Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w99 10/1 pp. 9-14
  • Ahl Ehute Ong Mour Soutuk

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Ahl Ehute Ong Mour Soutuk
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—1999
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • Sapwellimen Sises Krais Pwukoah
  • Wahn Liho me Inoupe Mie
  • Dahme Tomwo kin Wiaiong Kitail
  • Koapworopwor Kaselel Ehu
  • Kapwaiada Sapwellimen Koht Koasoandi kan
  • Dahme Koht Ketin Wiadahr Pwehn Doarehla Aramas
    Loalokong Me Pahn Kahluwalahng Mour Soutuk (kl)
  • Tomwen Krais—Sapwellimen Koht Elen Komour
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—1999
  • Dahme Koht Ketin Wiadahr ong Uhk?
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2014
  • Ke Kak Mour Kohkohlahte nin Sampah
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Wehipokon)—2018
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—1999
w99 10/1 pp. 9-14

Ahl Ehute Ong Mour Soutuk

“Ngehi me ahl, ngehi me mehlel, ngehi me mour.”​—SOHN 14:6.

1, 2. Dahme Sises karasahiong mour soutuk, oh ia wehwehn sapwellime karasaras?

NAN sapwellime Kapahrek en Pohn Dohl, Sises kaparekihong elen kohlahng mour soutuk duwehte ahl ehu me aramas men me kin pedolong loale sang ni wenihmw ehu. Tehk me Sises kasansalehda me elen mour wet sohte mengei, oh e uhd mahsanih : “Kumwail keid nan ewen kehl wetikitik, pwe elen kolahng mehla soutuk me tehlap oh mengei, oh aramas ngeder kin keid ie. A wenihmw me kolahng mour [soutuk] me wetikitik oh elen kolahng ie me apwal, eri, me malaulau me kin diar.”​—Madiu 7:13, 14, New World Translation.

2 Ke kin wehwehki mouren karasaras wet? E soh kin kasansalehda me ahl ehute me kin kaluwalahng mour soutuk oh pein emenemen kitail anahne kanahieng en dehr mourki soangen mour ehu likin met? Eri, ia ahl ehutehn me pahn kaluwalahng aramas mour soutuk?

Sapwellimen Sises Krais Pwukoah

3, 4. (a) Iaduwen Paipel kin kasansalehda pwukoah kesempwal en Sises me kin pid kamourpatail? (b) Iahd me Koht tepin kasalehong aramas akan me re kak ale mour soutuk?

3 E sansal me Sises kin pwukoahki pwukoah kesempwal ehu me kin pid ahlo, nin duwen sapwellime wahnpoaron Piter koasoia: “Sangete reh me komourpen aramas kak dierekdahsang, pwe ihte mwar wet [Sises] me Koht ketikihong aramas akan, pwe en wia Sounkomourpatail nin sampah.” (Wiewia 4:12) Me duwehte met, wahnpoaron Pohl koasoia: “Sapwellimen Koht kisakis sapan, iei mour soutuk rehn Krais Sises atail Kaun.” (Rom 6:23) Pein Sises pil kasansalehda me aramas akan kak ale mour soutuk sang reh pwe e mahsanih met: “Ngehi me ahl, ngehi me mehlel, ngehi me mour.”​—Sohn 14:6.

4 Ihme e kesempwal kitail en utungada sapwellimen Sises pwukoah me kin kihong kitail mour soutuk. Eri, kitail en kasawihada sapwellime pwukoah. Mwurin Adam wiahda dihp, komw wehwehki iahd Siohwa Koht padahkiong aramas me irail pahn kak paiekihda mour soutuk? Mwurinte Adam wiahda dihp. Ni ahnsouwet, kitail kak tehk iaduwen koasoandi en Sises Krais nin duwen Sounkomourpen aramas akan tepin kokohpada.

Wahn Liho me Inoupe Mie

5. Iaduwen kitail kak esehla ihs serpento me pitihdi Ihp?

5 Siohwa Koht doadoahngki lokaiahn karasaras ni ahnsou me e kasansalehda ihs me Sounkomouro me e ketin inoukihda. E ketin wia met ni ahnsou me e kadeikada “serpento” me koasoiong Ihp oh kasonge ih en sapeikiong Koht oh kang sang wahntuhke me Koht keinapwihdi. (Senesis 3:1-5, NW) E sansal me serpent me kitail koasoakoasoia kaidehn uhdahn sineik men. Ih uhdahn ngehn kehlail men, me Paipel kasansalehda ih nin duwen “serpent en mahs, me adaneki Tepil oh Sehdan.” (Kaudiahl 12:9) Sehdan doadoahngki mahn menet en wia eh mehn lokaia pwehn pitih Ihp. Ihme ni ahnsou me Koht kadeikada Sehdan, e mahsahnih ong ih: “Kowe oh liho pahn kin imwintihtipene; nein liho oh pil noumw kan pahn pil kin imwintihtipene kohkohlahte. E [nein liho] pahn sok pohn moangomwen pwe en kamwutepene; oh ke pahn ke keimwen neh.”​—Senesis 3:15, NW.

6, 7. (a) Ihs liho me Senesis 3:15 koasoia? (b) Ihs “nein liho me inoupe mie,” oh dahme e kauwada?

6 Ihs “liho” me Sehdan kin kailongki? Nin duwen Kaudiahl irelaud 12 kawehwehda ia wehwehn “serpent en mahso,” ni mwomwohte, Kaudiahl irelaud 12 pil kin kawehwehda ia wehwehn lih menet me Sehdan kin kailongki. Tehk nan iretikitik 1, lih me “lingalingki likou lingan duwehte ketipin, oh aluweluwe kan sok pohn maram oh elin kapwat en usu eisek riau pohn tapwi.” Lih menet kin karasaiong sapwellimen Koht pwihn en tohnleng lelepek kan me kin ketiket nanleng, oh liho naitikihada “seri wol men” me kin karasaiong sapwellimen Koht Wehi, iangahki Sises Krais me kin kakaun nin duwen Nanmwarki men.​—Kaudiahl 12:1-5, The Jerusalem Bible.

7 Eri ihs me “nein liho” me kileledi nan pwuhken Senesis 3:15, me pahn sok “pohn moangen” Sehdan oh kemehla ih? Ih meno iei ohlo, Sises, me Koht kadarodo sang nanleng oh ipwidi sang lih meipwon men. (Madiu 1:18-​23; Sohn 6:38) Kaudiahl 12 kasansalehda me Kaun en Lahng menet me iasadahr, me “nein liho,” me iei ih Sises Krais me pahn tiengki karis me pahn kalowehdi Sehdan oh ih, eri, kauwada dahme ntingdiehr nan Kaudiahl 12:10 [NW] “wehin Koht oh ahnsoun kasalehda manaman en sapwellime Krais.”

8. (a) Mehkot kapw dahieu me Koht ketkihda me pid sapwellime kupwur sangete nin tepio? (b) Ihs me wiawikihda sapwellimen Koht koperment kapw?

8 Wehi wet me mih pahn manaman en Sises Krais iei ih mehkot kapw me Koht ketikihda me pid sapwellime kupwur sangete nin tepio me aramas akan en paieki mour soutuk nin sampah. Mwurin Sehdan uhwong Koht, Siohwa mwadangete kapwungala imwila suwed akan ki Wehi koperment kapw wet. Ni ahnsou me Sises kin ketiket nin sampah, e kasansalehda me e sohte pahn kaunda kelepw nan koperment wet. (Luk 22:28-​30) Meteikan pahn pilipilda sang rehn aramas akan nin sampah, oh irail pahn iang ih kakaun sang nanleng, oh irail pahn wiahla kisehn kadaudok en liho. (Kalesia 3:16, 29) Paipel kin kasalehda meh depe irail iengen Sises kaun akan​—koaros me kohsang aramas dipan nin sampah​—iei irail meh 144,000.​—Kaudiahl 14:1-3.

9. (a) Dahme kahrehda Sises anahne ketido nin sampah nin duwen aramas men? (b) Iaduwen Sises kauwehla doadoahk en Tepilo?

9 Mwohn Wehio kak tepida kakaun, e kesempwal me waro, iei Sises Krais, en pwarada nin sampah. Dahme kahrehda? Pwehki Siohwa Koht idihada ih en “kauwehla doadoahk en Tepilo.” (1 Sohn 3:8) Ehu doadoahk sang doadoahk kan en Sehdan iei ah kahrehong Adam en wiahda dihp, oh met kahrehong kadaudok en Adam kan koaros en wiahla aramas dipan akan oh pil mehla. (Rom 5:12) Sises kauwela doadoahk en Tepilo sang ni e tomwkihda pein moure. Ihme e wiahdahr poahsoan en kamaiauda aramas akan sang dihp oh mehla oh pil ritingihda ahl me pahn kaluwalahng mour soutuk.​—Madiu 20:28; Rom 3:24; Episos 1:7.

Dahme Tomwo kin Wiaiong Kitail

10. Iaduwen Sises oh Adam duwehpenete?

10 Pwehki mouren Sises kosousang nanleng oh uhd kohwong nan poahsoan en emen lih, e ipwidi nin duwen aramas unsek men, e sohte sohsohki dihp sang rehn Adam. E kakete mour kohkohlahte nin sampah. Duwehte Adam, e wiawihda nin duwen aramas unsek men oh e pil kakete paiekihda mour soutuk nin sampah. Wahnpoaron Pohl medemedewe duwen pahrekpenehn mour en ohl riemen pwukat ni ahnsou e ntingihdi met: “‘Tepin aramas, Adam, wiawihda oh wiahla aramas mour men;’ a Adam en keieun dihen mwuhro [Sises Krais] wiahla Ngenen Komour. Tepin aramas, iei Adam, wiawihda sang ni pwehl, a keriemen en Adam ketidihdo sang nanleng.”​—1 Korint 15:45, 47.

11. (a) Soangen mwomwen mour dah me Adam oh Sises kihong aramas akan? (b) Iaduwen kitail anahne kilangwong meirong en Sises?

11 Paipel kin kasansalehda duwen ohl riemen pwukat me duwepenehte​—⁠pwehki irate kelehpw me wia aramas unsek riemen me kousoanehr pohn sampah​—⁠oh met kin sansalki mahsen en Paipel me ketihtihki me Sises “meirongkilahr pein ih ong aramas koaros nin duwen meirong toupahrek ehu.” (1 Timoty 2:6, NW) Ihs me Sises kin pahrekiong? E kin pahrekiong Adam ni ahnsou me Adam wia ohl unsek men! Dihp me tepin aramas Adam wia imwikihla mehla ong aramas koaros. Meirong en “keriemen en Adam” kin ketikihda poahsoanpen kamaiau sang dihp oh mehla, pwe kitail en kak mour soutuk. Ia uwen kesempwal meirong en Sises! Wahnpoaron Piter koasoia met: “Pwe kumwail ese soahng dah me kumwail kamaiaukihda sang nan soangen mour soh-katepe me kumwail sohsohki sang rehn samamwail ko; kaidehn kepwe sohr, duwehte silper de kohl.” Ahpw Pohl uhd kawehwehda: “Pwe meirong pweilapalap ehu, iei nta kesempwal en Krais, me iei sihmpwul mwakelekel oh sohte samin.”​—1 Piter 1:18, 19.

12. Iaduwen Paipel kin kawehwehda duwen kawukilahn atail kadeik ong mehla?

12 Paipel kin, ni ahl kaselel ieu, kawehwehda kawukihlahn kadeik en mehla ong aramas koaros oh iaduwen e pahn wiawi: “Eri, nin duwen dihpo [ahn Adam] eh keriahla aramas koaros, ih pil duwen wiewia pwungo [mour lelepek en Sises me imwikihla mehla] eh pil kasaledekihala aramas koaros oh kihong irail mour. Oh pil nin duwen sapeik en aramas tehmen [Adam] eh kahrehiong aramas tohto dihp, ih pil duwen peik en aramas tehmen [Sises] pahn kapwungala aramas koaros mwohn silangin Koht.”​—Rom 5:18, 19.

Koapworopwor Kaselel Ehu

13. Dahme kahrehda aramas tohto sohte kin perenki rong duwen mour kohkohlahte?

13 Sawas wet me Koht ketkihong kitail koaros pahn anahne kaperenda kitail! Ke soh perenki en ese me mie atail Sounkomour? Nan ehu kahnimw laud en Amerika, ehu nuhspepa me wia roporop, oh wia peidek wet, “Ke kin perenki rong duwen koapworopwor en mour soutuk?” oh e inenen kapwuriamwei en kilang me persent 67.4 sapengki, “Soh.” Dahme kahrehda aramas pwukat nda me re sohte men mour kohkohlahte? Pwehki mie kahpwal tohto me pid arail mour nin sampah. Aramas men koasoia: “I sohte kin perenki en medemedewe ia pahn mwomwei ni ahnsou me I pahn mahki sounpar 200.”

14. Dahme kahrehda mour kohkohlahte pahn wahdohng kitail nsenamwahu mehlel unsek?

14 Ahpw, Paipel sohte kin koasoia duwen mour kohkohlahte nin sampah me pahn direkihla aramas kin lelohng soumwahu, mahla, oh kahpwal teikan. Soh, pwe nin duwen Nanmwarki en sapwellimen Koht Wehi, Sises pahn kihsang kahpwal akan me Sehdan wiahda. Nin duwen dahme Paipel mahsanih, Wehin Koht pahn “kauwehla” koperment lemei kan koaros en sampah wet. (Daniel 2:44) Ni ahnsowo, pwehn sapengla kapakap me Sises padahkiong sapwellime tohnpadahk kan, “kupwuren” Koht “en kin wiawi nin sampah duwen eh kin wiawi nanleng.” (Madiu 6:9, 10, Today’s English Version) Nan sapwellimen Koht sampah kapw, mwurin sampah pahn kamwakelehsang suwed kan koaros, kapai kan me kin kohsang tomwen Sises pahn tepida doadoahk ni unsek. Ehi, koaros me kakong pahn ale roson unsek!

15, 16. Soahngen irair dah kei pahn wiawi nan sapwellimen Koht sampah kapw?

15 Irail aramas akan me pahn momour nan sapwellimen Koht sampah kapw, iren Paipel wet pahn dokedoke irail: “Paliwere pahn pwurehng pwulopwulla oh kehlailda.” (Sohp 33:25) Pil ehu inou me kohsang nan Paipel pahn pil pweida ni ahnsou kohkohdo: “Iei ahnsowo me maskun kan pahn pehdpeseng, oh me salengepon kan pahn rongada wasa. Me nehtuk kan pahn mwusikekda oh kahkahlek, oh me lohteng kan pahn ngisingiski ar peren.”​—Aiseia 35:5, 6.

16 Medemedewe duwen met: Ni ahnsowo, mendahki kitail mahki sounpar 80, 800, de mahsang met, paliwaratail pahn duduwehte, kehlailte. E pahn duwehte me Paipel inoukihda: “Sohte emen me kin kousoan nan sahpwo pahn kaulimkihla eh soumwahu.” Ni ahnsowo inou wet pahn pil pweida: “[Koht] pahn kin ketin limwihasang pilen masarail koaros. Mehla solahr pahn wiawi, solahr mwahiei, solahr nsensuwed, solahr medek. Soahng mering kan sohralahr.”​—Aiseia 33:24; Kaudiahl 21:⁠3, 4.

17. Soahng dah kei ele aramas akan pahn kak wia nan sapwellimen Koht sampah kapw?

17 Nan sampah kapwo, kitail pahn kak doadoahngki atail mwahliel ni ahl me atail Sounkapikada kupwurki kitail en doadoahngki oh sohte imwin atail pahn kak sukuhliki mehkot. Eri, medewehla duwen soahng kapwuriamwei kan me kitail pahn kak wia! Aramas soh unsek kan pil kin wiahda sang dipwisoun sampah soahng tohto​—cellular phones, microphones, watches, pagers, computers, sounpihr kan, ehi, ke pil kak nda ekei. Mepwukat koaros sohte wiawihda sang dipwisou kan me kohsang ehu wasa doh pahnlahng. Pwehki kitail pahn kak mour kohkohlahte, e pahn sohte imwin soahng kan me kitail pahn kak wia ni ahnsou me kitail pahn kousoan nan Paradais nin sampah!​—Aiseia 65:21-​25.

18. Dahme kahrehda mour sohte pahn kapwang nan sapwellimen Koht sampah kapw?

18 Mour sohte pahn kapwang. Pwe, pil ni ahnsowet, kitail kin kaskasik mwenge kan edetehn kitail mwengeier pak tohto. Ni ahnsou me kitail pahn lel irair en unsekla, kitail pahn nsenamwahuki ni ahl ehu me sohte mehkot pahn pahrekiong duwen iou en wahn sahpw akan me Paradais en sampah pahn kihda. (Aiseia 25:6) Oh kitail pahn paiekihda peren kohkohlahte en apwalih soangsoahngen mahn tohto oh paiekihda uwen kaselel en kihrlahn ketipin kaselel kan, nahna kan, pillap kan, oh wahu kan. Ni mehlel, mour sohte pahn kapwang nan sapwellimen Koht sampah kapw!​—Melkahka 145:16.

Kapwaiada Sapwellimen Koht Koasoandi kan

19. Dahme kahrehda e konehng oh pwung en kamehlele me mie soahng kan me kitail anahne wia pwehn ale sapwellimen Koht kisakis en mour?

19 Ke kak kasik en ale sapwellimen Koht kisakis kaselel en mour soutuk nan Paradais ma ke sohte pahn nannanti? E soh konehng Koht pahn kupwurki kitail en wia mehkot? Ehi, uhdahn. Ni karasaras, Koht sohte kin ketikihong kitail mwahl kisakis en mour soutuk. E ketin sapankihong kitail kisakis wet, ahpw kitail anahne kadoahke pwe kitail en alehdi. Ele mwein ke pahn wia peidek wet duwehte me kaun pwulopwulo kalelapak rehn Sises: “Soangen wiewia mwahu dah me I uhdahn pahn wia pwe I en alehki mour soutuk?” De mwein ke pahn wia peidek wet ni ahl me duwehte Sounsilepen imwiteng idek rehn wahnpoaron Pohl: “Dahme I pahn wia pwe I en kak mourla?”​—Madiu 19:16; Wiewia 16:30.

20. Dahme aramas koaros anahne wia pwehn ale mour soutuk?

20 Ni pwong mwohn Sises pwoula, ni eh wia kapakap ong Seme nanleng, e kasalehda dahme aramas koaros pahn anahne wia: “Oh iet mour soutuk, aramas akan en eseikomwihla, me komwihte Koht mehlel, oh pil esehla Sises Krais me komw ketin poaronehdohr.” (Sohn 17:3) E soh pahn pwung de konehng kitail en esehla Siohwa me ketkihong kitail koapworopwor en mour soutuk oh pil esehla Sises Krais me pwoukinkitailla? Ahpw, kitail anahne wia laudsang met.

21. Dahme kitail kak wia pwehn kasalehda me kitail kin pwoson Krais?

21 Paipel pil mahsanih: “Mehmen me kin pwosonla Sapwellime Iehros, iei ih me kin ahneki mour soutuk.” Ahpw, e kapataiong met: “A mehmen me sohte kin peikiong Sapwellime Iehros, e sohte pahn kilang mour, ahpw engieng en Koht pahn mihmi reh kohkohlahte.” (Sohn 3:36) Ke kak kasalehda me ke kin pwoson Sapwellime Ohl ma ke pahn wiliakapwala oh kapwaiada kupwuren Koht. Ke anahne soikala ahl sapwung me ke kin kekeid loale mahs oh wia mehkan me pahn kaperenda Koht. Ke anahne wia dahme wahnpoaron Piter mahsanih: “Eri, kumwail koluhla oh wiliakapwala oh wekiong Koht pwe en ketin kamwakeleweisang kumwail dipamwail kan.”​—Wiewia 3:19.

22. Wiewia dah kei kin pid kahlemengih Sises?

22 Kitail en dehr manokehla me ihte ahlo me kitail pahn kak paiekihda mour soutuk iei pwoson Sises. (Sohn 6:40; 14:6) Kitail kin kasalehda me kitail kin pwoson Sises ki atail pahn ‘idawehn oh kahlemengih’ ih. (1 Piter 2:21) Met kin pidada dah? Eri, nan sapwellime kapakap ong Koht, Sises mahsanih: “Iet ngehi, Maing Koht I patohdohn kapwaiada kupwuromwien.” (Ipru 10:7) E kesempwal en kahlemengih Sises ni ahmw pahn kapwaiada kupwuren Koht oh inoukihong Siohwa ahmw mour. Mwuri, ke anahne kasansalehda ahmw inou ni ahmw papidaiski pihl; duwehte Sises papidaiski pihl. (Luk 3:21, 22) Doadoahngki ewen kahk pwukat me inenen pwung. Wahnpoaron Pohl koasoia met “pwe limpoak en Krais me kamwakamwakid kiht.” (2 Korint 5:14, 15) Ni ahl dahieu? Eri, sang ni limpoak, ihme kahrehda Sises kin toukihda moure pwehki kitail. Met soh pahn kamwekid kitail en pwosonla ih? Ehi, met pahn kamwekid kitail en kahlemengih sapwellime mehn kahlemeng mwahu en toukihda moure ong sewese aramas teikan. Krais kin momourki wia kupwuren Koht; kitail pil anahne wia met, sohlahr mourki pein kitail.

23. (a) Irail akan me pahn ale mour pahn anahne towehla ihs? (b) Dahme irail akan anahne wia ma irail pahn iangala mwomwohdisohn Kristian?

23 Kaidehn ihte met me kitail anahne wia. Paipel mahsahnih me ni ahnsou me aramas 3,000 papidaisla nan Pendekos 33 C.E., re “towehla.” Towehla ihs? “Re kin poadidiong ale padahk sang rehn wahnpoaron ko, oh miniminiong me pwosonlahr akan,” Luk kawehwehda. (Wiewia 2:41, 42) Ehi, re kin tuhpene ong onop Paipel oh kin miniminpene nanpwungarail oh ihme kahrehda e koasoia me re kin towehla de wiahla kisehn mwomwohdisohn Kristian. Tepin Kristian akan kin kaukaule iang towehda mihding kan pwehn ale kaweid ni pali ngehn. (Ipru 10:25) Sounkadehdehn Siohwa kan nan rahnpwukat pil kin wia met, oh re kin kangoange komwi en iang towehda mihding pwukat.

24. Dahkot “mouro me uhdahn mour mehlel,” oh iaduwen oh pil iahd e pahn pweida?

24 Aramas rar kei kin kekeid nan ahl tehtik me kahluwalahng mour soutuk. Kekeid inenweite nan ahl tehtik wet anahne kitail en nannanti! (Madiu 7:13, 14) Pohl koasoia duwen met nan eh pekipek me kohsang nan eh mongiong: “Tangowei uwen omw kak nan weirentang en pwoson, oh kalowehdiong uhk mour soutuk, pwe iei mour wet me Koht ketin malipeiukohng ni omw wiadahr kadehde mwahu en pwoson mwohn sounkadehde tohto.” En kolokolte omw pwoson me inenen kesempwal ma ke men “lelohng ni mouro me uhdahn mour mehlel.” (1 Timoty 6:12, 19) “Uhdahn mour mehlel” kaidehn mour en ni ahnsouwet me kin dirkihla medek oh lokolok me kohsang dipen Adam. Ahpw mouro kin pid duwen mour nan sapwellimen Koht sampah kapw, me pahn kereniong pweida ni ahnsou me meirong tomw en Krais pahn doadoahk ong koaros me kin poakohng Siohwa Koht oh sapwellime Ohl mwurin koasoandi suwed wet pahn sohrala. Kitail koaros en pilada mour​—“mouro me uhdahn mour mehlel”​—mour soutuk nan sapwellimen Koht sampah kapw.

Iaduwen Komw Pahn Sapeng?

◻ Ihs me serpent, liho, oh “nein liho” nan Senesis 3:15?

◻ Iaduwen Sises kin pahrekiong Adam, oh dahme tomwo wia ong koaros?

◻ Dahme ke kak kaskasik me pahn kahrehong komwi en perenki mihmi nan sapwellimen Koht sampah kapw?

◻ Dahme kitail anahne wia pwehn kasalehda me kitail men kousoan nan sapwellimen Koht sampah kapw?

[Kilel nan pali 10]

Ong me pwulopwul oh me mah, Sises iei ihte ahl ong mour soutuk

[Kilel nan pali 11]

Nan sapwellimen Koht ahnsou, irail me mah kan pahn pwurehng pwulopwulla

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share