Kitail Kak Mour Kohkohlahte

1. Ia duwen en doudouloale sapwellimen Siohwa inou en mour soutuk eh kamwakid kitail?

SIOHWA ketin inoukihda me irail kan me kin peikiong ih pahn ahneki “mour soutuk.” (Rom 6:23) Ni atail doudouloale dahme Siohwa ketikihong kitail, atail limpoak ong ih pahn uhdahn laudla. Medewehla met: Samatailo nanleng uhdahn poakohng kitail me kahrehda e sohte pahn ketin katohreikitailsang ih.

2. Ia duwen koapworopwor en mour soutuk eh sewese kitail?

² Sapwellimen Koht inou en mour soutuk sewese kitail en dadaur pahn atail kahpwal en ahnsou wet. Pil ni atail imwintihti kan kin nda me re pahn kemeikitailla, kitail sohte kin uhdihsang papah Siohwa. Dahme kahrehda? Ehu kahrepe iei pwehki kitail ese me ma kitail mehla lelepek ong Siohwa, e pahn ketin kaiaskitailda oh kitail pahn ahneki koapworopwor me kitail sohte pahn pwurehng mehla. (Sohn 5:28, 29; 1 Kor. 15:55-58; Ipru 2:15) Dahme kahrehda kitail kak kamehlele me kitail kak mour kohkohlahte? Medewehla kahrepe pwukat.

SIOHWA KETIN IEIAS KOHKOHLAHTE

3. Dahme kahrehda kitail kak kamehlele me Siohwa kak ketin kolokolete atail mour kohkohlahte? (Melkahka 102:12, 24, 27)

³ Kitail ese me Siohwa kak ketin kolokolete atail mour kohkohlahte pwehki ih me Utupen mour oh e ketin ieias kohkohlahte. (Mel. 36:9) Iet ekei iren Paipel me kadehdehda me Siohwa kin ketin ahnsou koaros ieias. Melkahka 90:2 mahsanih me Siohwa iei “Koht poatopoat emen, oh pahn wia Koht kohkohlahte.” Melkahka 102 mahsanih soahngohte. (Wadek Melkahka 102:12, 24, 27.) Oh soukohp Apakuk ntingihedi duwen Samatailo nanleng: “Maing Siohwa, komw sou kin ketin ieias kohkohlahte? Maing ei Koht, ei Koht Sarawi, komw sohte pahn ketin pwoula.”—Apak. 1:12, NW.

4. Kitail anahne pwunodki ma kitail sohte wehwehki madamadauo me Siohwa kin ketin ahnsou koaros ieias? Menlau kawehwehda.

⁴ Ke kin apwalki wehwehki madamadauo me Siohwa ketin ieias “soutuk”? (Ais 40:28) Aramas tohto pil kin apwalki wehwehki met. Elihu ndahki Koht: “Kitail sohte kak wehwehkihla . . . , tohtohn sapwellime sounpar akan.” (Sohp 36:26) Ahpw met sohte wehwehki me ma kitail sohte wehwehki soahng ehu, eri e sohte mehlel. Karasepe, mendahki kitail sohte uhdahn wehwehki ia duwen marain eh kin kadoadoahk, met sohte wehwehki me sohte marain. Duwehte met, aramas akan sohte uhdahn wehwehki ia duwen Siohwa eh kin ketin ahnsou koaros ieias. Ahpw met sohte wehwehki me Koht sohte ketin ieias poatopoat. Dahme mehlel duwen Sounkapikadao sohte kin poahsoandahsang dahme kitail kak de sohte kak wehwehki. (Rom 11:33-36) Oh e ketin ieias mwohn soahng koaros nanleng oh sampah, iangahki ketipin oh usu kan. Kitail kamehlele me Siohwa iei me “ketin wiahda sampah sang ni sapwellime manaman.” Ei, e ketin ieias mwohn eh “perekipeseng pahnlahng.” (Ser. 51:15; Wiewia 17:24) Ia pil ehu kahrepe me kitail kak kamehlele me kitail kak mour kohkohlahte?

SIOHWA KAPIKITAILDA PWEHN MOUR KOHKOHLAHTE

5. Koapworopwor dahieu me tepin pwopwoudo ahneki?

⁵ Soangen menmour koaros me Siohwa ketin kapikada nin sampah pahn kedekedeo mehla, ahpw kaidehn aramas. E ketikihong aramas koapworopwor tohrohr ehu en sohte mehla. Siohwa mahsanihong Adam: “Ihte wahntuhkehn kehsehki aramas dahme mwahu oh dahme suwed me ke sohte pahn tungoale, ma ke pahn tungoale, ke pahn mehkihla rahnohte.” (Sen. 2:17) Ma Adam oh Ihp peikiong Siohwa, ira sohte pahn mehla. Kitail kak nda me kedekedeo Siohwa pahn ketin mweidohng ira en kang “wahntuhkehn komour.” Met kak kamehlelehiong ira me ira pahn “mour poatopoat.”b—Sen. 3:22.

6-7. (a) Dahme pil kadehdehda me aramas akan sohte kepikipikda pwehn mehla? (b) Dahme ke kasikasik en perenki wia? (Menlau kilang kilel kan.)

⁶ Ekei saintis kan diarada mehn kadehde me atail mwahliel kak koledi tohtohsang dahme kitail kak sukuhlki nan atail mour ahnsou wet. Nan 2010, ehu pwuhk (Scientific American Mind) koasoia me uwen tohtohn soahng kan me atail mwahliel kak koledi kin pahrekiong prokram en TV me wiewiawi erein awa silirar de daulih sounpar 300. Oh atail mwahliel pil kakete koledi soahng tohtohsang met. Met kasalehda me Siohwa ketin wiahda atail mwahliel en koledi soahng tohtohsang me kitail kak sukuhlki nan sounparte 70 de 80.—Mel. 90:10.

⁷ Siohwa pil ketikihong kitail ineng en momourte. Paipel mahsanihki duwen aramas me Koht ‘ketikihong nan mohngiongitail madamadau en mour kohkohlahte.’ (Ekl. 3:11, NW) Met iei ehu kahrepen atail kin wiahki mehla duwehte imwintihti. (1 Kor. 15:26) Ma kitail kin soumwahuda laud, kitail kin awiawihte pwehn mehla oh sohte wia mehkot? Soh. Kitail kin kalapw kohla rehn toahkte oh ekei pak ale wini pwehn kamwahwihala soumwahwo. Ni mehlel, kitail kin wia uwen atail kak koaros pwehn dehr mehla. Oh ni emen me kitail poakohng mehla, mehnda ma aramaso pwulopwul de mah, kitail kin nsensuwedki ahnsou werei. (Sohn 11:32, 33) Kitail kak pousehlahte sukuhlki soahng tohto oh ahneki ineng en mour kohkohlahte pwehki Sounkapikpatail limpoako ketin wiaikitailda ni ahl wet. E sansal me e pahn ketin wiahda pwe kitail en kak mour kohkohlahte. Pil mie ekei kahrepe kan me kitail kak kamehlele me kitail kak mour kohkohlahte. Met kitail pahn koasoiapene dahme Siohwa ketin wiadahr mahso oh dahme e kin ketin wia ahnsou wet me kadehdehda me kupwure nin tapio sohte wekila.

KUPWUREN SIOHWA SOHTE WEKILA

8. Dahme Aiseia 55:11 padahkihong kitail duwen kupwuren Siohwa ong kitail?

⁸ Mendahki Adam oh Ihp dipada oh kahrehiong neira seri kan en mehla, Siohwa sohte ketin wekidala sapwellime madamadau me pid kupwure. (Wadek Aiseia 55:11.) E ketin kupwurkihte me aramas lelepek kan en mour kohkohlahte. Kitail ese met pwehki soahng kan me Siohwa ketin mahsanih oh wiadahr pwehn kapwaiada kupwure.

9. Dahme Koht ketin inoukihda? (Daniel 12:2, 13)

⁹ Siohwa ketin inoukihda me e pahn ketin kaiasada me melahr kan oh ketikihong irail koapworopwor en mour kohkohlahte. (Wiewia 24:15; Taitus 1:1, 2) Ohl lelepeko Sohp kamehlele me Siohwa uhdahn ketin kupwurki kaiasada irail kan me melahr. (Sohp 14:14, 15) Soukohp Daniel ese me aramas akan pahn iasada oh ahneki koapworopwor en mour kohkohlahte. (Mel. 37:29; wadek Daniel 12:2, 13.) Mehn Suhs ko ni mwehin Siseso pil ese me Siohwa kak ketikihong sapwellime ladu lelepek kan “mour soutuk.” (Luk 10:25; 18:18) Sises pwurupwurehng mahsanih inou wet oh Semeo ketin kaiasada ih.—Mad. 19:29; 22:31, 32; Luk 18:30; Sohn 11:25.

10. Dahme kaiasada kan en mahso kadehdehda? (Menlau kilang kilel.)

¹⁰ Siohwa me ketikihong kitail mour oh sapwellimanki manaman en kapwurehda mouren aramas. E ketikihong soukohp Elaisa manaman en kaiasada nein liohdi en Sarepad nah pwutak. (1 Nan. 17:21-23) Mwuhr, sang sapwellimen Koht sawas, soukohp Elisa kaiasada nein lihen Sunem men pwutak. (2 Nan. 4:18-20, 34-37) Kaiasada riau ko oh kaiasada teikan kadehdehda me Siohwa sapwellimanki manaman en kapwurehda mouren aramas. Ni eh ketiket nin sampah, Sises kadehdehda me Semeo ketikihong ih soangen manamano. (Sohn 11:23-25, 43, 44) Met Sises ketiket nanleng oh alehdi “manaman koaros . . . nanleng oh sampah.” Eri e kak kapwaiada inowo me “koaros me mihmi nan sousoun kataman” pahn iasada ong mour oh ahneki koapworopwor en mour kohkohlahte.—Mad. 28:18; Sohn 5:25-29.

11. Ia duwen pweinen pweipwei sapahlo eh kahrehiong kitail en kak mour kohkohlahte?

¹¹ Dahme kahrehda Siohwa ketin mweidohng sapwellime Ohl kompoake en mehla ni ahl kamedek ehu? Sises ketin sapengala peideko ni eh mahsanih: “Koht uhdahn ketin poakohng sampah ihme e ketikihdohki sapwellime Iehros, pwe mehmen me kin kasalehda eh pwoson ih en dehr mwomwla ahpw en ahneki mour soutuk.” (Sohn 3:16) Sang ni eh ketikihda sapwellime Ohlo nin duwen pweinen pweipwei sapahl ehu pwehn pwainla dipatail kan, Koht ketin wiahda pwe kitail en kak ahneki mour soutuk. (Mad. 20:28) Wahnpoaron Pohl kawehwehda ire kesempwal wet me pid kupwuren Koht ni eh ntingihedi: “Duwen mehla eh miehla sang rehn aramastehmen, kaiasadahn me melahr akan pil pahn mie sang rehn aramastehmen. Pwe duwen koaros ar kin mehla pwehki Adam, ih pil duwen koaros ar pahn iasada pwehki Krais.”—1 Kor. 15:21, 22.

12. Ia duwen Siohwa eh pahn ketin kapwaiada kupwure?

¹² Sises ketin padahkihong sapwellime tohnpadahk ko en kapakapki Wehin Koht en ketido oh kupwuren Koht en wiawi nin sampah. (Mad. 6:9, 10) Ehu kisehn kupwuren Koht iei me aramas akan en mour kohkohlahte nin sampah. Pwehn kapwaiada met, Siohwa ketin idihada sapwellime Ohlo nin duwen Nanmwarki en Wehin Mesaia. Koht ketikihpene meh 144,000 sang nin sampah pwehn iang Sises doadoahk pwehn kapwaiada kupwuren Koht.—Kaud. 5:9, 10.

13. Dahme Siohwa ketin wiewia ahnsou wet, oh dahme ke anahne wia?

¹³ Ahnsou wet Siohwa kin ketketikihpene “pokon kalaimwun ehu” en aramas oh ketin kaiakaiahne irail ong mour pahn kaundahn sapwellime Wehi. (Kaud. 7:9, 10; Seims 2:8) Mendahki pali laud en aramas akan nin sampah rahnwet kin tohrohrpeseng pwehki kailok oh mahwen, ‘pokon kalaimwuno’ kin doadoahk laud pwehn kihsang soangen kailok koaros me re ahneki. Ni karasaras, irail kin kasalehda sang ni arail wiewia kan me irail kin wekidohng neirail kedlahs ni mehn deipwel kan. (Maika 4:3) Irail sohte kin iang mahwen kan me kin kahrehda mehlahn aramas tohto, ahpw irail kin sewese aramas akan en diar “mour mehlelo” sang ni arail kin padahkihong irail duwen Koht mehlelo oh kupwure. (1 Tim. 6:19) Arail peneinei kan ele kin uhwong irail, de sohla neirail mwohni pwehki irail kin utung doadoahk en Wehin Koht, ahpw Siohwa kin ketin tehk mwahu me irail kin alehdi soahng kan me irail anahne. (Mad. 6:25, 30-33; Luk 18:29, 30) Ire mehlel ko kamehlelehiong kitail me Wehin Koht kin uhdahn kakaun oh me e pahn pousehlahte kapwaiada kupwuren Siohwa.

KOAPWOROPWOR KASELEL EHU MWOHTAIL

14-15. Ia duwen sapwellimen Siohwa inou en kasohrehla mehla eh pahn pweida?

¹⁴ Ahnsou wet Sises iei nanmwarki en Wehin Koht nanleng, oh e pahn kapwaiada inou koaros me Siohwa ketin inoukihda. (2 Kor. 1:20) Sangete pahr 1914, Sises kin ketin powehdi sapwellime imwintihti kan. (Mel. 110:1, 2) Sises oh irail ko me iang ih kaunda pahn kereniong kasohrehla aramas suwed koaros.—Kaud. 6:2.

¹⁵ Erein Kaundahn Pahr Kido me Sises pahn ketin kakaun, e pahn ketin kaiasada me melahr kan oh sewese koaros me kin peikiong Siohwa en unsekla. Mwurin kaimwiseklahn kasongosongo, irail kan me Siohwa ketin kadeikada me irail pwung “pahn koukousoan nan sahpwo oh re pahn sapwenikihla kohkohlahte.” (Mel. 37:10, 11, 29) E kaperen me “imwintihti me keieu mwuhr, mehla,” pahn “kasohrala.”—1 Kor. 15:26.

16. Ia kahrepe keieu kesempwal me kitail kin papah Siohwa?

¹⁶ Kitail kilangehr nan iren onop wet me atail koapworopwor ong mour kohkohlahte kin poahsoandahsang Mahsen en Koht. Koapworopworo kak sewese kitail en loalopwoatete erein ahnsou apwal pwukat. Ahpw pwehn kaperenda Siohwa, kitail anahne wia laudsang en ihte men momourte. Kahrepe keieu kesempwal me kitail kin loalopwoatohngete Siohwa oh Sises iei pwehki kitail uhdahn poakohng ira. (2 Kor. 5:14, 15) Limpoak wet kamwakid kitail en kahlemengih ira oh ehukihong meteikan koapworopworo me kitail ahneki. (Rom 10:13-15) Siohwa pahn ketin kupwurki wia kompoakepatail ma kitail sukuhlki en kin kadek oh dehr roporop.—Ipru 13:16.

17. Pwukoa dah me emenemen kitail ahneki? (Madiu 7:13, 14)

¹⁷ Kitail pahn iang irail ko me pahn alehdi mour soutuk? Siohwa ketikihong kitail ahnsou mwahu wet. Ahnsou wet kitail anahne pilada en mihmi nan ahl me kahluwalahng mour. (Wadek Madiu 7:13, 14.) Ia pahn mwomwen mour ni atail pahn mour kohkohlahte? Kitail pahn koasoiapene pasapengpen peideko nan iren onop en mwuhr.