Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w15 1/1 pp. 17-21
  • Wiahiong Mouren Pwopwoud en Kehlail oh Nsenamwahu

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Wiahiong Mouren Pwopwoud en Kehlail oh Nsenamwahu
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2015
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • MWEIDOHNG SIOHWA EN KETIN IEIANG OMW MOUREN PWOPWOUD
  • OHL PWOPWOUD​—ME WIA TAPWIN PENEINEI LIMPOAK MEN
  • LIH PWOPWOUD​—ME KIN AKTIKITIK OH UHPAHIONG EH PWOUD
  • MAHKPENE NANPWUNGAMWA
  • WIAHIONG METEIKAN DAHME KE MEN REN WIAHIONG UHK
  • “KAPATAHIONG SOAHNG PWUKAT LIMPOAK”
  • Wiahiong Mouren Pwopwoud Kristian kan en Pweida
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2016
  • Kolokolete “Sahl Silipwoat” Nan Pwopwoud
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2008
  • Iren Sawas Riau Pwe Pwopwoud en Werei
    Sawas ong Nsenamwahu en Peneinei
  • Peidek kan en Paipel Pasapengla
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2013
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2015
w15 1/1 pp. 17-21

Wiahiong Mouren Pwopwoud en Kehlail oh Nsenamwahu

“Ma KAUN-O sohte ketin kauwada ihmwo, doadoahk en sounkou ihmw kan sohte pahn katepe.”​—MEL. 127:1a.

KE KAK KAWEHWEHDA?

  • Soangen kahpwal dah kan me pwopwoud kan kin lelohng?

  • Ia duwen pwopwoud ehu ara kak mweidohng Siohwa en ketin ieiang ara mouren pwopwoud?

  • Ia duwen pwopwoud ehu ara kak kapwaiada kaweid me pid ara wiewia ong emenemen?

1-3. Soangen kahpwal dah kan me pwopwoud kan kin lelohng? (Menlau kilang tepin kilel.)

EMEN ohl me ahneki mouren pwopwoud nsenamwahu erein sounpar 38 nda: “Ma ke nantihong laud oh kasalehda me ke men omw mouren pwopwoud en pweida, ke kak paiekihda sapwellimen Siohwa kapai.” Ei, pwopwoud ehu kak nsenamwahu oh sawaspene nan ahnsou apwal akan.​—Lep. Pad. 18:22.

2 E sohte kapwuriamwei me pwopwoud kan kin lelohng ekei kahpwal. Paipel kin kahdaneki met “apwal tohto” nan mour. (1 Kor. 7:28) Pwekida? Kahpwal kan en ehuehu rahn kak kahrehda kapwunod nan mouren pwopwoud ehu. Pwehki ira soh unsek, ira kin ekei pak kamedekihala emenemen oh sohte kapehse mwahu nanpwungara. (Seims 3:2, 5, 8) Pwopwoud tohto kin ahneki soangen doadoahk me kin kihsang pali laud en arail kehl oh ahnsou. Re pil kin apwalih neirail seri kan. Ara kin pwunod oh pwangada kin kahrehda e sohte itar ahnsou en kakehlahda ara mouren pwopwoud. Kahpwal en mwohni, soumwahu, de soangen kahpwal teikan ele kak ekisekis kaluwetehla ara limpoak oh wauneki emenemen. Oh pwopwoud ehu me mwomwen kehlail kak ohkihla “wiewia kan nin duwen ahnepen aramas,” me duwehte nenek oh kamwahl, wia me suwed ni ngidingid, kailok, peipene, luwak, akatat, oh akamai.​—Kal. 5:19-21.

3 Patehng met, aramas ni “imwin rahn akan” kin kalapw roporop oh sohte wauneki Koht, soangen irair kei me kak kauwehla mouren pwopwoud. (2 Tim. 3:1-4) Pil mie imwintihti lemei men me koasoanehdier en kauwehla pwopwoud kan. Wahnpoaron Piter katamankihong kitail: “Pwe amwail imwintihtio, Tepil, kin kohkohseli duwehte laion emen me kin weriwer, raparapahki ihs me e pahn kadallehla.”​—1 Pit. 5:8; Kaud. 12:12.

4. Ia duwen pwopwoud ehu ara kak ahneki mouren pwopwoud me kehlail oh nsenamwahu?

4 Emen ohl pwopwoud nan Sapan koasoia: “I mihla nan kapwunod laud en mwohni. Oh pwehki I sohte kin kapehse mwahu ong ei pwoudo, met kahrehda e pil kin ahneki pwunod laud. Patehng met, me keren e lelohng kahpwal en soumwahu laud. Ekei pak, at pwunod kahrehiong kiht en akamaipene.” E pahn mie ekei kahpwal nan mouren pwopwoud ehu, ahpw kitail kak powehdi. Pwehki sapwellimen Siohwa sawas, pwopwoud kan kak ahneki nanpwungmwahu kehlail oh nsenamwahu. (Wadek Melkahka 127:1.) Kitail pahn koasoiapene ahl limau me kitail kak doadoahngki pwehn wiahda mouren pwopwoud ehu me kehlail oh poatopoat. Kitail pahn pil tehkpene dahme kahrehda limpoak anahn pwehn kolokol mouren pwopwoud ehu en kehlail.

MWEIDOHNG SIOHWA EN KETIN IEIANG OMW MOUREN PWOPWOUD

5, 6. Dahme pwopwoud ehu kak wia pwe Siohwa en ketin ieiang ara mouren pwopwoud?

5 Ni pwopwoud ehu ara kin lelepek oh uhpahiong Siohwa, poahsoanpen ara mouren pwopwoud pahn kehlail. (Wadek Eklesiasdes 4:12.) Sang ni ara kin idawehn sapwellimen Koht kaweid limpoak, ira kin mweidohng Koht en ketin ieiang ara mouren pwopwoud. Paipel mahsanih: “Ma kumwail pahn salongasang nan ahlo oh kolahng ni palimeing de maun, kumwail pahn rong kapitie sang mwurimwail me mahsanih, ‘Iet ahlo, kumwail idawehn.’” (Ais. 30:20, 21) Rahnpwukat, pwopwoud kan kin “rong” sapwellimen Siohwa mahsen ni arail kin wadekpene Paipel. (Mel. 1:1-3) Ira kin kakehlahda ara pwopwoud sang ni ara kin kaukaule wia kaudok en peneinei me kaperen oh kangoang. Oh ni ara kin kapakapene ehuehu rahn, ira kin kahrehiong ara mouren pwopwoudo en kak pelian uhwong kan sang ahn Sehdan sampah.

6 Gerhard sang Sehmen nda: “Ni at peren kin tikitikla pwehki pein at kahpwal kan oh sawehwe kan, kaweid kan sang sapwellimen Koht Mahsen kin sewese kiht en kakairada kanengamah oh en mahkpene.” E pil nda me irair pwukat me kesempwal ong pweidahn mouren pwopwoud. Ni pwopwoud ehu ara kin doadoahk laud pwe Koht en ketin ieiang ara mouren pwopwoud sang ni ara ehupene papah ih, ira kin mi karanih Siohwa oh kakehlakahda nanpwungara.

OHL PWOPWOUD​—ME WIA TAPWIN PENEINEI LIMPOAK MEN

7. Ia pahn mwomwen wiewiahn ohl pwopwoud men ong eh pwoudo?

7 Mwomwen ahn ohl pwopwoud men eh kin tiengla mwowe nan eh peneinei kak sewese eh mouren pwopwoud en kehlail oh peren. Paipel mahsanih: “Duwen Krais eh tapwin aramas [“ohl,” NW] koaros, duwen ohl pwopwoud eh moangen eh pwoud.” (1 Kor. 11:3) Ia wehwehn met? Wiewiahn ohl pwopwoud kan ong arail pwoud anahne duwehte mwomwen sapwellimen Sises wiewia ong sapwellime tohnpadahk kan. E sohte kin ketin lemei. Sises kin ketin ahnsou koaros kasalehda limpoak, kadek, toupahrek, opampap, oh aktikitik.​—Mad. 11:28-30.

8. Dahme ohl pwopwoud men kak wia pwe eh pwoudo en poakohng oh wauneki?

8 Ohl pwopwoud Kristian kan sohte anahne idingki ar pwoud kan en waunekin irail. Ahpw, re “uhdahn pahn kin pohnese me iei irail me luwet,” oh “uhdahn pahn waunekin irail.” (1 Pit. 3:7) Nan pokon, oh ni ara kelehpwla, ohl pwopwoud kan anahne doadoahngki lokaia me kasalehda re wauneki oh poakohng arail pwoud. Sang arail wiewia oh lokaia ong arail pwoud, ohl pwopwoud kan kin kasalehda me re kesempwalkin irail. (Lep. Pad. 31:28) Ni ohl pwopwoudo eh kin kasalehda limpoak ong eh pwoudo, liho pahn poakohng oh wauneki ih oh Siohwa pahn ketin kapaiada ara mouren pwopwoud.

LIH PWOPWOUD​—ME KIN AKTIKITIK OH UHPAHIONG EH PWOUD

9. Ia duwen lih pwopwoud men eh kak kasalehda me e kin uhpahiong eh pwoudo?

9 Limpoak me soh roporop ong Siohwa me kin poahsoanda pohn sapwellime kaweid kan pahn sewese kitail en aktikitikla “pahn nin limen Koht manaman.” (1 Pit. 5:6) Ehu ahl kesempwal me lih pwopwoud men kin kasalehda eh wauneki sapwellimen Siohwa kaunda iei en utung eh pwoudo. Paipel mahsanih: “Kumwail lih akan, kumwail peikiong amwail pwoud kan, pwe ih me kumwail uhdahn pahn wia” nin duwen Kristian men. (Kol. 3:18) Mehlel me lih pwopwoudo sohte pahn mwahuki pilipil koaros me ohlo kin wiahda. Ahpw ma en ohlo pilipil ko sohte uhwong sapwellimen Koht kosonned kan, lih pwopwoud me kin uhpah eh pwoudo pahn men utung eh pwoudo.​—1 Pit. 3:1.

10. Dahme kahrehda uhpa ni limpoak kin kesempwal?

10 Siohwa ketikihong lih pwopwoud kan pwukoa kesempwal ehu nan peneinei. Lih pwopwoud men iei “kisehn” eh pwoudo. (Mal. 2:14) Ni pwopwoud ehu ara kin wiahda pilipil kan en peneinei, liho anahne kasalehda ni wahu eh madamadau oh pepehm, ahpw ahnsowohte uhpahiong eh pwoudo. Ohl pwopwoud men me loalokong pahn rong kanahieng dahme eh pwoudo kin nda. (Lep. Pad. 31:10-31) Uhpa ni limpoak kin kak wahdo peren, popohl oh ehupene nan peneineio. Imwilahn met, pwopwoudo kak nsenamwahu pwehki ira ese me ira kaperenda Siohwa.​—Ep. 5:22.

MAHKPENE NANPWUNGAMWA

11. Dahme kahrehda mahkpene kin kesempwal?

11 Pwe pwopwoud kan en wiahda mouren pwopwoud werei, irail anahne sukuhlki en mahkpene nanpwungarail. Ni arail kin ‘sawaspene oh mahkpene nanpwungarail,’ re kin kakehlakahda arail nanpwungmwahu. (Kol. 3:13) Ahpw mouren pwopwoud ehu kin luwetala ni ara sohte kin manokehla sapwung kan en emen oh doadoahngki mepwukat pwehn uhwongada emenemen. Duwehte kisin pwal kan en ihmw ehu ar kak kaluwetehla ihmwo, pepehm en medekla oh lingeringer pahn kalaudehla en pwopwoudo ara en apwalki mahkpene oh ehupene. Ahpw pwopwoud ehu kin kehlailla ni ara kin mahkpene nanpwungara, duwehte Siohwa kin ketin mahkohng ira.​—Maika 7:18, 19.

12. Ia duwen limpoak eh kak “mahkohng sapwung koaros”?

12 Limpoak mehlel “sohte kin inaptihnmwomw.” Ni mehlel, “limpoak kin mahkohng soahng tohto.” (1 Kor. 13:4, 5; wadek 1 Piter 4:8.) Eri ma kitail poakohng meteikan, sohte pahn mie idin atail pahn mahkohng irail. Ni wahnpoaron Piter eh idek pak depe me e anahne mahkohng emen, Sises ketin sapengki: “Pahn pak isuh wad isihsek.” (Mad. 18:21, 22) Ia wehwehn sapwellimen Sises mahsen? E kin wehwehki me sohte idin ahn Kristian men pahn mahkohng meteikan.​—Lep. Pad. 10:12.a

13. Ia duwen atail kak powehdi atail sohte kin men mahk?

13 Annette sang Sehmen nda: “Ma pwopwoud ehu sohte kin men mahkpene, mwakar oh soh likilik kin keirda oh met keper ong mouren pwopwoud ehu. En mahkpene kin kakehlaka nanpwungen pwopwoud ehu oh kahrehda ira en kerenpene.” Kasalehda kalahngan. Rapahki soahng kan me ken kapingahki omw pwoudo. Ni omw wia met, ke pahn kak powehdi omw sohte kin men mahk. (Kol. 3:15) Ni imwila, ke pahn ahneki madamadau nsenamwahu, minimin, oh kupwuramwahu en Koht.​—Rom 14:19.

WIAHIONG METEIKAN DAHME KE MEN REN WIAHIONG UHK

14, 15. Ia sapwellimen Sises kaweid me pid atail wiewia ong meteikan? Ia duwen atail kapwaiada met eh kak kakehlahda atail mouren pwopwoud?

14 Ke kin uhdahn men meteikan en waunekin uhk. Ke kin kalahnganki ni meteikan ar kin rong uhk oh nsenohki omw pepehm. Ahpw mie pak me ke rong emen eh nda, “I pahn wiahiong ih dahme e wiahiong ie”? Ekei pak kitail kak wehwehki met. Ahpw Paipel mahsanihong kitail: “Ke dehr nda, ‘I pahn wiahiong dahme e wiahiong ie.’” (Lep. Pad. 24:29) Sises ketin padahkihong kitail ahl me keieu mwahu en apwalihala irair apwal kan. Sises mahsanih: “Duwen me ke men aramas en wiahiong uhk, ih duwen me ke pahn wiahiong irail.” (Luk 6:31) Wehwehn sapwellimen Sises mahsen ko iei me kitail anahne wiahiong meteikan dahme kitail men irail en wiahiong kitail, kaidehn ni ahl me re wiahiong kitail. Met wehwehki me dahme kitail kasik sang atail mouren pwopwoud ihme kitail pahn anahne kihong.

15 Pwopwoud kan kin kakehlahda nanpwungarail ni arail kin uhdahn nsenohki pepehm en emenemen. Ohl pwopwoud men sang Palieir en Aperika nda: “Se kin song en kapwaiada sapwellimen Sises kaweid duwen en wiahiong meteikan dahme ke men ren wiahiong uhk. Mehlel, mie ekei pak me se kin lingeringerda, ahpw se kin doadoahk laud pwehn wiahiong emenemen dahme emen men meteio en wiahiong ih, me iei en waunekin emenemen.”

16. Dahme pwopwoud kan en dehr wiahiong emenemen?

16 Dehr ndaiong meteikan duwen luwet kan me omw pwoudo ahneki, de kaulimki ong ih de meteikan duwen soahng kei reh me ke sohte mwahuki, mehnda ma ke pil kamwante. Tamataman me mouren pwopwoud kaidehn mehn siai ehu pwehn kadehdehda ihs me kehlail, ihs me kak wer laud, de ihs me kak nda mehkot me keieu kamedek. Mehlel, kitail koaros soh unsek oh ekei pak kin kansensuwedihala ekei. Ahpw sohte kahrepe mwahu ehu me pwopwoud ehu en kanamenekihala emenemen, doadoahngki lokaia kamedek kan, de suwedsang met, siken de pohr emenemen.​—Wadek Lepin Padahk 17:27; 31:26.

17. Ia duwen ohl pwopwoud kan ar kak kapwaiada sapwellimen Sises kaweid me pid ar wiewia ong meteikan?

17 Nan ekei sahpw, ohl kan kin lemei de keme arail pwoud kan pwehn kadehdehda me re kehlail. Ahpw Paipel mahsanih: “Kanengamah mwahusang kehlail. Omw pein poweiukedi mwahusang omw pahn powehdi kahnimw tohto.” (Lep. Pad. 16:32) Aramas emen anahne ahneki nan kapehd kehlail pwehn kasalehda kanengamah duwehte me Sises Krais, ohl me keieu lapalap nin sampah, kin ketin wia. Ohl emen me kin lemei de keme eh pwoudo wia aramas luwet emen me pahn luhssang eh nanpwungmwahu rehn Siohwa. Paipel mahsanih: “Ma kumwail pil lingeringer, kumwail dehr mweidohng amwail lingeringer en kahrehiong kumwail nan dihp.”​—Ep. 4:26.

“KAPATAHIONG SOAHNG PWUKAT LIMPOAK”

18. Dahme kahrehda e kesempwal en kin pousehlahte kasalehda limpoak?

18 Wadek 1 Korint 13:4-7. Limpoak iei irair me keieu kesempwal nan mouren pwopwoud ehu. Paipel mahsanih: “Kumwail en limpoak ong me mi nan apwal akan, kadek, mpahi oh karakarahk, aktikitik oh kanengamah. Kumwail kapatahiong soahng pwukat limpoak, pwe ih me kin kapatapene oh oarepene mehkoaros pwe en wiahla ehu ni mehlel.” (Kol. 3:12, 14) Pwopwoud kan anahne kasalehda limpoak me soh roporop oh alasang Sises Krais, me kin kupwurki tounmeteikihla pein ih pwehki meteikan. Ma pwopwoud ehu kin poahsoankihda soangen limpoak wet, e pahn kahrehiong ara mouren pwopwoudo en kehlail mendahki mie soangen tiahk kei me kin kalingeringerihda emenemen, kahpwal en soumwahu laud, kahpwal en mwohni, oh kahpwal kan sang rehn arail mwah kan.

19, 20. (a) Ia duwen pwopwoud kan ar kak pweida ni arail wiahda mouren pwopwoud ehu en kehlail oh nsenamwahu? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop en mwuhr?

19 Limpoak, loalopwoat, oh nanti laud kin anahn pwe mouren pwopwoud ehu en pweida. Ni kahpwal kan ar kin pwarada, pwopwoud ehu en dehr sohla pwopwoud. Ira anahne koasoanehdi teng en karanihala emenemen. Pwopwoud kan me kin poakohng Siohwa oh emenemen anahne koasoanehdi teng en kamwahwihala arail kahpwal kan, pwehki “limpoak me poatopoat.”​—1 Kor. 13:8; Mad. 19:5, 6; Ipru 13:4.

20 E kin apwal en wiahiong mouren pwopwoud ehu en kehlail oh nsenamwahu ahpw mehlel ni “ahnsou apwal” kan. (2 Tim. 3:1) Ahpw pwehki sapwellimen Siohwa sawas, met kak wiawi. Pwopwoud kan pil anahne pelian madamadau en sampah me inenen daulihala me pid wia nsenen pwopwoud. Nan iren onop en mwuhr, kitail pahn tehkpene ia duwen pwopwoud kan ar kak kolokol arail mouren pwopwoud en kehlail.

a Mendahki pwopwoud kan kin song en mahkpene oh kamwahuiala arail apwal akan, Paipel mahsanih me me sohte dipeo ahneki pwung en pilada ma e pahn mahkohng de en mweisang eh pwoudo me wiahda dipen kamwahl. (Mad. 19:9) Menlau kilang nan pali 251, parakrap 1 oh 2, en pwuhken Limpoak en Koht.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share