SIHLOKO LESIFUNDVWAKO 38
INGOMA 120 Lingisa Khristu Utfobeke
Bahloniphe Labanye
“Kuhlonishwa kuncono kunekuba nelisiliva neligolide.”—TAGA 22:1.
LOKUTAWUCOCWA NGAKO
Kulesihloko sitawucoca ngekutsi kubaluleke ngani kubahlonipha labanye nekutsi singakwenta njani loko ngisho kumatima.
1. Yini leyenta bantfu bajabule nabahlonishwa? (Taga 22:1)
UYAJABULA yini nangabe labanye bakuhlonipha? Siyaciniseka kutsi uyajabula. Bonkhe bantfu bayakudzinga kuhlonishwa. Sitiva simnandzi nasihlonishwa. Kungako liBhayibheli litsi “kuhlonishwa kuncono kunekuba nelisiliva neligolide”!—Fundza Taga 22:1.
2-3. Bobani lokufanele sikhombise kutsi siyabahlonipha?
2 Kungenteka singakutfoli kumelula ngaso sonkhe sikhatsi kuhlonipha labanye. Lesinye sizatfu saloko kutsi siyawabona emaphutsa ebantfu lesiphila nabo. Ngetulu kwaloko, siphila esikhatsini lapho khona kuvamile ngebantfu kutsi bangahloniphi. Kodvwa kufanele sehluke. Ngasiphi sizatfu? Ngobe Jehova ufuna sitikhombise ludvumo “tonkhe tinhlobo tebantfu,” nobe sitihloniphe.—1 Phet. 2:17.
3 Kungasisita kucoca ngekutsi kusho kutsini kuhlonipha labanye nekutsi singawahlonipha njani (1) emalunga emndeni, (2) banaketfu nabodzadze, (3) nalabo labangasibo boFakazi. Sitawucoca ngekutsi singabakhombisa njani kutsi siyabahlonipha ngisho nobe timo tenta kube lukhuni kwenta njalo.
KUSHO KUTSINI KUHLONIPHA LABANYE?
4. Kusho kutsini kuhlonipha labanye?
4 Ungalichaza njani ligama lelitsi kuhlonipha? Kuletinye tilwimi, ligama lelitsi “kuhlonipha” nalelitsi “kunika ludvumo,” ahlobene. Kanjani? Ngalokuyinhloko, “kuhlonipha” kusho indlela lesibuka ngayo umuntfu. Nasihlonipha labanye, sibona ngatsi kuyabafanela kutsi sibanake futsi sibacabangele, mhlawumbe ngenca yebuntfu babo, loko labakufezile ekuphileni nobe sigaba sabo. Kodvwa “kunika ludvumo,” kusho indlela lesiphatsa ngayo umuntfu. Nasinika labanye ludvumo, sibaphatsa ngendlela lebenta bative babalulekile, batsandvwa futsi banikwa sigaba lesisetulu. Kuliciniso kutsi kuze kungabi ngatsi umuntfu uyamhhalatisa nawumnika ludvumo, kufanele kusuke enhlitiyweni.—Mat. 15:8.
5. Yini lengasisita sikhombise kutsi siyabahlonipha labanye?
5 Jehova ufuna sibahloniphe labanye; ecinisweni ulindzele kutsi sihloniphe “tiphatsimandla.” (Rom. 13:1, 7) Kodvwa labanye bangahle batsi: “Anginankinga nekuhlonipha labanye, kuphela nje nabakusebentela.” Kukahle yini kucabanga kanjalo? Njengobe sitikhonti taJehova, siyati kutsi kuhlonipha bantfu akuyi ngaloko labakwentako. Kusekelwe entfweni lejule kakhulu, lokukutsandza Jehova nesifiso setfu sekumjabulisa.—Josh. 4:14; 1 Phet. 3:15.
6. Ungakhona yini kukhombisa kutsi uyamhlonipha umuntfu longakuhloniphi? Chaza. (Buka nesitfombe lesisekhasini lekucala.)
6 Labanye bangahle batibute: ‘Ngingakhona yini kukhombisa kutsi ngiyamhlonipha umuntfu longangihloniphi?’ Yebo. Cabanga nganati tibonelo. INkhosi Sawula yahlaza indvodzana yayo Jonathani embikwebantfu. (1 Sam. 20:30-34) Nobe kunjalo, Jonathani wamhlonipha babe wakhe, wamsekela etimphini bekatilwa kwaze kwaba lilanga Sawula lafa ngalo. (Eks. 20:12; 2 Sam. 1:23) UmPhristi Lophakeme Eli wasola Hana ngekutsi udzakiwe. (1 Sam. 1:12-14) Nobe kunjalo, Hana wakhuluma ngenhlonipho na-Eli, ngisho nobe bekwatiwa ka-Israyeli kutsi akasuye babe lokahle nemphristi lophakeme lokahle. (1 Sam. 1:15-18; 2:22-24) Ngetulu kwaloko, emadvodza ase-Athene etfuka umphostoli Pawula, ambita ‘ngencavitsi.’ (Imis. 17:18) Nanobe kunjalo, Pawula wakhuluma nawo ngenhlonipho. (Imis. 17:22) Kuyacaca-ke kutsi kutsandza Jehova ngalokujulile nekwesaba kumvisa buhlungu kungasenta kutsi sibahloniphe labanye, hhayi nje kuphela nakumelula kwenta njalo kepha nalapho kumatima. Ase sicoce ngekutsi bobani lokufanele sibahloniphe futsi ngasiphi sizatfu.
Ngisho nobe babe wakhe amhlaza, Jonathani wachubeka amsita futsi amsekela njengobe bekayinkhosi (Buka sigaba 6)
HLONIPHA EMALUNGA EMNDENI
7. Yini lengenta kube matima kutsi sihloniphe emalunga emndeni?
7 Inkinga. Sicitsa sikhatsi lesinyenti nemalunga emindeni yetfu. Ngenca yaloko, siyati lapho anemandla ngakhona nalapho abutsakatsaka khona. Kungenteka lamanye emalunga emndeni anekugula lokwenta kube matima kutsi siwanakekele, nobe kungenteka ahlaselwa kukhatsateka kakhulu. Lamanye kungenteka akhulume nobe ente tintfo letisivisa buhlungu. Kunekutsi labanye bente emakhaya abo abe yindzawo yekuphumula nalanekuthula, benta kube nemsindvo ngekutsi bangawahloniphi emalunga emndeni. Ngenca yaloko, kute kuthula. Njengesifo sematsambo lesenta kutsi emalunga emtimba angasebentisani kahle, kungahloniphani kwenta emalunga emndeni angasebenti ngebunye. Kodvwa ngalokungafani nesifo sematsambo lesingeke sikhone kuselapha ngalokuphelele, singakuvimba kuba bete inhlonipho kutsi kulimate budlelwane betfu nemalunga emndeni.
8. Kubaluleke ngani kuhlonipha emalunga emndeni? (1 KuThimothi 5:4, 8)
8 Kubaluleke ngani kukhombisa inhlonipho? (Fundza 1 KuThimothi 5:4, 8.) Encwadzini yekucala Pawula layibhalela Thimothi, wachaza indlela emalunga emndeni lokufanele atinakekele ngayo tidzingo talomunye nalomunye. Wachaza kutsi sizatfu lesiyinhloko sekunika emalunga emndeni ludvumo kutsi ‘sesaba Nkulunkulu,’ hhayi nje kutsi sikwenta ngobe kufanele. Kwesaba Nkulunkulu kusho kumkhonta ngekwetsembeka. NguJehova lowasungula umndeni. (Ef. 3:14, 15) Ngako nasinika lilunga lemndeni ludvumo, ecinisweni sisuke sinika Jehova ludvumo, lokunguye lowasungula umndeni. Lesi sizatfu lesinemandla sekuhlonipha emalunga emndeni!
9. Indvodza nemfati bangakhombisa njani kutsi bayahloniphana? (Buka netitfombe.)
9 Indlela yekukhombisa inhlonipho. Indvodza lenika umkayo ludvumo nababodvwa nalapho banalabanye bantfu ikhombisa kutsi uligugu kuyo. (Taga 31:28; 1 Phet. 3:7) Ayimshayi umfati wayo, imhlaze nobe imente ative angasilutfo. Ariel,a lohlala e-Argentina utsi: “Ngenca yekugula lokuphetse umfati wami, ngalesinye sikhatsi usho tintfo letingivisa buhlungu. Nakwenteka loko, ngibese ngitikhumbuta kutsi loko lakushoko akusiyo indlela lativa ngayo mbamba. Nangabe kumatima mbamba, ngikhumbula umbhalo wa-1 KubaseKhorinte 13:5, longikhutsata kutsi ngikhulume ngendlela lenenhlonipho kunekutsi ngikhulume ngendlela letamehlisa sitfunti.” (Taga 19:11) Umfati unika indvodza yakhe ludvumo ngekutsi akhulume kahle ngayo kulabanye. (Ef. 5:33) Uyakugwema kuyihhalatisa, kuhlekisa ngayo nekuyibita ngemagama lamabi; uyati kutsi kwenta loko kungawulimata umshado wakhe. (Taga 14:1) Lomunye dzadze wase-Italy indvodza yakhe lehlaselwa kukhatsateka kakhulu utsi: “Ngaletinye tikhatsi ngiva ngatsi indvodza yami ikhatsateka ngalokwecile ngetintfo letincane. Esikhatsini lesendlulile, emavi ami nebuso bami bekukhombisa kutsi angiyihloniphi. Kodvwa ngitfole kutsi nangichubeka ngitihlanganisa nebantfu labakhuluma kahle ngalabanye, kungenta ngitimisele kakhulu kuhlonipha indvodza yami.”
Nasikhombisa kutsi siyawahlonipha emalunga emndeni, sisuke sidvumisa iNhloko yemndeni, lokunguJehova (Buka sigaba 9)
10. Bantfu labasha bangakhombisa njani kutsi bayabahlonipha batali babo?
10 Nine labasha, lalelani imitsetfo lebekwe batali benu. (Ef. 6:1-3) Khulumani nabo ngenhlonipho. (Eks. 21:17) Njengobe bakhula, kungenteka kudzingeke kutsi ubanake kakhulu. Yenta konkhe lokusemandleni akho kuze ubanakekele. Cabanga ngesibonelo saMaría, babe wakhe longasuye Fakazi waJehova. Ngesikhatsi babe wakhe agula, wakwenta kwaba lukhuni ngaMaría kutsi amnakekele. María utsi: “Bengingagcini nje ngekuthantazela kutsi ngimhloniphe babe kepha bengithantazela nekutsi ngikhone kukukhombisa loko. Ngacabanga kutsi nangabe Jehova angicela kutsi ngihloniphe batali bami, kunengcondvo kutsi anganginika emandla ekukwenta loko. Ngekuhamba kwesikhatsi, ngabona kutsi akudzingeki kutsi babe aze ashintje indlela lenta ngayo kuze ngimhloniphe.” Nasinika emalunga emindeni yetfu ludvumo ngisho nobe anemaphutsa, sisuke sikhombisa kutsi siyamhlonipha Jehova lokunguye lowasungula umndeni.
HLONIPHA BOMNAKENU NABODZADZE
11. Yini lengenta kube matima kuhlonipha banaketfu nabodzadze?
11 Inkinga. Bazalwane nabodzadze baphila ngetimiso teliBhayibheli; kodvwa ngalesinye sikhatsi bangahle bangasiphatsi kahle, bacabange tintfo letingasito ngatsi nobe basicansule. Nangabe umzalwane nobe dzadze asinika ‘sizatfu sekukhonona,’ singahle sikutfole kumatima kuchubeka simhlonipha. (Khol. 3:13) Yini lengasisita kutsi sichubeke sikhombisa kutsi siyamhlonipha?
12. Kubaluleke ngani kutsi sibahloniphe banaketfu nabodzadze? (2 Phetro 2:9-12)
12 Kubaluleke ngani kukhombisa inhlonipho? (Fundza 2 Phetro 2:9-12.) Encwadzini yakhe yesibili lephefumulelwe, Phetro watsi labanye ebandleni lebuKhristu ngaleso sikhatsi bebakhuluma kabi “ngalabangcwele,” lokungulabadzala belibandla. Tenta njani tingilosi letetsembekile natibona loku kwenteka? “Ngenca yekutsi tiyamhlonipha Jehova,” atizange tikhulume ngisho nalinye ligama lelibi ngalabo labakhuluma kabi. Cabanga nje! Tingilosi letite sono atizange tikhulume kabi ngalamadvodza bekatigcabha. Kunaloko tashiyela konkhe kuJehova kutsi awehlulele futsi awekhute. (Rom. 14:10-12; catsanisana naJuda 9.) Kukhona lesingakufundza kuletingilosi. Nangabe kufanele sibahloniphe labo labasiphatsa kabi, kakhulu kanganani-ke ngebanaketfu nabodzadze. Ngetulu kwaloko, kufanele ‘sihambe embili’ ekubakhombiseni ludvumo. (Rom. 12:10) Kwenta loku kukhombisa kutsi siyamhlonipha Jehova.
13-14. Singakhombisa njani kutsi siyabahlonipha labo labasebandleni? Niketa tibonelo. (Buka netitfombe.)
13 Indlela yekukhombisa inhlonipho. Nine labadzala belibandla, nanifundzisa labanye, loko nibohlale nikwenta ngelutsandvo. (Flm. 8, 9) Nangabe kufanele weluleke lotsite, loko kwente ngemusa futsi ungakwenti nawutfukutsele. Nine bodzadze, ningasita labasebandleni kutsi bahloniphane ngekutsi ningakhulumi kabi ngalabanye nobe nibanyundzele. (Thit. 2:3-5) Sonkhe singakhombisa kutsi siyabahlonipha labadzala belibandla ngekutsi sibambisane nabo, futsi sivete kutsi siyabonga ngekusebenta kwabo kamatima kuze bachube imihlangano yelibandla, bacondzise umsebenti wekushumayela, futsi basite labo ‘labatsetse sinyatselo lesingasiso.’—Gal. 6:1; 1 Thim. 5:17.
14 Lomunye dzadze lokutsiwa nguRocío wakutfola kumatima kuhlonipha lomunye lomdzala welibandla lowamnika seluleko. Rocío utsi: “Bengitfukutsele ngobe bengiva ngatsi akangikhulumisi kahle. Bengikhuluma kabi ngaye ekhaya. Nanobe bengetama kungakukhombisi loko, ngekhatsi kimi bengitingabata tisusa takhe, futsi ngavele ngangasinaki leseluleko sakhe.” Yini leyasita Rocío? Utsi: “Nangitifundzela liBhayibheli, ngefika ku-1 KubaseThesalonika 5:12, 13. Nangibona kutsi bengingamhloniphi lomzalwane, nembeza wami wacala kungihlupha. Ngathantaza kuJehova futsi ngacwaninga etincwadzini tetfu kuze ngitfole lokutangisita ngilungise indlela lengicabanga ngayo. Ekugcineni ngabona kutsi inkinga beyingekho kulomzalwane, kodvwa beyibangwa kutsi bengitigcabha. Nyalo sengiyacondza kutsi nangabe ngingakatfobeki, kutawuba lukhuni kutsi ngihloniphe labanye. Kusadzingeka ngitfutfuke, kodvwa njengobe ngitimisela kukhombisa kutsi ngiyabahlonipha, ngitiva nginekuthula naJehova.”
Sonkhe singakhombisa kutsi siyabahlonipha labadzala belibandla ngekutsi sibambisane nabo futsi sibabonge ngemsebenti wabo lomatima labawentako (Buka tigaba 13-14)
KHOMBISA KUTSI UYABAHLONIPHA LABO LABANGASIBO BOFAKAZI
15. Yini lengenta kube matima kuhlonipha labo labangasibo boFakazi?
15 Inkinga. Nasishumayela, sivame kuhlangana nebantfu lokubonakala ngatsi abalitsandzi liciniso leliseBhayibhelini. (Ef. 4:18) Labanye bakhetsa kuhlala bete lwati ngenca yendlela labakhuliswe ngayo. Kungenteka kudzingeka siphile nebacashi nobe bothishela lokumatima kubajabulisa kanye nalesisebenta nabo nobe lesifundza nabo lokumatima kuphila nabo. Ngekuhamba kwesikhatsi, indlela lesibahlonipha ngayo ingancipha futsi kungenteka singabaphatsi ngendlela lesingatsandza kuphatfwa ngayo.
16. Kubaluleke ngani kuhlonipha labo labasengakacali kukhonta Jehova? (1 Phetro 2:12; 3:15)
16 Kubaluleke ngani kukhombisa inhlonipho? Khumbula kutsi Jehova uyayinaka indlela lesibaphatsa ngayo labo labangasibo boFakazi. Umphostoli Phetro wakhumbuta lamanye emaKhristu kutsi kutiphatsa kwawo lokuhle kungenta labanye “bakhatimulise Nkulunkulu.” Ngenca yaleso sizatfu, wawakhutsata kutsi amelele kukholwa kwawo “ngemoya lophansi nangenhlonipho lenkhulu.” (Fundza 1 Phetro 2:12; 3:15.) Ngisho nobe emaKhristu atekiswa licala ngenca yekukholwa kwawo nobe akumelela nawakhuluma nalabanye, loko bekatakwenta ngendlela bekangakwenta ngayo kube bekeme embikwaNkulunkulu. Kube kufanele, ngobe Jehova uyakubona futsi uyakuva loko lesikushoko nendlela lesikusho ngayo. Leso sizatfu lesinemandla sekubahlonipha labo labangasibo boFakazi!
17. Singakhombisa njani kutsi siyabahlonipha labo labangasibo boFakazi?
17 Indlela yekukhombisa inhlonipho. Nasishumayela, asifuni kubonakale ngatsi sibabukela phansi labo labanelwati loluncane ngeliBhayibheli nobe labete sanhlobo. Kunaloko, sifuna kutsatsa labanye njengalabaligugu kuNkulunkulu nalabakhulu kunatsi. (Hag. 2:7; Fil. 2:3) Nangabe lotsite akwetfuka ngenca yetinkholelo takho, tibambe nangabe kutsi phindzisela, njengalapho kutsi sebentisa inkhulumo letawenta kubonakale ngatsi lomuntfu ulibele. (1 Phet. 2:23) Nangabe usho intfo lotisolako ngayo, colisa ngekushesha. Ungakhombisa njani kutsi uyabahlonipha labo losebenta nabo? Bani sisebenti lesikhutsele futsi wetame kubona lokuhle kubo nobe kumcashi wakho. (Thit. 2:9, 10) Nangabe usisebenti lesetsembekile nalesikhutsele, ungahle ubajabulise labanye nobe ungabajabulisi, kodvwa ciniseka kutsi utawube uyamjabulisa Nkulunkulu.—Khol. 3:22, 23.
18. Kubaluleke ngani kutsi sihloniphe labanye futsi sikukhombise loko?
18 Sinetizatfu letinhle tekuhlonipha labanye nekukukhombisa loko! Sesibonile kutsi nasikhombisa kutsi siyawahlonipha emalunga emindeni yetfu, sisuke sidvumisa iNhloko yemndeni, lokunguJehova. Ngendlela lefanako, nasikhombisa kutsi siyabahlonipha banaketfu nabodzadze, sisuke sidvumisa Babe wetfu wasezulwini. Ngetulu kwaloko, nasihlonipha labo labangasibo boFakazi, sisuke sibavulela ematfuba ekutsi badvumise futsi bakhatimulise Nkulunkulu wetfu lomkhulu. Ngisho nobe labanye bangasihloniphi, kufanele sibakhombise inhlonipho. Ngasiphi sizatfu? Ngenca yekutsi Jehova utasibusisa. Naku lasetsembisa kona: “Ngiyabahlonipha labangihloniphako.”—1 Sam. 2:30.
INGOMA 129 Sitawuchubeka Sicinisela
a Lamanye emagama ashintjiwe.