Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w12 2/1 pp. 13-17
  • Alasang Sapwellimen Sises Mehn Kahlemeng en Mwasamwasahn

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Alasang Sapwellimen Sises Mehn Kahlemeng en Mwasamwasahn
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2012
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • DAHME KAHREHDA SISES KUPWURKI KITAIL EN MWASAMWASAHN?
  • IA DUWEN KAPAKAP EH KIN SEWESE KITAIL EN MWASAMWASAHN?
  • IA DUWEN ATAIL KAK MWASAMWASAHN NAN DOADOAHK EN KALOHK?
  • IA DUWEN ATAIL KAK MWASAMWASAHN NI AHNSOU APWAL AKAN?
  • Dahme Kahrehda Kitail en “Mwasamwasahn”?
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2016
  • “Kumwail Loalokongla oh Mwasamwasahn!”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2023
  • Sukuhlki en Mwasamwasahn Sang Sapwellimen Sises Wahnpoaron ko
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2012
  • “Kohdo oh Iangiehla”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2012
w12 2/1 pp. 13-17

Alasang Sapwellimen Sises Mehn Kahlemeng en Mwasamwasahn

“Kumwail pepehd oh kapakap.”​—MAD. 26:41.

IA DUWEN OMW PAHN SAPENG?

Ia duwen atail kapakap kan ar kak kasalehda me kitail kin mwasamwasahn?

Ni ahl dah kan kitail kak kasalehda me kitail kin mwasamwasahn nan atail doadoahk en kalohk?

Ni atail kin lelohng kahpwal kan, dahme kahrehda e kesempwal kitail en mwasamwasahn? Ia duwen atail kak wia met?

1, 2. (a) Peidek dah kan ele ke pahn pein idek rehmw duwen sapwellimen Sises mehn kahlemeng en mwasamwasahn? (b) Ia duwe, aramas dipan akan kak alasang sapwellimen Sises mehn kahlemeng unsek? Menlau karasahda.

MIE pak me ke pein idek rehmw: ‘I kak uhdahn mwasamwasahn duwehte Sises? Ele ke pahn medewe me ke sohte kak pwehki Sises aramas unsek men. Oh pil ekei pak Sises mwahngih dahme pahn wiawi sounpar kid kei ni ahnsou kohkohdo. Ia duwe, Sises uhdahn ketin anahne mwasamwasahn?’ (Mad. 24:37-39; Ipru 4:15) Kitail pahn diarada mahs pasapengpen peidek riau pwukat pwe kitail en kak wehwehki ia uwen kesempwal oh karuwaru kitail en mwasamwasahn.

2 Ia duwe, aramas dipan men kak sukuhl sang mehn kahlemeng en aramas unsek men? Ei, duwehte tohnsukuhl men eh kin sukuhl sang sounpadahk mwahu men. Medewehla duwen ohl emen me ahpwtehn tepida sukuhlki wia ihmw. E sohte kak rasaras mwahu, kahrehda e kin sukusukuhliki oh kaiakaiahne pein ih. Pwehn esehla eh doadoahk, e kin sukuhl sang sounwia ihmw koahiek men oh eh mehn kahlemeng. E kin tehk mwahu ia duwen eh sounpadahko eh kin doadoahngki rasaraso, mwomwen paliwareo oh mwomwen eh kin kol rasaraso oh tuhkeo. Ekisekis tohnsukuhlo esehla doadoahngki rasaraso, oh e kin nannantihte sukusukuhl. Pwehki e kin alasang sounwia ihmw koahieko, e pahn esehla rasaras inen. Ni soangen ahlohte, kitail kin doulahte wia uwen atail kak pwehn wiahla Kristian mwahu kan sang ni atail kin idawehn sapwellimen Sises kaweid kan oh alasang sapwellime mehn kahlemeng unsek.

3. (a) Dahme Sises mahsanih pwehn kasalehda me e ketin anahne mwasamwasahn? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

3 Ia duwe, Sises ketin uhdahn anahne mwasamwasahn? Ei. Karasepe, pwohngo mwohn eh pwoula, Sises ketin padahkihong sapwellime wahnpoaron lelepek kan: “Kumwail awih ie met oh iang ie pepehd.” Ih eri mahsanih: “Kumwail pepehd oh kapakap pwe kumwail dehr lohdiong nan songosong.” (Mad. 26:38, 41) Sises ketin ahnsou koaros mwasamwasahn ni eh ketiket sampah. Ahpw erein ahnsou me keieu apwal mwohn eh pwoula, e kupwurki mwasamwasahn oh karanih Semeo nanleng uwen eh kak. E mwahngih me sapwellime tohnpadahk kan pil pahn anahne mwasamwasahn kaidehn ni ahnsowohte ahpw pil ahnsou kohkohdo. Eri kitail pahn koasoiapene dahme kahrehda Sises kupwurki kitail en mwasamwasahn. Mwurin mwo, kitail pahn sukuhlki ahl siluh me kitail kak mwasamwasahn duwehte Sises.

DAHME KAHREHDA SISES KUPWURKI KITAIL EN MWASAMWASAHN?

4. Dahme kahrehda kitail anahne mwasamwasahn?

4 Sises kupwurki kitail en mwasamwasahn pwe mehnda kitail ese soahng tohto duwen ahnsou kohkohdo, kitail sehse soahng koaros me pahn wiawi. Ni ahnsou me Sises ketiket sampah, e sohte mwahngih soahng koaros duwen ahnsou kohkohdo. Ni karakarahk e ketin kasalehda met oh mahsanih: “A duwen rahno oh ahnsowo, sohte emen me ese iahd e pahn leledo, oh tohnleng en nanleng kan, pil Sapwellimen Sahmo sohte mwahngih, Sahmohte me mwahngih.” (Mad. 24:36) Ahnsowo, Sises, “Sapwellimen Sahmo,” sohte mwahngih iahd koasoandi en sampah suwed wet pahn imwisekla. A ia duwen kitail rahnwet? Kitail ese soahng koaros duwen ahnsou kohkohdo? Uhdahn soh! Kitail sehse iahd Siohwa pahn ketin poaronehdo sapwellime Ohlo pwehn kasohrehla koasoandi en sampah suwed wet. Ma kitail ese soahng koaros duwen ahnsou kohkohdo, kitail sohte anahne mwasamwasahn. Sises ketin kawehwehda me imwin koasoandi en sampah suwed wet pahn wiawi ni ahnsou me kitail sohte pahn kasik en wiawi. Ihme kahrehda kitail anahne mwasamwasahn.​—Wadek Madiu 24:43.

5, 6. (a) Ia duwen atail ese duwen Wehin Koht eh kin sewese kitail en mwasamwasahn? (b) Dahme kahrehda atail ese duwen Sehdan eh kin kahrehiong kitail en men uhdahn mwasamwasahn?

5 Sises mwahngih soahng kaselel tohto duwen ahnsou kohkohdo me pali laud en aramas ni ahnsowo sehse. Kitail sohte ese soahng koaros ni uwen me Sises mwahngih. Ahpw e ketin padahkihong kitail soahng tohto duwen Wehin Koht oh dahme wehio pahn wia ni ahnsou keren. Pali laud en aramas nan sukuhl, wasahn doadoahk de wasahn kalohk sehse soahng kaselel pwukat. Eri met pil wia ehu kahrepen atail mwasamwasahn. Duwehte Sises, kitail anahne ahnsou koaros mwasamwasahn ong ahnsou mwahu kan en koasoiaiong meteikan dahme kitail ese duwen Wehin Koht. Ahnsou mwahu pwukat inenen kesempwal oh kitail sohte men kauwehla mwahl. Mour en aramas akan kin mihmi nan keper!​—1 Tim. 4:16.

6 Sises mwahngih pil mehkot me sewese ih en mwasamwasahn. E mwahngih me Sehdan kin nantihong kasonge, kaloke, oh kauwehla eh lelepek ong Koht. Imwintihti suwed menet kin ahnsou koaros raparapahki ehu ahnsou mwahu pwehn wia mepwukat. (Luk 4:13) Sises kin ketin ahnsou koaros mwasamwasahn. E kupwurki onopada mwahu ong soangsoangen apwal akan me duwehte kasongosong kan, uhwong kan de kalokolok kan. Kitail kin mi nan soangen irairohte me duwehte Sises. Kitail ese me Sehdan kin kohkohselihte “duwehte laion emen me kin weriwer, raparapahki ihs me e pahn kadallehla.” Ihme kahrehda Paipel kin padahkihong Kristian koaros: “Kumwail onohnop oh mwasamwasahn.” (1 Pit. 5:8) Ahpw ia duwen atail kak wia met?

IA DUWEN KAPAKAP EH KIN SEWESE KITAIL EN MWASAMWASAHN?

7, 8. Kaweid dahieu Sises ketikihda duwen kapakap? Dahme kitail kak sukuhlki sang mwomwen eh kin loulou?

7 Paipel kin padahkihong kitail me kapakap inenen kesempwal pwe kitail en pepehd de mwasamwasahn oh met kak pere atail nanpwungmwahu rehn Siohwa. (Kol. 4:2; 1 Pit. 4:7) Mwurinte Sises eh ketin padahkihong sapwellime tohnpadahk ko ren iang ih mwasamwasahn, e mahsanih: “Kumwail pepehd oh kapakap pwe kumwail dehr lohdiong nan songosong.” (Mad. 26:41) Ia duwe, met wehwehki me irail anahne kapakap ihte ahnsowo me irail mihmi nan kahpwal laud? Soh, met wia kaweid ehu me kitail anahne kapwaiada nan atail mour rahn koaros.

8 Sapwellimen Sises mehn kahlemeng kasalehiong kitail kesempwalpen kapakap. Ele ke tamataman me ehu ahnsou Sises loulou ong Semeo pwohng ehu pwon. (Wadek Luk 6:12, 13.) Nna medewehla met: Sises karanih kahnimw en Kapernaum. Ni eh soutikpene Sises ketidahla pohn nahna ehu limwahn Sehd en Kalili. E ketin kilengdihla oh ele kilangada kisin lingen lamp kan nan Kapernaum oh kahnimw kan me karanih. Sises eri ketin tepida loulou oh sohte mehkot kedirepwe ni eh patopatohwong Siohwa. Awa kei daulih. E sohte ketin tehk lingen lamp ko ar kin kunkunla de maramo de ngilen mahn akan me karanih. Mwein e loulouki pilipil kesempwal ehu me e anahne ketin wiahda. E anahne ketin pilada ihs me pahn wiahla sapwellime wahnpoaron 12 ko. Kitail kak medewe me Sises loulou ni ngidingid ong Semeo oh peki kaweid oh erpit ni eh patohwanohng eh madamadau koaros oh dahme e nsenohki duwen emenemen tohnpadahk ko.

9. Dahme kitail kak sukuhlki sang sapwellimen Sises mehn kahlemeng en kapakap pwohng ehu pwon?

9 Ia duwe, sapwellimen Sises mehn kahlemeng kin padahkihong kitail me kitail anahne kapakap awa tohto? Soh. Ni elen kadek Sises mahsanih duwen sapwellime tohnpadahk ko: “Pwe [“elen madamadau,” NW] me peik, a paliwar me luwet.” (Mad. 26:41) Mendahki met mehlel, kitail kak kahlemengih Sises. Karasepe, kitail kin kapakapohng Samatail nanleng mwohn atail pahn wiahda pilipil ehu me kak kamwakid atail pwoson oh lelepek, de ahn atail peneinei, de ahn meteikan nan mwomwohdiso? Kitail kin kapakapki riatail kan nan padahk mehlel? Kitail kapakap sang nan atail mohngiong, de kitail kin kapwkapwurehiong soangen lokaiahkohte? Pil tehk me Sises kin ketin kesempwalki eh kin kelehpwla oh patohong Semeo. Nan sampah kedirepw wet, e mengei kitail en manokehla dahme keieu kesempwal. Kitail kak kalaudehla atail kin mwasamwasahn ma kitail kin koasoanehdi ahnsou laud pwehn kelehpwla oh kapakapohng Siohwa sang nan atail mohngiong. (Mad. 6:6, 7) Kitail pahn karanihala Siohwa, wia uwen atail kak koaros pwehn kakehlaka atail nanpwungmwahu reh oh liksang soahng koaros me kak kaluwetehla atail nanpwungmwahu reh.​—Mel. 25:14.

IA DUWEN ATAIL KAK MWASAMWASAHN NAN DOADOAHK EN KALOHK?

10. Karasepe dahieu kin kasalehiong kitail mwomwen Sises eh kin ketin mwasamwasahn ahnsou mwahu kan pwehn kalohk ong meteikan?

10 Sises kin ketin mwasamwasahn nan doadoahk ehu me Siohwa ketikihong ih. Mwein mie soangen doadoahk kei me emen kak medemedewe mehkot tohrohr oh ni ahnsowohte e wie doadoahk ahpw met sohte pahn kahrehda kahpwal laud kan. Ahpw mie soangen doadoahk tohto me tohndoadoahk men anahne mwasamwasahn oh dehr medewe mehkot tohrohr ni eh kin wie doadoahk. Doadoahk en kalohk duwehte met. Sises kin ketin mwasamwasahn ahnsou koaros. E kin ketin mwasamwasahn ong ahnsou mwahu kan pwehn padahkihong meteikan duwen rongamwahu. Karasepe, ni Sises oh sapwellime tohnpadahk ko arail lella kahnimw en Saikar mwurin arail sapsapal nimensengo pwon, tohnpadahk ko kohla pwainda kanarail mwenge. Sises ketiket limwahn pwarer en kahnimwo pwehn kommoaldi, ahpw e ketin mwasamwasahn oh diarada ahnsou mwahu ong kalohk. Lihen Sameria men kohdo ni pwarero pwehn idipil. Sises kak ketin meir, de e kak ketin medewehda kahrepe kan pwehn dehr mahseniong. Ahpw e ketin tepida mahseniong oh ketikihda kadehde kehlail ehu me sewese aramas tohto nan kahnimwo. (Sohn 4:4-26, 39-42) Ia duwe, kitail kak kalaudehla atail kin kahlemengih sapwellimen Sises mehn kahlemeng oh mwasamwasahn ong ahnsou mwahu kan pwehn kalohk ong aramas akan me kitail kin tuhwong rahn koaros?

11, 12. (a) Dahme Sises mahsanihong irail me kin song en kedirepwehla sapwellime doadoahk? (b) Ia duwen Sises eh kin ketin kasalehda toupahrek nan sapwellime kalohk?

11 Ekei pak aramas mohngiong mwahu kan kin song en kedirepwe Sises nan sapwellime doadoahk. Nan Kapernaum, irail men Sises en ketikette rehrail pwehki sapwellime manaman en kamwahwihala soumwahu. Kitail kak wehwehki dahme kahrehda irail wiahki met. Ahpw sapwellimen Sises doadoahk kesempwal iei en kalohk ong “sihpwen wehin Israel ko me salongalahr,” a kaidehn aramas akan nan kahnimw teieu. (Mad. 15:24) Sises mahsanihong aramas pwukat: “I uhdahn pahn pil kapahrengki Rongamwahu en Wehin Koht ong kahnimw teikan, pwe ih me Koht ketin poaronekiniehdo.” (Luk 4:40-44) Eri, dahme keieu kesempwal nan sapwellimen Sises mour iei sapwellime doadoahk en kalohk. E sohte kin ketin mweidohng mehkot en kedirapwahla.

12 Ia duwe, Sises kin ketin nohn kedirepwki sapwellime doadoahk kahrehda e sohte kin toupahrek oh mwein sohte sapwellimanki ahnsou en wia soahng kaperen teikan nan mour? De e kin ketin nohn kedirepwki sapwellime doadoahk en kalohk kahrehda e sohte mwahngih dahme aramas akan anahne? Soh, Sises ketin kasalehda ni unsek me e kin ketin toupahrek nan sapwellime doadoahk en kalohk. E kin ketin perenki sapwellime mour oh ahnsou kaperen kan rehn kompoakepah kan. E kin ketin nsenohki peneinei kan oh uhdahn wehwehki arail anahn akan oh kahpwal kan. E kin kalapw ketin kasalehda limpoak ong seri kan.​—Wadek Mark 10:13-16.

13. Ia duwen atail kak kahlemengih sapwellimen Sises mehn kahlemeng en mwasamwasahn oh toupahrek nan kalohk?

13 Ni atail kin kahlemengih sapwellimen Sises mehn kahlemeng en mwasamwasahn, ia duwen atail kak song en toupahrek duwehte ih? Kitail sohte kin mweidohng sampah wet en kedirepwehla atail doadoahk. Ekei kompoakepatail kan me kin nsenohkin kitail oh kisehtail kan pil kakete ndaiong kitail en katikala atail doadoahk en kalohk de mourki soangen mour me irail medewe me konehng. Ahpw ma kitail kin kahlemengih Sises, atail doadoahk en kalohk pahn kesempwal duwehte mwenge. (Sohn 4:34) Atail doadoahk en kalohk kin sewese kitail en kakehlaka atail nanpwungmwahu rehn Siohwa oh kahrehiong kitail en peren. Ahpw kitail men kanahieng pwe kitail en toupahrek oh dehr kasalehda me kitail mwahusang meteikan de sohte kin ahneki ahnsou en wia soahng kaperen teikan. Duwehte Sises, kitail men peren, toupahrek oh wia ladu en “Koht en peren.”​—1 Tim. 1:11, NW.

IA DUWEN ATAIL KAK MWASAMWASAHN NI AHNSOU APWAL AKAN?

14. Ni ahnsou me kitail kin mi nan kahpwal kan, dahme kitail en dehr manokehla? Dahme kahrehda?

14 Sises ketikihong sapwellime tohnpadahk ko ekei kaweid kan me inenen kesempwal ni ahnsou me e ketin lelohng kahpwal kan. (Wadek Mark 14:37.) Ni ahnsou me kitail kin mi nan irair apwal kan, kitail anahne tamataman sapwellimen Sises mehn kahlemeng laudsang ahnsou teikan. Nan soangen ahnsou pwukat, aramas kin kalapw manokehla ire mehlel ehu me inenen kesempwal. Pwehki met inenen kesempwal kahrehda pwuhken Lepin Padahk mahsanih pak riau: “Ahl me ke lemeleme me iei ahl en pwung, kakete kahluwaiukalahng mehla.” (Lep. Pad. 14:12; 16:25) Ma kitail kin likih pein atail madamadau, ahpw keieu ni ahnsou me kitail ahneki kahpwal laud kan, kitail pahn kahrehiong pein kitail oh irail me kitail poakohng en mihla nan keper.

15. Dahme tapwin peneinei men me kin apwalki kaitarala anahn akan en eh peneinei pahn kakete wia?

15 Karasepe, tapwin peneinei men ele kin apwalki kaitarala anahn en “uhdahn kisehn pein eh peneinei.” (1 Tim. 5:8) Ele e pahn song medewe en ale doadoahk ehu me kak kahrehiong ih en katihasang iang mihting kan de apwalki tiengla mwowe nan kaudok en peneinei de iang doadoahk en kalohk. Ma e pahn wia dahme e medewe me pwung, ele eh ale doadoahko ih me pahn mwomwen pwung. Ahpw e kakete kauwehla eh nanpwungmwahu rehn Siohwa oh pil uhwongada. E pahn mwahu en idawehn kaweid en Lepin Padahk 3:5, 6. Solomon koasoia: “Likih KAUN-O ni mohngiongomw unsek. Dehr koapworopworki mehkan me ke pein lemeleme me ke ese. Tamanda KAUN-O ni omw wiewia kan koaros, oh e pahn ketin kasalehiong uhk ahl me pwung.”

16. (a) Dahme kitail kin sukuhlki sang sapwellimen Sises mehn kahlemeng en koapworopworki sapwellimen Siohwa erpit? (b) Ia duwen tapwin peneinei tohto ar kin alasang sapwellimen Sises mehn kahlemeng nan ahnsou apwal kan?

16 Ni ahnsou me Sises ketin lelohng kahpwal kan, e sohte kupwurki koapworopworki pein eh madamadau. Medewehla met. Ohl me keieu loalokong me mour nin sampah sohte ketin pilada en koapworopworki pein eh madamadau. Karasepe, ni Sehdan eh kasonge, Sises pwurepwurehng ketin sapengki: “E ntingdier.” (Mad. 4:4, 7, 10) Sises kin ketin koapworopworki sapwellimen Semeo erpit pwehn pelianda kasongosong kan. Ni eh ketin wia met, Sises ketin kasalehda aktikitik, irair ehu me Sehdan sohte ahneki oh kailongki. Ia duwe, kitail kin koapworopworki sapwellimen Siohwa erpit? Tapwin peneinei men me kin mwasamwasahn duwehte Sises kin doadoahngki Mahsen en Koht pwehn kaweid ih, ahpw keieu ni ahnsou apwal kan. Nin sampah pwon, tapwin peneinei kid kei kin wia met. Irail kin keieu kesempwalki Wehin Koht oh kaudok mehlel laudsang arail anahn teikan. Ni ahl wet, irail kin apwalih arail peneinei ni ahl me keieu mwahu. Siohwa kin ketin kapaiahda arail nannanti en kaitarala anahn en kepwe kan en arail peneinei duwehte e kin ketin inoukihda.​—Mad. 6:33.

17. Dahme kin kamwakid uhk en men alasang sapwellimen Sises mehn kahlemeng en mwasamwasahn?

17 E sansal me Sises iei mehn kahlemeng me keieu mwahu en mwasamwasahn. Sapwellime mehn kahlemeng kin sewese kitail oh doarehla atail mour. Tamataman me Sehdan kin uhdahn men ken memeir ni karasaras sang ni eh kin kaluwetehla omw pwoson, kauwehla omw ngoangki kaudokiong Siohwa, oh kauwehla omw lelepek. (1 Des. 5:6) Ke dehr mweidohng en kana! Ken mwasamwasahn duwehte Sises. Koasoanehdi omw ahnsou ken kapakap sang nan omw mohngiong, mwasamwasahn en kalohk, oh likih Siohwa ni omw lelohng kahpwal kan. Sang ni omw kin wia mepwukat, ke pahn ahneki mour me katapan, kaperen oh nsenamwahu ni ahnsouwet ni omw kin kilang imwin koasoandi suwed en sampah wet eh kerendohr. Ma ke kin mwasamwasahn, Sises pahn ketin diarada me ke kin pepehd oh kedirepwki omw papah Koht ni eh pahn ketido pwehn kasohrehla koasoandi suwed en sampah wet. Siohwa pahn uhdahn kupwurperenki katingih omw kin lelepek!​—Kaud. 16:15.

[Kilel nan pali 16]

Sises ketin kalohk ong liho ni pwarero. Ke kin wiahda ahnsou mwahu kan en kalohk rahn koaros?

[Kilel nan pali 17]

Ma ke kin sewese omw peneinei kakehlaka arail nanpwungmwahu rehn Siohwa, ke kin kasalehda me ke kin mwasamwasahn

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share