TEMA 22
CÁNTICO 15 Jehová Diospa punda Churita alabashunchi
¿Imamandata Jesuspaca Jehovapa shutica importantepacha carca?
“Quiquinba shutimandaca ñami paicunamanga yachachipashcani. Yachachishpapash catisharami” (JUAN 17:26).
CAITAMI YACHAJUPASHUN
Cai temapica Jesus Taita Diospa shutita gentecunaman rijsichishpa imashina Jehovapa shutita santificashcata, shinallata Jehová Dios tucuita ali ruraj cashcata ricuchishcatapashmi yachajupashun.
1, 2. a) Apostolcuna nara rijpillata ¿imatallata Jesusca rurarca? b) Cai temapica ¿imatata yachajupashun?
JESUSCA huata 33pimi, jueves tuta 14 de nisandaca paipa apostolcunahuan Señor Jesuspa Cenata rurarca. Jesusca Judas ñalla traicionanata, contracuna maltratanata y huañuchinataca alimi yacharca. Micushca jipallami Jesusca paipa apostolcunataca animarca. Shinallata apostolcuna nara rijpillatami Jesusca shuj importante oracionda rurarca. Chai oracionga Juan capítulo 17pimi tiajun.
2 Chai oracionbimi huañungapaj ashalla faltajujpi Jesús ima preocupacionda charishcata y paipa causaipi ima ashtahuan importante cashcata cai temapica yachajupashun.
“ÑAMI QUIQUINBA SHUTITACA RIJSICHIPASHCANI”
3. a) Jesusca ¿imatata Jehová Diosmanga nirca? b) ¿Imamandata Jesusca “ñami quiquinba shutitaca rijsichipashcani” nirca? (Juan 17:6, 26).
3 Mañajushpaca Jesusca, Jehová Diostaca “ñami quiquinba shutitaca rijsichipashcani” nircami. Jesuspaca paipa discipulocunaman Taita Diospa shutita rijsichinaca importantepachami carca. Chaimandami ishcai viajeta nirca: “Ñami quiquinba shutitaca rijsichipashcani” nishpa (Juan 17:6, 26ta liipangui). Shinapash ¿Taita Diospa shuti Jehová cashcatallachu Jesusca yachachijurca? Na. Porque paipa discipulocunaca judiocunami carca. Judiocuna caimandaca Taita Diospa shutitaca alimi rijsirca. Shinallata, Escrituras Hebreaspica Jehová shutica casi 7 mil viajecunatami tiajurca. Chaimandami paipa discipulocunaca Jehová shutitaca ali rijsirca. Shinaca ¿imamandata Jesusca “ñami quiquinba shutitaca rijsichipashcani” nirca? Jehová Dios imashina cashcata, Jehovapa munai maijan cashcata y Jehová imacunatalla rurashcata, imacunatalla ruranata rijsichishpami Jesusca “ñami quiquinba shutitaca rijsichipashcani” nirca. Jesusllami Jehová Diostaca ali ali rijsirca. Chaimandami Jesusca Jehová Diosmandaca ashtaca cosascunata yachachita usharca.
4, 5. a) ¿Imashinata shuj personapa shutica importante tucuita ushan? Shuj ejemplomanda parlapai. b) ¿Imamandata apostolcunapaca Jehová Diospa shutica importante carca?
4 Shuj ejemplopi pensaripashunchi. Quiquinba congregacionbica David shuti anciano tiashcanman y doctor cashcaman. Paitaca tauca huatacunata rijsipashcanguiman. Shinapash carropi shuj accidenteta quiquin charijpi, David trabajajuj hospitalman apajpi y pai quiquinda atindishpa salvajpica ¿nachu paitaca ashtacata agradicipanguiman? Shinaca, chai huauquigupa shutita uyashpaca, ñana quiquinba congregacionbi anciano cashcatallachu yuyaripangui sino quiquinda salvashca doctorpa shutitami yuyaripangui.
5 Jesuspa discipulocunaca Taita Diospa shutitaca alimi rijsirca. Shinapash, Jesús yachachijpimi discipulocunapaca Jehová Diospa shutica ashtahuan importante tucurca. Jesusca imata rurashpapash, imata nishpapash paipa Taita imashina cashcatami ricuchirca. Chaimi apostolcunaca Jesús imashina yachachijta, gentecunata imashina tratajta ricushpa Jehová Diostaca ashtahuan ali rijsirca (Juan 14:9; 17:3).
‘QUIQUINBA SHUTITACA ÑUCAMANMI CUHUASHCANGUI’
6. ¿Imamandata Jesusca ‘quiquinba shutitaca ñucamanmi cuhuashcangui’ nirca? (Juan 17:11, 12).
6 Jesusca discipulocunata cuidapangui nishpami Jehová Diostaca: ‘Quiquinba shutitaca ñucamanmi cuhuashcangui. Quiquinba shutimandami paicunataca cuidapangui nipani’ nishpa mañarca (Juan 17:11, 12ta liipangui). ¿‘Quiquinba shutitaca ñucamanmi cuhuashcangui’ nishcamandachu Jesustaca Jehová shutipi rijsina capashcachi? Na. Jesusca ishcai razongunmandami ‘quiquinba shutitaca ñucamanmi cuhuashcangui’ nirca: 1) Jesusca Jehová Dios paipa shutipi parlachun cachamushcamandami chashna nirca Jesusca paipa Taitapa shutipimi shamurca y ashtaca milagrocunatami paipa Taitapa shutipi rurarca (Juan 5:43; 10:25). 2) Jesuspa shutica “Jehová Diosca salvanmi” nishca significadotami charin.
7. Jesús imamanda Jehová Diospa shutipi parlai ushashcata intindichingapaca, shuj ejemplota churapai.
7 Jesús imamanda Jehová Diospa shutipi parlai ushashcata intindingapaca cai ejemplopi pensaripashunchi. Shuj presidenteca paipa shutipi parlachunmi, shuj representanteta agllaita ushan. Chaimandami chai representanteca presidente charishca autoridadtallata charin. Shina cuendallatami Jehová Diosca Jesustaca paipa representante cachun y paipa shutipi parlachun autoridadta curca (Mat. 21:9; Luc. 13:35).
8. ¿Imamandata Jehová Diosca Jesustaca “paica ñuca shutipimi shamujun” nirca? (Éxodo 23:20, 21).
8 Jehová Diosca Jesusta utilizashpami angelcuna y gentecuna imatalla yachachun munashcata, imatalla rurachun munashcataca villarca. Chaimandami Bibliapica Jesustaca “Shimi” nin (Juan 1:1-3). Israelitacuna desiertopi cajpi paicunata cuidangapaj y maiman rinata ricuchingapaca Jehová Diosca shuj angeltami utilizarca. Chai angelca Jesusmi cashcanga. Jehová Diosca israelitacuna chai angelta cazuchunmi “paica ñuca shutipimi shamujun” nirca (Éxodo 23:20, 21ta liipangui).a Pero ¿imamandata Jehová Diosca “paica ñuca shutipimi shamujun” nirca? Jesusca Jehová Diospa shutipimi parlarca, Jehová Diospa shutitami santificarca y Jehová Dios tucuita ali rurashcatapashmi ricuchirca. Chaimandami Jehová Diosca “paica ñuca shutipimi shamujun” nirca.
“ÑUCA TAITALLA QUIQUINBA SHUTITA GENTECUNA ALABACHUN AYUDAPAYARI”
9. Jehová Diospa shuti Jesuspa importante cashcataca ¿imamandata yachapanchi?
9 Imashinami chaishuj parrafopi ricuparcanchi, Jesusca jahua cielopi cashpapashmi Jehová Diospa shuti importante cashcata ricuchirca. Cai alpapi cashpapash tucuipimi Jesusca Jehová Diospa shuti importante cashcata ricuchirca. Jesusca huañungapaj huaquin punllacunalla faltajujpimi Jehová Diostaca “ñuca Taitalla quiquinba shutita gentecuna alabachun ayudapayari” nirca. Chaimi Jehová Diosca jahua cielomanda cashna nirca: “Ñami chaitaca rurashcani y ñami gentecunaca ñuca shutita alabashca” nishpa (Juan 12:28).
10, 11. a) ¿Imashinata Jesuspash Jehová Diospa shutita alabarca? (Dibujotapash ricupangui). b) ¿Imamandata Jehová Diospa shutita santificana y pai tucuita ali rurashcata ricuchinaca importante can?
10 ¿Imashinata Jesuspash Jehová Diospa shutita alabarca? Jehová Dios imashina cashcata y pai imacunatalla rurashcata gentecunaman parlashpami Jesusca Jehová Diosta alabarca. Shinallata Jehová Diospa shutita santificashpa y pai tucuita ali rurashcata ricuchishpami Jesusca Jehová Diospa shutita alabarca. Jehová Diospa shuti importante cashcamandami Jesusca paipa discipulocunamanga cashna mañanguichi nirca: “Jahua cielopi tiajuj ñucanchi Taitalla, quiquinba shutiguca santificado cachun” nishpa (Mat. 6:9).
11 ¿Imamandata Jehová Diospa shutita santificana y pai tucuita ali rurashcata ricuchinaca importante can? Diablomi jardín de Edenbica Jehová Diosca llullami can, Adán y Evamanbash ali cosascunata cungapaca na munanllu nishpa llullarca (Gén. 3:1-5). Shina nishpaca, Jehová Dios na tucuita ali rurai ushashcata crichingapami Diabloca shina nijurca. Diablo shina llullashcamandami gentecunaca, Taita Diosca nali Taita Diosmi can nishpa yuyan. Diabloca Jobpa punllacunapipashmi llullarca. Gentecunaca interesmandallami Taita Diostaca sirvin nircami. Shinallata gentecunaca Taita Diostaca na tucui shunguhuan juyanllu, problemacunata charishpaca Taita Diosta sirvishpa catingapaca na munangachu nircami (Job 1:9-11; 2:4). Jehová Dios o Diablo ciertota nijushcata ricuchingapaca tiempomi minishtigrijurca.
Jesusca paipa discipulocunamanga Jehovapa shutita santificana importante cashcatami yachachirca. (Párrafo 10ta ricupangui).
‘ÑUCA CAUSAITAMI CUNI’
12. Jesusca ¿imata rurangapata dispuesto carca?
12 Jesusca paipa Taitataca ninandami juyarca. Chaimandami, Jehová Diospa shutita santificangapaj y Jehová Dios tucuita ali rurashcata ricuchingapaca, paipa ‘causaita cungapaj’ dispuesto carca (Juan 10:17, 18)b. Adán y Evaca perfectocuna cashpapash, Jehová Diosta na cazushpami Diablopa lado tucurca. Pero Jesusca cai alpaman shamungapami dispuesto carca. Shinallata Jehová Diosta juyaimandami tucuipi cazungapaj dispuesto carca (Heb. 4:15; 5:7-10). Jatun racu caspipi huañuna cashpapash, tucuipimi Jesusca cazurca (Heb. 12:2). Shinami Jesusca Jehová Diospa shutita y Jehová Diostapash juyashcata ricuchirca.
13. ¿Imamandata solo Jesuslla Diablo llullajushcataca ricuchita usharca? (Dibujotapash ricupangui).
13 Jesusca paipa tucui causaipimi Diablo llullajushcata ricuchirca (Juan 8:44). Solo Jesusllami Jehová Diostaca ali ali rijsirca. Diablopa llullacuna imagupillapash cierto cashca cajpica Jesusca yachanmanmi carca. Diablo llullajushcata yachashpami, Jesusca Jehová Diospa shutitaca siempre difindirca. Jehová Dios paita saquishcashnalla cajpipash, Diablopa lado tucunapa randica Jesusca huañungacamanmi Jehová Diosta cazungapaj dispuesto carca (Mat. 27:46).c
Jesusca paipa tucui causaipimi Diablo llullashcataca ricuchirca. (Párrafo 13ta ricupangui).
“QUIQUIN ÑUCAMAN IMATA MINGASHCATACA ÑAMI PACTACHIPASHCANI”
14. Tucuipi cazushcamandaca ¿imashinata Jehová Diosca Jesustaca bendiciarca?
14 Huañungapaj ña último tutapi cashpami Jesusca, Jehová Diostaca “quiquin ñucaman imata mingashcataca ñami pactachipashcani” nirca (Juan 17:4, 5). Jesusca tucuipi cazushcamanda Jehová Dios paita bendicianataca seguromi carca. Jehová Diosca ashtacatami Jesustaca bendiciarca. Chaimi Jesustaca causachirca (Hech. 2:23, 24). Shinallata shuj ashtahuan importante cargotapashmi Jesusmanga curca (Filip. 2:8, 9). Ashtaca huatacuna jipami Jesusca Taita Diospa Gobiernopi mandai callarirca. Shinapash Taita Diospa Gobiernoca ¿imatata ruragrijurca? Imata ruragrijushcata yachachunmi, Jesusca paipa discipulocunamanga cashnami mañana canguichi nirca: “Quiquinba Gobiernopash shamuchun. Quiquinba munaica jahua cielopishna cai alpapipash pactaripachun” nircami (Mat. 6:10).
15. Jesusca ¿imacunatallata ñalla ruranga?
15 Jesusca ñallami Taita Diospa contracunahuan Armagedonbi macanajunga y nalicunatapash tucuchishpami saquinga (Apoc. 16:14, 16; 19:11-16). Chai jipaca Diablotaca ‘ucu ucu utujuman’ shitashpami chaipi vichashpa saquinga. Chaimi Diabloca na imatapash ruraita ushanga. Chai “ucu ucu utujuca” shuj representacionllami can (Apoc. 20:1-3). Diablota vichashca jipami Jesusca mil huatacunata mandai callaringa. Jesús mandashpami cai alpapi tranquilo causaigu tiachun y gentecunapash perfecto cachun ayudanga. Shinallata huañushcacunatapashmi causachinga y cai alpapash shuj juyailla paraíso alpagu cachunmi ayudanga. Shinami Jehová Diospa munaica pactaringa (Apoc. 21:1-4).
16. Mil huatacunata Jesús mandashca jipaca ¿imashinata causashun?
16 Cunan punllacunapica, ñucanchi pecadocunata Jehová Dios perdonachunga Jesuspa ayudatami minishtipanchi. Pero mil huatacuna jipaca Jesuspa ayudataca ñana minishtipashunllu. Porque pecadoca ñana tiangachu y ñucanchicunapash perfectomi cashun. Shinallata Jehová Diosman quimiringapaca ni Jesuspa, ni 144 mil ungidocunapa ayudatapash ñana minishtipashunllu. Shinallata huañuipash ñana tiangachu. Huañushcacunapash causachi tucungami. Cai alpapi causajcunapash tucuillami perfecto canga (1 Cor. 15:25, 26).
17, 18. a) Mil huatacunata Jesús mandashca jipaca ¿imata pasanga? b) Mil huatacunata mandashca jipaca ¿imatata Jesusca ruranga? (1 Corintios 15:24, 28; dibujota ricupangui).
17 Mil huatacunata Jesús mandashca jipaca ¿imata pasanga? Chai tiempopica Jehová Diospa shutica santificadomi canga. Jardín de Edenbimi Diabloca, Jehová Diosca llullajunmi, gentecunataca na juyanllu, aliguta mandaitaca na ushanllu nishpa llullarca. Shinapash Jehová Diosta sirvijcunaca chai punllamandapachami Jehovapa yachachishcacuna alipacha cashcataca cutin cutin ricuchishca. Mil huatacuna tucurishca jipaca, tucuicunami Jehová Dioslla tucuita ali ruraj cashcata ricupashun. Shinallata, Jehová Dios ñucanchita ninanda juyashcataca tucuicunami ricupashun.
18 Diablo llullajushcataca tucuicunami cuenta japipashun. Mil huatacunata mandashca jipaca ¿imatata Jesusca ruranga? ¿Diablopa ejemplota catishpachu Jesusca Jehová Diospa contra tucunga? Na, Jesusca na Diabloshnachu can (1 Corintios 15:24, 28ta liipangui). Jesusca paipa Taitata juyaimandami, mil huatacunata mandashca jipaca mandana autoridadtaca paipa Taitaman tigrachinga y paipa Taitapa autoridadmanmi sujetaringa.
Mil huatacunata mandashca jipami Jesusca mandana autoridadtaca paipa Taitaman tigrachinga. (Párrafo 18ta ricupangui).
19. Cai temapica ¿imatata Jesusmandaca yachajupashcanchi?
19 Jehová Diosca paita representachun paipa shutita Jesusman cushpaca alitami rurarca. Y Jesusca Jehová Dios imashina cashcataca alimi ricuchirca. Jesuspaca paipa Taitapa shutita representanaca importantepachami carca. Chaimandami Jesusca, paipa Taitapa shutimanda huañungapaca dispuesto carca y mil huatacunata mandashca jipapash mandana autoridadta paipa Taitaman tigrachingapaca dispuestomi canga. Shinapash ¿imashinata Jesuspa ejemplotaca catita ushapanchi? Chaitaca cati temapimi yachajupashun.
CÁNTICO 16 Jesús mandajushcamandaca Jehovata alabashunchi
a Shuj angelcunapashmi Jehová Diospa shutipi huaquin mensajecunata villarca. Chaimandami Bibliapa huauquin textocunapica angelcuna parlashca cajpipash, Jehová Diosmi parlarca nin (Gén. 18:1-33). Por ejemplo, huaquin textocunapica Jehová Diosmi Moiseman Leyta curca nin. Cutin huaquin textocunapica Jehová Diosmi angelcunata utilizashpa Leyta curca nin (Lev. 27:34; Hech. 7:38, 53; Gál. 3:19; Heb. 2:2-4).
b Jesús huañushcamandami para siempre causana oportunidadta charipanchi.