IREN ONOP 29
KOUL 87 Kohdo oh Nsenamwahula!
Esehla Kihda Kaweid Mwahu
“I pahn kaweid uhk oh panawihiuk.”—MEL. 32:8.
DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI
Kitail pahn sukuhlki ia duwen atail kak kihong meteikan kaweid mwahu me kak sewese irail.
1. Ihs me anahne kihda kaweid? Menlau kawehwehda.
KE KIN perenki kaweid meteikan? Ekei kin mengeiki wia met. Ahpw ekei kin pweiek de soansuwedki kihong meteikan kaweid. Sohte lipilipil ia atail pepehm, kitail koaros anahne kihda kaweid ekei pak. Dahme kahrehda? Pwehki Sises mahsanih me sapwellime tohnpadahk mehlel kan kin sansalkihda arail kin limpoakpene. (Sohn 13:35) Eri, ehu ahl me kitail kin kadehdehda atail limpoak iei sang ni atail kin kaweid riatail kan ni ahnsou me anahn. Nan Paipel, peneu me kohsang rehn “aramas koahiek men” kin rasehng kisakis kesempwal ehu me kin kapwatahda emen.—Lep. Pad. 25:12.
2. Dahme elder kan anahne ese wia, oh dahme kahrehda? (Pil kilang kakon “Kaweid nan Atail Mihting en nan Wihk.”)
2 Elder kan anahne ese ia duwen arail kak kihda kaweid mwahu. Siohwa oh Sises ketin idihada ohl pwukat en apwalih mwomwohdiso. (1 Pit. 5:2, 3) Ehu ahl me irail kin wia met iei sang ni arail kin kihda kaweid sang nan Paipel ni arail padahk ong mwomwohdiso. Irail pil kin kihong kitail kaweid ni ahnsou me kitail anahne. Oh irail kin sewese irail kan me kohkohsang Siohwa ren pwurodo nan mwomwohdiso. Ia duwen elder kan oh kitail koaros kak kihda kaweid mwahu?
3. (a) Ia duwen atail kak kihda kaweid mwahu? (Aiseia 9:6; pil kilang kakon “Alasang Sises ni Atail Kin Kihda Kaweid.”) (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?
3 Kitail kak sukuhlki ia duwen atail kak kihda kaweid mwahu sang ni atail onopki ia duwen ekei nan Paipel kin kihda kaweid, ahpw mehlel Sises. Sises pil mwarenki “Sounkaweid Kupwurokong.” (Wadek Aiseia 9:6.) Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene dahme kitail kak wia ni emen eh peki atail kaweid oh dahme kitail kak wia ni atail kihda kaweid ong emen me sohte peki. Kitail pil pahn koasoiapene kesempwalpen en kihda kaweid ni ahnsou me konehng oh ni ahl pwung.
NI EMEN EH PEKI ATAIL KAWEID
4-5. Ni emen eh peki atail kaweid, peidek dahieu me kitail en tepin idek rehtail? Menlau kihda ehu karasaras.
4 Ni emen eh peki atail kaweid, ia mwomwen atail pahn tepin mwekidki? Ele kitail pohlkihda eh likih kitail oh mwadangete men sewese. Ahpw kitail anahne pein idek mahs, ‘I uhdahn wehwehki mwahu duwen irairo pwehn kihda kaweid mwahu?’ Ekei pak, ahl me keieu mwahu en sewese ih iei sang ni atail en dehr kihda kaweid ahpw ndaiong en kohla rehn emen me uhdahn kak kihda kaweid mwahu me pid ireo.
5 Medewehla karasaras wet. Ia duwen ma kompoakepahmw keren men ahnekihda soumwahu laud ehu. E ndaiong uhk me e tepidahr roporopki soangen epwelpen wini kan me e kak ale. Ih eri idek rehmw soangen epwelpen wini dah me ke medewe me keieu mwahu. Mehnda ma ke mwahuki ehu epwelpen wini ko, kaidehn kowe toahkte men oh ke sohte alehdi kaiahn pwehn apwalih soangen soumwahwo. Eri, ahl me keieu mwahu iei en sewese kompoakepahmwo rapahkihda emen me alehdi kaiahn en apwalih soangen soumwahwo.
6. Dahme kahrehda kitail en pilada en awih erein ahnsou kis mwohn atail kihda kaweid?
6 Mehnda ma kitail medewe me kitail alehdi kaiahn en kihda kaweid me pid soangen ire ehu, ele kitail pilada en awih erein ahnsou kis mwohn atail sapeng aramaso me peki atail kaweid. Dahme kahrehda? Lepin Padahk 15:28 mahsanih me “aramas mwahu kin medemedewe mwohn ar pahn kin wia ar pasapeng.” Ahpw ia duwen ma kitail medewe me kitail ese pasapengpe? Mwein kitail pil men wiahdahte ahnsou en wia roporop, kapakap, oh doudouloale ireo. Eri, kitail kak uhdahn kamehlele me atail pasapengo pahrekiong sapwellimen Siohwa madamadau duwen ireo. Tehk mehn kahlemeng en soukohp Nadan.
7. Dahme ke sukuhlkihsang ahn Nadan mehn kahlemeng?
7 Nanmwarki Depit ndaiong soukohp Nadan me e men kauwada tehnpas sarawi ehu ong Siohwa. Nadan mwadangete ndaiong Depit en kauwada. Ahpw Nadan anahne peki mahs kaweid sang rehn Siohwa ong dahme E ketin kupwurki Depit en wia. Dahme kahrehda? Pwehki Siohwa sohte ketin kupwurki Depit en kauwada tehnpas sarawio. (1 Kron. 17:1-4) Duwehte met, ni emen eh peki atail kaweid, e wia elen loalokong en kin “pwand en lokaia.”—Seims 1:19.
8. Ia pil ehu kahrepe me kitail en kanahieng ni atail kihda kaweid?
8 Medewehla pil ehu kahrepe me kitail en kanahieng ni atail kihda kaweid ong emen. Kitail kakete iang pwukoahki ma atail kaweido kahrehiong emen en wiahda pilipil ehu me imwikihla kahpwal laud. Eri, e uhdahn kesempwal en medewe kanahieng mwohn atail kin kihda kaweid.
IA DUWEN ATAIL EN KIHDA KAWEID NI EMEN EH SOHTE PEKI
9. Mwohn arail kihda kaweid, dahme elder kan anahne tehk mwahu mahs? (Kalesia 6:1)
9 Ekei pak, elder kan anahne tiengla mwowe pwehn kihda kaweid ong brother de sister men me “weweid nan ahl sapwung.” (Wadek Kalesia 6:1.) Ele emen wiahda pilipil sapwung kei me kakete imwikihla dihp laud. Elder kan kin akadeiong en sewese aramaso en weweidte nan ahlo me kahluwahlahng mour soutuk. (Seims 5:19, 20) Ahpw pwe arail kaweido en kak kadoadoahk, irail anahne tehk mwahu mahs ma mehlel aramaso weweid nan ahl sapwung. Siohwa kin ketin mweidohng kitail koaros en wiahda pilipil kan me poahsoandahsang kadeikpen loalatail. (Rom 14:1-4) Ahpw ia duwen ma aramaso uhdahn wiadahr sapwung laud ehu oh elder ko pilada me re anahne tiengla mwowe oh kihda kaweid?
10-12. Dahme elder kan anahne wia ni arail kaweidih emen me sohte peki arail kaweid? Menlau kihda ehu karasaras. (Pil kilang kilel kan.)
10 E sohte mengei ong elder kan en kihda kaweid ong emen me sohte peki. Dahme kahrehda? Wahnpoaron Pohl koasoia me aramas emen kakete wiahda pilipil sapwung ehu ni eh sohte ese. Eri, mwohn elder kan ar kak kaweid aramaso, mie soahng kei me irail kak wia pwehn kamangaiong aramaso en pwungki ale kaweido.
11 Medewehla karasaras wet: Soumwet men song en padokedi werentuhke nan pwehl kekeluwak. Mwohn eh padokedi werentuhkeo, e anahne koadoahki pwehlo pwehn mwuterekla. Ih eri padokedi werentuhkeo. Mwuhr, e kin kalamwurih pwehn sewese en keirda. Duwehte met, mie soahng kei me elder men kak wia pwehn kamengeila ong brother men en ale kaweid. Karasepe, ni ahnsou me konehng, eldero kak padahkihong brothero me e kin nsenohki ih oh me mie mehkot me e men koasoiaiong. Ma sounkaweido wia aramas limpoak oh kadek men, e pahn mengeiong meteikan en ale eh kaweid.
12 Erein ara koasoipeneo, eldero pil kak pousehlahte kamwuterekih pwehlo ni eh katamankihong me koaros kin wiahda sapwung oh anahne kaweid ekei pak. (Rom 3:23) Ni meleilei oh wahu, eldero kak kasalehiong sang nan Paipel ia duwen brothero eh wiahda sapwung. Ni brothero eh esehda me e wiadahr sapwung, eldero “padokedi werentuhkeo” sang ni eh kawehwehda ni ahl mengei dahme brothero anahne wia pwehn kapwungala irairo. Mwuhr, eldero kin “kalamwurih” werentuhkeo sang ni eh kapinga brothero ni mehlel oh iangih kapakap.—Seims 5:15.
Kasalehda limpoak oh koahiek ni omw kihda kaweid ni emen eh sohte peki (Menlau kilang parakrap 10-12)
13. Ia duwen elder kan ar kak tehk mwahu me aramaso wehwehki kaweid me kohwong ih?
13 Ekei pak, dahme sounkaweido nda oh dahme aramaso me ale kaweid rong kin wekpeseng. Dahme elder kan kak wia pwe met en dehr wiawi? Ni wahu, irail kak sewese aramaso en wehwehki ire kesempwal kan sang ni arail doadoahngki peidek kan me sohte pahn kansensuwedihala aramaso. (Ekl. 12:11) Pasapengpen peidek ko pahn sewese sounkaweido en tehk mwahu ma aramaso wehwehki kaweid me kohwong ih.
KIHDA KAWEID NI AHNSOU ME KONEHNG OH NI AHL PWUNG
14. Dahme kahrehda kitail en dehr kihda kaweid ni ahnsou me kitail lingeringer?
14 Kitail koaros sohte unsek, eri ekei pak kitail kin wia de nda mehkot me kakete kansensuwedihada meteikan. (Kol. 3:13) Paipel mahsanih me ekei pak, emen kak nda de wia mehkot me kin kalingeringerihkitailda. (Ep. 4:26) Ahpw kitail en dehr kihda kaweid ni atail lingeringer. Dahme kahrehda? Pwehki “lingeringer en aramas sohte kin wahdo sapwellimen Koht pwung.” (Seims 1:20) Ma kitail kihda kaweid ni atail lingeringer, kitail kakete kahrehiong irairo en suwedla. Met sohte wehwehki me kitail en sohte douluhl kasalehiong me kalingeringerihkitaildao atail pepehm oh dahme kitail medewe. Ahpw kitail en awih lao kitail meleileidi mwohn atail koasoiong. Medewehla mehn kahlemeng mwahu en Elihu me kihong Sohp kaweid mwahu.
15. Dahme kitail sukuhlkihsang ahn Elihu mehn kahlemeng? (Pil kilang kilel.)
15 Erein rahn kei, Sohp song en kapwungala karaunlikamw kan me ienge ko ndahki ih. Elihu poakehla Sohp. Ahpw ni Sohp eh song en kadehdehda me e sohte sapwung, e nda soahng kan duwen Siohwa me sohte mehlel. Met kahrehda Elihu eh lingeringerda. Ahpw Elihu awih lao eh ahnsoun koasoi, ih eri koasoi ni aktikitik oh wahu ni eh kihda kaweid ong Sohp. (Sohp 32:2; 33:1-7) Ahn Elihu mehn kahlemeng padahkihong kitail ire mehlel kesempwal ehu: E pahn keieu mwahu en kihda kaweid ni ahnsou me konehng oh ni ahl pwung, ahpw kitail en wia met ni elen wahu oh limpoak.—Ekl. 3:1, 7.
Elihu lingeringerkihda dahme Sohp koasoia, ahpw e awih, meleileidi, oh ni wahu koasoiong Sohp (Menlau kilang parakrap 15)
POUSEHLAHTE KIHDA OH PIL ALE KAWEID
16. Dahme kitail sukuhlkihsang Melkahka 32:8?
16 Iren Paipel me iren onop wet poahsoandahsang mahsanih me ‘Siohwa pahn ketin kaweid kitail oh panawih kitail.’ (Wadek Melkahka 32:8.) Met wehwehki me e pahn pousehlahte ketin sewese kitail. E pahn ketikihda kaweid oh pil sewese kitail en kapwaiada. Kitail kak alasang sapwellime mehn kahlemeng. Ni ahnsou me kitail anahne kihda kaweid ong meteikan, kitail pil kak doulahte kangoange oh sewese irail en wiahda pilipil mwahu kan.
17. Ni elder kan ar kihda kaweid mwahu sang nan Paipel, irail kin rasehng dah? Menlau kawehwehda. (Aiseia 32:1, 2)
17 Laudsang mahs, kitail anahne kihda oh pil ale kaweid mwahu ahnsou pwukat. (2 Tim. 3:1) Elder kan me kin kihda kaweid mwahu sang nan Paipel kin “rasehng piletik kansenamwahu kan me kin tangatang nan wasa karakar.” (Wadek Aiseia 32:1, 2.) Kitail kin kalahnganki kompoakepatail kan me sohte kin pweiek en kihong kitail kaweid me kitail anahne. Arail kaweid kin rasehng “kilel me wiawihkihda kohl oh kapwatkihda silper.” (Lep. Pad. 25:11) Eri kitail koaros en pousehlahte sukuhlki ia duwen atail en kihda kaweid oh pil ale kaweid mwahu.
KOUL 109 Limpoak Laud Sang Mohngiongitail