Song Powehdi Pahtou

“[Nein Seikop] pwutak ko oh nah serepein koaros ahpw kin pokondohng reh, pwe re en kansenamwahwihala. Ahpw e sohte men nsenamwahula, e kin ndindahte, ‘I pahn mwahmwahieiki nei pwutako, I lao pahn kohdihla reh nan sousou.’ Ih eri usehlahte mwahmwahieiki nah pwutak Sosep.”—SENESIS 37:35.

KAUNEN peneinei menet Seikop pahtou laud pwehki e lemeleme me nah pwutako mehla. E medemedewe en pahtoula lao e mehla. Duwehte Seikop, mwein ke pil pehm me ma emen kompoakepahmw mehla e pahn apwal ong uhk en pwurehng nsenamwahula. Soangen pahtou laud duwehte met kasalehda sohte pwoson Koht? Soh!

Paipel kasalehda Seikop nin duwen ohl pwoson emen. Paipel kapinga Seikop, eh pahpa kahlap Eipraam oh eh pahpa Aisek pwehki arail pwoson laud. (Ipru 11:8, 9, 13) Ehu pako e poadoarohng emen tohnleng pwong ehu pwon pwehn ale kapai sang rehn Koht! (Senesis 32:24-30) Seikop ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa. Dahme kitail kak sukuhliki sang en Seikop pahtoula laud? Emen kak ahneki pwoson kehlail ahpw kak pil pahtoula laud. Pahtou laud iei mehkot me konehng en wiawi ni ahnsou me emen kompoakepatail keren mehla.

Dahkot Pahtou?

Kitail kak pahtoula ni soangsoangen ahl tohto. Ahpw ong me tohto, medeklahn pepehm me keieu laud. Tehk dahme wiawi ong Leonardo. Eh pahpa mehkihla soumwahu en mohngiong ni ahnsou me e sounpar 14. Leonardo sohte kak en manokehla rahn me rien eh nohno serepein padahkihong ih dahme wiawi ong eh pahpa. Nin tepio e sohte men kamehlele dahme e rong. E kilang paliweren eh pahpao ahnsoun seridio, ahpw e sohte kak en kamehlele. Erein sounpwong weneu, Leonardo sohte kak sengiseng. E kin kalapw medemedewe me eh pahpa pahn pwurodo sang doadoahk. Mwurin sounpar ehu e ahpw kak kamehlele me eh pahpao melahr. Met e pehmadahr me e kelehpwla. Soahng kan me duwehte—pwurodohng ni imwe ahpw sohte towe—kin kataman ong ih duwen eh pahpao e solahr mie. Soangen ahnsou pwukat, e kin kalapw sengiseng laud. E inenen loaleidki eh pahpao.

Dahme wiawiong Leonardo kin kasalehda me pahtou kak inenen kehlail. Ahpw emen kak powehdi eh pahtou. Ahpw met anahne ahnsou. Duwehte ohla laud ehu e anahne ahnsou en modi, ke pil anahne ahnsou en powehdi omw pahtou ni ahnsou me kompoakpahmw men mehla. Ke pahn anahne sounpwong kei de sounpar kei de pil wereisang. Omw medek laud en nin tepio pahn wie tikitikla oh omw mour pahn pwurehng ekis ekis mwamwahula.

Pahtou kin wia mehkot konehng ni atail kin songosong en powehdi oh ahnla wekideklahn atail irair akan. Kitail kin loaleidki emen me solahr mie. Kitail anahne en ahnla soangen irair duwehte met. Pahtoula kak seweseiuk kasaledekihala omw pepehm en nsensuwed. Pahtoulahn aramas sohte kin duwepenehte. Ahpw iet mehkot me mehlelen: En kolokol omw pahtou kak kauwehla omw madamadau, pepehm oh paliweromw. Iaduwen omw kak kasalehda omw pahtou ni irair me konehng? Mie kaweid mwahu nan Paipel.

Song Powehdi Pahtou

Tohto irail akan me pahtoukihla mehlahn kompoakparail akan kin diar me koasoiong meteikan kin sawas. Karasepe, tehk dahme Sohp nda ni ahnsou me koaros nah seri ehk ko mehla oh pil soangen kahpwal teikan me e lelong. E nda: “I pwangadahr momour. Komwi ketin karonge ei kaulim ni lingeringer.” (Sohp 1:2, 18, 19; 10:1) Tehk me Sohp anahne kasalehda eh pepehm. Iaduwen eh wia met? Sang ni eh lokaiahn “kaulim.”

Paulo, me eh nohno melahr, nda: “Dahme sewese ie iei ei koasoiaiong meteikan duwen ei nohno.” Koasoiaiong kompoakepahmw keren men duwen omw pepehm kak sawas. (Lepin Padahk 17:17) Mwurin en Yone nohno mehla, e peki rehn rie Kristian akan ma irail kak kin kaukaule mwemweitla reh. E nda: “Koasoiong meteikan kin sewese katikala ei pahtou.” Ke pil kak diar me ma ke pahn kasalehda omw pepehm ong emen me kin rong oh poakeiukala, met pahn wia sawas laud.

Nting kak pil sawas. Ekei me kin apwaliki kasalehda arail pepehm ni lokaia kin diar me e mengei en ntingihdi. Mwurin mehlahn Sohl oh Sonadan, ohl lelepek Depit ntingihdi koul pwoat me inenen kaloaloid. Koul pwoatet wiahla kisehn pwuhk en Samuel Keriau nan Paipel.—2 Samuel 1:17-27.

Sengiseng kak pil sawas. Paipel mahsanih: “Mie ahnsou ong soang koaros, . . .  ahnsoun sengiseng.” (Eklesiasdes 3:1, 4, New World Translation) Mehlahn en kompoakepatail men kin wia “ahnsoun sengiseng.” Sengiseng pwehki pahtou kaidehn mehkot kanamenek. Paipel kasalehda me ohl oh lih lelepek tohto pil kin sengiseng ni arail kin pahtoula. (Senesis 23:2; 2 Samuel 1:11, 12) Sises Krais “ketin tentenihr” ni eh karanih en kompoakepah Lasarus sousou me ahpwtehn mehla.—Sohn 11:33, 35.

Anahne kanengamah pwe ken kak powehdi pahtou pwehki omw pepehm kan kak mwadang wekidek. Tamataman me ke sohte anahne namenengki sengiseng. Me lelepek tohto kin diarada me sengiseng kin sewese irail en powehdi arail pahtou.

Karanih Koht

Paipel mahsanihong kitail: “Keido mpen Koht, oh e pahn ketin keiong mpamwail.” (Seims 4:8) Ehu ahl keieu kesempwal en karanih Koht iei kapakap. Dehr mwamwahliki met! Paipel inoukihda: “KAUN-O kin ketiket mpen irail me nan kapehd tikitiklahr; oh kin ketin doarehla irail kan me kin sohla ar koapworopwor.” (Melkahka 34:18) Paipel pil kamehlelehiong kitail: “Mweidohng KAUN-O omw kahpwal akan, eri e pahn ketin doareiukala.” (Melkahka 55:22) Medewe duwen met. Kitail kilangehr me tohto kin diar me koasoiaiong emen kompoakparail duwen arail pepehm kin sawas. E sou pahn wia sawas laud en kasalehong Koht omw pepehm kan pwehki e ketin inoukidahr me e pahn kansenamwahuwih kitail?—2 Deselonika 2:16, 17.

Paulo me koasoipe pwaradahr mwowe koasoia: “Ni ahnsou me I solahr kakohng ei pahtou, I kin kelepwikihdi oh kapakapohng Koht. I peki reh en sewese ie.” Paulo kamehlele me eh kapakap kin sewese ih. Ke pil kak diar me ni omw pahn kaukaule kapakap, “Koht me pwarer en kansenamwahu koaros” pahn ketikihong uhk kehl en powehdi.—2 Korint 1:3, 4; Rom 12:12.

Koapworopwor en Kaiasada

Sises mahsanih: “Ngehi me mour sapahl oh Sounkomour. Mehmen me pwoson ie, mehnda ma e pahn mehla, ahpw e pahn mour.” (Sohn 11:25) Paipel padahngki me melahr akan pahn pwurehng mourda.a Ahnsou me Sises ketiket pohn sampah, e ketin kasalehda me e kak kaiasada me melahr akan. Ehu ahnsou e ketin kaiasada serepein men me sounpar 12. Iaduwen eh pahpa oh nohno mwekidki met? Irail “inenen pwuriamweikihla wiewia wet.” (Mark 5:42) Pahn kaundahn sapwellime Wehi, Nanmwarki en nanleng Sises Krais pahn ketin kaiasada aramas ngedehrie ong mour pohn sampah pahn koasoandi meleilei oh pwung. (Wiewia 24:15; 2 Piter 3:13) Medewehla duwen peren kowahlap ahnsou me melahr akan pahn pwurehng iasada oh pil pwurehng ehupene rehn kompoakparail akan!

Claudete me nah pwutak mehkihla aksident en sompihr, kihdi kilel en nah pwutako me ede Renato pohn nah aispwoaks. E kin kalapw kilang kilelo oh nda, ‘Se pahn pwurehng tuhpene ni ahnsoun kaiasadao.’ Leonardo kin medemedewe duwen ahnsou me eh pahpao pahn iasada nan sapwellimen Koht koasoandi kapw. Ei, koapworopwor en kaiasada kin kamweit ira oh pil me tohto me kompoakparail akan mehlahr. Met pil kak kamweit uhk!

[Nting tikitik me mi pah]

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 4]

Sises ketin inoukihda me e pahn kaiasada irail akan me pwoson ih