19 JEFTÉ Y PAIPA USHI
Shinllipacha cajpipashmi paicuna nishcata pactachirca
ISRAELITACUNACA cutinllata nalita rurashpami Jehovata adoranata saquishcarca. Chaimandami Jehová Diosca ammonitacuna paicunata más o menos 18 huatacunata llaquichichun saquirca (Juec. 10:8). Shinapash israelitacunaca arripintirishpa, paicunapa yanga dioscunata tucuchishpami Jehovata cutin sirvi callarirca. Asha tiempo jipallami ammonitacunaca israelitacunata atacangapaj Galaad llactapi tandanajurca.
Galaadmanda ancianocunaca Jefté shuti runagutaca paicunata cumbashpa guerrapi ñaupaman pushachunmi mañarca. Jeftepa taitamandalla huauquicunaca Galaadmanda importante ancianocunapurapimi cashcanga. Pundacuna paicuna Jefteta nali tratashcamandami paica chai llactamanda pacajushpa llujshina tucurca. Chashna rurashcamandaca Jefteca na resentido quidarcachu. Shujcunata ayudanatapash na saquircachu. Chaipa randica, tigramushpami paicunata ñaupaman pushangapaj dispuesto carca. Callaripica ammonitacunapa reyhuan ali canatarami mascarca. Chaipaca reypaman mensajerocunata cachashpami pai munashca llactacunahuan imamanda na quidaita ushashcata intindichirca. Shinallata Taita Dios chai llactacunata japichun, paicunapa muyundipi llactacunata mishachun israelitacunata ayudashcata Jefté aliguta yachashcatami ricuchirca. Shinapash ammonitacunapa reyca nimamanda na uyangapaj munarcachu. Macanajungapapachami munarca.
Jefteca macanajungapaj rigrijushpaca Jehová Diostaca: “Ammonita gentecunata mishachun ayudahuajpi, ammonita gentecunahuan macanajushpa, imapash na pasashpa ali tigramushpaca, ñuca huasimanda ñucata chasquingapaj llujshij personataca canmanmi cupasha Jehová Dioslla. Chai personataca rupachina ofrendatashnami canman cupasha” nishpami prometirca. Jefteca cai shimicunataca na aliguta pensarishpaimanga na nircachu. Espíritu santota chasquishca caimandami shina nirca.
Jefteca “rupachina ofrendatashnami canman cupasha” nishpaca ¿imatata ningapaj munarca? Jehová Diosca gentecunata rupachishpa shuj sacrificiotashna carachunga nimamanda na munarcachu (Deut. 18:10, 12). Shinaca Jefteca paipa huasimanda punda llujshij personata Jehovata tucui causaipi sirvichun cunamandami parlajurca. Y chai personaca talvez Siló llactapi tiashca tabernáculo huasipimi sirvina carca. Jefteca shujlla ushigutami charirca. Chaimandami pai tigrajpi paipa juyashca ushigura primero llujshijpica paipa prometishcata pactachina shinllipacha cana cashcataca alimi yacharca.
Chai jipaca Jefteca macanajungapami rirca. Na manllashpami paipa soldadocunataca macanajuiman pusharca. Jehová Diosca contracunata mishachunmi ayudarca. Contracunata mishashca jipaca ammonitacunapa 20 llactacunatapashmi tucuchirca. Chaipica “ashtacacunami huañurca”.
Jefteca cushijushcapachami huasiman tigrarca. Talvez paipa sirvijcunamanda pipash paita chasquingapaj primero llujshichunmi munashcanga. Shinapash paipa ushigumi bailashpa, panderetata tocashpa paita chasquingapaj primero llujshirca. Paita ricushpaca Jefteca paipa ropata liquishpa, ninanda llaquirishpami: “Ñuca huahualla, canda caruta cachajuimandami shungupi ninandapacha llaquirini” nirca.
Shinllipacha cajpipash Jefté y paipa ushiguca imata prometishcatami pactachina carca
Jeftepa ushiguca paipa taita prometishcamanda paipa causai ninanda cambiana cashcatami ali intindirca. Paipa tucui causaipimi Jehovataca sirvina carca. Chaimandami huahuacunatapash na chari ushana y cazaraitapash na cazarai ushana carca. Israelita huarmicunapaca chashna causanaca jatun llaquimi carca. Shinapash cai cuitsaguca na manllashpa paipa taita ama yapata llaquirichunmi: “Jehová Diosman prometishcashna ñucahuan imata rurasha nishca cashpaca pactachipailla” nirca. Jeftepa ushiguca nunca na cazarashpa huahuacunatapash na charina cashcamandami, “ñuca amigacunahuan huacangapaj asha tiempota richun saquihuai” nishpa mañarca.
Jeftepa ushiguca na manllashpami Jehovata sirvingapaj tucuita saquirca. Chaimandami israelita joven huarmigucunaca paita animangapaj cada huata chuscu punllata rin carca. Shinallata tabernáculo huasigupi Jehová Diosta sirvinaca paipaca shuj jatun bendicionmi cashcanga. Ashtahuanbash chai tiempopica Samuel huahuagupashmi chaipica causajushcanga. Jeftepa ushiguca ¿Samuelman imatapash yachachishpa Jehovata sirvishpa catichun ayudashcangacha? Chaitaca na yachapanchichu. Shinapash huahuacunata nunca na charishcamanda Samuelta chashna ayudashca cashpaca Jeftepa ushiguca ninandami cushijushcanga. Chai tiempopica huaquingunaca tabernáculo huasipi huainayashpami jatun nalitapacha ruranajurca (1 Sam. 2:22). Shina pasajujpipash Jeftepa ushigu Jehová Diosta ali sirvishpa catishcataca alimi yachapanchi. Bibliapica: “Nunca na shuj jarihuan” relaciones sexualesta charircachu ninmi.
Ashtaca tiempo jipaca apóstol Pablo shinlli feta charij jaricunamanda, huarmicunamanda parlashpaca Jeftemandapashmi parlarca (Heb. 11:32). Jeftepash, paipa ushigupash ama manllangapaca alipacha ejemplotami saquirca. Jefteca Taita Diospa llactata difindingapaca na manllashpami macanajurca. Cutin paipa ushiguca tucui shunguhuanmi paitaca apoyarca. Shinallata shinllipacha cajpipash ishcandimi Jehová Diosman prometishcataca pactachirca.
Bibliapi ima nijta liipai
¿Imatata nipanguiman?
Jefté y paipa ushica ¿imashinata na manllashcataca ricuchirca?
Ashtahuan informacionda mascapai
1. Ammonitacunaca israelitacunapa llactacunata japingapaj macanajushca jahuapash Jehová Diosta adoranatapashmi tucuchingapaj munarca. ¿Imashinata chaita yachapanchi? (it “Jefté” párr. 6). A
Dibujo A: ‘Shuj llactacunamanda dioscunata saquishpami Jehová Diosta cutin sirvi callarirca’ (Juec. 10:16).
2. Jacobpash Jehová Diosmanga shuj promesatami rurarca. Jefté paipa promesata rurashpaca ¿imashinata Jacob runaguhuan igual cashcata ricuchirca? (it “Jefté” párr. 11).
3. Jeftepaca ¿imamandata pai prometishcata pactachinaca shinllipacha carca? (w17.04 4 párr. 6).
4. Profeta Samuelca Jesús cai alpaman nara shamujpillata más o menos 1180 huatapimi nacirishcanga. Shinaca paipash, Jeftepa ushipash tabernáculo huasipica talvez chai tiempopillatami sirvishcanga. ¿Imashinata chaitaca yachapanchi? (it “Jefté” párr. 2; “Punda taitacunapa punllacunamanda, juezcunapa punllacunacaman” línea de tiempo nishcata ricupangui).
Imata yachajushcapi pensaripai
Taitamamacuna Jefteshna na manllaj cashcata ricuchinaca ¿imashinata huahuacunataca ayudan?
Huaquin israelita joven huarmigucunaca Jeftepa ushitami animarca. Shinallata ama manllashpa catichunmi ayudarca. Cristianocunaca ¿imashinata paicunapa ejemplota catita ushan? B
Foto B
¿Imashinata Jeftepa y paipa ushipa ejemplota catishpa na manllashcata ricuchita ushapangui?
Ima pasashcapi pensaripai
Cai historiaca Jehová Diosmandaca ¿imatata yachachihuan?
Cai historiaca Jehovapa voluntadhuan y Bibliapa temahuanga ¿imatata ricunata charin?
Jefté y paipa ushi causarijpica ¿imatata paicunata tapungapaj munaiman?
Ashtahuan yachajupai
Jeftepa ushipa ejemplomandaca solterocunaca ¿imatata yachajuita ushan?
Jeftepa y paipa ushipa ejemplo Jehová Diosta tucui shunguhuan sirvishpa catichun imashina ayudashcata ricupai.
“Jehová Diosca paipi crishpa feta charijcunataca alicachishpami chasquin” (w16.04 3-8)