Iei Met Atail Sohso Sang Rehn Koht

1. Dahme Siohwa ketikihong aramas akan pwehn wia kamwahuparail?

SIOHWA ketin ieias kohkohlahte oh e ketin padahkihong kitail dahme kitail anahne wia pwe kitail en kak mour kohkohlahte. Kaweid pwukat sohte wekila. Paipel mahsanih: “Mahsen en Kaun-o kin poatopoat kohkohlahte.” (1 Pit. 1:23-25) Kitail anahne kalahnganki eh ketikihong kitail Paipelo oh kaweid kesempwal kan loale.

2. Dahme Koht ketin kupwurki kitail en esehla duwen ih?

² Siohwa ketin kupwurki kitail koaros en esehla mware. Tepin Paipel eh kasalehda mwaren Siohwa iei ahnsou me Siohwa ketin kapikada lahng oh sampah. Paipel mahsanih: “Iei met poadopoad duwen lahng oh sampah ni ahnsou me ira kapikipikda, ni rahno me Siohwa Koht ketin wiahda sampah oh nanleng.” (Sen. 2:4, NW) Ni ahl kapwuriamwei ehu, Koht ketin ntingihedi mwareo pak tohto pohn pelien takai riapalio ni ahnsou me e ketikihong Moses Kosonned Eiseko. Karasepe, keieun kosonnedo koasoia: “Ngehi Siohwa omw Koht.” (Eks. 20:1-17, NW) Tepilo kin song en kasohrehla Paipel pwe kitail en sohte kak esehla Koht oh mwareo. Ahpw Siohwa sohte ketin mweidohng met en wiawi.​—Mel. 73:28.

3. Dahme Koht pil ketin kupwurki kitail en sukuhlki sang Paipel?

³ Aramas ahneki madamadau sapwung tohto duwen Koht. Ahpw Siohwa ketin kupwurki kitail koaros en esehla dahme mehlel. Kitail kin perenki me Paipel padahkihong kitail ni sansal me mehlelo. (Wadek Melkahka 43:3, 4.) E kin mwomwen me kitail ahneki marain ahpw sampah mi nan rotorot.​—1 Sohn 1:6, 7.

MIE ATAIL SOHSO TOHROHR EHU

4, 5. Pai tohrohr dahieu me kitail alehdi nan pahr 1931?

⁴ Aramas akan me kin kousoanpene wasa teieu ele ahneki irair kan, tiahk kan, oh elen mour ehu me re kin padahkihong dih kan mwurin irail. Mepwukat kak wia sohso ehu. Nin duwen Sounkadehdehn Siohwa kan, kitail ahneki mehkot me duwehte. Siohwa ketin sewese sapwellime aramas akan ren wehwehki Paipel oh padahk mehlel duwen ih oh dahme e ketin kupwurki. E pil ketikihong kitail pai tohrohr ehu en weuwa mware.

⁵ Kitail alehda ahd wet, Sounkadehdehn Siohwa kan, nan mihting tohrohr ehu me wiawi nan Columbus, Ohio, wehin Amerika nan pahr 1931. Mesen nting pwukat “JW” kileldi ni doaropwehn prokram en mihting tohrohr wet. Emen sister nda me brother oh sister ko medewe me mesen nting riau pwukat kin wehwehki “Awihte” (Just Wait) de “Kilikilangte” (Just Watch), oh pil ekei medewe me e wehwehki “Sounkadehdehn Siohwa kan” (Jehovah’s Witnesses). Mwohn ahnsowo, se adaneki Tohnsukuhl en Paipel, ahpw koaros me iang mi wasao erein padahk tohrohr ehu wiawi nan July 26, 1931, pwungki me ren alehda ahd wet Sounkadehdehn Siohwa kan sang ahnsowo kohdo. Rahno uhdahn kaperen pwehki se alehda ahd kapw ehu me kohsang nan Paipel. (Wadek Aiseia 43:12.) Emen brother koasoia: “I sohte pahn manokehla uwen laud en ngilen aramas ako ar peren oh lopwolopw.” Nan sampah, sohte me men alehda mwar wet ahpw Koht ketin mweidohng kitail en adaneki mwar uhdahn tohrohr wet dauliher sounpar 80.

6. Ire dah kan me wia kisehn atail sohso?

⁶ Pil ehu kisehn atail sohso iei ire pwung oh kesempwal kan nan Paipel duwen sapwellimen Koht ladu kan mahs. Karasepe, e padahkihong kitail dahme wiawihong Eipraam, Aisek oh Seikop. Ele irail kin kalapw koasoiapene nan arail peneinei duwen soangen mour me Siohwa ketin kupwurki. Soangen koasoi pwukat sewese Sosep en sohte wiahda dipen kamwahl rehn ahn Podipar pwoud. (Sen. 39:7-9) Ni mwehin wahnpoaron ko, Kristian kan kin koasoiapene duwen Koht nanpwungarail. Pohl padahkihong mwomwohdiso dahme Sises ketin padahkihong ih duwen Sak en Soutik en Kauno. (1 Kor. 11:2, 23) Ire pwukat koaros mi nan Paipel pwe kitail en kak sukuhlki ia duwen atail pahn kaudokiong Koht. (Wadek Sohn 4:23, 24.) Paipel kak sewese aramas koaros. Ahpw nin duwen sapwellimen Siohwa aramas akan, kitail kin uhdahn kalahnganki.

7. Inou dahieu me wia kisehn atail sohso?

⁷ Siohwa pil kin ketin sewese sapwellime aramas akan rahnwet (Mel. 118:7). Kitail kak wadek nan neitail sawaspen Paipel kan duwen dahme e ketin wiewia pwehn ketin pere irail. Met kahrehiong kitail en sohte perki mehkot mehnda ma kitail lelohng kalokolok. Paipel inoukihda me tehtehn mahwen koaros de wiewia koaros pwehn kamedekihala kitail, sohte pahn pweida. Oh ma ekei pil song en uhwongada sapwellimen Koht aramas akan nan mwoalen kopwung kan, e pahn dierekda mwuhr me re sapwung pwehki atail wiewia pwung kohsang rehn Siohwa. Iei met kisehn atail sohso. (Ais. 54:17) Sohte mehkot Sehdan kak wia pwehn kauweikitailla kohkohlahte.

8. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet oh nan iren onop en mwuhr?

⁸ Sehdan songehr pwehn kauwehla Paipel, kauhdi aramas akan sang esehla mwaren Siohwa, oh ekihla padahk mehlel. Ahpw Sehdan sohte pweida. Nan iren onop wet oh nan iren onop en mwuhr, kitail pahn koasoia duwen (1) ia duwen Koht eh ketin tehk mwahu pwe Paipel oh padahk kan loale sohte pahn sohrala; (2) ia duwen Siohwa eh ketin tehk mwahu me aramas akan en kak esehla mware; oh (3) ia duwen Koht eh ketin tehk mwahu pwe kitail en kak esehla padahk mehlel rahnwet.

SIOHWA KETIN PERE PAIPEL OH PADAHK KAN LOALE

9-11. Ia duwen Siohwa eh ketin pere Paipel?

⁹ Mie soangen mwekid de wiewia tohto me song en kauwehla Paipel, ahpw Siohwa ketin perehla Paipel. Pelien lamalam en Kadolik songehr irehdihsang aramas akan en wadek Paipel. Nan pahr 1229, pwihn en kaunen sarawi kan nan France wiahda kosonned ehu me koasoia e sapwung aramas akan en wadek Paipel ni pein arail lokaia. Nan Spain, nan pahr 1234, kosonned ehu me duwehte met pil wiawihda. Mwuhr, nan pahr 1559, Pahpa Sarawi Paul IV (kapahmen) kapatahiong Paipel pwuhk kan me emen sohte kak wiahda de naineki ma e sohte ale mweimwei sang sarawio.

¹⁰ Mendahki aramas akan song en kauwehla Paipel, Siohwa ketin perehla. Mpen pahr 1382, John Wycliffe wiahda keieun kawehwehn Paipel ni lokaiahn wai. William Tyndale pil kawehwehdi Paipel ni lokaiahn wai. Pwehki met, e kamakamla nan pahr 1536. Re pirehiong ih ni uhr tuhke ehu oh e wer nda: “Maing Kaun, kapehdpeseng mesen nanmwarki en England.” Irail eri kemehla ih oh isikala paliwereo.

¹¹ Nan pahr 1535, Miles Coverdale pil kawehwehdi Paipel ni lokaiahn wai. Coverdale doadoahngki en Tyndale kawehwehn Paipel pwehn kawehwe ekei wasa nan nah Paipelo, oh nan ekei wasa, e doadoahngki Paipel en Latin oh nein Martin Luther Paipel ni lokaiahn Sehmen. Nan atail ahnsou, kitail naineki New World Translation of the Holy Scriptures ni lokaia tohto. Kitail perenki naineki kawehwehn Paipel wet pwehki e sansal, pwung, oh mengei en doadoahngki nan doadoahk en kalohk. Sehdan oh aramas akan sohte kak kauwehla Paipel.

SIOHWA KETIN TEHK MWAHU PWE KITAIL EN KAK ESEHLA MWARE

12. Ia duwen New World Translation eh sewese aramas akan ren esehla mwaren Siohwa?

¹² Siohwa Koht ketin tehk mwahu pwe mwareo sohte pahn kohsang nan Paipel koaros. Ahnsou me New World Translation wiawihda, brother ko kin tehk mwahu pwe ren ntingihedi mwaren Koht, Siohwa, ni wasa koaros me mwar wet ntingdi ie nan tepin pwuhk kan en Paipel. Mwar wet pwarada nan Paipel ni lokaiahn Ipru pak 6,973 oh pak 237 nan Paipel ni lokaiahn Krihk. Pwuhk wet New World Translation miehier ni lokaia daulih 116. Tohtohsang meh 178,545,862 wiawihdahr.

13. Ia duwen atail ese me aramas akan ese mwaren Koht sangete ahnsou me tepin aramas kapikipikda?

¹³ Tepin aramas ko, Adam oh Ihp, ese oh pil doadoahngki mwaren Siohwa. Noha pil doadoahngki mwar wet. E koasoia: “Kaping ong KAUN-O [“Siohwa,” NW] Koht en Sehm!” (Sen. 4:1; 9:26) Koht ketin doadoahngki pein mware ni eh kin ketin mahseniong aramas. E mahsanih: “Ngehite me KAUN-O [“Siohwa, NW] omw Koht. Sohte emen koht pahn ahneki lingan en mwarei.” Koht pil ketin mahsanih: “Ngehi KAUN-O [“Siohwa, NW], sohte pil emen Koht.” (Ais. 42:8; 45:5) Siohwa ketin tehk mwahu pwe aramas akan nan sampah pwon kak esehla mware. Ia uwen eh wia pwais kaselel ehu en doadoahngki mwaren Siohwa oh wia sapwellime Sounkadehde kan! Pwehki met, kitail kin nda: “Ni mwaren at Koht me se pahn kin linganla.”—Mel. 20:5, NW.

14. Likin Paipel, ia wasa me mwaren Koht pil pwarada?

¹⁴ Mwaren Koht sohte pwaradahte nan Paipel. Karasepe, e pwarada ni nting kan pohn lepin takai ehu (The Moabite Stone), me dierek Dhiban, mwail 13 palimese en Sehden Mehla. Pohn lepin takai wet, soai pwoat ntingdi me koasoia duwen Nanmwarki Omri en Israel, iangahki dahme Mesa, Nanmwarki en Mohap, ndahki eh mahweniong Israel. (1 Nan. 16:28; 2 Nan. 1:1; 3:4, 5) Lepin takai wet pil kasalehda mwaren Koht ni tepin mesen nting en mwaren Koht ni lokaiahn Ipru, YHWH, me adaneki Tetragrammaton. Mesen nting pwukat pil pwarada pak tohto nan diper en sah kan me dierek nan Israel (Lachish Letters).

15. Dahkot Septuagint? Dahme kahrehda aramas ako anahnehki met?

¹⁵ Tohto sang sounpar 2,000 samwalahro, Paipel ni lokaiahn Ipru kawehwehdi ong ni lokaiahn Krihk oh wiawihda nin duwen pwuhk me adaneki Septuagint. Dahme kahrehda re anahne kawehwehdi ong lokaiahn Krihk? Mehn Suhs ko senselkiher Papilon erein sounpar 70. Ahnsou me re saledekla nan pahr 537 mwohn Krais, ekei irail pilada ren mihmi Papilon. Ahpw mwurin ahnsou kei, mehn Suhs tohto keseula nan Aleksandria, Isip, wasa me aramas ako kin lokaiahki lokaiahn Krihk. Mehn Suhs pwukat anahne Paipelo ni lokaiahn Ipru en kawehwehdiong ni lokaiahn Krihk. Ekei pwuhken Krihk Septuagint ko kasalehda mwaren Koht ni lokaiahn Ipru.

16. Ia duwen pwuhken Bay Psalm Book eh doadoahngki mwaren Koht?

¹⁶ Tepin pwuhk me wiawihda nan wasa kan en Amerika, me ahnsowo mi pahn kaundahn England, iei ehu kawehwehn pwuhken Melkahka kan me kasalehda mwaren Koht. E kawehwehdi sang lokaiahn Ipru ong lokaiahn wai. E adaneki Bay Psalm Book oh e tepin wiawihda nan pahr 1640. Ehu rehn wasa kan me e doadoahngki mwaren Koht, ni mesen nting Iehovah, iei nan Melkahka 1:1, 2. Wasao koasoia me ohl mwahu men sohte kin rong me suwed kan, ahpw e kin inengieng “kosonned en Iehovah.” Pwehn kalaudehla omw esehla mwaren Koht, menlau kilang kisin pwuhk me oaralap koasoia The Divine Name That Will Endure Forever (lokaiahn wai).

SIOHWA KETIN NEKINEKID PADAHK MEHLEL PWE KITAIL EN KAK ESEHLA

17, 18. (a) Dahkot mehlel? (b) Ia ire mehlel kan me wia kisehn “mehlel en rongamwahwo”?

¹⁷ Kitail kin papah ni peren “Siohwa Koht en mehlel.” (Mel. 31:5, NW) Dahkot mehlel? Nan tepin lokaia kan me Paipel wiawihda, e kin dokedoke mehkot me mehlel, pwung oh likilik.

¹⁸ Siohwa ketin nekinekid dahme mehlel pwe kitail en kak esehla nan atail ahnsou. Oh e ketin pousehlahte sewese kitail en kalaudehla atail sukuhlki duwen padahk mehlel. (2 Sohn 1, 2) Iei met me kitail sukuhlki sang Lepin Padahk 4:18, me koasoia: “Ahl me aramas pwung kan kin weid loale rasehng dakadahn ketipin me kin maramarainla lao rahn pwarada.” Sises mahsanih nan sapwellime kapakap ong Koht: “Sapwellimomwi mahsen, iei me mehlel.” (Sohn 17:17) “Mehlel en rongamwahwo” mi nan Paipel, me iei ire mehlel koaros me kitail kamehlele nin duwen Kristian kan. (Kal. 2:14) Ia ekei ire mehlel pwukat? Iei me pid duwen mwaren Siohwa, sapwellime kaunda, meirong en Sises, kaiasada, oh Wehio. Met kitail pahn sukuhlki ia duwen Koht eh ketin pere padahk mehlel, mendahki Sehdan kin song en ekihla.

SIOHWA KETIN KAUHDI SEHDAN PWE EN DEHR EKIHLA ME MEHLELO

19, 20. Ihs Nimrod? Dahme aramas akan song en wia ahnsou me e wie kakaun?

¹⁹ Mwurin Nohliko, mie sounkesik koahiek men me ede Nimrod, “me kin uhwong Siohwa.” (Sen. 10:9, NW) Nimrod uhwong Siohwa Koht, kahrehda ni mehlel e papah Sehdan. E duwehte irail kan me mwuhr uhwongada sapwellimen Koht Ohl. Sises ketin mahsanihong irail: “Kumwail kadaudok en Tepil, pwehki iei ih samamwail, oh kumwail kin nantihong kapwaiada mehkan me samamwailo kin inengieng,” me “sohte kin miniminiong me mehlelo.”​—Sohn 8:44.

²⁰ Nimrod kaunda Papel oh kahnimw teikan nanpwungen pillap kan en Daikris oh Iupreitis. (Sen. 10:10) Ele ih me tapiada kauwada Papel oh eh wasahn douliko mpen pahr 2269 mwohn Krais. Siohwa sohte kupwurki aramas ako ren mihmihte wasa kis, ahpw soun kou Papel ko nda: “Kitail wiahda ehu kahnimw, oh ehu imwen doulik, me imwi pahn leldalahng pahnlahng, pwe kitail en ndandla oh dehr mwarahkpeseng wasa kan nin sampah.” Ahpw re sohte kanekehla imwen doulik wet pwehki Koht “ketin kapingada lokaiahn aramas koaros.” Aramas ako eri kohkohsang Papel. (Sen. 11:1-4, 8, 9) Sehdan men kauwehla kaudok mehlel oh kahrehiong aramas koaros en kaudokiong ih. Ahpw Siohwa ketin perehla kaudok mehlel, oh met, rahn koaros aramas akan me tepida kaudokiong ih kin wie tohtohla.

21, 22. (a) Dahme kahrehda kaudok mehlel sohte uhdahn lelohng keper? (b) Dahme kitail pahn sukuhlki nan onop en mwuhr?

²¹ Kaudok mehlel sohte uhdahn lelohng keper. Dahme kahrehda? Pwehki atail Sounkaweid Lapalap, Siohwa, ketin tehk mwahu pwe kitail en naineki Paipel, kitail en esehla mware, oh kitail en esehla padahk mehlelo. (Ais. 30:20, 21) Ni atail kin kaudokiong Koht ni ahl me e ketin kupwurki, kitail kin ahneki peren mehlel. Ahpw kitail anahne kanahieng pwe kitail en kamehlelehte dahme mehlel oh idawehn kaweid me kitail alehdi sang sapwellime manaman.

²² Nan iren onop en mwuhr, kitail pahn sukuhlki ia duwen ekei pelien lamalam tepida kihda padahk sapwung kan duwen Koht. Kitail pahn sukuhlki me Paipel sohte kin padahngki padahk sapwung pwukat. Oh kitail pahn kilang me Siohwa ketin kapaiakitailda ni eh ketin padahkihong kitail ire mehlel kan duwen ih. Mepwukat koaros wia sohso ehu me uhdahn tohrohr.