Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w19 August pp. 2-7
  • “Kitail Sohte Kin Uhdi”!

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • “Kitail Sohte Kin Uhdi”!
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2019
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • IA DUWEN ATAIL KAK PAIEKIHDA AHN POHL MEHN KAHLEMENG?
  • IA DUWEN ATAIL KAK POUSEHLAHTE PAPAH SIOHWA MENDAHKI KAHPWAL KAN
  • KILANGWOHNGETE OMW KOAPWOROPWOR EN AHNSOU KOHKOHDO
  • Komw Kak Dadaurete Lel Ni Imwi
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2000
  • Nantihong Tang ni Kanengamah nan Weiro
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2011
  • “Kanekehla Weirentango”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2020
  • “Kumwail Tang . . . Pwe Kumwail en Iang Ale Kisakis”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2011
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2019
w19 August pp. 2-7

IREN ONOP 31

“Kitail Sohte Kin Uhdi”!

“Ihme kahrehda kitail sohte kin uhdi.”​—2 KOR. 4:16.

KOUL 128 Dadaurete Lel ni Imwi

AUDEPEN ONOPa

1. Dahme Kristian kan anahne wia pwehn kanekehla weiren tang ong mour?

KRISTIAN kan mi nan weiren tang ehu ong mour. Sohte lipilipil ma kitail ahpwtehn tepida tang de kitail tangatangkiher sounpar tohto, kitail anahne pousehlahte wia met lao kitail kanekehla weiro. Kaweid me wahnpoaron Pohl kihong Kristian kan nan Pilipai kak kangoange kitail en kanekehla weiren tango. Ekei tohnmwomwohdiso en Pilipai ko papahkiher Siohwa erein sounpar tohto ni ahnsou me re alehdi kisinlikowo sang Pohl. Irail kin papah Siohwa ni lelepek, ahpw Pohl katamankihong irail duwen anahnepen en dadaurete oh pousehlahte papah Siohwa. E men irail en ideidawehnte eh mehn kahlemeng en “nannantihong lel mehn akadei.”​—Pil. 3:14.

2. Dahme kahrehda ahn Pohl kaweid ong mehn Pilipai ko konehng ahnsowo?

2 Kaweid me Pohl kihong mehn Pilipai ko konehng ahnsowo. Mwomwohdisou kin lelohng uhwong kan sangete nin tapio. Mepwukat tepida wiawi ni ahnsou me Pohl oh Sailas leledo Pilipai mpen pahr 50, pwehki ara mwekidki sapwellimen Koht luhk en “kohdo Masedonia.” (Wiewia 16:9) Wasao ira tuhwong lih emen me ede Lidia, me “Siohwa ketin ritingada douluhl eh mohngiong” ong rongamwahwo. (Wiewia 16:14) Sohte pwand liho papidaisla iangahki koaros me kin kousoan ni imweo. Ahpw Tepilo mwadangete tapiada kahpwal kan ong irail. Ohl akan en kahnimwo wurahdekiheila Pohl oh Sailas mwohn kaun akan en kahnimwo oh karaun likamwih ira me dene ira kin kahrehda kahpwal. Pwehki met, Pohl oh Sailas lelohng kamakam, selidi, oh mwuhr, tohn wasao ndaiong ira en kohkohsang kahnimwo. (Wiewia 16:16-40) Ia duwe, ira uhdi? Uhdahn soh! A ia duwen Kristian ko nan mwomwohdiso kapwo? Irail pil wiahda mehn kahlemeng mwahu pwehki re pil dadaurete! Ele ahn Pohl oh Sailas mehn kahlemeng mwahu uhdahn kangoange irail.

3. Dahme Pohl wehwehki, oh peidek dah kan me kitail pahn koasoiapene?

3 Pohl koasoanehdi teng en dehr uhdi. (2 Kor. 4:16) Pwe en pousehlahte papah Siohwa lao lel mehla, e wehwehki me e anahne kilangwohngete eh mehn akadeio. Dahme kitail kak sukuhlkihsang ahn Pohl mehn kahlemeng? Mehn kahlemeng dah kan en me lelepek kan rahnwet me kasalehda me kitail kak dadaurete mendahki kahpwal kan? Oh ia duwen atail koapworopwor en ahnsou kohkohdo eh kak sewese kitail en koasoanehdi teng en dehr uhdi?

IA DUWEN ATAIL KAK PAIEKIHDA AHN POHL MEHN KAHLEMENG?

4. Ia duwen Pohl eh kak pousehlahte soupisengki papah Siohwa mendahki dahme kin wiawihong ih?

4 Medewehla soahng koaros me Pohl wiewia ni ahnsou me e ntinglahng Kristian kan nan Pilipai. E wie sensel nan ihmw ehu nan Rom. E sohte kak pedoisang ihmwo pwehn kohla kalohk. Ahpw e pousehlahte soupisengki eh kin padahk ong irail kan me mwemweitdo reh oh pil ntingihada kisinlikou kan ong mwomwohdiso kan wasa doh. Pil duwehte rahnwet, Kristian tohto me sohte kak pedoisang nan imwarail kan kin wia uwen arail kak pwehn kalohki rongamwahwo ong irail kan me mwemweitdo rehrail. Irail pil kin ntingihada kisinlikou kangoang kan ong tohnihmw kan me kitail sohte kak tuhwong.

5. Nin duwen me e koasoia nan Pilipai 3:12-14, dahme sewese Pohl en kilangwohngete eh mehn akadeio?

5 Pohl sohte mweidohng soahng mwahu de suwed kan me e wiahda en kerempwahla eh kin papah Siohwa. Ni mehlel, e nda me e anahne manokehla “soahng kan me mi mwuri” pwe en kak nantihong lellahng “soahng kan me mi mwowe,” me iei en kanekehla weiren tango. (Wadek Pilipai 3:12-14.) Ia ekei soahng kan me kakete kerempwahla Pohl? Keieu, Pohl uhdahn pweida mwahu nanpwungen mehn Suhs kan mwohn eh wiahla Kristian men. Ahpw e wiahkihla soahng pwukat “mehn lekdekla kei.” (Pil. 3:3-8) Keriau, mendahki eh suwedki eh kaloke Kristian ko mwoweo, e sohte mweidohng soangen madamadau ko en kauhdi ih sang eh papah Siohwa. Oh kesiluh, e sohte medewe me e itar soahng mwahu koaros me e wiahdahier ong Siohwa. Pohl wiahda soahng tohto nan doadoahk en kalohk mendahki e anahne selidi, wowoki, kostakaidi, sohp me e iango ohla, oh sohla kene mwenge oh eh likou. (2 Kor. 11:23-27) Ahpw mendahki dahme e wiadahr oh lokolongki, Pohl wehwehki me e anahne pousehlahte papah Siohwa. Kitail pil anahne wia duwehte.

6. Ia ekei “soahng kan me mi mwuri” me ele kitail anahne manokehla?

6 Ia duwen atail kak alasang ahn Pohl mehn kahlemeng en “manokehla soahng kan me mi mwuri”? Ele ekei kitail anahne powehdi atail pepehm en suwedki dihp kan me kitail wiahda mahso. Ma ei, e seu pahn mwahu en pein onopki sapwellimen Krais meirong en pweinen pweipwei sapahlo? Ma kitail kin onopki, doudouloale, oh kapakapki duwen ire kangoang pwukat, kitail kak kihsang soangen pepehm kan me sohte katepe. Kitail pil kak uhdihsang atail kalokehki pein kitail dihp kan me Siohwa ketin mahkohngehr. Medewehla pil ehu mehn kasukuhl me kitail kak sukuhlkihsang Pohl. Mwein ekei pwilikihdi doadoahk ehu me kakete kahrehda ren kepwehpwehla pwe ren kak kalaudehla arail papah Siohwa. Ma ei, ia duwe, kitail kak manokehla soahng kan me mi mwuri sang ni atail en dehr inangih soahng kan me kitail kakete ahneki? (Nemp. 11:4-6; Ekl. 7:10) “Soahng kan me mi mwuri” pil kak iangahki dahme kitail wiadahr de kahpwal kan me kitail dadaur pah mahso. Ei mehlel, ni atail kin tamanda duwen Siohwa eh ketin sewese kitail mahso, met kak kahrehda kitail en karanihala Samatailo. Ahpw kitail sohte men medewe me e itar dahme kitail wiadahr ong Siohwa.​—1 Kor. 15:58.

Ekei sounweiren tang uhdi pwehn kilang dahme mi ni wenihmwtok en sidohwa kan, ekei doadoahngki neirail sehlpwohn, ahpw sounweiren tang me tiengla mwoweo kin kilenglahte mwowe

Nan weiren tang ong mour, kitail anahne soikala mehn kerempwa kan oh kilangwohngete atail mehn akadeio (Menlau kilang parakrap 7)

7. Nin duwen me 1 Korint 9:24-27 mahsanih, dahme anahn pwehn kana nan weiren tang ong mour? Menlau kihda ehu karasaras.

7 Pohl uhdahn wehwehki sapwellimen Sises mahsen ko: “Kumwail nantihong laud.” (Luk 13:23, 24) Pohl ese me, duwehte Krais, e anahne pein nantihong laud lao lel ni imwi. Eri e kapahrekihong mour en Kristian weiren tang ehu. (Wadek 1 Korint 9:24-27.) Sounweiren tang men kin kilangwohngete imwilahn weiro oh soikala mehn kerempwa kan. Karasepe, sounweiren tang kan ele tang nan ahl ehu me mie sidohwa kan ni keile oh pil soahng teikan me kak kerempwa irail. Ke kak medewehla sounweiren tang men me pahn uhdi oh kilikilang soahng kan me mi ni wenihmwtok kan en sidohwao? E sohte pahn wia met ma e men kana! Nan weiren tango ong mour, kitail pil anahne soikala mehn kerempwa kan. Ma kitail kin kilangwohngete atail mehn akadei oh papah Siohwa ni ngoang, duwehte me Pohl wia, kitail pahn alehdi ketingo!

IA DUWEN ATAIL KAK POUSEHLAHTE PAPAH SIOHWA MENDAHKI KAHPWAL KAN

8. Kahpwal siluh dah kan me kitail pahn koasoiapene?

8 Met kitail pahn koasoiapene soangen kahpwal siluh me kak kahrehda kitail en wawaila. Keieu en kahpwal iei ni soahng kan ar sohte wiawi ni ahnsou me kitail kasik. Keriau iei ni atail kin luwetala ni atail mahmahla. Kesiluh iei ni atail kin lelohng kahpwal kan me sohte kak mwahula. Kitail kak paiekihda atail sukuhlki ia duwen meteikan ar kin dadaur pahn irair pwukat.​—Pil. 3:17.

9. Ni soahng kan ar sohte wiawi ni ahnsou me kitail kasik, ia duwen atail mwekidki met?

9 Ni soahng kan ar sohte wiawi ni ahnsou me kitail kasik. Kitail kin kasik soahng mwahu kan me Siohwa ketin inoukihda. Ni mehlel, ahnsou me sapwellimen Siohwa soukohpo Apakuk kasalehda eh men Siohwa en ketin kauhdi soahng suwed kan nan Suda, Siohwa ketin mahsanihong ih en “awiawihete.” (Apak. 2:3) Ahpw ni ahnsou me dahme kitail kasik kin mwomwen pwand en pweida, met ele kin kihsang atail ngoang. Kitail kakete mworusala. (Lep. Pad. 13:12) Met wiawihong ekei riatail Kristian kan mwohn oh mwurin pahr 1914. Ni ahnsowo, Kristian keidi tohto kasik me re pahn alehdi ketingparail en kohdahla nanleng nan pahr 1914. Ni met eh sohte wiawi, ia duwen me lelepek kan ar powehdi kahpwal wet?

Royal and Pearl Spatz

Royal oh Pearl Spatz sohte kilang ara koapworopworo pweida nan 1914, ahpw ira pousehlahte papah Siohwa ni lelepek erein sounpar tohto (Menlau kilang parakrap 10)

10. Dahme pwopwoud ehu wia ni ahnsou me soahng kan me ira kasik sohte pweida?

10 Medewehla mehn kahlemeng mwahu en Kristian loalopwoat riemen me powehdi soangen kahpwal wet. Brother Royal Spatz papidaisla nan pahr 1908 ni eh sounpar 20. E uhdahn kamehlele me e pahn kereniong kohdahla nanleng. Eri, nan pahr 1911, ni eh peki sister men me ede Pearl en pwoudiki ih, e ndaiong: “Ke eseier dahme pahn wiawi nan pahr 1914. Ma kita pahn pwopwoudida, kita anahne mwadang wia met!” Ia duwe, pwopwoudo uhdihsang ara weiren tang ong mour ni ara sohte kohdahla nanleng nan pahr 1914? Soh, pwehki dahme ira keieu kilangwohng iei en papah Siohwa ni lelepek, a kaidehn en kohla nanleng. Ira koasoanehdi teng en dadaurete nan weiren tango. Ei, Royal oh Pearl pousehlahte doadoahk laud oh kolokol ara lelepek lao ira kanekehla ara doadoahk nin sampah sounpar tohto mwuhr. Ele ke kin kasikasik en kilang Siohwa eh pahn ketin kadehdehda duwen mwareo oh sapwellime pwuhng en kaunda oh kapwaiada sapwellime inou kan koaros. Ken kamehlele me soahng pwukat pahn pweida ni ahnsou me Siohwa ketin koasoanehdi en wiawi. Lao lel ahnsowo, kitail en soupisengki atail papah atail Koht, oh dehr mweidohng soahng kan me kitail kasik en wiawi ahpw sohte pweida en kamworusihala kitail.

Arthur Secord

Mendahki eh mahlahr, Arthur Secord men wia uwen eh kak ong Siohwa (Menlau kilang parakrap 11)

11-12. Dahme kahrehda kitail kak pousehlahte papah Siohwa ni lelepek mehnda ma kitail sohla kehlail duwehte mahso? Menlau kihda ehu karasaras.

11 Ni atail kin luwetala ni atail mahmahla. Sounweiren tang men kin anahne uhdahn kehlail pwehn tang nan weir. Ahpw ke sohte anahne uhdahn kehlail pwehn kalaudehla omw pwoson Siohwa oh ngoang nan sapwellime doadoahk. Ni mehlel, me tohto me sohla nohn kehlail kin pousehlahte men patohwanohng Siohwa uwen arail kak. (2 Kor. 4:16) Karasepe, Brother Arthur Secordb sounpar 88 oh papahki erein sounpar 55 nan Pedel. E luwetalahr oh sohla ahneki roson mwahu. Rahn ehu, emen lih nurse kohla ni eh pehto pwehn apwalihala eh anahn akan. Liho kilang ih oh ni kadek, nda: “Brother Secord, ke wiadahr soahng tohto ong Siohwa.” Ahpw Arthur sohte medemedewe dahme e wiadahr mahso. E sohpeila rehn liho, sirei oh sapengki: “Ei, mehlel. Ahpw kaidehn dahme kitail wiadahr me kesempwal. Dahme kitail kin wia sang met kohla iei me kin kesempwal.”

12 Ele ke papahki Siohwa erein sounpar tohto oh met omw roson luwetalahr kahrehda ken sohla kak wia uwen me ke kin wia mwoweo. Ma ei, dehr mworusala. Ken kamehlele me Siohwa kin ketin tamataman oh kalahnganki omw kin papah ih ni lelepek mahso. (Ipru 6:10) Oh tamataman me kaidehn ia uwen laud en atail doadoahk ong Siohwa me kin kadehdehda atail limpoak ong ih. Ahpw kitail kin kasalehda ia uwen atail poakohng Siohwa sang ni atail ahneki madamadau pwung oh wia soahng koaros me kitail kak. (Kol. 3:23) Siohwa kin ketin mwahngih atail soh itar kan oh sohte ketin kasik laudsang me kitail kak patohwanohng ih.​—Mark 12:43, 44.

Anatoly and Lidiya Melnik

Anatoly oh Lidiya Melnik dadaur ni lelepek mendahki kahpwal tohto (Menlau kilang parakrap 13)

13. Dahme wiawihong Anatoly oh Lidiya, oh ia duwen met eh kangoange kitail en pousehlahte papah Siohwa mendahki kahpwal tohto?

13 Ni atail kin lelohng kahpwal kan me sohte kak mwahula. Ekei sapwellimen Siohwa ladu kan kin dadaur pahn kahpwal oh kalokolok kan erein sounpar tohto. Karasepe, Anatoly Melnikc sounparte 12 ni ahnsou me eh pahpao selidi oh kalipilipala Siberia, me dohki mwail 4,000 sang eh peneineio nan Moldova. Sounpar ehu mwurin mwo, Anatoly, eh nohno, oh ahn eh nohno pahpa oh nohno pil kalipilipala Siberia. Mwuhr, irail kak iang towehda mihting kan nan ehu kisin kahnimw tohrohr, ahpw irail anahne aluhki mwail 20 nan sinoh, ni ahnsoun uhdahn kopou. Mwuhr, Brother Melnik mi nan imweteng sounpar siluh, dohsang eh pwoudo, Lidiya, oh neira kisin serepeino me sounpar ehu. Mendahki irail mi nan kahpwal erein sounpar tohto, Anatoly oh eh peneineio pousehlahte papah Siohwa ni lelepek. Met ni eh sounpar 82, Anatoly kin papah nan ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Central Asia. Kitail en alasang Anatoly oh Lidiya oh wia uwen atail kak nan sapwellimen Siohwa doadoahk oh pousehlahte dadaur duwehte atail kin wia mahso.​—Kal. 6:9.

KILANGWOHNGETE OMW KOAPWOROPWOR EN AHNSOU KOHKOHDO

14. Dahme Pohl wehwehki me e anahne wia pwehn alehdi eh mehn akadeio?

14 Pohl uhdahn kamehlele me e pahn kanekehla eh weiren tango oh alehdi eh mehn akadeio. Nin duwen Kristian keidi men, e kin kasikasik en alehdi “kisakis en malipilip ong nanleng me Koht ketikihda.” Ahpw pwehn ale mehn akadei wet, e wehwehki me e anahne pousehlahte “nannantihong.” (Pil. 3:14) Pohl doadoahngki karasaras mwahu ehu pwehn sewese mehn Pilipai ko en pousehlahte kilikilangwohng arail mehn akadeio.

15. Ia duwen Pohl eh doadoahngki karasaras duwen wia towe mehlel pwehn kangoange Kristian kan nan Pilipai en pousehlahte “nannantihong”?

15 Pohl katamankihong mehn Pilipai ko duwen arail wia towe mehlel kei en nanleng. (Pil. 3:20) Dahme kahrehda re anahne tamataman met? Ni arail mwehio, aramas akan kin uhdahn men wiahla towe mehlel en Rom pwehki met kin kihong irail kamwahu tohto.d Ahpw Kristian keidi kan wia towe mehlel en koperment ehu me mwahusang oh me pahn kihong irail kamwahu uhdahn tohtohsang. En wia towe mehlel en wehin nanleng uhdahn kaselel sang en wia towe mehlel en wehin Rom! Pwehki kahrepe wet, Pohl kangoange Kristian en Pilipai ko ren “momourkihte mour me konehng rongamwahu duwen Krais.” (Pil. 1:27) Lepin lokaiao “momourkihte” nan iretikitiko kin wehwehki en “momour nin duwen towe mehlel kan.” Kristian keidi kan rahnwet kin wia mehn kahlemeng mwahu ni arail kin nannantihong lel arail mehn akadeio en mour soutuk nanleng.

16. Sohte lipilipil ma atail koapworopwor iei en ahneki mour soutuk nanleng de nan paradais nin sampah, dahme kitail anahne pousehlahte wiewia nin duwen me Pilipai 4:6, 7 kasalehda?

16 Sohte lipilipil ma atail koapworopwor iei en ahneki mour soutuk nanleng de nan paradais nin sampah, kitail anahne pousehlahte nannantihong pwehn lel mehn akadei wet. Sohte lipilipil soangen irair dah me kitail ahneki, kitail en dehr kilangla mwuri; de pil mweidohng mehkot en kauhdi atail kin papah Siohwa. (Pil. 3:16) Ele dahme kitail kasik en wiawi kin mwomwen pwand en pweida, de atail roson en war ele pil luwetalahr. Mwein kitail kin dadaur pahn kahpwal oh kalokolok kan erein sounpar tohto. Sohte lipilipil mehnia, “dehr kin pwunodki mehkot.” Ahpw kitail en peki sawas oh kapakap ni ngidingid ong Koht, oh e pahn ketikihong kitail popohl me inenen siksang atail madamadau.​—Wadek Pilipai 4:6, 7.

17. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop en mwuhr?

17 Duwehte sounweiren tang men me kin kilangwohngete en kanekehla weiren tang ni eh kerenlahng ni imwio, kitail pil kin kilangwohngete inou kaselel kan ong ahnsou kohkohdo ni atail kerenlahng imwin atail weiren tango. Kitail men pousehlahte wiewia met ahnsou wet ni uwen atail kak. Dahme kitail anahne wia pwehn nannantihlahte ni ahl pwung oh ia duwen atail kak pousehlahte dadaurete? Iren onop en mwuhr pahn sewese kitail en ese dahme kitail anahne mwohneki mahs nan atail mour oh ia duwen atail kak “pilada dahme keieu kesempwal.”​—Pil. 1:9, 10.

IA DUWEN OMW PAHN SAPENG?

  • Ia duwen ahn Pohl mehn kahlemeng eh kamwakid kitail en pousehlahte papah Siohwa oh kilangwohngete atail mehn akadeio?

  • Ia duwen atail kak pousehlahte tang nan weiren tang ong mour mendahki soahng kan me kitail kasik sohte wiawi, atail roson en war luwetalahr, oh atail kahpwal kan sohte kak mwahula?

  • Dahme kamwakid Pohl en nantihong laud?

KOUL 79 Komw’ Padahkihong Irail en Kesihnenda Teng

a Sohte lipilipil ia uwen werei atail papahki Siohwa, kitail kin men pousehlahte kekeirda oh kamwahwihala atail kaudokiong ih. Wahnpoaron Pohl kangoange ienge Kristian ko ren dehr uhdi wia met! Ni atail wadek nah kisinlikowo ong Kristian en Pilipai ko, kitail kin ale kangoang pwehn dadaur nan atail weiren tang en mour. Iren onop wet pahn kasalehiong kitail ia duwen atail kak doadoahngki dahme Pohl nda.

b Menlau kilang koasoipen Brother Secord, me oaralap koasoia “Ei Pwais en Kalaudehla Kaudok Pwung,” nan Kahn Iroir (lokaiahn wai) en June 15, 1965.

c Menlau kilang koasoipen Brother Melnik, me oaralap koasoia “Kasukuhl Sang ni Tikitik Pwehn Poakohng Koht,” nan Awake! (lokaiahn wai) en October 22, 2004.

d Pwehki Pilipai mi pahn kaundahn wehin Rom, aramas akan me kousoan wasao ahneki pwuhng kan me towe mehlel men en Rom ahneki. Eri Kristian kan nan Pilipai uhdahn wehwehki ahn Pohl karasaraso.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share