladu pwukat oh apwalih sapwellimen Kauno dipwisou kan me e kin nsenohki.—Sohn 10:16, NW.

Utung ni Loalopwoat Pwihn en Ladu Keidi kan

14. Duwen me soukohp Aiseia kohpada, iaduwen sihpw teikan kin idawehn irail pwihn en ladu keidi kan oh papah irail nin duwen “tohndoadoahk sohte pweipwei kan”?

14 Kokohp en Aiseia kin kohpada duwen ahn sihpw teikan arail pahn kin uhpah ni aktikitik pwihn me keidi kan en Israel en ngehn: “KAUN-O ketin mahsanihong Israel, ‘Kowe me pahn ahneki kepwe kesempwal akan [“tohndoadoahk sohte pweipwei kan,” NW]en Isip oh Sudan, oh ohl reirei kan en Sepa pahn wiahla omw ladu; re pahn kin idawehn uhk mi nan seliparail. Re pahn kin poaridi mwohmw oh sakarkihda, patohwan, “Koht ketin ieiang uhk—ihete me uhdahn Koht.”’” (Aiseia 45:14) Ni karasaras, sihpw teikan rahnwet kin idawehn irail pwihn en ladu keidi kan oh sapwellime Governing Body, oh kin ideidawehn te pahn arail kaweid. Nin duwen “tohndoadoahk sohte pweipwei kan,” sihpw teikan kin pein toukihda arail kehl en paliwar oh arail kepwe kan en utungada doadoahk en kalohk sampah pwon me Krais ketikihong sapwellime sounpapah keidi kan nin sampah.—Wiewia 1:8; Kaudiahl 12:17.

15. Iaduwen kokohp en Aiseia 61:5, 6 kin kohpada duwen nanpwung mwahu me mihmi nanpwungen irail sihpw teikan oh irail Israel en ngehn?

15 Irail sihpw teikan kin perenki oh kalahnganki en papah Siohwa pahn epwelpen pwihn en ladu kan oh sapwellime Governing Body. Irail pohnese me irail me keidi kan iei pwihn en “Israel en Koht.” (Kalesia 6:16, NW) Nin duwen “mehn liki kan” ni karasaras me kin miniminiong Israel en ngehn, irail kin ni peren papah nin duwen tohn “mwetuwel ” oh tohn “apwalih amwail mwetin wain kan” pahn kaweid en me keidi kan, “samworoun KAUN-O” oh ‘ladun atail Koht.’ (Aiseia 61:5, 6) Irail kin eimah iang kalohki rongamwahu en Wehio oh wia doadoahk en katohnpadahk rehn tohn wehi kan koaros. Sang nan arail mohngiong unsek irail kin kihda arail sawas ohng pwihn en ladu kan en apwalih oh kamwenge irail sihpw kapw kan me kin dierekda.

16. Dahme kin kamwekid sihpw teikan en kin ni loalopwoat kihong arail utuht ohng ladu lelepek oh loalokong?

16 Sihpw teikan pohnese me irail kin inenen paiekihda ngoang en irail ladu lelepek pwukat ni arail kin kihda mwengehn ngehn kan ni ahnsou konehng. Irail kin aktikitik pohnese me ma sohte sawas sang irail ladu lelepek oh loalokong pwukat, irail pahn sohte ese duwen padahk kesempwal oh mehlel kan en Paipel, duwehte sapwellimen Siohwa pwung en kaunda, oh duwen kasarawihlahn mware, duwen Wehio, duwen lahng kapw oh sampah kapw, oh duwen soul, oh duwen irair en me melahr kan, oh duwen kamehlelpen ihs Siohwa, sapwellime Ohl, oh ngehn sarawi. Sang arail kalahngan oh loalopwoat laud, irail sihpw teikan kin ni limpoak utung “rien” Krais me keidi kan pohn sampah nan erein ahnsou en imwi wet.—Madiu 25:40.

17. Dahme Governing Body diarada me irail anahne wia, oh dahme kitail pahn koasoiapene nan artikel en mwuhr?

17 Pwehki irail wie malaulaula, me keidi kan sohte kak en iang mih nan mwomwohdiso kan koaros oh kaweidih epwelpen sapwellimen Krais dipwisou kan. Ihme kahrehda, Governing Body kin idihada ohl akan nanpwungen sihpw teikan ohng pwukoah en apwalih branch ohpis kan, district kan, circuit kan, oh mwomwohdiso en Sounkadehdehn Siohwa kan. Iaduwen, atail madamadau ohng silepen sihpw pwukat me mih pahn kaweid en Krais ah kin kasalehda me kitail kin loalopwoat oh utung Krais oh sapwellime ladu lelepek? Kitail pahn koasoiapene ire wet nan artikel en mwuhr.

[Nting tikitik me mi pahs]

a Pwehn koasoia ni oaritik duwen ire wet, kilang The Watchtower, March 1, 2004, pali 13-18, oh December 1, 1992, pali 13.

b Ntingdi nan makasihn en The Watchtower, March 1, 1988, pali 10-17.

Kousapahl

• Ihs me atail Kaun, oh dahme kin kasalehda me eh mwahngih irair kan en nan mwomwohdiso kan?

• Nan ahnsoun en dawih “tehnpas,” ihs irail kan me dierekda me kin wia ladu lelepek, oh dipwisou dah kan me ni likilik kohwong irail en apwalih?

• Kahrepe dah kan me Paipel kihda ohng en utung ni loalopwoat ladu lelepeko?

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 9]

“Dipwisou kan” me mih pahn epwelpen “sounpapah” kin pidada kepwe kan de soahng teikan me kin kohda ohng sawas, prokram kan me kin kakehlaka atail pali ngehn, oh doadoahk en kalohk

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 11]

Pwihn en sihpw teikan kin utung irail pwihn en ladu lelepek kan sang ni arail kin eimah iang kalohk

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share