Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w08 9/1 pp. 27-29
  • Kapehse ong Mwahnakapw oh Peinakapw kan

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Kapehse ong Mwahnakapw oh Peinakapw kan
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2008
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • Diarada Mehn Kerempwa kan
  • Sawas ong Kamwahwihala Elen Kapehse
  • Mie me Kin Uhwong nan Peneinei?
    Sawas ong Nsenamwahu en Peneinei
  • Sewese me Pwulopwul Men en Pweida
    Sawas ong Nsenamwahu en Peneinei
  • Koasoiaiong Noumw Seri kan Duwen Wia Nsenen Pwopwoud
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2010
  • Pahpa Nohno kan​—Apwalih Noumwail Seri kan
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2014
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2008
w08 9/1 pp. 27-29

Sawas Kan Ong Peneinei Pwehn Kak Ahneki Nsenamwahu

Kapehse ong Mwahnakapw oh Peinakapw kan

“Koasoakoasoiong nei pwutak kin mengei mahs ahpw met ni e sounpar 16, e apwal ong ngehi oh ei pwoud en wehwehki dahme e kin medewe. E kin men kelehpwla nan eh pere oh sohte men koasoiong kiht!”—MIRIAM, MEXICO.

“Mahs nei seri kan kin perenki rong soahng koaros me I kin nda. . . . Rahnwet, ni arail wiahla mwahnakapw oh peinakapw, irail kin lemeleme me I sohte kak wehwehkin irail.”​—SCOTT, AUSTRALIA.

MA MIE noumw mwahnakapw de peinakapw men, ke pil kak wehwehki dahme pahpa oh nohno pwukat kin koasoia. Mahs mwein kowe oh noumw seri kak koasoakoasoipene. Ahpw met kumwa solahr kak. Emen nohno nan Italy me ede Angela nda: “Ni ahnsou me nei pwutak tikitik, e kin kalapw idek rehi peidek tohto. Ahpw met ngehi me kin anahne tepida koasoi. Ma I sohte pahn wia met, se kak sohte koasoipene erein rahn kei.”

Duwehte Angela, mwein ke pil kilang me noumw seri me kin perenki koasoi mahs wiahla mwahnakapw de peinakapw men me sohla kin men koasoi. Ke kin song en koasoiong ih, ahpw e kin sapeng uhk ni mwotomwot oh sohte men kasalehda eh pepehm. Ke idek rehn noumw pwutak, “Ia iren rahnwet?” E ndahte “Mwahu.” Ke idek rehn noumw serepein, “Dahme wiawi nan sukuhl rahnwet?” E ndahte “Sohte.” Ma ke pahn nda, “ke sohte pahn koasoia dahme wiawi?” E pahn nennenlahte.

Mie mwahnakapw oh peinakapw me sohte apwaliki koasoi. Ahpw dahme re kin nda kaidehn ihme pahpa oh nohno kin men rong. Emen nohno nan Nigeria me ede Edna nda: “Nei serepein kin kalapw nda ‘Ke dehr kedirepwe ie’ ni ahnsou me I padahkihong ih en wia mehkot.” Ramón nan Mexico pil kilang soahngohte rehn nah pwutak me sounpar 16. E nda: “Se kin akamai kereniong rahn koaros. Ahnsou koaros me I kin padahkihong en wia mehkot, e kin tepida rapahki kahrepe kan en dehr wia dahme I ndaiong.”

E apwal ong pahpa de nohno men en kin kanengamah ma mwahnakapw de peinakapw emen sohte kin men koasoi. Paipel kasalehda me “nsensuwed kin pwarada ma sohte lokaia ni rir.” (Lepin Padahk 15:22, NW) Emen nohno me sohte eh pwoud nan Russia me ede Anna nda: “Ma I sohte wehwehki dahme nei pwutak kin medewe, I kin nsensuwedkihla oh mentehno weriwer.” Dahme kahrehda me pwulopwul kan oh arail pahpa oh nohno kan sohla kak koasoipene ni ahnsou me irail keieu anahne en koasoakoasoipene?

Diarada Mehn Kerempwa kan

Kapehse weksang koasoakoasoite. Sises mahsanih me “ewen aramas kin kapwadewei dahme audepen nan eh mohngiong.” (Luk 6:45) Ni atail kin kapehse ong meteikan, kitail kin sukuhl sang meteikan oh kasalehda soahng kan me pid kitail. Ahpw en kasalehda arail pepehm oh madamadau kin apwal ong mwahnakapw oh peinakapw kan. Seri men me kin perenki koasoi pil kak namenekla ni ahnsou me e wiahla mwahnakapw de peinakapw. Irail me samanih irair en me pwulopwul kan kin nda me mwahnakapw oh peinakapw kan kin pehm me aramas koaros kin tetehk dahme irail kin nda oh wia. Irail sohte kin men meteikan en kin tetehk irail, kahrehda re kin kelehpwla pwe arail pahpa oh nohno kan en dehr koasoiong irail.

Pil ehu mehn kerempwa iei mwahnakapw oh peinakapw kan kin men uhtohrda sang pahpa oh nohno. Met kin wia kisehn en noumw seri eh kekeirda. Met sohte wehwehki me noumw serio kakehr kohkohlahsang rehmw. Serio anahne omw sawas laud sang mahs. Seri kan kin tepida men uhtohrda mwohn irail laudla. Ni arail kekeirda, mwahnakapw oh peinakapw tohto kin men pein medewe soahng kan mwohn irail kasalehong meteikan arail madamadau.

Ahpw mwahnakapw oh peinakapw kan kin perenki koasoiong iengerail kan. Ih met me emen nohno nan Mexico me ede Jessica diarada. E nda: “Ni ahnsou me nei serepeino pwulopwul, e kin kalapw koasoiaiong ie eh kahpwal kan. Met e kin uhd koasoiaiong ienge kan.” Ma ih duwen met rehn noumw seri, ke dehr mwadangete medewe me e solahr men ken wia eh pahpa de nohno. Roporop kin kasalehda me mwahnakapw oh peinakapw kan kin kesempwaliki kaweid en arail pahpa oh nohno laudsang iengerail kan mendahki irail sohte kasalehda met. Iaduwen omw kak kapehse ong noumw seri?

Sawas ong Kamwahwihala Elen Kapehse

Medewe me ke tangahki sidohsa pohn ahl ehu me reirei oh inen. Ke sohte anahne kawetseli laud weromw sidohsa erein mwail tohto kei. Ahpw mwuri mie ehu wet nan ahlo. Ke anahne kawet weromw sidohsao pwehn mihmihte nan ahlo. Met kin pil duwehte ni ahnsou me noumw seri wiahla mwahnakapw de peinakapw men. Mwein omw kin koasoiong noumw seri kin pweida erein sounpar tohto kei. Met noumw seri laudlahr oh ke anahne wekidala mwomwen omw kin koasoiong ih. Idek rehmw peidek pwukat.

▪ ‘Ni ahnsou me nei pwutak de serepein men koasoi, I pil kin men koasoiong ih?’ Paipel mahsanih: “Lokaia ehu ni ahnsou me konehng duwehte apel me wiawihkihda kohl oh kapwatkihda silper.’ (Lepin Padahk 25:11, NW) Nin duwen iren Paipel wet kasalehda, ahnsou me kesempwal. Karasepe: Soumwet men sohte kak kamwadangahla de kapwandehla ahnsoun dolung. E anahne wia uwen me e kak ni ahnsoun dondol leledo. Mie ahnsou me noumw pwutak de serepein pahn men koasoi. Isaneki ahnsowo. Emen nohno me sohte eh pwoud nan Australia me ede Frances nda: “Pak tohto nei serepein kin kohdo nan ei pere nipwong oh kak koasoi erein awa ehu. I sohte men pepehd nipwong ahpw ih ahnsou me se kin koasoia soahng koaros.”

SONG WIA MET: Ma noumw seri mwomwen sohte men koasoi, iang ih wia mehkot me duwehte en kohla alu, dake sidohsa mwemweitla wasakis, mwadong, de wia doadoahk nan ihmw. Ni soangen ahnsou pwukat, e kin mengeiong mwahnakapw oh peinakapw kan en koasoi.

▪ ‘I kin wehwehki pepehm en nei serio?’ Sohp 12:11 mahsanih: “Nin duwen lowemwen eh kin perenki song nemen kisin mwenge, salengomw pil perenki rongorong ngilen mahsen kan.” Met ke anahne “song” dahme noumw pwutak de serepein kin nda laud sang mahs. Mwahnakapw oh peinakapw kan kin kalapw wia soangen lokaia pwukat, “Ke kin ahnsou koaros wiahkin ie kisin seri!” de “Ke sohte kin men rong ie!” Ke dehr akamaiki lepin lokaia “ahnsou koaros” de “sohte” ahpw song en wehwehki dahme noumw serio uhdahn men nda. Karasepe, “Ke kin ahnsou koaros wiahkin ie kisin seri” kak wehwehki “I pehm me ke sohte likih ie,” oh “Ke sohte kin men rong ie” kak wehwehki “I men ndaiong uhk ia uhdahn ei pepehm.” Song en wehwehki uhdahn pepehm en noumw serio.

SONG WIA MET: Ma noumw seri doadoahngki lokaia kehlail, song en sapeng ni ahl wet: “I wehwehki me ke nsensuwed oh I men rong dahme ke pahn nda. Ndaiong ie dahme kahrehda ke pehm me I kin wiahkin uhk duwehte kisin seri.” Eri rong kanahieng oh dehr kauwehla eh koasoi.

▪ ‘I kin kauwehla at kapehse ni ei kin idingkihong nei serio en koasoi?’ Paipel mahsanih: “Iei wahn wiewia mwahu me irail kan me kin wia doadoahk en kamwahu kin kamwerehdi ni popohl.” (Seims 3:18) Wiahda “popohl” ni omw koasoi oh wiewia pwe noumw serio en men koasoiong uhk. Taman me ke men sewese noumw serio. Ni ahnsou me kumwa pahn koasoipene, ke dehr duwehla sounkadeik men me rapahki en serio sapwung. Emen pahpa nan Korea me ede Ahn nda: “Pahpa de nohno erpit men sohte kin wia soangen koasoi me duwehte, ‘Ke mwomwen seri’ de ‘Pak depe I ndaiong uhk?’” Mwurin I nda soahng pwukat pak tohto, I diarada me nei pwutak kan kin nsensuwedkihla kaidehn mwomwen ei koasoi te ahpw pil dahme I kin nda.”

SONG WIA MET: Ma noumw serio sohte men sapeng ahmw peidek kan, song pil ehu ahl tohrohr. Karasepe, ma noumw serepein sohte men padahkihong uhk dahme wiawi ong ih ni rahno, padahkihong ih dahme wiawi ong uhk ni rahno oh kilang ma e pahn nda mehkot. Pwehn diar madamadau en noumw serio duwen mehkot, idek reh peidek kan me sohte pid duwen ih. Idek reh ia pehm en ienge kan duwen ireo. Eri mwuri idek reh soangen kaweid dah kan e pahn kihong ienge ko.

Ke kak kapehse ong me pwulopwul kan. Kamwahwihala mwomwen omw kapehse rehn noumw seri kan. Koasoiong pahpa oh nohno teikan me pweida ni arail kin kapehse rehn neirail seri kan. (Lepin Padahk 11:14) Ni omw pahn kin koasoiong noumw serepein de pwutak, “mwadang ong rong, ahpw dehr nan kapehd karuaru en lokaia oh lingeringer.” (Seims 1:19) Dehr uhdi sang omw nannanti pwehn apwalihada noumw pwutak de serepein “ni kaiahn oh madamadau en Siohwa.”—Episos 6:4, NW.

IDEK REHMW . . .

▪ Wekidekla dah kan me I diarada rehn nei serio mwurin e wiahla mwahnakapw de peinakapw?

▪ Ni ahl dah kei I kak kamwahwihala mwomwen ei koasoi?

[Koakon nan pali 29]

Sawas sang Pahpa oh Nohno kan

“Nei pwutak kin saledek en koasoi ma meteikan kin patehng kiht. Eri ni ahnsou me se kin kelehpwla, I kin pousehlahte koasoiaiong ih dahme se koasoia rehn meteikan.”​—ANGELA, ITALY.

“Se diarada me nait seri kan kin kalapw koasoiong kiht ma se pahn kapinga irail mahs oh padahkihong irail me se uhdahn poakepoake irail.”​—DONIZETE, BRAZIL.

“I koasoiong me laud kan me sukuhlikihda kaweid kan en Paipel sangete arail tikitik, oh idek rehrail ia arail pepehm ni ahnsou me irail wia mwahnakapw de peinakapw oh iaduwen arail pahpa oh nohno kin sewese irail. Met wia sawas laud.”​—DAWN, BRITAIN.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share