Siohwa Kin Ketin Katingih Irail kan me Kin Raparapahki Ih
“Mehmen me men kowohng rehn Koht uhdahn pahn kamehlele me Koht ketin mie, oh me Koht kin ketin katingih irail kan me kin raparapahki.”—IPRU 11:6.
1, 2. (a) Ia duwen limpoak oh pwoson ara doadoahkpene? (b) Peidek dah kan me kitail pahn tehkpene?
SAMATAILO, Siohwa, ketin inoukihda me e pahn ketin kapaiahda sapwellime ladu loalopwoat kan. Ih met ehu ahl me Siohwa kin ketin kasalehiong kitail sapwellime limpoak, oh kitail poakohng ih “pwehki Koht eh tepin limpoak ong kitail.” (1 Sohn 4:19) Ni atail limpoak ong Siohwa eh kin lalaudla, atail pwoson ih pahn kehlailla oh met kin kalaudehla atail kamehlele me Siohwa pahn ketin katingih irail kan me e ketin poakohng.—Wadek Ipru 11:6.
2 Siohwa kin ketikihda keting kan! E kin wia irair kesempwal ehu me pid duwen ih oh dahme e kin ketin wia. Eri atail pwoson Koht sohte itar lao kitail uhdahn kamehlele me e pahn katingih irail kan me kin raparapahki. Dahme kahrehda? Pwehki “pwoson, iei kamehlele mehkan me kitail kin koapworopworki.” (Ipru 11:1) Pwoson kin wehwehki me kitail uhdahn kamehlele me Koht pahn ketin kapaiada sapwellime aramas loalopwoat akan. Ahpw ia duwen atail koapworopworki keting wet eh kin wia kamwahu ehu ong kitail? Ia duwen Siohwa eh ketin katingih sapwellime ladu kan mahso oh pil ni ahnsou wet? Kitail pahn kilang.
SIOHWA KETIN INOUKIHDA ME E PAHN KAPAIAHDA SAPWELLIME LADU KAN
3. Inou dahieu me sansalda nan Malakai 3:10?
3 Siohwa Koht ketin inoukihda me e pahn katingih sapwellime ladu lelepek kan. E ketin kangoange kitail en patohwanohng ih uwen me kitail kak oh likih me e pahn ketin kapaikitailda. Siohwa mahsanih: “Kumwail song duwen ei manaman.” E pil mahsanih: “Kumwail ahpw pahn kilang me I pahn ritingadahng kumwail dipwisou kesempwal en nanleng oh kamwerehdiong kumwail soangen kamwahu kan ni uwe ieu me laud.” (Mal. 3:10) Kitail kin kasalehda atail kalahnganki met ni atail mwekidki sapwellimen Siohwa luhk en song duwen sapwellime manaman.
4. Dahme kahrehda kitail kak likih dahme Sises ketin inoukihda nan Madiu 6:33?
4 Sises inoukihong sapwellime tohnpadahk kan me ma re rapahki mahs Wehin Koht, Koht pahn ketin sewese irail. (Wadek Madiu 6:33.) Sises kak mahsanih met pwehki e ese me sapwellimen Koht inou kan kin ahnsou koaros pweida. (Ais. 55:11) Eri kitail pil kak kamehlele me ma kitail kasalehda atail uhdahn pwoson Siohwa, e pahn ketin kapwaiada inou wet: “I sohte pahn mweisang uhk; I sohte pahn keseiukala.” (Ipru 13:5) Sapwellimen Siohwa inou wet kin sewese kitail en likih dahme Sises mahsanih nan Madiu 6:33.
5. Dahme kahrehda sapwellimen Sises pasapeng ong Piter wia mehn kangoang ehu ong kitail koaros?
5 Ehu pak, wahnpoaron Piter patohwan kalelapak rehn Sises: “Maing, iet kiht me keselahr at mehkoaros oh ideidawehn komwi; eri, dahme pahn pwaisat?” (Mad. 19:27) Sises sohte ketin kapwungala Piter pwehki eh idek peidek wet. Ahpw, Sises mahsanihong sapwellime tohnpadahk kan me re pahn ale ketingpen arail kin toukihda pein irail. Wahnpoaron ko oh me lelepek teikan pahn iang Sises kakaun nanleng ni ahnsou kohkohdo. Ahpw Sises pil mahsanih me mie keting pil ni ahnsou wet: “Irail koaros me tounmeteikilahr imwarail kan, riarail kan, samarail de inarail kan, de neirail seri kan, de sapwarail kan, pwehki ngehi, re pahn ale pak epwiki iangahki mour soutuk.” (Mad. 19:29) Koaros sapwellimen Sises tohnpadahk kan kak diarada samarail, inarail, riarail oh neirail nan mwomwohdiso rahnwet. Met inenen kesempwal sang soahng koaros me kitail tounmeteikihla ong Wehin Koht.
“PEIPWUNG EHU NAN KAPEHDITAIL”
6. Dahme kahrehda Siohwa ketin inoukihda me e pahn ketin katingih sapwellime ladu kan?
6 Iangahki soangen kapai kaselel tohto me kitail kin perenki ahnsou wet, kitail pil kin kilangwohng kapai kan me inenen laud ni ahnsou kohkohdo. (1 Tim. 4:8) Siohwa ketin inoukihda me e pahn ketin katingih sapwellime ladu lelepek kan, oh atail ese met pahn sewese kitail en dadaur pahn ahnsou apwal akan. Kitail kak kolokol atail lelepek ni atail kin uhdahn kamehlele me Siohwa “kin ketin katingih irail kan me kin raparapahki.”—Ipru 11:6.
7. Ia duwen koapworopwor eh rasehng peipwung ehu?
7 Nan sapwellime Kapahrek en Pohn Dohl, Sises mahsanih: “Kumwail nsenamwahu oh perenda, pwe ketingpamwail me laud kowahlap nanleng. Ih duwen ar kaloke soukohp ako me tiengehr mwohmwail.” (Mad. 5:12) Ekei sapwellimen Koht ladu kan pahn ale ketingparail nanleng. Oh ekei pahn ale keting en mour kohkohlahte nan paradais nin sampah. Met pil ehu kahrepen atail en “nsenamwahu oh perenda.” (Mel. 37:11; Luk 18:30) Ahpw ong kitail koaros, atail koapworopwor kak rasehng “peipwung ehu nan kapehditail kan, me teng, kehlail.” (Ipru 6:17-20) Duwehte peipwung ehu me kin koledi sohp ehu en teng erein melimel, atail koapworopwor laud kak sewese kitail en tengedi oh kehlail. Met kak kihong kitail kehl en dadaurete pahn ahnsou apwal akan.
8. Ia duwen atail koapworopwor eh kin katikala arail pwunod kan?
8 Atail koapworopwor kak sewese katikala atail pepehm en pwunod. Duwehte leh eh kin kansenamwahu pohn kilitail, sapwellimen Koht inou kan kak kansenamwahwihala atail pepehm en pwunod. E kin kansenamwahu en ese me Siohwa pahn ketin apwalih kitail ni ahnsou me kitail kin mweidohng ih atail kahpwal kan. (Mel. 55:22) Kitail kak uhdahn kamehlele me Koht kak ketin “wiahda mehkan me siksang me kitail kak peki.” (Ep. 3:20) Siohwa pahn ketin sewese kitail. E sohte ihte ketin wiahda mehkan me kitail peki, ahpw e ketin “wiahda mehkan me siksang me kitail kak peki”!
9. Ia duwen atail kak uhdahn kamehlele me Siohwa pahn ketin kapaikitailda?
9 Pwehn ale ketingpatail, kitail anahne uhdahn pwoson Siohwa oh peikiong sapwellime kaweid kan. Moses ndaiong wehin Israel: “KAUN-O, amwail Koht, pahn ketin kupwuramwahwih kumwail nan sahpw me e pahn ketikihong kumwail. Sohte emen kumwail pahn semwehmwehla, ma kumwail peikiong ih oh kapwaiada mehkoaros me I ndaiong kumwail rahnwet. KAUN-O pahn ketin kupwuramwahwih kumwail duwen me e ketin inoukidahr.” (Deud. 15:4-6) Ia duwe, ke uhdahn kamehlele me Siohwa pahn ketin kapaiukada ma ke pousehlahte papah ih ni lelepek? Mie kahrepe mwahu ken kamehlele met.
SIOHWA KETIN KATINGIH IRAIL
10, 11. Ia duwen Siohwa eh ketin katingih Sosep?
10 Paipel wiawihda pwehn wia kamwahupatail. Nan Paipel kitail kin kilang karasaras tohto me pid ia duwen Koht eh kin ketin katingih sapwellime ladu lelepek kan mahso. (Rom 15:4) Sosep iei ehu karasepe mwahu. Keieu, rie pwutak ko netikihla ih pwehn wia lidu men. Mwuhr, ahn eh kauno pwoud nda soahng likamw kan duwen ih oh e selidi nan ehu imweteng nan Isip. Ia duwe, Sosep tohrohrala sang Siohwa ni eh mi nan imweteng? Soh douluhl! Siohwa “ketin ieiangete Sosep, oh ketin kupwuramwahwihala.” Paipel mahsanih: “KAUN-O kin ketin ieiang Sosep pwe mehkoaros me e kin wia en pweida mwahu.” (Sen. 39:21-23) Pil ni ahnsou apwal ako, Sosep kin kanengamah awiawih eh Kohto.
11 Sounpar kei mwuri, Parao kasaledekihala Sosep sang imweteng, oh ladu aktikitik menet wiahla keriau en kaun me inenen lapalap nan Isip. (Sen. 41:1, 37-43) Ni Sosep oh eh pwoudo ara nainekihda pwutak riemen, “Sosep eri patohwan, ‘Koht me ketin kupwurehda pwe I en manokehla douluhl ei lokolok koaros oh peneineien ei pahpao’; ih eri kihong eden nah meseniho, Manase. E ahpw pil patohwan, ‘Koht me ketikihong ie wahnedi kan nan sapwen ei apwal kan’; ih eri kihong eden nah pwutak keriemeno, Epraim.” (Sen. 41:51, 52) Siohwa ketin katingih Sosep pwehki eh loalopwoat, oh Sosep pil kapitala mehn Israel oh mehn Isip ko sang lehk lapalap. Oh Sosep esehier me Siohwa me ketin katingih oh kapaia ih.—Sen. 45:5-9.
12. Ia duwen Sises eh ketin kolokolete eh lelepek ni eh lelohng kasongosong kan?
12 Sises Krais pil kin kolokolete eh peik ong Koht erein kasongosong tohto, oh Siohwa ketin katingih. Dahme sewese Sises en ketin kolokolete eh lelepek? Mahsen en Koht kawehwehda: “Pwehki peren me e kasikasik, e sohte mwahn kupwurohkihla kanamenekpen eh pahn pwoula nin [“tuhkeo,” NW].” (Ipru 12:2) Sises uhdahn kupwurperenki eh kak kasarawihala Mwaren Koht. Sises alehdi kapai kaselel tohto oh pil Semeo ketin kupwurperenki ih. Paipel mahsanih me e “ketiketier ni palimaun en mwoalen Koht.” Kitail pil wadek me “Koht ketin kasapwildahng nan wasa me keieu ileile, oh ketikihong mwar ehu me lapalapasang mwar akan koaros.”—Pil. 2:9.
SIOHWA SOHTE KIN KETIN MANOKEHLA DAHME KITAIL WIA
13, 14. Ia sapwellimen Siohwa pepehm ong dahme kitail kin wiahiong ih?
13 Kitail kak kamehlele me Siohwa kin ketin kesempwalki soahng koaros me kitail kin wia pwehn papah ih. E ketin mwahngih atail pepehm en sohte nohn koapworopworki pein kitail de peikasalki pein atail koahiek kan. E uhdahn ketin nsenohkin kitail ni ahnsou me kitail kin pwunodki atail doadoahk en mwohni de atail kin apwalih atail peneinei. Oh e ketin mwahngih duwen atail sohte kak wia uwen atail kak nan sapwellime doadoahk duwehte mahso pwehki ahnsou wet kitail soumwahu de nsensuwed laud. Kitail kak uhdahn kamehlele me Siohwa kin ketin kesempwalki atail kin lelepek mendahki atail kahpwal kan.—Wadek Ipru 6:10, 11.
14 Pil tamataman me Siohwa iei Sounkaronge kapakap kan. Kitail kak kamehlele me ni atail kin kapakap ong ih, e pahn ketin karonge kitail. (Mel. 65:2) “Samatail me kalahngan oh Koht me pwarer en kansenamwahu koaros” pahn ketikihong kitail soahng koaros me kitail anahne pwe kitail en mihmi karanih ih. Ele ekei pak e pahn ketin doadoahngki riatail Kristian kan en wia met. (2 Kor. 1:3) Siohwa ketin kupwurki kitail en kasalehiong meteikan me kitail nsenohkin irail. Paipel mahsanih: “Ni omw kin kisekise me semwehmwe kan, duwehte omw patohwanohng KAUN-O, oh KAUN-O ahpw pahn ketin kasapahldohng uhk.” (Lep. Pad. 19:17; Mad. 6:3, 4) Eri ni atail kin sewese oh kadek ong riatail Kristian kan, Siohwa kin ketin kilangwohng wiewia mwahu me kitail wiadahr nin duwen lohn ehu me kitail patohwanohng ih. Oh e ketin inoukihda me e pahn katingih soangen wiewia kadek wet.
KETING KAN ONG AHNSOU WET OH KOHKOHLAHTE
15. Keting dah kan me ke kin kasikasik? (Menlau kilang tepin kilel.)
15 Kristian keidi kan ahneki koapworopwor en alehdi “kisakis en [“nihn en me pwung,” NW],” oh met wia keting ehu sang rehn Sises. (2 Tim. 4:7, 8) Ke kesempwalte rehn Koht mehnda ma omw koapworopwor weksang arail. Sapwellimen Sises sihpw teikan kin kasikasik keting en mour kohkohlahte nan paradais nin sampah ni ahnsou kohkohdo. “Re pahn paiamwahu oh popohl” wasao.—Sohn 10:16; Mel. 37:11.
16. Ire kansenamwahu dahieu me kitail kilang nan 1 Sohn 3:19, 20?
16 Ekei pak ele kitail kin pehm me kitail sohte kin wia uwen atail kak nan sapwellimen Siohwa doadoahk, de ele kitail medewe ma Siohwa kin ketin kupwurki dahme kitail wia de soh. Ele kitail pil kin pehm me kitail sohte warohng ale ketingpatail. Ahpw kitail en dehr manokehla me “Koht lapalapasang kadeikpen loalatail, oh pein ih kin ketin mwahngih mehkoaros.” (Wadek 1 Sohn 3:19, 20.) Ni atail kin papah Siohwa pwehki kitail pwoson oh poakohng ih, kitail kak kamehlele me e pahn ketin katingih kitail, mehnda ma ong kitail dahme kitail kin wiahdao mwomwen sohte uhdahn kesempwal.—Mark 12:41-44.
17. Keting dah kei me kitail ahneki ahnsou wet?
17 Siohwa pil kin ketin kapaiahda sapwellime kan ni imwin ahn Sehdan koasoandi suwed wet. E kin ketin tehk mwahu me kitail en ale kasukuhl laud oh nsenamwahu mehlel ni atail wia kisehn sapwellime pwihn nin sampah. (Ais. 54:13) Ei, nin duwen me Sises inoukihda, Siohwa ketin katingihkin kitail ahnsou wet riatail Kristian kan nan sampah pwon. (Mark 10:29, 30) Oh pil, irail kan me kin raparapahki Koht, ketingparail iei re kin ahneki meleilei, peren oh nsenamwahu.—Pil. 4:4-7.
18, 19. Ia ahn sapwellimen Siohwa ladu kan ar pepehm ong keting kan me re kin alehdi?
18 Sapwellimen Siohwa ladu kan nin sampah pwon kin paiekidahr keting kan me Samatailo kin ketikihong irail. Karasepe, Bianca sang Sehmen nda: “I sohte kak kasalehda uwen ei kalahnganki Siohwa eh ketin sewese ie nan ei pwunod kan oh eh kin ketiket rehi ahnsou koaros. Sampah wet inenen pingiping oh suwed. Ahpw ni ei kin karanih oh iang Siohwa ketin doadoahk, I kin pehm eh ketin apwahpwalih ie. Ahnsou koaros me I kin wiahda tounmetei kan ong ih, e kin ketin kapaiehda pil pak tohto sang dahme I kin wia.”
19 Kitail pil tehk duwen sister men sang Canada me adaneki Paula me sounpar 70 oh ahneki soumwahu laud en tihnsewe (spina bifida). Met kin kahrehiong ih en sohte kak alu. E nda me mendahki eh irairo kahrehiong ih en sohte kak alu, met sohte wehwehki me e pahn katikala eh kin kalohk. E pil nda: “I kin isaneki soangsoangen wiepen kalohk kan duwehte kalohk nan delepwohn oh kalohk ong meteikan ni ahnsou sohte lipilipil. I kin kolokol kisin pwuhk ehu me I ntingihdi iren Paipel kan oh ire kan sang nan neitail sawaspen Paipel kan me kak sewese kaweid ie ekei ahnsou oh pwehn kangoange ie. I kin kahdanekin pwuhk wet ‘Nei Pwuhken Komour.’ Ma kitail kin kilangwohngete sapwellimen Siohwa inou kan atail pepehm en mworusala pahn ongete ahnsou mwotomwot. Siohwa kin ahnsou koaros ketin sewese kitail, sohte lipilipil soangen kahpwal dah me kitail ahneki.” Mwein omw irair uhdahn weksang ahn Bianca de Paula. Ahpw, ke kak medewehla duwen ahl kan me Siohwa ketin katingih iuk oh meteikan rehmw. Ia uwen eh mwahu en medewe ia duwen Siohwa eh kin ketin katingih iuk ni ahnsou wet oh ia duwen eh pahn ketin katingih iuk ni ahnsou kohkohdo!
20. Dahme kitail kak kasikasik ma kitail pousehlahte wia uwen atail kak pwehn papah Siohwa?
20 Dehr manokehla me omw kapakap kan “pahn kahrehda keting laud.” Ke kak kamehlele me mwurin omw “kapwaiada kupwur en Koht,” ke pahn ‘ale mehkan me e ketin inoukihong uhk.’ (Ipru 10:35, 36) Eri kitail pousehlahte kakehlakahda atail pwoson oh wia soahng koaros me kitail kak pwehn papah Siohwa. Kitail uhdahn kamehlele me Siohwa pahn ketin katingih kitail!—Wadek Kolose 3:23, 24.