Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w99 10/1 pp. 4-9
  • Mour Soutuk Uhdahn Kak Wiawi?

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Mour Soutuk Uhdahn Kak Wiawi?
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—1999
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • Wiawihda Pwehn Mour Kohkohlahte
  • Ineng en Mour Kohkohlahte
  • Ihs Me Kitail En Likih?
  • Met Uhdahn Kupwuren Koht?
  • Kupwuren Koht Sohte Wekila
  • Kitail Kak Mour Kohkohlahte
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2022
  • Ke Kak Mour Kohkohlahte nin Sampah
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Wehipokon)—2018
  • Sapwellimen Sises Pwoula Oh Iasada​—Ia Wehwehn Met ong Uhk?
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2015
  • Ahl Ehute Ong Mour Soutuk
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—1999
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—1999
w99 10/1 pp. 4-9

Mour Soutuk Uhdahn Kak Wiawi?

“Maing Sounpadahk, soangen wiewia mwahu dah me I uhdahn pahn wia pwe I en alehki mour soutuk?”​—MADIU 19:16.

1. Dahme kitail kak ndahki uwen reirei en mour en aramas?

NANMWARKI en Persia Serksihs I, me Paipel kin kahdaneki Ahasuerus, tehk sapahl sapwellime karis en sounpei mwohn mahwen ehu nan pahr 480 B.C.E. (Ester 1:1, 2) Nin duwen me sounpoadoapoad en Krihk Herodotus kasalehda, nanmwarkio kin mwahiei ni ah kilang sapwellime sounpei kan. Dahme kahrehda? Serksihs koasoia: “I nsensuwedki ahi kin mededewede uwen mwotomwot en mour en aramas. Pwe ohl pwukat koaros, sohte emen irail pahn momour sounpar epwiki mwurin met.” Komwi pil tehkadahr me mour kin inenen mwotomwot oh me sohte aramas emen me men mahla, soumwahuda, oh mehla. Oh, ma ihte kitail kak paieki mour ni roson en atail pwulopwul oh nsenamwahu!​—Sohp 14:1, 2.

2. Dahme aramas tohto kin koapworopworki, oh pwekihda?

2 Met me kesempwal pwe, makasihno me adaneki The New York Times Magazine en September 28, 1997, kasalehda artikelo me oarelap koasoia “They Want to Live.” (“Re Men Mour.”) E kasalehda duwen emen sounroporop me koasoia: “I uhdahn kamehlele me kitail pahn wia tepin dih me pahn mour kohkohlahte”! Ele komw pil kamehlele me mour soutuk kak wiawi. Komw kin medemedewe me met kak wiawi pwehki Paipel inoukihda me kitail kak mour kohkohlahte wasaht pohn sampah. (Melkahka 37:29; Kaudiahl 21:3, 4) Ahpw, ekei aramas kin kamehlele me mour soutuk kak wiawi ahpw kaidehn pwehki kahrepen kan me kileledi nan Paipel. Kasawihada ekei kahrepe pwukat pahn sewese kitail en kalahnganki me mour soutuk kak uhdahn wiawi.

Wiawihda Pwehn Mour Kohkohlahte

3, 4. (a) Dahme karehda ekei kin kamehlele me kitail kak mour kohkohlahte? (b) Dahme Depit mahsanihki ah wiawihda?

3 Ehu kahrepe me aramas tohto kin kamehlele me aramas kak mour kohkohlahte iei pwehki kitail wiawihda ni ahl kapwuriamwei ehu. Karasepe ehu, e uhdahn wia manaman kapwuriamwei ehu duwen iaduwen kitail wiawihda nan poahsoanen atail nohno. Emen me samanih irair en mahla ntingihdi: “Mwurin wiewia kapwuriamwei me duwehte sang ni ahnsou me kitail tepin wiawihda nan poahsoan lao lel ipwidi oh laudla lel ni irair en ohl oh lih oh pil lellahng ni irair en aramas laud, wiewia kapwuriamwei wet sohte wiahda wiepe mengei ehu pwehn kauhdi mahla pwe wiewia kapwuriamwei pwukat en wiawi kohkohlahte.” Ehi, medemedewe duwen atail wiawihda ni ahl kapwuriamwei, peideko me mihmihte rehtail iei, Dahme kahrehda kitail kin mehla?

4 Sounpar kid samwalahro sounnting en Paipel, Depit, kin medemedewe loal manaman kapwuriamwei ko, mendahki e sohte uhdahn kak kilang nan poahsoanen aramas duwehte me saintis kan kak wia nan rahnwet. Depit kin medemedewe pein ah wiawihda ni ahnsou me e ntingihdi, me e ‘pereperla nan kapehd en inei.’ Ni ahnsouwo, e koasoia, ‘mwidilik ni paliwereiet wiawihda.’ E pil koasoia duwen wiawihdahn “tih ko” ni ah koasoia, “Tih kat e kakonokonpene ni keneinei nan kapehd en inei, ni ei tepin kekeirda wasa riro.” Depit eri pil koasoia duwen “moure mwohn e ipwidi” oh koasoiahki ah mour mwohn ah ipwidi nan poahsoanen ah nohno: “E kileledi nan sapwellimomwi pwuhk.”​—Melkahka 139:13-16, New World Translation.

5. Wiewia kapwuriamwei dah kei kin doadoahk ni ahnsou me kitail wiawihda nan poahsoan?

5 E sansal me, sohte uhdahn mie pilahn (blueprint) ehu me kilelehdi wiawihdahn Depit nan poahsoanen ah nohno. Ahpw ong Depit, ah kin medemedewe loal duwen wiawihdahn ah “mwidilik kan,” oh “tih kan,” oh koakon en paliwere teikan, e mwomwen me kekeiradahn mepwukat kin wiawihda sang ni pilahn ehu​—me soahng koaros, likamwete e “kilelehdi.” Ni karasaras, e mwomwen me mie lapalahn pere ehu me dirkihla pwuhk tohto me audaudki kaweid oaritik kan nan sehl (cell) me mih nan kapehd en ah nohno ong iaduwen en wiahda emen kisin seri pwelel oh kaweid oaritik pwukat kin pahs ong ehuehu sehl kan me wie kekeirada. Ihme kahrehda, makasihno Science World kin doadoahngki lokaiahn karasaraso duwen ‘nan ehuehu sehl nan mouro (embryo) mwohn ah ipwidi me wie kekeirada, mie pilahn kan (blueprint).’

6. Ia mehn kadehde me “kitail wiawihda kaselel,” nin duwen me Depit ntingihdi?

6 Mie pak me komw kin medemedewe duwen doadoahk kapwuriamwei en paliwaratail kan? Biologist Jared Diamond koasoia: “Kihlo me kin kidimala nan atail mwasahl kin wilialihda pak ehu mwurin rahn ekei, oh kihlo me kin kidimala nan mpwei en selen kainen pihl kin wilialihda pak ehu mwurin sounpwong riau koaros, oh atail sehl en nta kin wilialihda pak ehu mwurin sounpwong pahieu koaros.” E kaimwisekihla: “Wiewia kapwuriamwei wet kin mwomwen onehda kitail rahn koaros.” Ia uhdahn wehwehn met? E kin wehwehki me mendahki ia uwen werei en atail mour​—ma sounpar 8, 80, de pil sounpar 800​—paliwaratail kin wie pwulopwulte. Emen saintis koasoia: “Nan sounpar ehu mpen persent 98 en atom kan nan paliwaratail pahn ahnsouwet wilialikihda atom teikan me kitail kin kihsang nan kisinieng, nan mwenge, oh mehkan me kitail nim.” Mehlel, nin duwen me Depit kapingahki, kitail “wiawihda kaselel.”​—Melkahka 139:14, NW.

7. Poahsoankihda mwomwen wiawihdahn paliwaratail, dahme ekei kin lemeleme?

7 Poahsoanda pohn mwomwen wiawihdahn paliwaratil kan, emen me samanih irair en mahla koasoia: “E sohte sansal ia kahrepe aramas kin mahla.” E uhdahn mwomwen me kitail anahne en mour kohkohlahte. Oh ih kahrepe wet me aramas kin songosong en alehdi mehn akadei wet sang ni wiepen sains. Nan pahr kerendo kan, Dr. Alvin Silverstein ntingihdi ni likilik nan nah pwuhk me oaralap koasoia Conquest of Death: “Se pahn rapahkihda wehwehn mour. Se pahn wehwehkihla . . . iaduwen aramas kin mahla.” Oh ia imwilahn met? E kohpada: “Solahr pahn mie aramas ‘mah,’ pwehki loalokong me mweidohng sen powehdi mehla pahn pil wahdo pwulopwul soutuk.” Medemedewe duwen pelien sains en ahnsouwet ah kin men wehwehkihla wiawihdahn aramas, kitail kak nda me mour soutuk sohte kak wiawi? Pil mie ehu kahrepe kehlail kitail en kamehlelehki me mour soutuk kak wiawi.

Ineng en Mour Kohkohlahte

8, 9. Ineng dahieu me erein nan poadoapoad aramas kin ahneki?

8 Komw tehkadahr me aramas ipwikihdi ineng en mour kohkohlahte? Emen toahkte ntingihdi nan ehu makasihn en Sehmen: “Ineng en mour soutuk kin mie sangete mahs ni ahnsou me tohnsampah miehla.” Pwuhken The New Encyclopædia Britannica koasoaiahki padahk en ekei mehn Iurop kan en mahs: “Aramas kesempwal kan pahn mour kohkohlahte nan ihmw melengileng kan me oahsihki kohl.” Oh, ia uwen aramas kin wiahda soahng tohto nan arail nannanti pwehn kaitarala arail ineng en mour soutuk!

9 Pwuhken The Encyclopedia Americana koasoia me nan Saina pohnangin sounpar 2,000 samwalahro, “nanmwarki kan oh aramas [sohte lipilipil], pahn kaundahn samworo kan en pelien lamalam en Taoist, kin pohnsowehla doadoahk pwehn rapahki wini en mour”​—dene pilen kapwulopwulla aramas. Mehlel, erein nan poadoapoad, aramas kan kin kamehlele me ma re pahn kangala soahngen mwenge ehu, de pil nimala soahngen pihl ehu, re kak wie pwulopwulte sohte mahla.

10. Nannanti dah kei nan rahnpwukat me kin wiawihda pwehn kak kareireila mouren aramas?

10 Nannanti kan nan rahnpwukat en song kaitarala en aramas ineng en mour soutuk pil duwehte. Ehu karasepe ndand iei en aisihla aramas emen me mehkihla soumwahu. Re kin wia met pwehn kapwurehdo ahn aramaso mour ahnsou kohkohdo ma re diarada wini en kamwahuwiala soumwahuwo me e mehkihla. Emen me kin iang kisehn doadoahk wet, me adaneki ni lokaiahn wai “cryonics,” ntingihdi: “Ma aht koapworopwor pweida oh se sukuhlkihdi iaduwen en kamwahuwiala de onehda sapahl ohla kan koaros​—iangahki mahla​—eri irail ko me ‘mehla’ ahnsouwet pahn ahneki mour werei nan ahnsou kohkohdo.”

11. Dahme kahrehda aramas inengieng mour kohkohlahte?

11 Ele komw pahn kalelapak, Dahme kahrehda ineng wet en mour soutuk poadidiehr loal nan atail lamalam? Met pwehki “[Koht] ketikihdiongehr nan madamadau en aramas mour soutuk.” (Eklesiasdes 3:11, Revised Standard Version) Met kin wia ire ehu me kitail en doudouloal ni keneinei! Medemedewe duwen met: Dahme kahrehda kitail wiawihkihda ineng wet en men mour soutuk​—kohkohlahte​—ma atail Sounkapikada sohte kupwurki en kaitarala ineng wet? Oh e limpoak ma e kapikada kitail iangahki ineng en men mour soutuk ahpw kin kansensuwedihkitailla ni ah sohte pahn mweidohng kitail en kaitarala inengo?​—Melkahka 145:16.

Ihs Me Kitail En Likih?

12. Koapworopwor dahieu me ekei kin ahneki, ahpw komw kamehlele me met kak pweida?

12 Iawasa, de rehn ihs me kitail en likih me pahn kihong kitail mour soutuk? E konehng atail pwoson en poahsoankihda pelien sains en nanpwungen pahr 1900 lel 3,000? Artikelo “They Want to Live” (Re Men Mour) nan makasihno The New York Times Magazine koasoia duwen “arail koht: pelien sains” oh “koapworopwor pweida mwahu en pelien sains.” Emen sounroporop “kin koapworopworki me . . . wiepen wekidala sehl kan me emen kin sohsohkihsang rehn pahpa/nohno pahn miehla mwadang pwehn doarekitailla ni ah pahn kauhdi mahla, ele mwein kihsang mehla.” Ahpw, ni mehlel, en aramas nannanti en kauhdi mahla de kihsang mehla uhdahn sohte kin pweida.

13. Iaduwen wiawihdahn atail mwahliel kasalehda me kitail wiawihdahng mour kohkohlahte?

13 Met kin wehwehki me sohte elen alehdi mour soutuk? Uhdahn soh! Mie elen met! Wiawihdahn atail mwahliel kapwuriamwei, iangahki atail koahiek en sukuhlki soahng tohto, pahn kamehleleiong kitail duwen met. Emen saintis en sukuhliki mour kan me keieu tikitik me adaneki James Watson kin koasoia me “saikinte mehkot me dierek nan wehwe oh pohn sampah me nohn apwal en wehwehkihla duwehte atail mwahliel.” Emen saintis me kin sukuhliki sahlen paliwar me adaneki Richard Restak koasoia: “Sohte mehkot nanleng oh sampah me kak kapahrekiong mwahliel en aramas.” Ia kahrepen kitail en ahneki mwahliel ehu me ahneki koahiek en nekidala oh audaudkihda iretik kan me soh imwi oh paliwar ehu me wiawihda pwehn mwekimwekid kohkohlahte ma kitail sohte pahn nsenamwahuki mour soutuk?

14. (a) Pasapeng dahieu duwen mouren aramas me sounnting kan en Paipel kasalehda? (b) Dahme kahrehda kitail en koapworopworki Koht ahpw kaidehn aramas?

14 Eri, ia pasepeng en peidek wet me keieu pwung? Komw soh pahn pwungki me emen Sounkapikada me manaman oh erpit me ketin wiakitailda pwe kitail en kak mour kohkohlahte? (Sohp 10:8; Melkahka 36:9; 100:3; Malakai 2:10; Wiewia 17:24, 25) Ihme kahrehda, kitail pahn ni loalokong kapwaiada kehkehlik sarawi en sounmelkahka en Paipel: “Kumwail dehr koapworopworki me lapalap en sampah kan; pwe sohte emen tohrohr kak komourkumwailla.” Dahme kahrehda kitail en dehr likih aramas? Pwehki, nin duwen me sounmelkahkao ntingihdi: “Ni ahr kin mehla re kin pwurehng wiepwella; oh ni ahnsowohte, ar koasoandi kan kin imwisekla.” Mehlel, mendahki mie koapworopwor en mour kohkohlahte, aramas sohte kak sewese pein irail ni ahnsou me re pahn mehla. Sounmelkahkao kaimwisekihla oh mahsanih: “Meid pai aramas . . . me kin koapworopworki Kauno [“Siohwa,” NW] eh Koht.”​—Melkahka 146:3-5.

Met Uhdahn Kupwuren Koht?

15. Dahme kasalehda me kupwuren Koht iei me kitail en mour kohkohlahte?

15 Ahpw ele komw pahn kalelapak, Met uhdahn kupwuren Siohwa me kitail en nsenamwahuki mour soutuk? Ehi! Pak tohto sapwellime Mahsen kin inoukihda met. Paipel kamehleleiong kitail: “Sapwellime Koht kisakis sapan, iei mour soutuk.” Sapwellimen Koht laduwo Sohn ntingihdi: “Eri, iet me [Koht] pein inoukihong kitail​—iei mour soutuk.” Ihme e sohte kapwuriamwei en emen ohl pwulopwul kalelapak rehn Sises: “Maing Sounpadahk, soangen wiewia mwahu dah me I uhdahn pahn wia pwe I en alehki mour soutuk?” (Rom 6:23; 1 Sohn 2:25, NW; Madiu 19:16) Ni mehlel, wahnpoaron Pohl ntingihdi duwen “koapworopwor en mour soutuk, Koht, me sohte kin ketin likamw, ketin inoukihongkitailehr mour wet mwohn tepin kawa.”​—Taitus 1:2.

16. Ia wehwehn en Koht ketin inoukihda mour soutuk “mwohn tepin kawa”?

16 Ia wehwehn en Koht inoukihda mour soutuk “mwohn tepin kawa”? Ekei kin lemeleme me mahsen en wahnpoaron Pohl kin wehwehki me mwohn tepin pwopwoudo, Adam oh Ihp, kapikipikda, Koht kupwurki me aramas pahn mour kohkohlahte. Ahpw, ma Pohl kin koasoakoasoia duwen ahnsou ehu mwurin aramas kapikipikda oh ni ahnsou me Siohwa kasalehda kupwure, e sansalte me kupwuren Koht kin iangahkihte mour soutuk ong aramas kan.

17. Dahme karehda Adam oh Ihp pekeusasang nan mwetuwel en Ihden, oh dahme kahrehda kerup kan silehdi tuhkehn komouro?

17 Paipel mahsanih me nan mwetuwel en Ihden, “e [Siohwa Koht] ahpw ketin kakairada . . . tuhkehn komour.” Kahrepen Adam pekeusasang nan mwetuwelo pwe e “sohte pahn mweimweiong en tungoale wahntuhkehn komour oh en ahneki mour kohkohlahte”! Mwurin ah kausasang Adam oh Ihp nan mwetuwel en Ihden, Siohwa ketikihdi “kerup kei, oh kedlahs kisiniei pwoat me mpwul sirangarang pali koaros, pwe en silehsang aramas koaros tuhkehn komouro.”​—Senesis 2:9; 3:22-​24.

18. (a) Dahme pahn wiawihong Adam oh Ihp ma ira kangasang wahn tuhkehn komouro? (b) Dahme tungoale wahn tuhkeo kin mwete?

18 Ma Adam oh Ihp ale mweimwei en kangasang wahntuhkehn komouro, ia pahn wehwehn met ong ira? Kapai en mour kohkohlahte nan Paradais! Emen saman en Paipel koasoia me e medemedewe: “Tuhkehn komouro mie mehkot kesempwal tohrohr me mih loale me kak kahrehong aramas en dehr mahla de ahneki suwedlahn paliwar me pahn imwikihla mehla.” E pil koasoia me dene “mie wini me kohsang tuhke kan me mih nan Paradais me kakete irehsang” aramas en mahla. Ahpw, Paipel sohte mahsanih me mie irair kan me pahn kihong aramas mour nan tuhkehn komouro. Ahpw, tuhkeo kin ihte mwete sapwellimen Koht inou en mour soutuk ong meno me pahn ale mweimwei en kangasang wahn tuhkeo.​—Kaudiahl 2:7.

Kupwuren Koht Sohte Wekila

19. Dahme kahrehda Adam mehla, oh dahme kahrehda kitail, nah seri kan, pil kin mehla?

19 Ni ahnsou me Adam dipada, e kasalongehla pwung en mour soutuk ong pein ih oh ong nah kan koaros me saikinte ipwidi. (Senesis 2:17) Ni ahnsou me e dipadahr pwehki ah sapeik, e sohla unsek. Sang ahnsouwo kohdo, paliweren Adam kaunopadahngehr en kohkohlahng mehla. Nin duwen me Paipel mahsanih, “pweinen dihp iei mehla.” (Rom 6:23) Me pil laud sang met, nein Adam seri soh unsek kan pil pilandiehr en mehla, kaidehn en mour soutuk. Paipel kawehwehda: “Dihp tepidohng sampah sang rehn aramas tehmen [Adam], ahpw tialahng mehla. Eri, mehla lelohngehr aramas koaros, pwe aramas koaros dipadahr.”​—Rom 5:12.

20. Dahme kasansalehda me aramas uhdahn pahn mour kohkohlahte nan sampah?

20 Ahpw iaduwen ma Adam sohte wiahda dihp? Iaduwen ma e sohte sapeik oh e ale mweimwei en kangasang wahn tuhkehn komouro? Iawasa me e pahn paiekihda sapwellimen Koht kisakis en mour soutuk? Nanleng? Soh! Koht sohte mahsanih me Adam pahn kohdahla nanleng. Ah pwais doadoahko mih nan sampah. Paipel kawehwehda me “Kauno [“Siohwa,” NW] Koht ahpw ketin kakairada soangen tuhke kaselel koaros oh soangen tuhke me wah kan kin mwahu ong tungoal,” oh e mahsanih: “Kauno [“Siohwa,” NW] Koht eri ketikihdiong aramaso nan mwetuwel en Ihden pwe en kin apwahpwalih oh sinsile.” (Senesis 2:9, 15) Mwurin Ihp kapikipikida nin duwen en Adam werek, mie pil ehu pwais doadoahk me kohieng ira nan sampah. Koht mahsanihong ira: “Kumwa kaparaparala pwe kadaudokamwa kan pahn kousoanla wasa koaros nin sampah oh kaunda mehkoaros. I kihong kumwa manaman en kaunda mwahmw akan, menpihr kan oh mahn lawalo kan koaros.”​—Senesis 1:28.

21. Kapai kaselel dah kei tepin pwopwoudo paiekihda?

21 Medemedewe duwen kapai kaselel kan en mour nan sampah me kaweid kan sang rehn Koht ritingada ong Adam oh Ihp! Ira pahn apwalihada neira pwutak kan oh serepein kan me unsek ni pali roson nan Paradais nin sampah. Ni ahnsou me neira seri kompoak kan laudla, irail pwukat pahn iang ira kaparaparala oh iang wia doadoahk kansenamwahu en mwetuwel pwehn apwalihki Paradaiso. Pwehki mahn kan koaros pahn uhpahiong irail, tohnsampah pahn nsenamwahu. Medemedewe duwen kaperen en kalaudehpeseng irepen mwetuwel en Ihden pwe kedekedeo sampah pwon en wiahla ehu paradais! Komw men paiekihda mour rehn noumw seri kan me unsek nan wasahn kousoan ehu nan sampah me kaselel, ni omw sohte pahn pwunodiki mahla oh mehla? Mweidohng ineng en mohngiongomw en sapengla peidek wet.

22. Dahme kahrehda kitail kak kamehlelehki me Koht sohte ketin wekidala kupwure ong sampah?

22 Eri, Koht wekidala kupwureo me aramas en mour kohkohlahte nan Paradais nin sampah ni ahnsou me Adam oh Ihp sapeikla oh pekeusasang nan mwetuwel en Ihden? Uhdahn soh! Pwe ma Koht pahn ketin wia met, e pahn kasalehda me e sohte kak kapwaiada dahme e ketin kupwurki nin tepio. Kitail kak kamehlele me Koht kin ketin kapwaiada dahme e ketin inoukihda, nin duwen me e pein mahsanih: “Ih pil duwen mahsen me I kin kapwilewei​—e pahn kin kapwaiada audepen kupwurei koaros; e pahn kin kapwaiada mehkoaros me I anahne en pweida.”​—Aiseia 55:11.

23. (a) Dahme pil pwurehng kadehdehda me iei ih kupwuren Koht me aramas pwung kan pahn mour kohkohlahte nan sampah? (b) Dahme kitail pahn koasoia mwuri?

23 Me kupwuren Koht ong sampah sohte wekila kin sansalda nan Paipel, wasa me Koht inoukihda: “Me pwung kan pahn koukousoan nan sampah oh re pahn sapwenikihla kohkohlahte.” Pil Sises Krais mahsanih nan sapwellimen Kapahrek en Pohn Dohlo me irail kan me opampap pahn sohsohkihla sampah. (Melkahka 37:29, NW; Madiu 5:5) Ahpw, iaduwen kitail kak alehdi mour soutuk, oh dahme kitail en wia pwehn paiekihda soangen mour wet? Kitail pahn koasoia ire pwukat nan artikel en mwuri.

Iaduwen Komw Pahn Sapeng?

◻ Dahme kahrehda me tohto kin kamehlele me mour soutuk kak wiawi?

◻ Dahme pahn kamehleleiong kitail me kitail wiawihda pwehn mour kohkohlahte?

◻ Dahme Koht kupwurki nin tepio ong tohnsampah oh sampah?

◻ Dahme kahrehda kitail kak kamehlelehki me Koht pahn ketin kapwaiada dahme e kupwurki nin tepio?

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share