Bocaasa

Yoonaasi daafira woꞌmunni woꞌma anfoommokkihura isi dihexxinanniho woy diammanaminoho yinammora dandiineemmo. Yihowa iso Nennewe haꞌre hakko heeꞌranno mannira yoote sokkasi duduwara hajajinosi. Yoonaasi kayinni hajajama giwe “Kaaliiqiwiinni miliqe” wolewa haꞌrara markaawe giddino. (Yon. 1:1-3) Kiꞌne ikkitinoommero, Yoonaasi hattee yoote sokka kulanno gede wirro soqqitinanni? Soqqa hoogginara dandiitinanni. Yihowa kayinni hatto assino. (Yon. 3:1, 2) Yoonaasi huucciꞌrino huuccatto ayimmasi leellishshannote. (Yon. 2:1, 2, 9) Isi Yihowa duucha hige huucciꞌrinoti dihuluullissannote; tenne yannara huucciꞌrino huuccatto, iso Yihowa uyinosi looso giwe xooqino mancho ikkinohu gede calla assine laꞌneemmokki gede kaaꞌlitannonke. Hatteentenni isi coyiꞌrinori umosi heeshshi assannoha, galatannohanna Yihowara hajajamate murciꞌrinoha ikkinota leellishanno. Yihowa Yoonaasita soꞌrosi calla dilaino; hatteentenni isi huuccattosi macciishshino, hattono masaalaancho asse soqqa diagurino. Baalanti cimeeyye amaaltara albaanni ‘macciishsha’ lowo geeshsha hasiissannote! w20.04 15 guf. 4-6

Umi xibbi diri rosaano Kiristaanu roso ammante adhitino; qoleno Maganu Qaale wodanchate kaaꞌlannonsa gede qullaawa ayyaana addaxxitino. Insa kuni rosi Qullaawa Borro aana xintaminoha ikkinota buuxidhino. (Soq. 17:11, 12; Ibi. 5:14) Magano ammantinohu mannisi mereero noo hagiirrenna baxille calla laꞌe diꞌꞌikkino; hattono Yihowara soqqantinohu mannisi ledo gamba yaa hagiirsiissannonsa daafira calla diꞌꞌikkino. Hatteentenni ammanansa xintantinohu, gara ikkitinote “Maganu egenno” aanaati. (Qol. 1:9, 10) Maganu Qaali giddo noo halaali soorramannoha diꞌꞌikkino. (Far. 119:160) Lawishshaho, ammanate rodiinke koffi assinkero woy shota ikkinokki cubbo loosiro Maganu Qaali giddo noo halaali disoorramanno. Buutote qarri iillannonke woyiteno kuni halaali disoorramanno. Konnira, Qullaawu Maxaafi rosiisannore seekkine egennanna kuni rosi halaale ikkinota buuxiꞌra hasiissannonke. Waajjishanno dambali giddo markaawe milli miliqqi yitannokki gede assanno mokkollichi gede, Qullaawu Maxaafi halaali aana xintantinoti kaajjado ammanano fonqolu iillannonke woyite kaajjine uurrineemmo gede kaaꞌlitannonke. w20.07 9 guf. 6-7

Yesuusi buurantino roduuwisira assineemmore isira assinoommohu gede asse laꞌꞌanno. (Mat. 25:34-40) Buurantinore kaaꞌlineemmoti qara doogo Yesuusi dancha duduwo dudumbammoranna manna rosaano assinammora uyinonke looso woꞌma giddonkenni loosate. (Mat. 28:19, 20) Kiristoosi roduuwi xaa yannara alame woꞌmate loonsanni heeꞌnoonniha sabbakate looso umo fushsha dandiitannohu “wolu geꞌreewi” kaaꞌlinsaro callaati. (Yoh. 10:16) Ati wolu geꞌreewi widootiro, konne looso loositto kiiro buurantinore calla ikkikkinni Yesuusano baxattota leellishshanni nootto. Yihowanna Yesuusi jaalla ikkinoommota leellisha dandiineemmoti wole doogo insa loosiissanni noo looso woxunni kaaꞌlate. (Luq. 16:9) Lawishshaho, alamete doyichora loonsanni heeꞌnoonni looso woxunni kaaꞌla dandiineemmo; roduuwu fushshitanno woxe dano iillitinonsa roduuwa kaaꞌlateno horoonsiꞌnanni. Qoleno, songote hasiisannorira woxe fushshine kaaꞌlanna kaaꞌlo hasiissannonsa roduuwi nooha ikkiro kaaꞌla dandiineemmo.—Law. 19:17. w20.04 24 guf. 12-13

Tenne masaalora kulloonni garinni aliyye moote, ‘akaakkasi Magano’ shollishino. Hiittoonni? Sooviyeti Yuniyenete gashshooti, ammaꞌno feye hunate mixiꞌrino daafira, galo ammaꞌnote dirijjitta wolqisate sharramino. Hatto assinohu hiittoonniiti? Lawishshaho, hakkawaro rosu minnara “Maganu dino” yine rosiinsanni; konne roso rosiinsanni gede hajanjoonnihu alba 1918nniti. Kuni aliyye moote, ‘qiisho agaranno magano ayirrisinohu’ hiittoonniiti? Sooviyeti Yuniyenete gashshooti, olantosinna silxaanesi kaajjishiꞌrate, kumunni kiirranniha niwukileerete massaara seekkiꞌranni lowo woxe gudino. Aliyye mooteno wodiidi mooteno, biliyoonetenni kiirranni manna gudannoha olu massaara sunu sununni duuꞌnitino! Aliyye mootenna wodiidi moote buusantinohu mitte qara mixo noonsahuraati; tini mixo ‘baote batte uurrisate.’ Hattino Buusantino Mangistubbaati.—Dan. 11:31. w20.05 6-7 guf. 16-17

Ayyaanaamittetenni qiiddinore hasa dandiitannori ayeooti? Baalunku yaano, cimeeyye, suwisaano, maatete miillanna songote halashshaano togoo roduuwa hasa dandiitanno. Ayyaanaamittetenni qiidino fiixi woy jaali noohe? Minunni mine hadhe woy gudumaaleho soqqantanni heedhe ayyaanaamittetenni qiidinohunni xaadde egennootto? Hakku rodii cimeeyye hasaawissasira hasiꞌrannoha ikkiro, heeꞌrannowa woy silkesi kiiro qooxeessisira heedhanno cimeeyyera aa dandaattota kulisi. Toomaasi yinanni cimeessi togo yiino: “Balaxe, addi addi roduuwa ayyaanaamittetenni qiiddinori noowa affinoronna teꞌee xaꞌmeemmo. Woy gambooshshe daa agurinohu affinohu nooro xaꞌmeemmo. Ayyaanaamittetenni qiiddinore towaatammora mareemmo woyite oosonsanna fiixinsa keere xaꞌmeemmo. Togoo roduuwi giddo mitu bashsho oosonsa gambooshshe adhite dagganno; qoleno alba oosonsano halashshaano ikkitinore ikkitara dandiitanno. Insano Yihowawa higganno gede kaaꞌlo hasiissannonsa.” w20.06 24 guf. 1; 25 guf. 6-7

Uullate aana noo kalaqami giddo, konni albaanni ikkinore qaagge hakko coyinni rosa dandiitannoti mannu ooso callate. Gara ikkino coye doodha, hattono hedonkenna heeshshonke biddi assiꞌra dandiineemmohu iseraati. (1 Qor. 6:9-11; Qol. 3:9, 10) Qoleno, danchanna busha badanno gede tiianke qajeelsiꞌra dandiineemmo. (Ibi. 5:14) Hattono baxille, mararronna maaro leellinsheemmo gara rosa dandiineemmo. Qoleno Yihowawiinni taashshote daafira rosa dandiineemmo. Yihowa uyinonkete qaagate dandoora galatu noonketa leellinsheemmo doogga giddo mitte, isi ninke kaaꞌlinonkenna sheshifachishinonke gara qaagatenniiti. Hatto assanke Yihowa konni kaꞌano kaaꞌlannonketa addaxxineemmo gede assitannonke. (Far. 77:12; 78:4, 7) Galatanke leellisha dandiineemmoti wole doogo, mannu assinonkeha dancha coye qaange insa galatate. Mite xiinxallaano, galatanno manni galatiweelu manninni roore hagiirraamma ikkinota buuxxino. w20.05 23 guf. 12-13

Hanni Muse Korebi Ilaalira heeꞌreenna Yihowa ayirrinyi albasiinni saꞌꞌanna lai woyite hiitto ikkinoro hendo. Qullaawa Borro Seekke Huwata yaanno maxaafi tenne daafira kulanni, “Tini Yesuusi Kiristoosi uullara daara albaanni mannu ooso laꞌino coyi baalunkunni roore maalaꞌlissannota ikkitukkinni digattino” yaanno. Hakkiinni Muse togo yitanno huuro macciishshino: “Ani Kaaliiqi [“Yihowa,” NW] maareemmohonna hanqoho muddameemmokkiho; mararaancho Maganooti; ammanamaꞌyanna bagamannokkihu baxilliꞌya batiꞌraho. Bagamannokkihu baxilliꞌya kumunni kiirranni ilamara iillanno; sao, sarxonna cubbo agureemmo.” (Ful. 33:17-23; 34:5-7) Hattee yannara Muse hasaawisinohu sokkaasincho ikkikki digatino. Muse techohu barru qummeeshshira noo hedo coyiꞌranni Yihowa suꞌma gani woyite hatti qulli yitinosiha ikkara dandaanno. Yihowa suꞌma ganneemmo woyite isi hiittoo Maganootirono heda hasiissannonke. Qoleno, akattasi lawishshaho wolqasi, hayyosi, taashshosinna baxillesi qaagate sharrammeemmo. Kurinna wole akattasi hiincanke iso lubbora ayirrinseemmo gede assitankera dandiitanno.—Far. 77:11-15. w20.06 8-9 guf. 3-4

Yesuusi rosaanosi bande anfannihu mimmitoho noonsa baxillinni ikkinota coyiꞌrino. (Yoh. 13:34, 35) Ikkollana, kaajjado ammana heedhankera hasiꞌnummoro, tennenni calla kassi yaa dihasiissannonke. Ammanankera xintu, Maganu manni mereero noo baxille calla ikka dihasiissannosi. Hatto yineemmohu mayiraati? Korkaatuno togoo ammana shiimurinni baꞌara dandiitanno. Lawishshaho, mittu songote cimeessi woy suwisaanchi woy wolu rodii cubbo loosiro Yihowara soqqama agurrammora dandiineemmo. Qoleno, mittu rodii koffi assinkero woy kaadaasincho ikke ammanneemmori halaale diꞌꞌikkino yiiro, ninkeno halaalu mininni fullammora dandiineemmo. Magano ammanoottohu isi ledo noohe aantenni ikkikkinni wolootu assitannore calla laꞌe ikkiro, ammanakki kaajjado diꞌꞌikkitino. Konnira, Maganu mine noo hagiirrenna baxille calla laꞌe ammanantenni, Yihowa daafira rosoottori halaale ikkinota buuxiꞌrate seekkite xiinxalli. Qullaawu Maxaafi Yihowa daafira halaale rosiisannota buuxiꞌra hasiissannohe.—Rom. 12:2. w20.07 8 guf. 2-3

Sokkaasine Yihowawa higa hasidhannore afate hanseemmo woyite kaaꞌlitannonketa addi addi woꞌnaalshi leellishanno. (Aju. 14:6) Ikuwadoorete gobbara heeꞌrannohu Silviyo yinanni rodii, Yihowawa higate wodaninni huucciꞌrino. Mitto barra isi huuccatto assiꞌranni heeꞌreenna, lame cimeeyye kaꞌe daggu. Hatte yannara, insa iso hagiirrunni kaaꞌla hanaffino. Ayyaanaamittetenni qiiddinori Yihowawa higganno gede kaaꞌlineemmo woyite hagiirrinke baete. Togoo roduuwa kaaꞌlate laalaatannohu Salvaadoori yinanni suwisaanchi togo yiino: “Hagiirrunni kainohunni hindiiddo qalxitannoe woyiti no. Yihowa muxxe geꞌrechosi Sheexaanu alamenni gatisinotanna anino tennera kaaꞌlamoommota hedeemmo woyite tashshi yaannoe.” Yihowa manni ledo gamba yaa aguroottoha ikkiro, xaano Yihowa baxannoheta huluullantooti. Isi higatto yee raga laꞌꞌannilla no; qoleno higittoro hagiidhe anga fane haaꞌrannohe. w20.06 29 guf. 16-18

Bayiru Rosiisaanchinke Yihowa ninke rosiisankera Qaalisi giddo batinye xagge borreessiisino. (Isa. 30:21) Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnihu dancha akatta noonsa manni lawishsha hiinca kaaꞌlitannonke. Togoo akatta noonsakki mannira iillinore xiinxallankeno qorophineemmo gede kaaꞌlitannonke. (Far. 37:37; 1 Qor. 10:11) Hanni Moote Saaoolira iillinore laꞌno. Umi qara isi dhukasi afino manchooti. Isi dhukasi afino daafira silxaane uyinisita adha waajjino. (1 Sam. 9:21; 10:20-22) Ikkollana isi gedensaanni booꞌnaleessa ikkino. Saaooli moote ikkihunni shiima yanna gedensaanni kuni bushu akati noosita leellishino. Mitte yannara isi masaalaancho Saamueeli cince agara hoogino. Saaooli giirre kakkallanni kakkalo shiqishino; isira hatto assate qoosso dinosi. Konninni kainohunni Yihowa dadillisino hattono gedensoonni mootimmasi hoogino. (1 Sam. 13:8-14) Tenne xaggenni essannonkekkiwa ea hasiissannonkekkita ronseemmo. w20.08 10 guf. 10-11

Hige Yihowa Kiristoosi widoonni labballo songote “elto” asse uyinota anfoommo. (Efe. 4:8) Aliidi Bisi, Aliidi Biso kaaꞌlitara shoommoonni roduuwi, Sinu Biiro Komite miilla, woradu aliidi laꞌꞌanno, tiokiraasete rosi mini rosiisaano, songote cimeeyyenna songote soqqamaano “elto” ikkitino labballooti. Kuri roduuwi Yihowaha muxxe geꞌreewo allaaltaranna songo towaattara qullaawu ayyaaninni shoomantinoreeti. (1 Phe. 5:2, 3) Qullaawu ayyaaninni shoomantino roduuwi songote giddo addi addi looso loossanno. Lekkanna anga hattono wole bisu kifilla, mannimma woꞌmate irko ikkitannonte gede, qullaawu ayyaaninni shoomantino roduuwino songo woꞌma kaaꞌlannore diinaggaabbe loossanno. Insa mannu jajansara dihasidhanno. Roduuwansa kiatenna jawaachishate sharrantanno. (1 Tes. 2:6-8) Uminsara roorsidhannokkire ikkadda labballo uyinonke daafira Yihowara galatu iillosi! w20.08 21 guf. 5-6

Mannaho sabbankeemmo gede kakkayisannonkehu mittu korkaati insa “qarramenna gara hawe noo” daafiraati; konnira Maganu Mangistere kulanno halaale rosa hasiissannonsa. (Mat. 9:36) Yihowa baalunku gari manni gara ikkitino egennonna gato afiꞌrara hasiꞌranno. (1 Xim. 2:4) Sabbakate loosi abbanno guma hendeemmo woyite, konne heeshsho gatisanno looso loosate kaꞌneemmo. Loosinke mannu heeshsho gatisannoho. (Rom. 10:13-15; 1 Xim. 4:16) Qoleno sabbakate loosinkera addi addi uduunni hasiisannonke. Konne uduunne ma garinni horoonsiꞌneemmorono afa hasiissannonke. Yesuusi manna woshshaandanni gara rosaanosira xawise kulinonsa. Yesuusi insa maa adhite hadhannoro, mama sabbakkannoronna mayite sabbakkannoro kulinonsa. (Mat. 10:5-7; Luq. 10:1-11) Yannankerano Yihowa dirijjite sabbakate loosinkenni dancha guma afiꞌneemmo gede kaaꞌlannonkeha, Rosiisate Horoonsiꞌneemmo Uduunne qixxeessitinonke. Qoleno kore uduunne horoonsiꞌneemmo gara ronsoommo. Afiꞌneemmo qajeelshi worbuulle ikkineemmonna loosinkenni dancha guma afiꞌneemmo gede kaaꞌlannonke.—2 Xim. 2:15. w20.09 4 guf. 6-7, 10

Soqqamaasinchu Yohaannisi halaale affanno gede kaaꞌlinonsa manni Yihowara ammaname soqqamanni noota macciishshi woyite mageeshshi geeshsha hagiidhinoro hanni hendo! Insara lowo qarri iillinonsa; soqqamaasinchu Yohaannisi ayyaanaamittete oososi ikkitinori kuri Kiristaani ammana kaajjishate lowore assino. Ninkeno oosonkenna wolu halaale kulloommonsa manni heeshshonsa Yihowara sayisse uyite isira ammanante soqqantanni noota laꞌneemmo woyite lowo geeshsha hagiidhineemmo. (3 Yoh. 3) Yihowahu qullaawu ayyaani, Yohaannisi 98 M.D. balla, sase sokka borreessanno gede kakkayisinosi. Isi tenne sokka borreessinohu, ammanamino Kiristaani Kiristoosira noonsa ammana kaajjishiꞌrannonna halaalunni heeꞌranno gede kaaꞌlateeti. Yohaannisi kaphu rosiisaano songo daaffanni nooti yaachishshinosi. (1 Yoh. 2:18, 19, 26) Kuri kaadaasine Magano anfoommo yitannoha ikkirono, hajajosi diagadhitanno. w20.07 20 guf. 1-3

Sabbankeemmo sokka ammanneemmo daafira tenne sokka dandaaminke deerrinni lowo mannira kulate quqquxammeemmo. Maganu Qaali giddo noo hexxo addaxxineemmo. (Far. 119:42; Isa. 40:8) Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni masaalo yannankera woꞌmitanna laꞌnanni heeꞌnoommo. Qoleno mannu Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsa hanafanno woyite, heeshshonsa woyyaabbino gara anfoommo. Tenne hendeemmo woyite baalunku manni Maganu Mangisteha dancha duduwo macciishsha hasiissannonsata huwanteemmo. Sabbankeemmo sokka Anna ikkinoha Yihowano ammanneemmo; isi Mangistesira Moote asse shoominoha Yesuusano ammanneemmo. Aye coyino iillinkero Yihowa woꞌmanka woyite golonkeetinna wolqankeeti. (Far. 46:1-3) Qoleno Yesuusi Yihowa uyinosi silxaane horoonsiꞌre iima heeꞌre sabbakate looso loosiisanni noota addaxxineemmo. (Mat. 28:18-20) Ammana, Yihowa assineemmore maassiꞌrannota addaxxineemmo gede kaaꞌlitannonke. w20.09 12 guf. 15-17

Meya roduuwira mitu qarri iillannonsa yannara coyiꞌramannohu hasiisannonsa woyiti heeꞌrara dandaanno. (Isa. 1:17) Lawishshaho, gashshaanna shiidhino woy minaannise fushshe haꞌrisinose rodoora alba minaannise loosannoha mito looso kaaꞌla hasiissannoha ikkara dandaanno. Mitte geercho rodoo akime coyishshiishe kaaꞌlannose manchi hasiisannoseha ikkara dandaanno. Woy Yihowa dirijjite giddo wole looso loossannote mitte suwisaancho rodoora coyiꞌramannosehu hasiisara dandaanno; korkaatuno mitu roduuwi ise wolootu suwisaano gede duucha woyite soqqansho difultanno yitara dandiitanno. Hanni Yesuusi maa assinoro laꞌno. Yesuusi meya roduuwa beebba bushiinshanni woyite insara rahe coyiꞌramanno. Lawishshaho, isi Maarta Maariyaami bushiishshu woyite Maariyaamira halame coyiꞌramino. (Luq. 10:38-42) Wole yannarano mannu Maariyaami assitinori digaraho yee bushiishise woyite xaano isera halame coyiꞌramino. (Maq. 14:3-9) Yesuusi Maariyaami hakko coye assitanno gede kakkayisinoseri maatiro afino daafira, galatinose. Wole agurina Yesuusi “Dagate konne Dancha Duduwo dudumbanniwa baala, ise qaaggora kuni assitinori kullanna heeꞌranno” yee masaalino. w20.09 24 guf. 15-16

Danchu allaalaanchi geꞌreewisi baꞌꞌara dandaannota afino. Mitte geꞌrecho hoshshatewiinni faffuro, allaalaanchu gananni beebba diassiꞌranno. Hanni Yihowa hunda mite soqqamaasinesi yannate geeshshano ikkiro isiwiinni xeertidhu woyite kaaꞌlinonsa gara laꞌno. Masaalaanchu Yoonaasi Yihowa assi yiinosire assa giwe wolewa xooqino. Ikkirono, Yihowa Yoonaasi facci asse diagurino. Yihowa danchu allaalaanchi gede Yoonaasi gatisinosi; hattono uyinosi looso loosa dandaanno wolqa oye kaaꞌlinosi. (Yon. 2:7; 3:1, 2) Gedensoonni Maganu, Yoonaasi mittu mittunku manchi heeshsho lowo geeshsha muxxe ikkitinota huwatanno gede kaaꞌlate, buqqiicho horoonsiꞌrino. (Yon. 4:10, 11) Tenne xaggenni ninke maa ronseemmo? Songote cimeeyye mittu halashshaanchi ayyaanaamittetenni qiidiro hexxo dimudhitanno. Hatteentenni halashshaanchu songotewiinni xeertiꞌranno gede assinosiri maatiro huwatate woꞌnaaltanno. Halashshaanchu Yihowawa higanno woyite, cimeeyye iso baxanna marara diagurtanno. w20.06 20-21 guf. 10-12

Sooviyeti Yuniyenete gashshooti 1991 uwihu gedensaanni, konni gashshooti hunda heedhannori batinye Maganu soqqamaano, “shiima kaaꞌlo” yaano boode yanna geeshshano ikkiro wolapho afidhino. Konninni kainohunni, insa faajjetenni sabbaka dandiitino; hattono alba Sooviyeti Yuniyenete gashshooti hunda noo gobbuwara, halashshaanote kiiro lowo kume ikkitino. Ikkollana boodu diri gedensaanni Ruusiyunna miillasi aliyye moote ikkitino. Mitte mangiste aliyye mooteeti woy wodiidi mooteeti yinannihu konni woroonni nooha sase coye assitannoha ikkirooti: (1) insa batinyu Maganu manni heeꞌranno gobbara gashshitino woy Maganu manna miiccanno; (2) Yihowaranna mannisira diinna ikkitinota leellishanno coye assitanno; (3) lamenti mootoolla kuꞌu koꞌoye roorate heewisantanno. Ruusiyunna miillasi Maganu manna gawajjitino; sabbakate loosonke agabbino, hattono lowo kume ikkanno roduuwanke daramanno gede assitanni no. Kuni assootinsa, Yihowaranna mannisira diinna ikkitinota leellishanno. Qoleno insa Alamennite Wolqaataame Mangiste yaano Angilo-Ameeriku ledo heewisantanni no. w20.05 12-13 guf. 3-4

Rosiisa manna rosaano assate ledo xaado afidhino daafira, rosiisate dandoonke woyyeessiꞌra hasiissannonke. Lowo miliyoone ikkanno manna ganyine Qullaawa Maxaafa rosiinsanni heeꞌnoommo. Maganu Qaale rosiisa banxeemmo. Konnira Maganu Qaalinni ronsoommore lowore coyiꞌra rakkannonke. Ikkollana Agarooshshu Shae woy Songonnita Qullaawu Maxaafi xiinxallo massagannohu, woy manna Qullaawa Maxaafa xiinxallisannohu, lowore coyiꞌra dihasiissannosi. Qullaawa Maxaafa xiinxallisanno manchi, afinoha Qullaawu Maxaafiha mitto mittonka qummeeshsha xawisannokki gede isonooto eemadha hasiissannosi; hatteentenni rosiisanno woyite Qullaawa Maxaafa seekke horoonsiꞌra hasiissannosi. (Yoh. 16:12) Hanni cuuamitto woyite nooheta Qullaawu Maxaafi egenno xa noohete ledo heewisiisi. Hakka waro afoottohu Qullaawu Maxaafiha xinta ikkino roso calla ikkara dandaanno. (Ibi. 6:1) Xa nooheti Qullaawu Maxaafi egenno lowo diri giddo afiꞌroottote; konnira haaru rosaanchira afoottore baala mitte higge rosiisate woꞌnaaltooti. w20.10 14-15 guf. 2-4

Yihowa Yesuusira dancha maate doorinosi. (Mat. 1:18-23; Luq. 1:26-38) Qullaawu Maxaafi giddo borreessinoonniri Maariyaami coyidhinori, ise Yihowanna Qaalesi lubbora baxxannota leellishanno. (Luq. 1:46-55) Yooseefino Yihowa biddishsha uyisi yannara assinori, isi Magano waajjannohanna Iso hagiirsiisa hasiꞌrannoha ikkinota leellishanno. (Mat. 1:24) Yihowa Yesuusira dureeyye ikkitino maate doorinokkita qaango. Yooseefinna Maariyaami Yesuusi ilamihu gedensaanni shiqishino kakkalo insa buxane ikkitinota leellishshanno. (Luq. 2:24) Insara ajayi ajeenna lamala ooso noonsa; konnira maatensara qawaaxxisannori noonsakkiha ikkara dandaanno. (Mat. 13:55, 56) Yihowa, Yesuusira mite dano iillitannosikki gede agarinosiha ikkirono, mittu qarrino iillannosikki gede kayinni diassino. (Mat. 2:13-15) Lawishshaho, Yesuusira ammanannokki fiixi noosi; insa umi qara isi Mesihicha ikkinota diammantino. (Maq. 3:21; Yoh. 7:5) Yesuusi, lossiꞌrinosi anni Yooseefi reyi woyiteno lowo geeshsha xissiisiꞌrikkinni digatino. w20.10 26-27 guf. 4-6

Qarru iillannoe woyite cince saeemmo gede kaaꞌlannoehu dino yite woy callatoommo yite hedde egennootto? Lowo manni hatto yee hedanno; Yihowati ammanantino soqqamaanono hatto yite heddino woyiti no. (1 Mot. 19:14) Atino hatto yite hedattoha ikkiro, Yihowa “Horo diagureemmohe; dicallachisheemmohe” yee qaale einota qaagi. Konnira, mittoreno beꞌe yinummokkinni “Kaaliiqi kaaꞌlaanchoꞌyaatina diwaajjeemmo” yine coyiꞌra dandiineemmo. (Ibi. 13:5, 6) Phaawuloosi tenne sokka borreessinohu Yihudaho heeꞌranno Kiristaanira 61 M.D. ballaati. Tini hedo Faarsaasinchu Faarso 118:5-7te coyiꞌrino hedo qaangeemmo gede assitannonke. Faarsaasinchu gede Phaawuloosino, Yihowa kaaꞌlaanchosi ikkinota umisi heeshshonni laino. Lawishshaho, Phaawuloosi Ibiraawootu Kiristaanira sokka borreessara lame saꞌꞌanno dirira albaanni, isi markaawetenni haꞌranna baaru aana waajjishanno dambali kaino. (Soq. 27:4, 15, 20) Yihowa hakka woyiteno ikko hakkuyira albaanni addi addi doogganni kaaꞌlinosi. w20.11 12 guf. 1-2

Xaatenni roore albi heeshshonke woyyate yine hendanni heeꞌra hayyo ikkitinokkihu mayiraati? Hatto yine hendeemmoha ikkiro, alba sainoha dancha coye calla illachinsheemmo. Hanni hundi Israeele lawishsha laꞌno. Insa Gibitsete gobbanni fultanni heedhenni, hakkawaro heeshshonsa qarraataame ikkitinota habbino. Hakkawaro ittannota dancha sagale calla heddino. Insa togo yitino: “Gibitsete heeꞌnoommo waro qulxuꞌme hidhinummokkinni hasiꞌnummo geeshsha intoommo; baaqula, waa afiꞌrinoha coommanno baaqula, daraamo shunkurta, duumo shunkurtanna tuma duumboommo.” (Kir. 11:5) Noore coyiꞌniro insa sagale ‘hidhitukkinni’ ittino? Deeꞌni. Israeelete manni hattee yannara Gibitsete gobbara borojje ikke noo daafira, lowo geeshsha qarramino. (Ful. 1:13, 14; 3:6-9) Ikkirono, insa iillinonsa qarra habbe albi qawaaxxonsa calla halchitino. Insa Yihowa assinonsaha dancha coye illachisha agurte, albi heeshshonsa illachishshino. Yihowa tennera dihagiidhino.—Kir. 11:10. w20.11 25 guf. 5-6

Mito woyite, ‘mannu heeshsho haranchonna qarru woꞌminota’ ikkitinota hendammora dandiineemmo. (Iyo. 14:1) Tini hexxo mudhineemmo gede assitannonke woyiti heeꞌrara dandaanno. Hundi yannara lowoti Yihowa soqqamaasine hexxo mudhitino woyiti no. Mitu isinni reyo nafa halchitino. (1 Mot. 19:2-4; Iyo. 3:1-3, 11; 7:15, 16) Ikkirono, addaxxitanno Magani Yihowa insa duucha hige sheshifachishinonsa hattono jawaachishinonsa. Insa xagge borreessinoonnihu ninke sheshonna roso afiꞌneemmo gedeeti. (Rom. 15:4) Hanni Yaiqoobi beetti Yooseefi xagge laꞌno. Isi shiima yanna giddo baxannosi annisiwiinni baxxe Yihowa magansiꞌrannokki Gibitsaawichi mine borojjicho ikkino. (Kal. 37:3,4 21-28; 39:1) Hakkiinni Phoxifaari galte bushiishaera woꞌnaalino yite beebbate kassassinosi. Phoxifaarino coye buuxikkinni usuru minira eessinosi; iso sansalatetenni usurroonnisi. (Kal. 39:14-20; Far. 105:17, 18) Yooseefira hexxo mudhanno gede assanno coyi iillinosi. w20.12 16-17 guf. 1-4

Yesuusi huuccatto assiꞌneemmo woyite tenne hajo balaxisiisa hasiissannonketa coyiꞌrino. Ikkina hatto yaa mayyaate? Mitto coye qullaawa assate yaa, keereensate, xalashshate, woy xuru nookkiha assate. Ikkollana mitu manni ‘Wonanni Maganu suꞌmi keeraancho, xalala woy xuru nookkiha diꞌꞌikkino?’ yee hedara dandaanno. Tenne xaꞌmora dawaro afiꞌrate suꞌmu afiꞌrino tiro huwata hasiissannonke. Suꞌmu woraqataho borreessinanni woy woshshinanni qaale calla diꞌꞌikkino. Qullaawu Maxaafi “Lowo jironni danchu suꞌmi woyyanno” yaannota qaango. (Law. 22:1; Ros. 7:1) Suꞌmu lowore afiꞌrino yineemmohu mayiraati? Korkaatuno suꞌmu, mannu hakko manchi daafira mayyee hedannorono xawisanno. Konnira mittu manchi suꞌma borreessinanni woy hakko suꞌma woshshinanni gari hakkeeshsha didhiwanno; roore hasiissannoti wolootu hakko manchi suꞌma macciishshitanno woyite heddannoreeti. Mannu Yihowa daafira kapho coyiꞌranno woyite, iso bushiishanni no. Tini qolte suꞌmasi hunate. w20.06 3 guf. 5-7

Qarranke calla hendeemmoha ikkiro quwa saꞌne yaandammora dandiineemmo. Lawishshaho, ‘Hasiisannonkerira gari woxella hoongummo?’ woy ‘Xissamme looso loosalla hoongummo?’ woy ‘Isinni loosunni fushshinella hunninke?’ yine yaandeemmoha ikkara dandaanno. Maganu seera diinge isira ammanammummokkinni ganteemmo yineno yaandeemmoha ikkara dandaanno. Muli yannara Sheexaanu isi gashshanno alamera noo manni Maganu manna sianno gede assanno; ‘Hakka woyite hiitto ikkineemmo?’ yine yaandeemmoha ikkara dandaanno. ‘Kuri coyi daafira yaada soꞌroteni?’ yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Yesuusi harunsaanosi “Yaaddinoonte” yiinota anfoommo. (Mat. 6:25) Isi hatto yiinonkehu mittu coyi daafirano yaada dihasiissannoꞌne yaateetini? Hatto yaate diꞌꞌikkino. Hundi waro heedhinoti mite ammanantinoti Yihowa soqqamaasine yaaddino woyiti no; ikkirono insa Yihowa hagiirsiissino. (1 Mot. 19:4) Yesuusi heeshshote hasiisanno coyi daafira yaada, Maganoho soqqamate ataawe ikkitanke geeshsha wodha hasiissannonkekkita kule jawaachishanni noonke. w21.01 3 guf. 4-5

Minaanni galtesinna oososi amaxxanno gari Yihowanna Yesuusi albaanni xaꞌmamanno gede assannosi. (1 Phe. 3:7) Yihowa kalqete alamera noo maatera umo ikkino daafira, oososi ma garinni heeꞌra hasiissannonsaro seera fushshatenna konne seera harunsinanni gede assate silxaane noosi. (Isa. 33:22) Yesuusino Kiristaanu songora umo ikkino daafira, seera fushshatenna harunsinanni gede assate silxaane noosi. (Gal. 6:2; Qol. 1:18-20) Kiristaancho ikkinohu maatete umi Yihowanna Yesuusinte gede maatesira mitto coye murate silxaane noosi. (Rom. 7:2; Efe. 6:4) Ikkirono, silxaanesi bikku noote. Lawishshaho, fushshanno biddishshi Qullaawu Maxaafihu xintu seeri ledo sumuu yaannoha ikka hasiissannosi. (Law. 3:5, 6) Qoleno maatete umo ikkino manchi maatesi miilla ikkitinokkirira biddishsha fushshate silxaane dinosi. (Rom. 14:4) Oososi umonsa dandiite mininni fultanno woyiteno iso ayirrissannoha ikkirono, xaate isi insara umo diꞌꞌikkino.—Mat. 19:5. w21.02 2-3 guf. 3-5

Maatete umi maatesi baxannota leellishanno doogga giddo mitte insara maalaamittetenni hasiisannore shiqishate. Ikkirono isi maalaamittete coyi maatesita ayyaanaamittete hasatto wonshannokkita dea dihasiissannosi. (Mat. 5:3) Yesuusi qarru haqqi aana sutame heeꞌre nafa Maariyaami hasiisannosere afidhara hasiꞌrino. Isi hakka woyite buuto qarrame nooha ikkirono, soqqamaasinchu Yohaannisi Maariyaami towaatanno gede xaaꞌmino. (Yoh. 19:26, 27) Maatete umo ikkinohu mittu rodiira lowo loosi noosiha ikkara dandaanno. Isi Yihowa ayirranno gede loososi diinaggaawe loosa hasiissannosi. (Efe. 6:5, 6; Tit. 2:9, 10) Songote giddono loosu noosiha, lawishshaho, roduuwa towaatannoha woy diinaggaawe sabbakannoha ikkara dandaanno. Qoleno minaamasinna oososi ledo Qullaawa Maxaafa ganye xiinxalla hasiissannosi. Insa maalaamittetenna ayyaanaamittete keeraanchimmansa baꞌannokki gede sharramanno daafira lowo geeshsha galattannosi.—Efe. 5:28, 29; 6:4. w21.01 12 guf. 15, 17

Maganu Qaali mitte qarooyye minaama daafira kulanni, ise mini looso loosiissannota, baatto hidhitannotanna towaattannota hattono daddaꞌlitannota xawisanno. (Law. 31:15, 16, 18) Ise coyiꞌrate qoosso noosekki gedee borojjicho diꞌꞌikkitino. Hatteentenni minaannise ammanannose hattono coyidhannore macciishshanno. (Law. 31:11, 26) Minaanni minaamasi konni garinni ayirrisannoha ikkiro, isira maahoyye yee gala hagiirsiissannose. Yesuusi lowore loosinoha ikkirono, Yihowate umimmate silxaanera maahoyye yee gala woffi assitannosihu gede asse dihedino. (1 Qor. 15:28; Fil. 2:5, 6) Hatteente gede, Yesuusi lawishsha harunsitannoti qarooyye minaama minaannisera maahoyye yee gala woffi assitannosehu gede assite diheddanno. Ise minaannase irkissanno; hatto assitannohu iso baxxanno daafira calla ikkikkinni, roorenkanni Yihowa baxxannonna ayirrissanno daafiraati. Ikkollana, minaannisera maahoyye yite galtannoti Kiristaancho minaama, minaannise Qullaawu Maxaafihu xintu seeri ledo sumuu yaannokkire assi yiisero diassitanno. w21.02 11 guf. 14-15; 12 guf. 19

Yihowa soqqamaano iso baxansa dartu iillannonsa woyite dandiite saꞌanno gede kaaꞌlitannonsa. Lawishshaho, Ayihudennihu wolqaataamu aliidi yoo mini soqqamaasine sabbaka agurtanno gede hajajinsata, insa Magano baxxanno daafira “Mannaho hajajamantenni Maganoho hajajama hasiissannonke” yitino. (Soq. 5:29; 1 Yoh. 5:3) Xaa yannarano batinye Maganu soqqamaano iso lubbora baxansa kaajjadunna wolqaataamu gashshooti miicannonsata dandiite heedhanno gede kaaꞌlitannonsa. Alame gibbannonke woyite hexxo mudhantenni hagiidhineemmo. (Soq. 5:41; Rom. 5:4, 5) Mininke manni giwannonke woyite tini roore qarra ikkitankera dandiitanno. Yihowa daafira rosa hananfeemmo woyite mininke manni giddonni mitoho soꞌnoommoha lawansara dandaanno. Wolootaho kayinni wodana fayyinoommokkiha lawansara dandaanno. (Maarqoosi 3:21 ledo heewisiisi.) Insa beebba assidhankera dandiitanno. Tini haaro coye diꞌꞌikkitannonke. Yesuusi “Mannaho umisi mini manni diina ikkanno” yiino.—Mat. 10:36. w21.03 21 guf. 6-7

Qullaawa Maxaafa xiinxallissanno roduuwi ledonsa xiinxallisate koyissannohe yannara Rosiisaanchunna rosaanchu hasaabbanno woyite seekkite macciishshi. Dancha gede kaaꞌla dandaattohu hatto assittoro callaati. Coyiꞌrattora albaanni seekkite heda hasiissannoheti egennantinote. Lawishshaho, lowore coyiꞌra, rosiisaanchu coyiꞌranni heeꞌreenna mereero ea woy wole birxicho kayisse hasaawa dihasiissannohe. Ikkollana haranchore coyidhe, lawishsha horoonsidhe, woy xaꞌmo xaꞌmite rosaanchoho rosannori xawe leellannosi gede kaaꞌla dandaatto. Mito woyite rosiisaanchu coyiꞌrinori aana ledattori hoogara dandaanno. Kayinni rosaancho naadittoronna ayyaanaamittetenni lophate assannorira galatittosiro tini lowo geeshsha kaaꞌlitannosi. Hasiisannoha ikkiro, rosaanchoho halaale macciishshootto gara, qarra ikkinohere qeelte saootto gara woy Yihowa kaaꞌlinohe gara haransite kula dandaatto. (Far. 78:4, 7) Togoo woꞌnaalshi rosaancho kaaꞌlasira dandaanno. Kuni woꞌnaalshi ammanasi jawaattanno gede woy ayyaanaamittetenni lophe cuuamanno gede kaaꞌlasira dandaanno. w21.03 10 guf. 9-10

Soqqanshonkenni dancha guma afiꞌneemmo woyite ayirrinyu hasiisannohu ayeraati? Phaawuloosi Qorontoosi songora sokka borreessi woyite tenne xaꞌmora dawaro qolino; isi togo yiino: “Ani kaasummo; Aphiloosi waa hayikkisi. Lossinohu kayinni Maganoho. Kunnira, loosoho umo ikkinohu, kaansoonnire lossi Maganooti.” (1 Qor. 3:6, 7) Ninkeno Phaawuloosi gede, soqqanshonkenni dancha guma afiꞌneemmo yanna baalantera Yihowa galata hasiissannonke. Yihowa, Yesuusinna sokkaasinete ‘ledo mitteenni loosate’ qoosso naandeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? (2 Qor. 6:1) Mannaho dancha duduwo kulleemmo faro diinaggaambe hasiꞌratenniiti. Halaalu wixa wixe agura calla ikkikkinni, waa hayikkisa hasiissannonke. Mittu manchira hasatto noosita anfummoro, faana ganne hasaawinse Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafanno gede assate woꞌnaalleemmo. Hakku manchi hedosinna laosi biddi assiꞌranno gede Yihowa kaaꞌlannasi laꞌneemmo woyite tashshi yaannonke! w20.05 30 guf. 14, 16-18