Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w09 1/1 pp. 7-11
  • “Kohdo oh Iangiehla”

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • “Kohdo oh Iangiehla”
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • Ia Kahrepen Kitail en Idawehn Sises?
  • Kahlemengih Sapwellimen Sises Erpit
  • En Aktikitik Duwehte Sises
  • En Kasalehda Ngoang Duwehte Sises
  • Idawehn Sises Wehwehki en Poakohng Meteikan
  • Dahme Kahrehda Kitail En Idawehn “Krais”?
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
  • Sises Ketin Kasalehda Mehn Kahlemeng en Aktikitik
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2012
  • Nantihong Idawehn Mehn Kahlemeng Mwahu Me Sises Wiadahr
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2005
  • “I Wiaiong Kumwail Mehn Kahlemeng Ehu”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2003
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
w09 1/1 pp. 7-11

“Kohdo oh Iangiehla”

“Ma mehmen men idawehniehdo e uhdahn pahn tounmeteikihla pein ih, . . . oh idawehn ie.”—LUK 9:23.

1, 2. (a) Luhk dahieu me Sises ketikihda? (b) Ia duwen omw kin mwekidki luhk wet?

KERENLANG imwin sapwellime doadoahk en kalohk, Sises wie kalokalohk nan Peria me mi apali Sordan paliepeng en Sudia. Mie emen mwahnakapw me tuhwong ih oh idek reh dahme e anahne wia pwehn ale mour soutuk. Sises mwahngih me mwahnakapw menet kin ni lelepek kapwaiada Kosonned en Moses, ih eri ketin luke ih oh mahsanih: “Kohwei netikihla mehkoaros me ke ahneki, ke ahpw kihong pweine ko me paisuwedlahr akan; omw pai ahpw pahn laud mehlel nanleng; ke ahpw kohdo oh iangiehla.” (Mark 10:21) Song medewehla—luhk ehu en idawehn Sises me wia sapwellimen Koht Wasa Lapalahpie, Iehros!

2 Mwahnakapwo soikala luhk wet, ahpw mie ekei me pwungki oh ale. Mwohn met, Sises mahsanihong Pilip: “Idawehniehdo!” (Sohn 1:43) Pilip ale luhk wet oh mwuhr wiahla wahnpoaron men. Sises pil ketin luke Madiu oh e pil pwungki. (Mad. 9:9; 10:2-4) Ei, Sises kin ketin luke koaros me kin poakohng dahme pwung ni e mahsanih: “Ma mehmen men idawehniehdo e uhdahn pahn tounmeteikihla pein ih, . . . oh idawehn ie.” (Luk 9:23) Kahrehda, sohte lipilipil ihs kak wiahla sapwellimen Sises tohnpadahk ma e uhdahn men wia met. A ia duwen kowe? Pali laud en kitail mwekidkiher sapwellimen Sises luhk wet, oh ni atail kin kalohk, kitail kin pil luke meteikan.

3. Ia duwen atail kak kanahieng pwe kitail de katihasang idawehn Sises?

3 Ahpw e kansensuwed pwe ekei me kin perenkihda padahk mehlel en Paipel sohte kin pousehlahte arail onop. Irail kin wawaila oh kedekedeo “katihasang” idawehn Sises. (Ipru 2:1) Ia duwen atail kak soikala met? E pahn mwahu ma kitail pein idek rehtail: ‘Ia kahrepen Ipilada en idawehn Sises? Ia wehwehn en idawehn ih?’ En medemedewe pasapengpen peidek pwukat pahn sewese kitail en kakehlailihala atail koasoandi en kekeidweite nan mour pwung me kitail piladahr. E pahn pil sewese kitail en kangoange meteikan en idawehn Sises.

Ia Kahrepen Kitail en Idawehn Sises?

4, 5. Dahme kahrehda Sises ketin warohng kaunda kitail?

4 Soukohp Seremaia mahsanih: “Maing KAUN, I ese me sohte mehmen me kaunda pein imwilahn eh mour; sohte aramas emen me kaunda pein eh mour.” (Ser. 10:23) Poadopoad kin kasalehda mehlelpen mahsen pwukat. E kin sansalda mehlel me aramas soh unsek kan sohte kak kaunda pein arail mour. Kitail aleier luhk en idawehn Sises pwehki kitail sukuhlkiher me e ketin warohng wia atail Kaun ni ahl ehu me sohte aramas kak pahrekiong. Tehk kahrepe kan me kasalehda me Sises ketin warohng kaunda.

5 Keieu, pein Siohwa me ketin idihada Sises en wia Mesaia me Kaun. Sohte emen likin atail Sounkapikada me mwahngih ihs me pahn warohng wia atail Kaun. Keriau, Sises sapwellimaniki irair akan me kitail pwungki oh men alasang. (Wadek Aiseia 11:2, 3.) E ketin kasalehda mehn kahlemeng unsek. (1 Pit. 2:21) Kesiluh, Sises ketin nsenohki mehlel irail akan me kin idawehn ih, met sang ni eh ketin tounmeteikihla eh mour ong irail. (Wadek Sohn 10:14, 15.) E kin ketin kasalehda me ih emen soun silepen sihpw mwahu ni e ketin kahluwa kitail ong mour ehu me kin wahdo nsenamwahu met oh pil ong ahnsou kohkohdo. (Sohn 10:10, 11; Kaud. 7:16, 17) Ong kahrepe pwukat oh pil kahrepe teikan, kitail wiahdahr pilipil erpit ehu ni ahnsou me kitail pilada en idawehn ih. Dahme met kin pidada?

6. Dahme kin pidada atail idawehn Sises?

6 En idawehn Krais kin laudsang en ihte nda me kitail Kristian kei. Aramas tohto sang lik dene irail Kristian kei rahnwet, ahpw arail wiewia kan kin kasalehda “mour en tiahk suwed.” (Wadek Madiu 7:21-23.) Ni emen kin kasalehda me e men idawehn Sises, kitail kin kawehwehiong irail me Kristian mehlel kan kin koasoanehdi arail mour en ehuehu rahn en pahrekiong sapwellime padahk kan oh mehn kahlemeng kan. Pwehn karasahda wehwehn met, tehk duwen soahng kan me kitail ese duwen Sises.

Kahlemengih Sapwellimen Sises Erpit

7, 8. (a)  Dahkot erpit? Dahme kahrehda irair wet laud rehn Sises? (b) Ia duwen Sises ketin kasalehda erpit? Ia duwen kitail kak kahlemengih ih?

7 Sises kin ketin kasalehda irair kaselel tohto, ahpw kitail pahn tehk irair pahieu: sapwellime erpit, aktikitik, ngoang oh limpoak. Keieu, tehk duwen sapwellime erpit, sapwellime irair en doadoahngki loalokong oh dehde ni ahl me keieu konehng. Wahnpoaron Pohl ntingihdi: “Iei ih me kak kasalehda sapwellimen Koht kapai rir kan koaros me kin pwilisang ni sapwellimen Koht erpit oh kupwurokong unsek.” (Kol. 2:3) Ia wasa me Sises ketin ale soangen erpit wet? Pein ih mahsanih: “Sahmo ketin padahkihongieier.” (Sohn 8:28) Siohwa Koht me ketikihong ih sapwellime erpit, eri kitail sohte kin pwuriamweikihla duwen mwahu en sapwellime koasoandi.

8 Karasepe, Sises kin ketin doadoahngki madamadau pwung ni eh ketin pilada soangen mour me e pahn mourki. E ketin pilada mour ehu me pahn kamengeihala ih en kilangwohngete kapwaiada kupwuren Koht. Ni erpit e ketin kihong sapwellime ahnsou oh kehl en rapahki mahs Wehio. Kitail kin idawehn sapwellime mehn kahlemeng ni atail kin nantihong kolokol ‘pwoaren mas mwakelekel,’ me wehwehki en kilangwohngete en kapwaiada kupwuren Koht, oh sohte mweidohng mehn kerempwa kan en kihsang atail kehl oh ahnsou. (Mad. 6:22) Kristian tohto kin kamengeihala arail elen mour pwehn kihong ahnsou laud nan doadoahk en kalohk. Ekei kin kak iang doadoahk en pioneer. Ma kowe emen irail pwukat, ke warohng ale kaping. En “rapahki mahs Wehin Koht” kin wahdo peren oh nsenamwahu laud.—Mad. 6:33.

En Aktikitik Duwehte Sises

9, 10. Ia duwen Sises ketin kasalehda aktikitik?

9 Irair keriau me kitail en tehkpene duwen Sises iei sapwellime irair en aktikitik. Ni en aramas akan kin ale manaman en kaunda, irail kin kalapw kakairada irair ehu me re lapalap sang meteikan. Ia uwen met kin weksang Sises! Mendahki sapwellime pwukoa kesempwal nan sapwellimen Koht koasoandi, Sises sohte kin ketin kasalehda irair en aklapalap. Oh met kin kangoange kitail en kahlemengih ih. Wahnpoaron Pohl ntingihdi: “Eri, kumwail uhdahn pahn ahnekihla soangen lamalamohte me Krais Sises ketin sapwellimanki: E sapwellimanki roson en Koht ahnsou koaros, ahpw sohte ketin kupwukupwure en kapahrekiong Koht pein ih. Eri, pwehki sang ni sapwellime kupwur saledek e ketin tounmeteikihla mehkoaros, oh ketin wiahla ladu men. E ketin wia-aramasala oh ketidohng sampah ni mwomwen aramas.” (Pil. 2:5-7) Dahme met kin pidada?

10 Sises kupwurperenki kapai en ketiket rehn Seme nanleng, ahpw e pil kupwurki “tounmeteikihla mehkoaros.” Sapwellime mour keseulahng nan kapehden lih meipwon en Suhs emen lao e neitikidi mwurin sounpwong duwau nin duwen seri pwelel men oh tikida nan imwen kapinte men. Nan imwen Sosep, Sises ketin kekeirda oh wiahla kisin pwutak emen lao e wiahla mwahnakapw men. E sohte ketin sohsohki dihp. Ahpw erein eh pwulopwul, ahnsou koaros e kin ketin uhpahiong eh pahpa oh nohno mehnda ma re sohte unsek oh sohsohki dihp. (Luk 2:51, 52) Ia uwen e kin aktikitik!

11. Ni ahl dahkei kitail kak kahlemengih sapwellimen Sises irair en aktikitik?

11 Kitail kin kahlemengih sapwellimen Sises irair en aktikitik ni atail kin wia soangen pwukoa me mwomwen tikitik. Karasepe, tehk duwen pwukoa en kalohki rongamwahu. Soangen doadoahk wet kin mwomwen tikitik, ahpw mehlel ni ahnsou me aramas akan sohte kin nsenohki, kin kapailoke oh lemei ong kitail. Ahpw ni atail kin nantihong wia doadoahk en kalohk, kitail kin sewese aramas kan en mwekidki sapwellimen Sises luhk en idawehn ih. Ni ahl wet, kitail sewese doarehla mour en aramas akan. (Wadek 2 Timoty 4:1-5.) Pil ehu karasepe iei atail kin apwalih atail Kingdom Hall. Met kin pidada kesehla kihd, dahlimw, oh kamwakele wasahn kot. Doadoahk pwukat koaros kin mwomwen tikitik! Ahpw kitail kin pohnese me atail apwahpwalih atail Kingdom Hall, me iei atail wasahn kaudok mehlel, kin wia kisehn atail kaudok. Ni atail kin men kapwaiada doadoahk pwukat me mwomwen tikitik, kitail kasalehda aktikitik oh kin idawehn sapwellimen Krais kahk kan.

En Kasalehda Ngoang Duwehte Sises

12, 13. (a) Ia duwen Sises ketin kasalehda eimah? Dahme kin kamwakid ih? (b) Dahme pahn kamwakid kitail en eimah nan doadoahk en kalohk?

12 Tehk sapwellimen Sises ngoang nan doadoahk en kalohk. Sises ketin wiahda soahng tohto ahnsou me e ketiket sampah. Ni ahnsou me e pwulopwul, e sansal me e iang eh papah Sosep wia doadoahk en kapinte. Erein sapwellime doadoahk en kalohk, e kin ketin wiahda manaman tohto duwehte kamwahwihala me soumwahu oh kaiasada me melahr kan. Ahpw doadoahk me e keieu kesempwalki iei en kalohki rongamwahu oh padahki irail akan me perenki rong. (Mad. 4:23) Nin duwen soun idawehn kei, kitail pil ahneki soangen pwukoa wette. Ia duwen kitail kak idawehn sapwellime mehn kahlemeng? Ehu, kitail kak wia doadoahk wet ki soangen kahrepe kohte me Sises sapwellimaniki.

13 Laudsang met, limpoak ong Koht me kin kamwakid Sises en kalohk oh padahk. Sises pil poakohng padahk mehlel me e ketin padahngki. Ong ih, padahk mehlel pwukat kin duwehte kepwe kesempwal kei, oh e kin ketin perenki ehukihong meteikan. Nin duwen sounpadahk, de ‘sounkawehwe kei,’ kitail kin ahneki soangen pepehmohte. Song medewehla ekei padahk kesempwal kan me kitail sukuhlki sang Mahsen en Koht! Kitail eseier duwen ire me pid pwung en kaunda lahng oh sampah oh ia duwen met pahn kapwungpwungla. Kitail pil wehwehki dahme Pwuhk Sarawi padahngki duwen irair en me melahr kan oh duwen kapai kan me pahn pweida nan sapwellimen Koht sampah kapw. Mendahki ma kitail ahpwtehn sukuhlki padahk mehlel pwukat de pil wereilahr, re kin duwehte kepwe kapw de wereilahr kei me kin wie kesempwal te. (Wadek Madiu 13:52.) Ni atail kin perenki kalohk, kitail kin kasalehiong meteikan me kitail poakohng dahme Siohwa ketin padahkihong kitail.

14. Ia duwen kitail kak kahlemengih mwomwen sapwellimen Sises padahk?

14 Pil tehk duwen mwomwen en Sises eh kin ketin padahk. E kin kalapw kaweidih madamadau en me rongorong kan ong iren Pwuhk Sarawi kan. Ni e kin tepiada koasoia ire kesempwal ehu, pak tohto e kin mahsanih: “E ntingdier nan Pwuhk Sarawi.” (Mad. 4:4; 21:13) Nan sapwellime mahsen kan, e kin mahsen sangete ire kan me ntingdier de e kin oaralapihadahte mouren ire kan nan pali laud en Paipel me ntingdi ni Lokaiahn Ipru. Duwehte Sises, kitail kin doadoahngki Paipel nan atail kalohk oh nantihong en kasalehda iren Paipel kan ahnsou koaros me kak. Ni ahl wet, kitail kin sewese me ahneki mohngiong pwung en pein kilang me kitail kin padahngki sapwellimen Koht madamadau ahpw kaidehn pein atail. Ia uwen atail kin perenkihda ni ahnsou me emen kin pwungki en wadek Paipel oh koasoia kesempwalpen oh wehwehn mahsen en Koht! Ni ahnsou me irail pwukat kin aleier luhk wet oh kin idawehn Sises, atail peren kin laudla.

Idawehn Sises Wehwehki en Poakohng Meteikan

15. Irair kaselel dahieu me Sises sapwellimanki? Ia duwen atail kin medemedewe met kak kamwakid kitail?

15 Kaimwiseklahn irair me kitail pahn koasoia me pid duwen Sises me kin kamwakid mohngiongitail iei sapwellime limpoak ong aramas akan. Wahnpoaron Pohl ntingihdi: “Pwe limpoak en Krais me kamwakamwakid kiht.” (2 Kor. 5:14) Ni atail kin medewe duwen sapwellimen Sises limpoak ong tohnsampah oh pil emenemen kitail, e kin sair atail mohngiong oh kamwakid kitail en men idawehn sapwellime mehn kahlemeng.

16, 17. Ni ahl dah kei me Sises ketin kasalehda sapwellime limpoak ong meteikan?

16 Ia duwen Sises ketin kasalehda limpoak ong meteikan? Eh kupwurki tounmeteikihla eh mour ong tohn sampah kin wia kasalepe keieu laud en sapwellime limpoak. (Sohn 15:13) Erein e ketin kalokalohk, Sises pil kasalehda limpoak ni ahl tohrohr teikan. Karasepe, e kin ketin poakehla aramas akan me kin mi nan lokolok. Ni eh mahsanihada Mery oh irail ko me mwamwahieiki mehlahn Lasarus, e mwahngih arail nsensuwed. Mendahki e pahn kaiasada Lasarus, Sises ketin pahtoula ih eri “tentenihr.”—Sohn 11:32-35.

17 Ni tepidahn sapwellimen Sises doadoahk en kalohk, ohl tokutok men tuhwong Sises oh nda: “Maing, ma komw ketin kupwurki, komw kak ketin kamwakeleiehda.” Ia sapwellimen Sises pasapeng? Ire kan kasalehda me: “Sises eri ketin kupwurehla.” Ih eri wia mehkot kapwuriamwei. E “ketin kapahla nin limeo oh doahke, mahsanih, ‘Iei, I mwahuki. Nna, mwakelekelda!’ Ni ahnsowohte tokutoko pa sarasang rehn ohlo; eri, e ahpw mwakelekella.” Nan kosonned en Moses, me tokutok kan wia aramas samin kei, oh Sises kakete kamwahwihala ohlo mehnda ma e sohte doahke ih. Ahpw ni en Sises ketin kamwahwihala ohl tokutoko, e mweidohng ohl tokutoko en kehn me e doahke ih, oh met pepehm ehu me ohlo sohla ahneki ahnsou reirei. Met mwekid en limpoak ehu!—Mark 1:40-42.

18. Ia duwen kitail kin kasalehda “kupwurteieu”?

18 Nin duwen soun idawehn Krais kei, kitail ale kehkehlik en kasalehda atail limpoak ni “kupwurteieu.” (1 Pit. 3:8) Ele e apwal en wehwehki pepehm en emen iengetail nan pwoson me kohwahki soumwahu de ahneki pahtou laud, ahpw mehlel ma kitail sohte kin lelohng soangen kahpwal pwukat. Ahpw Sises kin ketin pehm pepehm en me soumwahu kan mehnda ma pein ih sohte kin soumwahu. Ia duwen kitail kak kakairada soangen irair en pepehm wet? Sang atail en rongorong ni kanengamah ahnsou me irail me soumwahu kan kin kasalehda arail pepehm kan. Kitail kak pein idek rehtail: ‘Ma I mi nan arail irairo, ia pahn duwen ei pepehm?’ Ma kitail pahn kakairada atail pehmitikiong meteikan, kitail pahn kak “kakehlaka irail kan me nan kapehd tikitik.” (1 Des. 5:14) Eri ih duwen atail kin ideidawehn Sises.

19. Ni ahl dah kei me kitail mwekidki sapwellimen Sises mehn kahlemeng?

19 Ia uwen kaselel en onopki mahsen kan oh wiewiahn Sises Krais! Atail kalaudehla atail sukuhlki ih kin kalaudehla atail men kahlemengih ih. Met pil kalaudehla atail men sewese meteikan en wia duwehte. Eri kitail en perenki atail kin idawehn Nanmwarki Mesaia ahnsouwet oh pil kohkohlahte!

Ke Kak Kawehwehda?

• Ia duwen kitail kak kasalehda erpit ni ahlohte me Sises ketin wia?

• Ni ahl dah kan kitail kak kasalehda aktikitik?

• Ia duwen kitail kak kakairada atail eimah nan doadoahk en kalohk?

• Ni ahl dah kan kitail kak kahlemengih Sises oh kasalehda limpoak ong meteikan?

[Kilel nan pali 8]

Sises ketin kupwurki en ketido sampah oh ipwidi nin duwen seri pwelel men. Irair dahieu met?

[Kilel nan pali 10]

Dahme kin kamwakid kitail en ngoangki kalohk?

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share