23-29 DE MARZO DE 2026
CÁNTICO 18 Ñucanchita salvashcamanda Jehovata agradicishunchi
Jehová Dios Jesuspa causaita cushcata agradicingapaca ¿imatata quiquinga ruragripangui?
“Cristo ñucanchita juyashcamandami, paita cazuna obligacionda charipanchi” (2 COR. 5:14).
CAITAMI YACHAJUPASHUN
Cai temapica, Jehová Dios paipa Churi Jesuspa causaita cushcamanda imashina agradici ushashcatami yachajupashun.
1, 2. Jesús ñucanchita juyashcamandaca ¿imatata rurana capanchi? Y chaitaca ¿imamandata rurana capanchi? (2 Corintios 5:14, 15; fototapash ricupangui).
SHUJ edificio escombrocunapa ucucunamanda ñucanchita pipash salvajpica ¿imashinata sintiripanchiman? Ñucanchita salvashca personataca ninandami agradicipanchiman. Shinallata chai personataca ñucata salvashcataca nunca na cungapashachu nipanchimanmi.
2 Imashinami chaishuj temapi yachajuparcanchi, pipash ñucanchita pecadomanda, huañuimanda salvachunmi minishtiparcanchi. Jehová Dios Jesuspa causaita cushcamandami ñucanchi pecadocunamanda perdonda chasquita ushapanchi. Shinallata shamuj punllacunapi perfecto cana esperanzatapashmi charipanchi. Y Jehová Dioshuan ali amigocuna caitapashmi ushapanchi. Shinaca Jehová Dios, Jesusta ñucanchimanda huañuchun cachamushcamandami paraíso alpagupi para siempre causana oportunidadta charipanchi. Jesusca paipa causaita cushpami gentecunata ninanda juyashcata ricuchirca. Jesusca cai alpaman nara shamushpallatami gentecunataca juyarca (Prov. 8:30, 31). Apóstol Pabloca Jesuspa juyaimanda parlashpami cashna nirca: “Cristo ñucanchita juyashcamandami, paita cazuna obligacionda charipanchi” (2 Corintios 5:14, 15ta liipangui). Jesús ñucanchita juyashcamandaca ninandami agradicina capanchi. Shinallata ñucanchita salvangapaj huañushcataca nunca na cunganachu capanchi.
Edificiopa escombrocunamanda o pecadomanda salvashca personataca ninandami agradicipanchi (Párrafos 1 y 2ta ricupangui).
3. ¿Imamandata Jehová Dios paipa Churi Jesuspa causaita cushcamandaca de diferente forma agradicita ushapanchi?
3 Jehová Dios paipa Churi Jesuspa causaita cushcamandaca ¿imashinata quiquinga agradicita ushapangui? Cada uno diferente situacionbi cashcamandami Jehová Diosta agradecishcataca de diferente forma ricuchita ushapanchiman. Chaita aliguta intindingapaca, shuj ejemplopi pensaripashunchi. Quimsa personacunaca shuj llactaman rigrinajushcanman. Pero cada persona diferente llactapi cashcamandami diferente ñanda japina tucun. Shina cuendallatami, cai temapica quimsa grupo personacunamanda yachajupashun: 1) Bibliata yachajujcunamanda, 2) bautizarishca cristianocunamanda y 3) Jehová Diosmanda caruyashca huauquipanicunamanda o inactivocunamandami yachajupashun. Chai quimsandi grupo personacunaca diferente situaciongunapimi can. Diferente situaciongunapi caimandami, chai personacunaca Jehová Diosta agradecishcataca de diferente forma ricuchinga. Shinaca Jehová Dios Jesuspa causaita cushcamanda, cada grupo imashina agradici ushashcatami ricupashun.
BIBLIATA YACHAJUJCUNA
4. Bibliata yachajujcunapa shungutami Jehová Diosca ricujun nishpaca ¿imatata ningapaj munan?
4 ¿Quiquinga Bibliamanda yachajuj personachu capangui? Shina cashpaca Jehová Dios paipa amigo cachun munashcata y paipaman quimirichun munashcataca seguromi caita ushapangui (Juan 6:44; Hech. 13:48). Bibliapica “shungutaca, Mandaj Diosmi ricujun” ninmi. Jehová Diosca shungutami ricujun nishpaca ¿imatata ningapaj munan? Shina nishpaca paimanda yachajungapaj Jehová Dios quiquinba esfuerzocunata ricujushcatami ningapaj munan. Shinallata pai munashcashna causangapaj cambiocunata quiquin rurajujta ricushpa Jehová Dios cushilla sintirijtapashmi ningapaj munan (Prov. 17:3; 27:11). Jehová Dios paipa Churi Jesuspa causaita cushcamandami quiquinga Jehová Diospa amigo caita ushapangui (Rom. 5:10, 11). Jehová Dios imata rurashcataca nunca na cunganachu capangui.
5. Bibliata yachajujcunaca ¿imashinata Filipenses 3:16pi consejotaca pactachita ushan?
5 Jehová Dios paipa Churi Jesuspa causaita cushcamandaca ¿imashinata agradicita ushapangui? Chaipaca apóstol Pablo filipenses huauquipanicunaman cushca consejotami catita ushapangui. Chaipica cashnami nin: “Ña mashnata ñaupaman catinajushca cashpapash, chai ñanbillata aliguta purishpa catipashunchi” (Filip. 3:16). Cai textopi nishcashnaca, causaiman apaj ñanda purishpa catichun pipash o imapash jarcachunga na saquinachu capangui (Mat. 7:14; Luc. 9:62).
6. Imapash cambiota rurana difícil cajpica ¿imatata Bibliata yachajujcunaca ruraita ushan? (Deuteronomio 30:11-14; fototapash ricupangui).
6 Bibliamanda chairalla yachajushca temata crina difícil cajpica ¿imatata ruraita ushapangui? Chai temamandami ashtahuan investigana capangui. Shinallata chai temata ashtahuan aliguta intindingapaca, Jehová Diostapashmi ayudahuai nishpa mañaita ushapangui (Sal. 86:11). Chai cosascunata rurashpapash chai temata na aliguta intindi ushashpaca, jipaman intindingaparapashmi saquita ushapangui. Shinapash Bibliamanda yachajunataca na saquinachu capangui. Cutin, Jehová Dios na ricunayachishca cosascunata na saqui ushashpaca ¿imatata ruraita ushapangui? Jehová Dios ñucanchicuna juchayucuna cajta yaipi charijta, shinallata ñucanchi rurai ushanalla cosascunata mandajtami yarina capangui. Jehová Diospa mandashcacunata pactachitaca ushapanguimi (Deuteronomio 30:11-14ta liipangui). Jehová Diosca ayudasha nishpami prometin (Is. 41:10, 13; 1 Cor. 10:13). Shinaca Jehová Diosta cazungapaj esforzarishpami catina capangui. Na ushashachu yashpa cutin cutin yapata pensarijunapa randica, Jehová Dios quiquinmanda imacunatalla rurashcapimi pensarina capangui. Ashtahuanbachaca Jehová Dios paipa Churipa causaita cushcapimi pensarina capangui. Jehová Diosta ashtahuan juyashpaca, Jehovapa ‘mandamientocunata pactachina na yapa difícil’ cashcatami cuenta japipangui (1 Juan 5:3).a
Jehová Diosca rurai ushashca cosascunatallami mandan. Paita cazuchunga Jehová Diosca ayudangami (Párrafo 6ta ricupangui).
7. Testigo taitamamata charij jovengunaca ¿imapita pensarina can?
7 Quiquinba taitamama Testigocuna cajpi y paicuna Bibliamanda quiquinman yachachinajujpica, quiquinbashmi estudiante de la Biblia capangui. Estudiante de la Bibliapuracunamandaca quiquinmi, quiquinba taitamamapaca ashtahuan importante estudiante capangui. Shinapash jovengunaca, Biblia imata nijtami yarina capanguichi. Bibliapica: “Taita Diosmanmi quimirina capanguichi. Chaimi paipash quiquingunapamanga quimiringa” ninmi (Sant. 4:8; 1 Crón. 28:9). Shinaca Jehová Diosman quiquin primero quimirijpica, paipashmi quiquinbamanga quimiringa. Jehová Diosca quiquinba familia Testigo cashcamandallaca na quiquinmanga quimirinllu. Sino quiquinba amigo cangapaj munaimandami Jehová Diosca quiquinmanga quimirin. Quiquin paipa amigo cachunga Jehová Diosca ¿imatata rurashca? Jehová Diosca paipa Churi Jesuspa causaitami quiquinmanga cushca y chaitaca nunca na cunganachu capangui (Rom. 5:1, 2). Conmemoración nara chayajpillatami Jehová Dios y Jesús quiquinmanda imata rurashcapi pensarita ushapangui. Shinallata Jehová Diosta y Jesusta agradicishcata ricuchingapaj quiquinba causaipi imatalla rurai ushashcata, ima metacunatalla churari ushashcatapashmi pensarita ushapangui.b
BAUTIZARISHCA CRISTIANOCUNA
8. ¿Imashinata bautizarishca cristianocunaca, Jehová Dios paipa Churipa causaita cushcata agradicishcata ricuchishca?
8 Quiquin bautizarishca cashpaca ashtaca cosascunata rurashpami Jehová Dios paipa Churipa causaita cushcamandaca agradicishcata ricuchipashcangui. Por ejemplo, Jehová Diosta cushichingapaj y paipa amigo tucungapami quiquinba causaipica tauca cambiocunata rurapashcangui. Shinallata Jesús mandashcata cazushpami shujcunaman predicapashcangui y Jehová Diosmanda, Jesusmandapash yachachipashcangui. Shinallata Jehová Diostallami sirvisha nishpami, Jehová Diosmanga shuj oracionda rurapashcangui y bautizaripashcangui. Ashtahuanbash Jehová Diosta sirvimandami catiriashpapash llaquichi tucupariangui (2 Tim. 3:12). Shinapash quiquinga Jehová Diostaca tucui shunguhuanmi sirvishpa catipashcangui. Shinami Jehová Diosta juyashcata y Jehová Dios paipa Churipa causaita cushcamanda agradicishcata ricuchipashcangui (Heb. 12:2, 3).
9. Bautizarishca cristianocunaca ¿imamandata cuidadota charina capanchi?
9 Shinapash bautizarishca cristianocunaca cuidadota charinami capanchi. Porque tiempohuanga Jehová Dios paipa Churipa causaita cushcata agradicinatami talvez cungapanchiman. Éfeso llactamanda cristianocunata ima pasashcata yaripashunchi. Aguantashcamanda paicunata felicitashpapash, Jesusca paicunataca cashnami nirca: ‘Taita Diosta callaripi juyashcashnaca ñana juyanajunguichichu’ (Apoc. 2:3, 4). Jesús nishcashnaca shuj cristianoca asha ashami Jehová Diosta tucui shunguhuan adoranataca saquita ushanman. Chaimi Jehová Diostaca mañana cashcamandalla mañajunman. Reuniongunamanbash rina cashcamandallami rijunman y predicaitapash predicana cashcamandallami predicajunman. Shinaca chai cosascunataca ñana juyaimandachu rurajun. Jehová Diosta callaripi juyashcashna ñana juyajunichu yashpaca ¿imatata ruraita ushapanchi?
10. 1 Timoteo 4:13, 15pi consejotaca ¿imashinata catita ushapanchi?
10 Apóstol Pabloca Timoteomanga Jehová Diosta imashina adorajushcataca aligutami pensarina cangui y Jehová Diosta adoranapimi tucui shunguhuan ocuparina cangui nircami (1 Timoteo 4:13, 15ta liipangui). Ñucanchicunapashmi apóstol Pablopa consejotaca pactachita ushapanchi. Chaipaca Jehová Diosta tucui shunguhuan adorangapaj imata rurai ushashcapimi pensarina capanchi (Rom. 12:11). Por ejemplo, reuniongunapi ashtahuan aliguta uyangapaj y reuniongunapa ashtahuan aliguta prepararingapami esforzarita ushapanchi. Shinallata ñucanchi estudio personalmanda ashtahuan beneficiaringapaca, ñucanchilla cangapaj o imata yachajushcapi aliguta pensaringapami shuj tranquilo pushtuguta mascaita ushapanchi. Chai cosascunata rurashpaca, nina rupashpa catichun yamdata churanshnami, Jehová Dios paipa Churipa causaita cushcamanda y Jehová Dios ñucanchimanda imatalla rurashcataca ashtahuan agradicita ushapashun. Shinallata Conmemoracionba huaquin semanacuna faltajujpillatami testigo de Jehová caimanda ima bendiciongunatalla charishcapi pensarita ushapanchi. Shina pensarishpaca Jehová Dios paipa Churipa causaita cushcataca ashtahuanmi valorapashun. Porque Jehová Dios paipa Churipa causaita cushcamandami ñucanchicunaca Jehová Diospa amigo caita ushapanchi.
11, 12. Jehová Diosta tucui shunguhuan sirvina munaita ñana charishpaca ¿Jehová Diospa espíritu santota ñana charishcatachu ningapaj munan? (Fototapash ricupangui).
11 Jehová Diosta pundashna ñana tucui shunguhuan sirvijunichu yashpaca na desanimarinachu capanchi. Shinallata Jehová Diosca ñana paipa espíritu santota cushpa ayudahuajunllu yashpapash na pensanachu capanchi. Ashtahuangarin apóstol Pablo Corinto llactamanda cristianocunaman imata escribishcatami yarina capanchi. Apóstol Pabloca, “na predicangapaj munashpapash, predicanami capani. Porque chaita rurachunmi Taita Diosca ñucamanga mingahuashca” nircami (1 Cor. 9:17). Shinaca ¿imatata apóstol Pablomandaca yachajuita ushapanchi?
12 Huaquinbica apóstol Pabloca predicana munaitaca na charircachu. Shina sintirishpapash, predicashpa catingapami decidido carca. Ñucanchicunapash apóstol Pablopa ejemplota catishpami, Jehová Diospa voluntadta rurangapaj munaita na charishpapash, Jehová Diospa voluntadta rurangapaj decidido cana capanchi. Jehová Diostami ‘paipa voluntadta rurana munaita charingapaj y chaita pactachingapapash fuerzata carahuai’ nishpa mañana capanchi (Filip. 2:13). Jehová Diosman quimirichun ayudaj cosascunata rurashpa catipashunchi. Chaita rurashpaca de seguromi Jehová Diostaca ashtahuan juyai callaripashun. Shinallata paita tucui shunguhuan sirvina munaitapashmi charipashun.
Desanimado sintirishpapashmi Jehová Diosman quimirichun ayudaj cosascunata rurashpa catina capangui (Párrafos 11 y 12ta ricupangui).
13. Taita Diospi ‘tucui shunguhuan crishpa causajushcataca’ ¿imashinata yachaita ushapanchi?
13 2 Corintios 13:5pica: “Taita Diospi tucui shunguhuan crishpa causanajushcata o na tucui shunguhuan crishpa causanajushcata cuenta japingapaca, quiquingunallatami pensarina capanguichi. Quiquinguna imashina cashcataca quiquingunallatami pensarina capanguichi” ninmi. Chai consejota pactachingapaca, huaquinbi huaquinbica cai tapuicunapimi pensarina capanchi: “¿Taita Diospa Gobiernotachu ñuca causaipica en primer lugar churajuni? ¿Ñuca agllashca diversiongunahuanga Jehová Dios millanayachishca cosascunata millanayachishcatachu ricuchijuni? ¿Huauquipanicuna tranquilo, unido cachunllu ayudajuni?” (Sal. 97:10; Mat. 6:33; Efes. 4:2, 3). Conmemoración temporadapimi chai tapuicunapi pensarinaca alipacha can. Jehová Dios y Jesús ñucanchicunamanda imatalla rurashcata pensarishpaca, Jehová Diostami ashtahuan agradicingapaj munapashun. Shinallata apóstol Pablo nishcashnaca, ñucanchicunapash ñana ñucanchicunapa causashunllu, sino Cristopami causashun.c
JEHOVÁ DIOSMANDA CARUYASHCACUNA O INACTIVOCUNA
14. Huaquin cristianocunaca ¿imamandata congregacionmandaca caruyashca?
14 Huaquin cristianocunaca tauca quillacunata o ashtaca huatacunata Jehová Diosta aliguta sirvinajushpapashmi congregacionmandaca caruyashca. ¿Imamandata congregacionmandaca caruyashca? Huaquingunaca “causangapaj minishtirishca cosascunapira yapata preocuparimandami congregacionmandaca caruyashca” (Luc. 21:34). Cutin shujcunaca, shuj huauqui imatapash nishcamanda o rurashcamandami congregacionmandaca caruyashca (Sant. 3:2). Cutin shujcunaca, shuj grave pecadota rurashpapash ayudata na mascaimandami congregacionmandaca caruyashca. Ima razonmanda congregacionmanda caruyashca cashpapash, Jehová Diospaman cutin quimiringapaca ¿imatata ruraita ushapangui? Jehová Dios paipa Churipa causaita cushcamandaca ¿imata rurangapata munana capangui?
15. Jehová Diosca congregacionmanda caruyashcacunataca ¿imashinata ricun? (Ezequiel 34:11, 12, 16).
15 Congregacionmanda caruyashcacunata ricushpa Jehová Dios imashina sintirijtami pensarina capangui. Jehová Diosca paicunataca na cungashcachu. Paicunataca chingashca llamagucunatashnami Jehová Diosca mascajun. Y paicunata tarishpaca paipaman tigrachun ayudashpami paicunamanga micunaguta caranshna yachachin (Ezequiel 34:11, 12, 16ta liipangui). Jehová Diosca quiquinmandapashmi lo mismotallata rurajun. Cai temata liijushpaca Jehová Diosta juyashpa catijushcatami ricuchijupangui. Jehová Dios quiquinba ali shunguta ricushpa, paipa organizacionman apamushcataca na cunganachu capangui. Y Jehová Diosca todaviami quiquinbica ali cosascunataca ricujun. Chaimandami paipa organizacionman cutin quimirichun munan.
16. Congregacionmanda caruyashcacuna Jehová Diospaman cutin tigrangapaca ¿imatata rurana can? (Fototapash ricupangui).
16 Jehová desea que vuelva nishca folletopica cai juyailla shimicunatami nin: “Jehová Diosca cutin paipa amigo tucuchunmi ayudanga. Jehová Diosmi minishtirishca cosascunamanda ama yapata preocuparichun, pipash llaquichishcamanda ama yapata llaquirichun, shuj grave pecadota rurashcamanda shuj limpio concienciata charichunbash ayudanga. Chaimi huauquipanicunahuan cutin Jehová Diosta cushilla sirvingapaj munapangui” ninmi. Ancianocuna quiquinda ayudangapaj munashcatapashmi yarina capangui. Paicunaca ‘ninan huairamanda pacajunashnami can. Jatun acapanamanda pacajunashnami can’ (Is. 32:2). Jehová Dioshuan cutin amigo caita ushangapaca ¿ima cosascunatata ruraita ushapangui? (Is. 1:18; 1 Ped. 2:25). Por ejemplo, Salón del Reinopi tandanajuimanmi rita ushapangui. Shinallata Jehová Diospaman tigrangapami munapani nishpami shuj ancianohuan parlaita ushapangui. Chaimi anciano huauquica, Bibliamanda shuj tiempota quiquinman yachachichun pitapash talvez mascanga. Jehová Dios paipa Churipa causaita cushcata agradicingapaj ninanda esforzarijujta ricushpaca, de seguromi Jehová Diosca bendicianga.
“Jehová Dioshuan cutin amigo caita ushangapaca ¿ima cosascunatata ruraita ushapani?” nishpami pensarina capangui (Párrafo 16ta ricupangui).
¿IMATATA QUIQUINGA RURAGRIPANGUI?
17, 18. Conmemoracionba huaquin punllacuna faltajujpica ¿imatata ruraita ushapanchi?
17 Jesusca nircami, Taita Diosca ‘paipa único Churigutami cachamurca. Paipa Churipi crishcata ricuchijcunaca ama shujllapash tucuchi tucuchun, sino para siempre causachunmi paipa Churitaca cachamurca’ nircami (Juan 3:16). Jehová Diosca ñucanchicunata pecadomanda, huañuimanda salvangapami paipa Churipa causaitaca curca. Jehová Dios imata rurashcataca nunca na cunganachu capanchi (Rom. 3:23, 24; 2 Cor. 6:1). Conmemoracionba huaquin punllacuna faltajpimi, Jehová Dios y Jesús ñucanchita juyaimanda imatalla rurashcapi pensarina capanchi. Shinami Jehová Diosta y Jesustapash ashtahuan agradicina munaita charipashun.
18 Jehová Dios paipa Churipa causaita cushcata agradicingapaca ¿imatata quiquinga ruragripangui? Cada uno diferente situacionbi cashcamandami, quiquinga talvez de diferente forma agradicishcataca ricuchipangui. Pero Jehová Dios quiquinba esfuerzocunata bendicianataca seguromi caita ushapangui. Porque Jehová Diosca ‘ñana paicunapa causanajun sino, paicunamanda huañushpa causachi tucushca Cristopa causanajuj’ huauquipanicunata bendiciashcashnallatami quiquindapash bendiciapanga (2 Cor. 5:15).
CÁNTICO 14 Cai Alpata mandai callarishca Reyta alabashunchi
a Progresashpa catichunga Cushilla causapashunchi libropa cada lección tucuripi tiajuj “Caita rurapai” nishca recuadropa sugerenciacunatami catita ushapangui.
b Espiritualmente progresashpa catingapaca, diciembre de 2017 Villajun revistapi tiajuj “Jovenguna salvaringapaj esforzaripaichi” nishca temapi sugerenciacunatami ricuita ushapangui.
c Jehová Diosta agradicingapaca La Atalaya del 15 de junio de 1995 revistapimi “¿Qué lo motiva a servir a Dios?” nishca temata ricuita ushapangui.