Dhukansa Gudisse Horoonsidhanno Gede Kaaꞌlensa

1, 2. Yihowa uullate aana noo soqqamaanosi ma garinni laꞌꞌanno?

ANNUWUNNA amuuwu qaaqquullinsa godoꞌlanna laꞌanno wote, kalaqamunni adhite ilantino dandoonsa dhagge ikkitannonsa. Atino tenne laoottoha ikkara dandaanno. Mittu qaaqqi kalaqamunni ariita woy chaachaara ikkara dandaanno; rodiisi woy rodoosi kayinni mini giddo godoꞌle woy misile kayisa lawinore baxxannota ikkitara dandiitanno. Ikkollana, annuwunna amuuwu oosonsa dandoo addi addita ikkiturono, hattee lossidhanno gede kaaꞌla baxxanno.

² Yihowano uullate aana noo oososi hixamanye laꞌꞌanno. Isi yannankera noo soqqamaanosi “daga baalante giddonni dooramino uduunni” gede asse laꞌꞌanno. (Hag. 2:7) Insa roorenka muxxe assitannonsati ammanansaatinna Yihowara ammanantinore ikkansaati. Ikkollana xaa yannara ammanate roduuwinke mereero addi addi dandoo noonsa roduuwi noota huwatoottoha ikkara dandaanno. Mitu roduuwi mannu albaanni nigiggire shiqishate fullakkinore ikkitara dandiitanno; wolootu kayinni looso qineessate worbootaho. Batinyu meya roduuwi baara widi qaale rose soqqanshote yannara horoonsiꞌrate qarooyyereeti; wolootu qolte roduuwa dancha gede jawaachisha woy xiwantinore kaajja gede towaata dandiitanno. (Rom. 16:1, 12) Kuri baalunku roduuwi ledo songote giddo mitteenni heeꞌranke kaffi assine laꞌneemmote!

3. Konni birxichira hiittee xaꞌmuwara dawaro afiꞌneemmo?

³ Ikkollana, mitu Kiristaanira hakko iso wedellu roduuwiranna haarote cuuamino roduuwira songote giddo noonsa qeechi leella hoogansara dandaanno. Insa noonsa dhuka gudisse horoonsidhanno gede kaaꞌla dandiineemmohu hiittoonniiti? Insa Yihowa laꞌꞌanno garinni, dancha akatansa hixamanyine laꞌꞌa hasiissannonkehu mayiraati?

YIHOWA SOQQAMAANOSITA DANCHA AKATTA LAꞌꞌANNO

4, 5. Mesaafinti 6:11-16 noo xagge, Yihowa soqqamaanosi dhuka laꞌꞌannota leellishshannohu hiittoonniiti?

⁴ Batinye Qullaawu Maxaafi xagge, Yihowa soqqamaanosita dancha akatta calla ikkikkinni noonsa dhukano laꞌꞌannota leellishshanno. Lawishshaho, Geediooni Maganu daga Miidiyaami gosa gadadissannonsa gadadi giddonni fushshara doorami yannara, sokkaanchu iso “Wolqaataamo olamaancho, Yihowa ate ledo no” yiisi wote dhagge ikkinosiha ikkara dandaanno. Hatte yannara Geediooni isonooto ‘wolqaataamu’ gede asse hedannoha diꞌꞌikkino. Isi Maganu manna gatisa dandeemmo yee hedannokkita coyiꞌrino. Ikkirono, Yihowa Geediooni dhuku noosiha ikkinotanna mannasi gatisate iso horoonsiꞌra dandaannota huwatino.—Mes. 6:11-16.

⁵ Yihowa Geedioonita dandoosi laino daafira Isiraeele gatisanno gede doorino. Umihunni, Yihowa sokkaanchi Geediooni noosi hirre baalantenni sinde gaꞌnanna laino. Kayinni sokkaanchu huwatinori wolurino no. Biꞌree yannara gaware, diilallo gumanna galawa badate kaaꞌlitannonsa gede gide gaꞌnitannohu gobba xawohooti. Geediooni kayinni afiꞌrinota shiima sinde Miidiyaami daga affannokki gede woyine kandanni bayicho maaxe gaꞌnino. Hatto assasi busullete! Yihowa illera Geediooni qorophe loosannoha calla ikkikkinni xiinxalla manchooti. Ee, Yihowa isi dhuka laino hattono ledosi loosanno gede assino.

6, 7. (a) Yihowa masaalaancho Amootsi laino gari mitu Isiraeelete manni laino garinni baxxannohu hiittoonniiti? (b) Amootsi afinori nookki mancho ikkinokkita leellishannohu maati?

⁶ Qoleno, masaalaanchu Amootsi xagge lowo manni iso naadannokkiha woy gariho yee hedannokkiha ikkirono, Yihowa dhukasi hixamanye lainota leellishshanno. Amootsi geꞌreewo allaalannoha ikkinotanna hakkawaro buxanete sagale ikkitinota odahete gumma xinqannoha ikkinota coyiꞌrino. Yihowa Amootsi kaphu maganna magaꞌnitannote tonne Isiraeelete gaꞌrera cubbonsa kulara doori yannara, mitu Isiraeelete manni Yihowa tidhinokki mancho doorino yee hedinoha ikkara dandaanno.—Amootsi 7:14 nabbawi.a

⁷ Amootsi heeꞌrannohu gaxareteeti; ikkollana addi addi budirenna yannasira noo gashshaano daafira egenno noosihura afibbeelo diꞌꞌikkino. Qoleno, Isiraeelete daga noo gara seekke afino; hattono isi heeꞌranno qachi widoonni saꞌanno daddalaasine ledo xaade qooxeessaho noo daga daafira afinoha ikkara dandaanno. (Amo. 1:6, 9, 11, 13; 2:8; 6:4-6) Yannanketi mite Qullaawu Maxaafi fullahaano Amootsi kaajja gede borreessate dandoo noosiha ikkinota coyidhanno. Amootsi huwatate qarrissannokkita kayinni sokka luphi yite leeltanno gede assitanno qaalla horoonsiꞌre borreessino. Isi amanyoote bainoha kakkalaancho Ameesiyaasi bashshi assikki coyishiishasi, Yihowa iso doori wote soꞌrinokkitanna umi qara xabbe leella hooggurono horoontanno dandoo noosita buuxissanno.—Amo. 7:12, 13, 16, 17.

8. (a) Yihowa Daawiti mayyee jawaachishino? (b) Insaneeto ajishshe laꞌannore woy dandoo dinoe yite heddannore Faarso 32:8 jawaachishshannohu hiittoonniiti?

⁸ Ee, Yihowa mittu mittunku soqqamaanchisi dhuka hixamanye laꞌꞌanno. Isi Nugusa Daawiti ‘illesi aanisinni hoolikki’ marraꞌꞌannosita coyiꞌrino. (Faarso 32:8 nabbawi.b) Tenne afanke jawaachishshannonkehu mayiraatiro huwatootto? Ninkeneeto ajinshe laꞌneemmoha ikkiro nafa, Yihowa hendoommohura aleenni ikkinore assineemmo gede wolqa aankera dandaanno. Annu qaaqqisi biskilliite kada rosiisiꞌranno wote marraꞌꞌannonte gede, Yihowa ninkeno ayyaanaamittetenni lophate sharrammeemmo wote marraꞌꞌannonke. Qoleno, dhukanke gudinse horoonsiꞌneemmo gede kaaꞌlate ammanate roduuwanke horoonsiꞌrara dandaanno. Tenne assannohu hiittoonniiti?

WOLOOTUNNIHA DANCHA AKATA HIXAMANYITINE LAꞌE

9. Phaawuloosi wolu manni hajora ‘diinaggaambeemmo’ gede uyino amaale harunsa dandiineemmohu ma garinniiti?

⁹ Phaawuloosi baalunku Kiristaani ammanate roduuwinsa hajora ‘diinaggaawanno’ gede amaalino. (Filiphisiyusi 2:3, 4 nabbawi.c) Tini amaale mayi sokka amaddino? Wolootu afidhino aamamooshshe hixamanyine laꞌꞌanna hakkoye kayise coyiꞌra hasiissannonketa leellishshanno. Mittu manchi dancha akatanke lae naadinkero mayi macciishshamannonke? Roore wote togoo naada, giddonke noohu danchu coyi fule leellanno gede assitanno daafira roore lophate kaꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke. Hattonni roduuwanke noonsa dandoo laꞌne naadanke ayyanaamittetenni roore lophitanno gede kakkayissannonsa.

10. Roore hixamanyine irkisa hasiissannonkeri ayeooti?

¹⁰ Roorenka hixamanyine kaaꞌla hasiissannonkeri ayeooti? Ninke baalunkura saꞌe saꞌe irko hasiissannonketi egennantinote. Roorenka kayinni, wedellu woy muli yannara cuuantino roduuwi songo kaaꞌlitara dandiitannota huwattanno gede assa hasiissanno. Tini songote giddo qeechu noonsata wodanchitanno gede kaaꞌlitannonsa. Togoo roduuwa hasiisanno garinni naada hooga kayinni, Maganu Qaali amaalanno garinni roore lophate noonsa hasatto ciiggishshara dandiitanno.—1 Xim. 3:1.

11. (a) Mittu cimeessi mitto wedellicha rodoo kaaꞌlinohu hiittoonniiti? (b) Zhuliyani temokkironni maa rosa dandaatto?

¹¹ Wedellimmasi yannara roduuwu konni garinni kaaꞌlitinohu Ludoviki yinanni cimeessi togo yiino: “Mittu rodii hixamanye kaaꞌleemmo wote, albinni roore rahe lophanno.” Ludoviki bashshoora manna ille qase laꞌꞌa waajjannohu Zhuliyani yinanni rodii daafira coyiꞌranni togo yiino: “Zhuliyani mito wote mitore garri-garimmo laikki assannoha lawanno daafira, ikkitosi gurcheessitannote. Ani kayinni isi shaqqado ikkinotanna songote giddo woloota kaaꞌla lowonta hasiꞌrannota huwatummo. Hakko daafira giddiidi hedosi huluullama agure, danchu akatisi aana illachishe jawaachishummosi.” Yannate gedensaanni Zhuliyani songote soqqamaanchonna woꞌma yanna suwisaancho ikka dandiino.

DHUKANSA GUDISSE HOROONSIDHANNO GEDE KAAꞌLENSA

12. Mittu rodii dhukasi gudise horoonsiꞌranno gede kaaꞌlate hasiisannonke akati hiikkoyeti? Lawishsha kuli.

¹² Roduuwinke dhukansa gudisse horoonsidhanno gede kaaꞌlate, wodancha hasiissannonke. Zhuliyani temokkironni huwantummonte gede, mittu manchiti laanfesi calla ikkitukkinni roore lophitara dandiitanno akattasinna dandoosi leeltannonke gede hixamanyine laꞌꞌa hasiissannonke. Yesuusi hawaariya Pheexiroosi lainohu konni garinniiti. Yesuusi Pheexiroosi mito wote jajjara lawirono, maxiilu kinchi gede kaajje uurrannoha ikkannota balaxe huwatino.—Yoh. 1:42.

13, 14. (a) Barnabaasi wedellicha Marqoosi wodanchatenni kaaꞌlinohu hiittoonniiti? (b) Mittu wedellichu rodii Marqoosinte gede kaaꞌlo afiꞌrinohu hiittoonniiti? (Umi misile lai.)

¹³ Barnabaasino Marqoosi yinanniha Yohaannisi hattonni wodanchatenni kaaꞌlino. (Looso 12:25) Phaawuloosi misiyoone ikke Barnabaasi ledo mite yee haꞌri wote, Marqoosi “soqqamaancho” ikke kaaꞌlinonsa; miteekke maalaamittete hasiisannonsare assinoha ikkara dandaanno. Ikkollana, Phimfiliya iillituta Marqoosi insa qarru giddo heedheenna hedeweelcho agure haꞌri. Insa isi nookkiha, mulqidhannori batidhino gobba tayisse saꞌe haꞌra hasiissinonsa. (Looso 13:5, 13) Ikkirono Barnabaasi, Marqoosi yiinotenni hosannokkiha ikkinota calla laꞌꞌa agure gedensaanni hige iso qajeelsino. (Looso 15:37-39) Tini qolte kuni wedellichi gikki yiino Kiristaancho ikkanno gede kaaꞌlitinosi. Qoleno, yannate gedensaanni Phaawuloosi Roomu gobbara usurame noo wote Marqoosi iso kaaꞌlinosi; Phaawuloosi Qolasiyaasi songora sokka soyi yannara Marqoosino keere soqqino; Phaawuloosi qole isi daafira danchare coyiꞌrino. (Qol. 4:10) Phaawuloosi umisi Marqoosi kaaꞌlo xaꞌmiꞌrita, Barnabaasi mageeshshi geeshsha hagiidhinoro heda dandaatto.—2 Xim. 4:11.

¹⁴ Muli yannara cimeessa ikkinohu Alekisaandire mittu rodii wodanchatenni kaaꞌlinosi gara kulanni togo yiino: “Wedellichu noommo waro, mannu albaanni huuccatto assa lowo geeshsha qarrissannoe. Mittu cimeessi huuccattote qixxaawanna waajja qeela dandeemmo gara rosiisie. Isi facci asse aguriekkinni, simirriitete gambooshshi yannara ganye huuccatto asseemmo gede koyisannoe. Gale hosanni, albinni roore waajja qeelummo.”

15. Phaawuloosi roduuwasi naadinohu hiittoonniiti?

¹⁵ Ammanate rodiinke aana mitto dancha akata laꞌnummoro, hakkoye akata kulle naandeemmosi? Phaawuloosi Roomu Sokka fooliishsho 16 aana, 20 saꞌꞌanno roduuwasi lubbora baxannonsa gede assitannosi akatta kulino. (Rom. 16:3-7, 13) Lawishshaho, Phaawuloosi Andironikoosinna Yuniyasi iso balaxxe Maganoho soqqama jammartinota kule kaajjite uurransara naadinonsa. Qoleno, isi Rufoosi ama lowo geeshsha naade coyiꞌrino; hakkuno bashsho iso baxillunni towaattinosita qummi assate yee ikkara dandaanno.

16. Wedelloota naada hiittoo guma abbitara dandiitanno?

¹⁶ Roduuwanke hasiisanno garinni naadanke dancha guma abbitara dandiitanno. Hanni Riiko yinanni qaaqqi temokkiro laꞌno. Faransayete heeꞌrannohu kuni qaaqqi, Yihowa Farciꞌraasincho ikkinokki annisi cuuamannota hoolisi yannara hexxo mudhino. Riiko Yihowara woꞌmunni woꞌma soqqamate 18 diro ikkasi geeshsha keeshsha hasiissannosihu gede asse hedino. Qoleno, rosu mine ooso qacifattannosi daafira dadillaawino. Firederiki yinannihu songote cimeessi konni qaaqqire kulanni togo yiino: “Riiko mannu togo taqaawwaminosihu waajjikki ammanasi insara kuleennaati; hakko daafira tenne kule galatummosi.” Kuni galati Riiko wolootaho lawishsha ikkate murciꞌre kaꞌꞌanno gedenna annisi ledo noosi aanteno woyyeessiꞌranno gede kaaꞌlinosi. Riiko 12 dirisinni cuuamino.

17. (a) Roduuwinke lophitanno gede kaaꞌla dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Misiyoone ikke soqqamannohu mittu rodii wedella roduuwa kaaꞌlinohu hiittoonniiti? Kaaꞌlosi mayi guma abbitino?

¹⁷ Roduuwinke uyinoonninsa looso dancha gede loossanno woy loosate woꞌnaaltanno wote galantummonsaro, Yihowara woꞌma lubbonsanni soqqamate kaꞌanno. Faransayete gobbara Beeteelete soqqantanni keeshshitinoti Silved yinanni rodoo, meyaa roduuwinkeno roduuwa galata dandaannota coyidhino. Ise meentu labballu wodanchannokkiha mito coye hixamanyara dandaannota xawissino. Hakko daafira meya roduuwi roduuwa “jawaachishate coyiꞌrannori, gikki yitinori labballu roduuwi coyidhannorira kaaꞌlote.” Ise ledde, “Ani roduuwa galata halaafinatu gede asse laeemma” yitino. (Law. 3:27) Firenchi Giyaana yinanni gobbara misiyoone ikke soqqamannohu Zheroomi, batinyu labballu roduuwi misiyoonete soqqanshora ikkadda ikkitanno gede kaaꞌlino. Togo yiino: “Wedellu roduuwi soqqanshote yannara assitinoha dancha coye bade kule woy kaajja gede qixxaabbe dagge coyidhino assaawera galateemmonsa wote, roore worbuulle ikkitanno. Tini qolte, dandoonsa lophitanno gede assitanno.”

18. Wedellu roduuwi ledo loosa dancha ikkitinohu mayiraati?

¹⁸ Ammanate roduuwinke ledo mitteenni loosankeno ayyaanaamittetenni lophitanno gede jawaachishshannonsa. Mittu cimeessi kompiyutere dancha gede horoonsiꞌra dandaannohu wedellichu rodii jw.org aaninni mite borro attame kompiyutere noonsakkiri geerru roduuwira aanno gede kulara dandaanno. Woy mito wedelloota Mangistete Addaraashe feyanna gatamara kaaꞌlitannoꞌne gede koyisa dandiitinanni. Wedellootu ledo loosate woꞌnaalaꞌne, dandoonsa laꞌinanni gede, galattinanninsa gedenna togo assa abbitannoha dancha guma laꞌinanni gede faro fantannoꞌne.—Law. 15:23.

KONNI KAꞌI YANNARA QIXXEESSENSA

19, 20. Wolootu lophitanno gede kaaꞌla hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁹ Yihowa Iyyaasu Isiraeelete sooreessa asse shoomi yannara, iso ‘jawaachishannonna kaajjishanno’ gede Muse hajajino. (Marro 3:28) Alamete deerrinni yannate kiiro batinyu manni Kiristaanu songo aana lexxanni no. Cimeeyye calla ikkitukkinni gikki yiino Kiristaani baalunku, wedellootunna haaruuddu roduuwi noonsa dhuka gudisse horoonsidhanno gede kaaꞌla dandaanno. Hatto ikkiro, woꞌma yanna soqqansho giddora eꞌanno roduuwi lexxitanno; hattonni “woloota rosiisate ikkadda” ikkitinorino lexxitanno.—2 Xim. 2:2.

²⁰ Heeꞌnoommohu gikki yitinori lowo roduuwi noo songo giddo ikkirono, woy xaalla lophitanni noo gaamo giddo ikkirono, roduuwa konni kaꞌi yannara qixxeessino. Tenne assate kaaꞌlannonkehu mittu qaru coyi, soqqamaanosiha dancha akata laꞌꞌanno Maganinke lawishsha harunsate.