Yaiqoobi Reyara Kae Heeꞌre Coyiꞌrino Masaalonni Ronseemmore—Gafa 2

1. Konni birxichira Yaiqoobi reyara kae heeꞌre coyiꞌrinota hiittenne masaalo xiinxallineemmo?

YAIQOOBI ooso geedhino anninsa mitto mittonka maassiꞌranna seekkite macciishshate isiwa gamba yitino. Sai birxichira xiinxallinummonte gede Yaiqoobi Roobeeli, Simiooni, Leewinna Yihuda daafira coyiꞌrinori dhagge ikkinsakkinni digatino. Hakko daafira insa Yaiqoobi gattinote sette oososi daafira coyiꞌrannore macciishshate quqquxantinoha ikkara dandaanno. Hanni isi Zaabilooni, Yisaakoori, Daani, Gaadi, Aseeri, Niftaaleemi, Yooseefinna Biiniyaami daafira coyiꞌrinorinni maa ronseemmoro laꞌno.a

ZAABILOONI

2. Yaiqoobi Zaabilooni mayyee maassiꞌrinoronna isi coyiꞌrinori woꞌminohu hiittoonniitiro xawisi. (Kalaqama 49:13) (Saaxineno lai.)

² Kalaqama 49:13 nabbawi. Yaiqoobi Zaabilooni sirchi Hexxote Gobbara aliyyeenni baaru qaccera heeꞌrannota kulino. Lame xibbe saꞌꞌanno diri gedensaanni Zaabilooni gaꞌre iqqansa Galiilu Baarinna Mediteraaniyu Baari mereero adhitino. Muse insa daafira togo yiino: “Kiꞌne Zaabilooni gaꞌre, baaru aana daddaꞌlitine durooꞌme.” (Mar. 33:18) Tini Zaabilooni sirchi lamu baari mereero heeꞌranno daafira daddaloho injaannonsata leellishshannota ikkitara dandiitanno. Hakko daafira, insara hagiidhitanno gede assanno korkaati noonsa.

3. Noonkerinni kassi yine heeꞌneemmo gede kaaꞌlannonkeri maati?

³ Maa ronseemmo? Heeꞌneemmo bayichi woy heeshshonke gari ikkihano ikkiro hagiidhineemmo gede assanno korkaati noonke. Hagiirraamma ikkine heeꞌrate noonkerinni kassi yaa hasiissannonke. (Far. 16:6; 24:5) Mito woyite noonkehu danchu coyinni roore noonkekkire illachisha rakkankera dandiitanno. Hakko daafira noonkeha dancha coye illachisha hasiissannonke.—Gal. 6:4.

YISAAKOORI

4. Yaiqoobi Yisaakoori mayyee maassiꞌrinoronna isi coyiꞌrinori woꞌminohu hiittoonniitiro xawisi. (Kalaqama 49:14, 15) (Saaxineno lai.)

⁴ Kalaqama 49:14, 15 nabbawi. Yaiqoobi Yisaakoori diinaggaawe loosanno daafira galatinosi; hattono iso lowo duha duha dandaannohu kaajjado miqicho afiꞌrino harrichi ledo heewisiisino. Qoleno Yaiqoobi, Yisaakoori baatto hagiirsiissannota ikkitannota coyiꞌrino. Yaiqoobi kulinonte gede, Yisaakoori sirchira Yordaanoosi Lagi mule gide laashshitannotinna shaqqado baatto iillitino. (Iya. 19:22) Insa baattonsa diinaggaabbe towaaxxitinoti dihuluullissannote; kayinni woloota kaaꞌlateno diinaggaabbe loossino. (1 Mot. 4:7, 17) Lawishshaho, Yisaakoori gaꞌre Daanyu Baaraaqinna masaalaancho Diboora yannara Israeelete daga diinnansa ledo olantu woyite insara kaaꞌlante olamate maahoyye yitino.—Eje. 5:15.

5. Diinaggaambe loosate sharrama hasiissannonkehu mayiraati?

⁵ Maa ronseemmo? Yihowa Yisaakoori gaꞌre naadinonte gede isira soqqamate diinaggaambe assineemmore naadanno. (Ros. 2:24) Hanni songo towaatate diinaggaabbe loossanno roduuwi lawishsha laꞌno. (1 Xim. 3:1) Kuri roduuwi ola olama dihasiissannonsa; kayinni Maganu manna ayyaanaamittetenni gawajjanno coyinni agarate diinaggaabbe loossanno. (1 Qor. 5:1, 5; Yih. 17-23) Qoleno insa songo jawaachishshanno lallawo qixxaawatenna shiqishate diinaggaabbe loossanno.—1 Xim. 5:17.

DAANI

6. Daani gaꞌrera uyinoonninsa loosi maati? (Kalaqama 49:17, 18) (Saaxineno lai.)

⁶ Kalaqama 49:17, 18 nabbawi. Yaiqoobi Daani, jajjabba saada lawishshaho olu farashsho qasanno hamashshi ledo heewisiisino. Daani Israeelete diinna gawajjannoha ikkasi leellishanno. Israeelete daga Hexxote Gobba eꞌu yannara Daani gaꞌre insa agarte ‘badheenni hadhino.’ (Kir. 10:25) Baalanti Israeelete daga Daani gaꞌre loossanno looso affinokkiha ikkirono, insa lowo looso loossino.

7. Uyinanninkeha baalanka tiokiraasete looso lainohunni maa qaaga hasiissannonke?

⁷ Maa ronseemmo? Mito woyite, loosootto looso wolootu laꞌinokkihu gede assite hedde egennootto? Gambooshshu Addaraashe feyanna gatamara kaaꞌloottoha, woradu gambooshshiwa umikki fajjonni soqqamoottoha woy wole looso loosoottoha ikkara dandaanno. Togo assoottoha ikkiro dancha assootto! Yihowa isira assattore baala afannotanna naadannota woꞌmanka woyite qaagi. Yihowa roorenkanni wolootu naaddahera yite ikkikkinni iso lubbora baxattota leellishate yite soqqamatto woyite lowo geeshsha hagiidhanno.—Mat. 6:1-4.

GAADI

8. Hexxote gobbara Gaadi gaꞌre diinaho reqecci yitinohu mayiraati? (Kalaqama 49:19) (Saaxineno lai.)

⁸ Kalaqama 49:19 nabbawi. Yaiqoobi, Gaadi gaadaano gaaddannosita balaxe masaalino. Mito 200 diro saꞌanno yanna gedensaanni Gaadi gaꞌre Yordaanoosi Lagira soojjaatoonni noo baatto adhitino; hatte gobba qooxeessira noo daga insara diinaho. Hakko heeꞌransa Gaadi gaꞌre diinaho reqecci yitanno gede assitinonsa. Ikkirono saadansa allaaꞌlate maltino gobba ikkitino daafira Gaadi gaꞌre hakko heeꞌra hasidhino. (Kir. 32:1, 5) Gaadi gaꞌre worbuulle ikkitinoti dihuluullissannote. Tenneno agurranna insa Maganu uyinonsa baatto diinu horrannokki gede Yihowa kaaꞌlannonsata addaxxitino. Wole agurina insa wole gaꞌre Yordaanoosira galchimaanni noota Hexxote Gobba horritu yannara insa kaaꞌlate olantonsa sokkino; olantonsa hakko lowo diro keeshshitino. (Kir. 32:16-19) Insa labballu hadhe noo yannara meentonsanna qaaqquullensa Yihowa agarannota addaxxitino. Insa worbimmatenni uminsa horo agurte assitinore Yihowa maassiꞌrinonsa.—Iya. 22:1-4.

9. Yihowa addaxxa hiittoo doorsha doodhineemmo gede kaaꞌlitannonke?

⁹ Maa ronseemmo? Qarru giddo heeꞌnenni Yihowara soqqamate woꞌmanka woyite iso addaxxa hasiissannonke. (Far. 37:3) Xaa yannara batinyu roduuwi Magano magansiꞌnanni minna mina kaaꞌlate, sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqamate woy wole looso loosate uminsa horo agurte Yihowa addaxxitannota leellishshino. Insa tenne assitinohu Yihowa woꞌmanka woyite towaatannonsata addaxxitino daafiraati.—Far. 23:1.

ASEERI

10. Aseeri gaꞌre ma assitukkinni gattino? (Kalaqama 49:20) (Saaxineno lai.)

¹⁰ Kalaqama 49:20 nabbawi. Yaiqoobi Aseeri gaꞌre dureeyye ikkitannota masaalino; insano dureeyye ikkitino. Aseeri gaꞌrera woꞌma Israeele giddo shaqqado baatto iillitinonsa. (Mar. 33:24) Qoleno danninsa Mediteraaniyu Baarinna Kanaꞌꞌaani noote Sidoonunnite daddalu malka geeshsha iillanno. Ikkirono Aseeri gaꞌre gobbansanni Kanaꞌꞌaani manna fushshitukkinni gattino. (Eje. 1:31, 32) Jironsanna Kanaꞌꞌaani mannihu bushu assooti Aseeri gaꞌre albi gede Yihowa diinaggaabbe magansidhannokki gede assinsakkinni digatino. Daanyu Baaraaqi Israeele Kanaꞌꞌaani manni ledo olantanno gede kuli yannara Aseeri gaꞌre olaho fultukki gattino. Hakko daafira insa “Megido wayibba mule” Israeele afidhinote dhagge ikkitanno qeellera kaaꞌlantukki gattino. (Eje. 5:19-21) Baaraaqinna Diboora “Aseeri gaꞌre . . . marte baaru gama ofoltu” yite qeellete faarso faarsitanna macciishshitu woyite Aseeri gaꞌre saaltukki digattino.—Eje. 5:17.

11. Maalaamittete coyira quwa saꞌneemmokki gede qoropha hasiissannonkehu mayiraati?

¹¹ Maa ronseemmo? Yihowara soqqamate dandiinummore baala assa hasiꞌneemmo. Tenne assate alamete noo manni gede maalaamittete jironna qawaaxxo roorsiꞌneemmokki gede qoropha hasiissannonke. (Law. 18:11) Woxeho quwa saꞌneemmokki gede sharrammeemmo. (Ros. 7:12; Ibi. 13:5) Hasiisannokkiha maalaamittete coye shorra Maganoho soqqammeemmokki gede assitankera diwodhineemmo. Hatteentenni Yihowa albillitte qawaaxxaamenna hagiirru noo heeshsho aannonketa anfoommo daafira, xaa yannara isira yannankenna wolqanke aate dandiinummore baala assineemmo.—Far. 4:8.

NIFITAALEMI

12. Yaiqoobi Nifitaalemi daafira coyiꞌrinori woꞌminohu hiittoonniiti? (Kalaqama 49:21) (Saaxineno lai.)

¹² Kalaqama 49:21, (NW) nabbawi.b Yaiqoobi koye kulinoti “coommanno qaali” yitanno yaatto, Yesuusi uullate aana soqqami yannara coyiꞌrino gara leellishshannota ikkitara dandiitanno. Dancha gede rosiisate egennaminohu Yesuusi Nifitaalemi qoqqowira nooha Qifirinaahoomi “umisi katama” assiꞌrino. (Mat. 4:13; 9:1; Yoh. 7:46) Isayyaasi Yesuusi daafira masaalanni Zaabilooninna Nifitaalemi heeꞌranno manni ‘lowo xawaabba laꞌꞌannota’ coyiꞌrino. (Isa. 9:1, 2) Yesuusi rosiisino rosinni, ‘duuchunku gari mannira xawisannoha halaalaancho xawaabba’ ikkino.—Yoh. 1:9.

13. Coyiꞌneemmorinni Yihowa hagiirsiisa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Maa ronseemmo? Coyiꞌneemmorinna coyiꞌneemmo gari Yihowa hagiirsiisara woy dadillisara dandaanno. Yihowa hagiirsiisannoha ‘coommanno qaale’ coyiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti? Halaale coyiꞌra hasiissannonke. (Far. 15:1, 2) Galatate rankoommore ikkine kayinni misha woy gunguma qorophine coyiꞌneemmorinni woloota dhaawa dandiineemmo. (Efe. 4:29) Qoleno wolootu ledo hasaawate dandoonke woyyeessiꞌrate mixo fushshiꞌra dandiineemmo; tini wolootaho farciꞌrate faro fantannonke.

YOOSEEFI

14. Yaiqoobi Yooseefi daafira coyiꞌrino masaalo woꞌmitino gara xawisi. (Kalaqama 49:22, 26) (Saaxineno lai.)

¹⁴ Kalaqama 49:22, 26 nabbawi. Yaiqoobi Yooseefinni lowo geeshsha hagiidhinoti dihuluullissannote; Yooseefi ‘roduuwisi mereero roorricha ikkino.’ Yaiqoobi iso “woyinete haqqicho hunduruurrooti” yiino. Yaiqoobi woyinete haqqichooti; Yooseefi kayinni haqqichote sinaati. Yooseefi, Yaiqoobi baxanno minaamasi Raaheeli iltinoho umi beettooti. Yaiqoobi, Yooseefi iqqa lame ero adhannota masaalino; woleteemmero kuni Yaiqoobi minaama Liya umo iltinohu Roobeeli adhanno iqqaati. (Kal. 48:5, 6; 1 Dud. 5:1, 2) Yooseefi ooso yaano Efireeminna Minaase sirchi, lame gaꞌre gede ikkite kiirante iqqa adhitu yannara tini masaalo woꞌmitino.—Kal. 49:25; Iya. 14:4.

15. Yooseefi miincisita maa assino?

¹⁵ Yaiqoobi Yooseefi, “Digaana amaddinori mararro nookkiha gawajjitannohe; giwisidhe qassannohe” yiino. (Kal. 49:23) Digaana amaddinori yiniri Yooseefi hinaassino roduuwasiiti; insa isira lowo qarri iillanno gede assitino. Ikkirono Yooseefi roduuwisira woy Yihowara hanqe dicaaccaawino. Yaiqoobi coyiꞌrinonte gede ‘Yooseefi digaani kaajjado ikkino wolqasino jawaattino.’ (Kal. 49:24) Yooseefi qarru iillisi yannara Yihowa addaxxino; hattono roduuwasi gatona yiinoha calla ikkikkinni insara shaqqille leellishino. (Kal. 47:11, 12) Yooseefi iillinosi qarri quxannosi gede assiꞌrino. (Far. 105:17-19) Hakko daafira Yihowa iso dhagge ikkanno garinni horoonsiꞌrinosi.

16. Qarru amadannonke woyite Yooseefi lawishsha haꞌrunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁶ Maa ronseemmo? Qarru Yihowawiinni woy ammanate roduuwinkewiinni xeertiꞌneemmo gede assankera horo wodhinoonke. Yihowa ninke qajeelsate ammananke fonqolantanno gede fajjara dandaannota qaango. (Ibi. 12:7) Togoo qajeelshi Maganu baxanno akatta heedhannonke gede lawishshaho albinni roore gatona yineemmorenna maarreemmore ikkineemmo gede kaaꞌlannonke. (Ibi. 12:11) Yihowa Yooseefi baꞌraasinonte gede cincinoommotera ninkeno baꞌraasannonke.

BIINIYAAMI

17. Biiniyaami daafira masaalloonni masaalo woꞌmitinohu hiittoonniiti? (Kalaqama 49:27) (Saaxineno lai.)

¹⁷ Kalaqama 49:27 nabbawi. Yaiqoobi Biiniyaami gaꞌre hawulukkanno hiyyeeyye gedeerenna wolqaataamma olamaasine ikkitannota masaalino. (Eje. 20:15, 16; 1 Dud. 12:2) Israeelete gashshooti giddo ‘guto’, Biiniyaami gaꞌre wido ikkinohu Saaooli Israeelenniha umi moote ikkino. Isi Filisxeemete ledo olami woyite wolqaataamo olamaancho ikkasi leellishino. (1 Sam. 9:15-17, 21) Israeelete mootoolla xaggera gumulote yaano ‘hashsha’, Biiniyaami gaꞌre wido ikkitinori Mootitte Asteerinna Xaphoomu Ministericha ikkinohu Merdookiyoosi Faarisi gashshooti Israeelete manna gudannokki gede assitino.—Ast. 2:5-7; 8:3; 10:3.

18. Biiniyaami gaꞌre lawishsha haꞌrunsine Yihowa qixxaawora ammanammoommore ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁸ Maa ronseemmo? Biiniyaami gaꞌre masaalotenni kulloonni garinni insa gaꞌre wido ikkinohu moohita lowo geeshsha hagiidhitinoti dihulullissannote. Ikkirono Yihowa gashshoote Yihudu gaꞌre wido ikkinohu Daawitira uyita Biiniyaami gaꞌre galte hosse tenne qixxaawora maahoyye yitino. (2 Sam. 3:17-19) Lowo diri gedensoonni wole gaꞌre finqiltuta, Biiniyaami gaꞌre Yihudu gaꞌreranna Yihowa shoomino mootera ammanante kaaꞌlantino. (1 Mot. 11:31, 32; 12:19, 21) Xaa yannara ninkeno Yihowa albisa ikkite mannasi massagganno gede shoominore ammanamme kaaꞌlino.—1 Tes. 5:12.

19. Yaiqoobi reyara kae heeꞌre coyiꞌrino masalo kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁹ Yaiqoobi reyara kae heeꞌre coyiꞌrino masaalo kaaꞌlitannonke. Tini masaalo woꞌmitino gara xiinxallanke Yihowa coyiꞌrinori woꞌmikkinni gatannokkita albinni roore addaxxineemmo gede kaaꞌlitannonke. Hattono Yaiqoobi ooso afidhino atoote xiinxallanke albinni roore Yihowa hagiirsiisa dandiineemmo gara huwanteemmo gede kaaꞌlitannonke.