Kesempwalki Sises me Lapalapasang Depit oh Solomon
“Kumwail en ese pwe me mihmi meto, iei e lapalapasang Solomon.”—MAD. 12:42.
1, 2. Dahme kahrehda aramas pahn pwuriamweiki me Siohwa ketin padahkihong Samuel en keiehdi Depit en wiahla nanmwarki?
SAMUEL sohte medewe me Depit pahn wiahla nanmwarki pwehki e wia silepen sihpw pwulopwul men. E pil ipwidi nan kahnimw ehu me sohte ndand. Paipel kasalehda me kahnimwo me “keieu tikitik nanpwungen kahnimw en Suda kan.” (Maika 5:2) Ahpw, Samuel pahn keiehdi Depit nin duwen emen me pahn wiahla nanmwarkien Israel.
2 Kaidehn Depit me tepin nein Sehsi pwutak me e kasalehiong Samuel pwehn keiehki leh, oh pil kaidehn ih keriemen de kesilimen en pwutak. Depit me keieun tikitik nanpwungen nein ohl lelepek Sehsi pwutak welimen ko. E sohte mi wasao ahnsou me Samuel kohdo pwehn keiehdi emen sang rehrail en wiahla nanmwarkien Israel. Ahpw Siohwa ketin pilada Depit, oh met me kesempwal.—1 Sam. 16:1-10.
3. (a) Dahme Siohwa kesempwalki ni ahnsou me e ketin kasawih emenemen? (b) Dahme wiawi mwurin Samuel keiehdi Depit?
3 Siohwa mwahngih dahme Samuel sohte kak kilang. E kak mwahngih dahme mi nan mohngiong en Depit oh e kupwurperenki. Ong Koht, dahme mi nan loalen aramas kin kesempwal sang mwomwe. (Wadek 1 Samuel 16:7.) Ni ahnsou me Samuel esehda me Siohwa sohte ketin pilada nein Sehsi pwutak isimeno, e peki me keieu pwulopwulo en kohdo sang nan mohso. Paipel mahsanih: “Sehsi eri ileklahng en kohdo. Mwahnakapw pwulopwul men ih, masamwahu, paliwaramwahu, oh mas pwukapwuk. KAUN-O ahpw mahsanihong Samuel, ‘Iei ih met-keiehdi!’ Samuel eri ale lehn olipo oh keiehdi Depit mwohn mesen rie ko. Ngenen KAUN-O [“manaman en Siohwa,” NW] eri ti pohn Depit oh ketin ieiang sang rahno kohla.”—1 Sam. 16:12, 13.
Depit Wia Kasalepen Krais
4, 5. (a) Menlau kawehwehda ekei soahng kan me duwepenehte rehn Depit oh Sises. (b) Dahme kahrehda Sises lapalapasang Depit?
4 Duwehte Depit, Sises pil ipwidi nan Pedleem, mpen sounpar 1,100 mwurin ipwidi en Depit. Aramas tohto sohte leme me Sises duwehte mwomwen nanmwarki men. Kaidehn ih soangen nanmwarki me mehn Israel tohto kin kasikasik. Ahpw duwehte Depit, Siohwa me ketin pilada ih. Siohwa pil kin kupwurperenki ih.a (Luk 3:22) Duwehte Depit, ‘manaman en Siohwa kin ti pohn’ Sises.
5 Pil mie soahng teikan me duwepenehte rehn Depit oh Sises. Karasepe, Ahidopel me wia sounkaweid en Depit pangala ih, oh Sudas Iskariot me wia sapwellimen Sises wahnpoaron pil pangala ih. (Mel. 41:9; Sohn 13:18) Depit oh Sises koaros uhdahn ngoangki kaudok en Tehnpas en Siohwa. (Mel. 27:4; 69:9; Sohn 2:17) Sises pil wia kadaudok en Depit. Mwohn Sises ipwidi, tohnleng emen padahkihong eh nohno: “Kaun-o Koht pahn ketin kasapwilada en nanmwarki duwehte seme Depit.” (Luk 1:32; Mad. 1:1) Ahpw Sises, Nanmwarki oh Mesaia me aramas kin kasikasik ahnsou reirei me lapalapasang Depit pwehki inou kan koaros me pid duwen Mesaia kin pweida Reh.—Sohn 7:42.
Idawehn Nanmwarki me Pil Wia Sounsilepe
6. Ia duwen Depit kin wia sounsilepen sihpw mwahu men?
6 Sises pil ketin wia sounsilepe men. Ia ekei irair kan en sounsilepe mwahu men? Ih emen me ni lelepek oh eimah kin apwalih, kamwenge, oh pere nah pelin sihpw. (Mel. 23:2-4) Ni eh pwulopwul, Depit wia sounsilepen sihpw men oh kin apwalih mwahu nein eh pahpao sihpw kan. E kin kommwad ni ahnsou me pelin sihpwo kin mihla nan irair keper oh e kin mendahkihla eh mour pwehn pere irail sang laion oh pehr men.—1 Sam. 17:34, 35.
7. (a) Dahme sewese Depit en kaunopadahng eh pwukoa en nanmwarki? (b) Ia duwen Sises ketin kadehdehda me ih Silepen Sihpw Mwahu men?
7 Erein sounpar tohto Depit kin mihmi nan mohs oh apwalih sihpw kan pwehn kaunopada ih ong pwukoa laud kan ni eh pahn apwalih wehin Israel.b (Mel. 78:70, 71) Sises pil ketin kasalehda mehn kahlemeng mwahu nin duwen sounsilepe men. Siohwa ketikihong ih kehl oh kaweid ni eh kin apwalih sapwellime “kisin pwihn sihpw” oh “sihpw teikan.” (Luk 12:32; Sohn 10:16, NW) Eri, Sises ketin wia Silepen Sihpw Mwahu. E mwahngih emenemen sapwellime sihpw kan oh kin ekerki irail adarail. Ni ahnsou me e ketiket sampah, e kin ketin loalloale sapwellime sihpw kan kahrehda eh ketin tounmeteikihla eh mour pwehki irail. (Sohn 10:3, 11, 14, 15) Nin duwen Silepen Sihpw Mwahu men, Sises ketin kapwaiada mehkot me Depit sohte kak wia. Sapwellime tomw kin ritingada ahl ong aramas koaros pwehn kak komourala. Sohte mehkot pahn kauhdi ih sang apwalih sapwellime “kisin pwihn sihpw” ren ale mour me sohte imwi nanleng. E pahn pil ketin kahluwa sapwellime “sihpw teikan” ong mour soutuk nan koasoandi kapw, wasa me re pahn saledek sang irail me rasehng kidi en wel kan.—Wadek Sohn 10:27-29.
Idawehn Nanmwarki me Keieu Kehlail
8. Dahme kahrehda Depit wia nanmwarki kehlail men?
8 Nin duwen nanmwarki men, Depit wia sounpei kommwad men me pere sapwen sapwellimen Koht aramas kan, oh “KAUN-O ketin kupwurehla Depit pwehn kalowehdi wasa koaros.” Pahn kaundahn Depit, irepen wehio lella pillap en Isip oh pillap en Iupreitis. (2 Sam. 8:1-14) Ki sapwellimen Siohwa kehl, e wiahla kaun kehlail men. Paipel mahsanih: “En Depit ndand ahpw lohkseli wasa koaros, oh KAUN-O ahpw ketin kupwurehda pwe wehi koaros en masak ih.”—1 Kron. 14:17.
9. Dahme Sises ketin kalowehdi mwohn e wiahla nanmwarki men?
9 Duwehte nanmwarki Depit, Sises sohte ketin masak mehkot ni eh ketiket sampah. Nin duwen emen me pahn wiahla nanmwarki, e ketin kasalehda sapwellime manaman pohn ngehn saut kan oh kapitala irail kan me mihla pahn arail manaman. (Mark 5:2, 6-13; Luk 4:36) Pil eh imwintihti me keieu suwed me iei Sehdan me Tepil, sohte eh manaman pohn Sises. Siohwa ketin sewese Sises en kalowehdi sampah me mi pahn manaman en Sehdan.—Sohn 14:30; 16:33; 1 Sohn 5:19.
10, 11. Ia pwukoa en Sises nin duwen Nanmwarki oh Sounpei en nanleng?
10 Mpen sounpar 60 mwurin Sises pwoula, iasada oh ketidahla nanleng, wahnpoaron Sohn kilangada kaudiahl ehu en sapwellimen Sises pwukoa nin duwen Nanmwarki oh Sounpei kehlail men nanleng. Sohn ntingihdi: “I ahpw kilangada oahs pwetepwet men. Me dakeo weuwa kesik ketieu pwoat oh nihn ehu kohieng. E ahpw mwesel kohkohla, kolahng kalowehdi eh imwintihti kan.” (Kaud. 6:2) Soundakepen oahs pwetepweto iei Sises. “Nihn ehu kohieng” ih nan pahr 1914 ni eh wiahla Nanmwarki en Wehin nanleng. Mwurin mwo, “e ahpw mwesel kohkohla, kolahng kalowehdi eh imwintihti kan.” Ei, duwehte Depit, Sises iei nanmwarki keieu kehlail. Mwurinte e wiahla Nanmwarki en Wehin Koht, e ketin kalowehdi Sehdan nan mahwen ehu oh pisikendihdo ih oh ienge ngehn saut kan nin sampah. (Kaud. 12:7-9) E pahn kohkohweite lao e pahn ketin “kalowehdi eh imwintihti kan,” oh kasorehla douluhl en Sehdan koasoandi suwed wet.—Wadek Kaudiahl 19:11, 19-21.
11 Duwehte Depit, Sises iei nanmwarki limpoak men, oh e pahn ketin pere ‘pokon kalaimwun’ nan Armakedon. (Kaud. 7:9, 14) Pil pahn kaundahn Sises oh ienge 144,000 me iasadahr, “me mwahu oh suwed, pahn iasada sang mehla.” (Wiewia 24:15) Irail me iasada nin sampah pahn ahneki koapworopwor en mour soutuk. Ia uwen kansenamwahu en ahnsou kohkohdo ong irail! Eri, kitail koaros en koasoanehdi en “wia me mwahu” pwe kitail en momour ahnsou me sampah pahn direkihla aramas pwung oh peren kan pahn kaundahn Sises me lapalap sang Depit.—Mel. 37:27-29.
Pasapeng ong en Solomon Kapakap Duwen Erpit
12. Dahme Solomon kapakapki?
12 Nein Depit pwutak Solomon pil wia kasalepen Sises.c Ni ahnsou me Solomon wiahla nanmwarki, Siohwa pwarohng ih nan ehu ouraman oh mahsanihong me e pahn ketikihong ih sohte lipilipil dahme e peki. Solomon kakete peki en kalaudehla eh kepwehpwe, manaman oh pil mour werei. Ahpw, ni soh roporop e peki rehn Siohwa: “Komwi kupwurehkin ie kupwurokong oh erpit me I anahne pwe I en apwalih mwahu sapwellimomwi aramas pwukat. Pwe ia duwen ei pahn kak kaunda uwen tohtohn sapwellimomwi aramas akan?” (2 Kron. 1:7-10) Siohwa ketin sapengla en Solomon kapakapo.—Wadek 2 Kronikel 1:11, 12.
13. Ia duwen en Solomon erpit siksang ohl loalokong teikan? Ia Utupen eh erpit?
13 Erein Solomon pahn lelepek ong Siohwa, eh erpit pahn siksang ohl loalokong teikan. Solomon wiahda “lepin padahk audapan silikid.” (1 Nan. 4:30, 32, 34) Pali laud en lepin padahk pwukat ntingdier oh tohto me kin rapahki erpit kin kesempwalki mahsen pwukat. Lih nanmwarki en Sipa seiloak mpen mwail 1,500 pwehn songki Solomon “peidek apwal kei.” E pwuriamweikihla ni eh rongehr en Solomon pasapeng kan oh ni eh kilangehr pweidahn eh wehi. (1 Nan. 10:1-9) Paipel kasalehda utupen en Solomon erpit ni eh mahsanih: “Tohn sampah koaros kin anahne en kin patohdo pahn kupwure pwe re en rong duwen erpit me Koht ketikihong.”—1 Nan. 10:24.
Idawehn Nanmwarki me Sapwellimanki Erpit
14. Ia duwen Sises “lapalapasang Solomon”?
14 Aramas tehmen me sapwellimanki erpit me siksang en Solomon. Aramas menet iei Sises Krais, me pein ih kasalehda me “e lapalapasang Solomon.” (Mad. 12:42) Sises kin mahsanih “mahsen en mour soutuk.” (Sohn 6:68) Karasepe, nan Kapahrek en Pohn Dohl e kin ketin kalaudehla ekei kaweid kan me mi nan en Solomon lepin padahk kan. Solomon kin kawehwehda ekei soahng kan me kak wahdo peren nan mour en sapwellimen Siohwa tohnkaudok men. (Lep. Pad. 3:13; 8:32, 33; 14:21; 16:20) Sises ketin kalaudehla kawehwe me peren mehlel kin kohsang soahng kan me pidada kaudok en Siohwa oh pweidahn sapwellime inou kan. E mahsanih: “Meid pai me kin tehk arail anahn en esehla Koht, pwe iei arail wehi, wehin nanleng.” (Mad. 5:3, NW) Irail kan me kin doadoahngki kaweid kan nan en Sises padahk kin karanihala Siohwa, me iei “poahsoan en mour.” (Mel. 36:9; Lep. Pad. 22:11; Mad. 5:8) Krais wia kasalepen “kupwurokong en Koht.” (1 Kor. 1:24, 30) Nin duwen Nanmwarki oh Mesaia, Sises Krais sapwellimanki “irair en erpit.”—Ais. 11:2, NW.
15. Ia duwen atail kak paiekihda sang erpit me kohsang rehn Koht?
15 Ia duwen atail kak paiekihda erpit me kohsang rehn Koht ni atail idawehn Sises me lapalapasang Solomon? Pwehki erpit en Siohwa kin dierek nan sapwellime Mahsen, kitail anahne nantihong wia uwen me kitail kak pwehn onop Paipel, keieu mahsen en Sises kan oh doudouloale dahme kitail wadek. (Lep. Pad. 2:1-5) Kitail pil anahne en ngidingid peki rehn Koht erpit. Mahsen en Koht kamehlelehiong kitail me atail kapakapki sawas pahn pasapengla. (Seims 1:5) Manaman en Koht pahn sewese kitail en diar soahng kesempwal kan nan erpit en Mahsen en Koht me kak sewese kitail en powehdi kahpwal kan oh wiahda pilipil pwung kan. (Luk 11:13) Solomon pil adaneki “sounkapokonpene” me kin ‘usehlahte padahki aramas akan.’ (Ekl. 12:9, 10, NW) Sises me wia tapwin mwomwohdiso en Kristian, pil wia sounkapokonpene sapwellime aramas kan. (Sohn 10:16; Kol. 1:18) Eri, kitail en nantihong towehda mihting en mwomwohdiso kan, wasa me kitail kin ‘usehlahte ale padahk.’
16. Dahme duwepenehte rehn Solomon oh Sises?
16 Nanmwarki Solomon wiahda soahng tohto. E koasoanehdi koukoudahn ihmw akan nan wehio pwon, apwalih wiawihdahn tehnpas kan, ahl kan, wasahn pihl kan, imwen nahk kan, kahnimw kan en sapwellime oahs oh werennansapw en mahwen kan. (1 Nan. 9:17-19) Wehio pwon paiekihda eh doadoahk kan. Sises pil wia sounkou ihmw men. E kauwada sapwellime mwomwohdiso ‘pohn paipalap ehu’ me iei pein ih. (Mad. 16:18) E pahn pil ketin apwalih doadoahk en kokou me pahn wiawi nan koasoandi kapw.—Ais. 65:21, 22.
Idawehn Nanmwarki en Popohl
17. (a) Irair kaselel dahieu me mie nan kaundahn Solomon? (b) Dahme Solomon sohte kak wia?
17 Ahd wet Solomon kohsang lepin lokaia me wehwehki “popohl.” Nanmwarki Solomon kaunda nan Serusalem, eden wasaht wehwehki “Diren Popohl.” Erein sounpar 40 me e kaunda, popohl mehlel mi nan wehin Israel. Paipel mahsanih duwen ahnsowo: “Erein eh ieias, aramas koaros nan Suda oh Israel ahneki mour mwahu, ehuehu peneinei mie pein arail mwetin wain oh tuhke pik.” (1 Nan. 4:25) Mendahki Solomon doadoahngki eh erpit koaros, e sohte kak kihsang sapwellime aramas kan soumwahu, dihp, oh mehla. Ahpw, Sises me lapalapasang Solomon pahn ketin kihsang soahng pwukat koaros.—Wadek Rom 8:19-21.
18. Irair dahieu me kitail kin ahneki nan mwomwohdiso en Kristian?
18 Pil nan atail ahnsou, kitail kin ahneki irair en popohl nan mwomwohdiso en Kristian. Ei, kitail kin nsenamwahu ni atail kin ahneki nanpwungmwahu rehn Koht oh riatail kan. Tehk dahme Aiseia kohpadahr duwen kapai kan me kitail ahneki rahnpwukat: “Re pahn wekidohng neirail kedlahs akan ong ni mehn deipwel, oh neirail ketieu kan ong ni naipokos. Sohte ehu wehi pahn pwurehng pelianda ehu wehi, de pil kaunopada nair sounpei kan ong mahwen.” (Ais. 2:3, 4) Ni atail mweidohng manaman en Koht en kahluwa kitail, kitail kin kalaudehla popohl wet.
19, 20. Dahme kahrehda kitail kak peren?
19 Ahpw ahnsou kohkohdo pahn inenen mwahu sang met. Ni en aramas peik kan pahn ahneki popohl me siksang ahnsou wet pahn kaundahn Sises, irail pahn ekis ekis “maiaudahsang mouren liduwih mehla” lao irail pahn unsekla. (Rom 8:21) Mwurin arail pahn pitsang kaimwiseklahn kasongosong en Kaundahn Pahr Kido, “me aktikitik kan pahn sapwenikihla sahpwo oh re pahn paiamwahu oh popohl.” (Mel. 37:11; Kaud. 20:7-10) Ei, kaunda en Krais Sises pahn siksang en Solomon ni ahl me mwahusang dahme kitail kak kasik.
20 Duwehte mehn Israel kan ar perenki mi pahn kaundahn Moses, Depit, oh Solomon, kitail pahn perenki laud mi pahn kaundahn Krais. (1 Nan. 8:66) Kalahngan en kowohng Siohwa pwehki e ketikihong kitail sapwellimen Iehros me lapalapasang Moses, Depit oh Solomon!
[Nting tikitik me mi pahs]
a Ahd wet Depit ele kin wehwehki “Kompoake.” Pak riau Siohwa mahsendihdo sang nanleng oh ekerki Sises “nei pwutak kompoake.”—Mad. 3:17; 17:5.
b Depit duwehte sihmpwul men me kin likih sounsilepe. E kin kilangwohng Siohwa, Sounsilepe Lapalap pwehn pere ih oh ale kaweid. Ni likilik unsek, e koasoia: “KAUN-O, iei silepei; solahr me I pahn anahne.” (Mel. 23:1) Sohn Sounpapidais kasalehda me Sises iei ‘Sihmpwul en Koht.’—Sohn 1:29.
c Ahd keriau en Solomon iei Sedidaia me wehwehki “Siohwa ketin loalloale.”—2 Sam. 12:24, 25, ftn.
Ke Kak Kawehwehda?
• Ia duwen Sises lapalapasang Depit?
• Ia duwen Sises lapalapasang Solomon?
• Dahme kahrehda ke kesempwalki Sises me lapalapasang Depit oh Solomon?
[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 31]
Kaundahn Sises pahn siksang en Solomon oh Depit, mwahusang dahme kitail kasik!