Watchtower BIBLIOTEKA ONLINE
Watchtower
BIBLIOTEKA ONLINE
Tetun Dili
Á
  • Á
  • á
  • É
  • é
  • Í
  • í
  • Ó
  • ó
  • Ú
  • ú
  • Ã
  • ã
  • Ç
  • ç
  • Ñ
  • ñ
  • ʼ
  • BÍBLIA
  • LIVRU SIRA
  • REUNIAUN SIRA
  • w12 15/1 p. 21-25
  • Halo sakrifísiu ba Jeová ho laran tomak

La iha video neʼebé bele loke.

Deskulpa, la bele loke vídeo.

  • Halo sakrifísiu ba Jeová ho laran tomak
  • Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun—2012
  • Subtítulu
  • Informasaun seluk neʼebé hanesan
  • IHA ITA-NIA MORIS LOROLORON NIAN
  • OINSÁ ITA HALAʼO ITA-NIA MORIS
  • SAKRIFÍSIU IHA ITA-NIA ADORASAUN
  • FÓ NO SIMU
  • HATUDU AGRADESE BA JEOVÁ
  • Ukun-fuan hanorin saida mai ita?
    Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun—2012
  • Ita sei halo sakrifísiu ba Maromak nia ukun ka lae?
    Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun—2013
  • Adora Jeová sei halo ita kontente liután
    Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun (Estudu)—2022
  • Ita bele aprende saida husi livru Levítico?
    Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun (Estudu)—2019
Haree barak liután
Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun—2012
w12 15/1 p. 21-25

Halo sakrifísiu ba Jeová ho laran tomak

“Buat hotu neʼebé imi halo, halo ho laran hanesan imi halo tuir Maromak nia hakarak.”—KOL 3:23.

OINSÁ ITA HATÁN?

  • Oinsá mak ita bele fó glória ba Jeová iha ita-nia atividade loroloron nian?

  • Sakrifísiu saida deʼit mak ita halo iha ita-nia adorasaun ba Maromak?

  • Oinsá mak ita bele uza ita-nia rikusoin ba Jeová?

1-3. (a) Tanba Jesus fó ninia moris nuʼudar sakrifísiu, neʼe katak ita la presiza ona atu halo sakrifísiu ba Jeová ka lae? Esplika toʼok. (b) Kona-ba sakrifísiu, pergunta saida mak ita presiza hanoin?

IHA apóstolu sira-nia tempu, Jeová fó sai ba ninia povu katak Jesus nia sakrifísiu hakotu Moisés nia Ukun-Fuan. (Kol 2:13, 14) Neʼe katak ema judeu sira la presiza tan atu hasaʼe sakrifísiu oioin, no sakrifísiu neʼebé sira hasaʼe beibeik iha tinan atus ba atus la iha folin tan. Ukun-Fuan neʼe kumpre ona ninia serbisu atu ‘tau matan ba sira toʼo tempu neʼebé Kristu mosu mai’.—Gal 3:24.

2 Maibé, ida-neʼe la dehan katak ema kristaun la presiza ona hanoin kona-ba sakrifísiu. Tuir loloos, apóstolu Pedro hatete katak ita presiza “hasaʼe sakrifísiu espíritu nian neʼebé monu loos ba Maromak nia laran”. (1 Ped 2:5) Apóstolu Paulo mós hatete ho klaru katak ema kristaun saran ninia moris tomak nuʼudar “sakrifísiu” neʼebé dedika ona ba Maromak.—Rom 12:1.

3 Nuneʼe, ema kristaun halo sakrifísiu ba Jeová hodi fó buat ruma ba nia ka hodi husik buat ruma atu serbí Jeová diʼak liután. Husi buat neʼebé ita hatene ona kona-ba sakrifísiu neʼebé ema Israel hasaʼe ba Jeová, oinsá mak ita bele hatene katak Jeová simu ita-nia sakrifísiu?

IHA ITA-NIA MORIS LOROLORON NIAN

4. Kona-ba ita-nia atividade loroloron nian, saida mak ita presiza hanoin nafatin?

4 Dala ruma, ita hanoin katak buat barak neʼebé ita halo iha ita-nia moris loroloron nian ladún iha relasaun ho sakrifísiu ba Jeová. Porezemplu, serbisu iha uma, bá eskola, serbisu atu manán osan, halo kompras, karik ita hanoin katak atividade sira-neʼe la kona ita-nia relasaun ho Jeová. Maibé, se ita dedika ona ita-nia moris ba Jeová, ka ita hanoin atu halo nuneʼe iha futuru, importante atu hanoin nafatin katak atividade loroloron nian kona duni ita-nia relasaun ho Jeová. Ita moris nuʼudar ema kristaun loron ida oras 24. Neʼe katak ita tenke halo tuir matadalan husi Bíblia iha situasaun hotu. Tan neʼe, Paulo hatete mai ita: “Buat hotu neʼebé imi halo, halo ho laran hanesan imi halo tuir Maromak nia hakarak, laʼós ema nia hakarak.”—Lee Koloso 3:18-24.

5, 6. Tanbasá mak ita presiza hanoin kona-ba ita-nia hahalok no hatais?

5 Maski ita-nia atividade loroloron nian laʼós parte husi ita-nia serbisu ba Jeová, maibé Paulo nia liafuan kona-ba ‘halo buat hotu ho laran hanesan halo tuir Maromak nia hakarak’, ida-neʼe hatudu katak ita presiza hanoin kona-ba ita-nia hahalok iha situasaun hotu. Porezemplu, nuʼudar ema kristaun, ita-nia hahalok no hatais hatudu respeitu iha tempu hotu ka lae? Ka dala ruma ita-nia hahalok no hatais halo ita sente moe atu hatete sai katak ita Testemuña ba Jeová? Mai ita nunka husik ida-neʼe akontese! Ita lakohi ita-nia hahalok atu halo ema hanoin aat kona-ba Maromak nia naran.—Isa 43:10; 2 Kor 6:3, 4, 9.

6 Sin, ita hakarak halo buat hotu “ho laran” hanesan halo ba Jeová. Entaun, mai ita haree oinsá mak ita hatudu ida-neʼe iha ita-nia atividade loroloron nian. Atu komprende ida-neʼe, diʼak atu ita hanoin-hetan katak sakrifísiu hotu neʼebé povu Israel hasaʼe ba Jeová tenkesér buat neʼebé diʼak liu.—Êx 23:19.

OINSÁ ITA HALAʼO ITA-NIA MORIS

7. Ita-nia dedikasaun ba Jeová envolve saida?

7 Kuandu ita dedika ita-nia an ba Jeová, ita halo desizaun diʼak neʼe ho laran tomak. Ita promete katak ita tau uluk Jeová nia hakarak iha buat hotu neʼebé ita halo. (Lee Ebreu 10:7.) Husi ita-nia esperiénsia rasik, ita hatene ona katak kuandu ita hakaʼas an atu halo buat ruma tuir Jeová nia hakarak, ida-neʼe lori rezultadu diʼak. (Isa 48:17, 18) Nuneʼe, ita ema neʼebé moos no kontente tanba ita halo tuir Jeová neʼebé hanorin ita.—Lev 11:44; 1 Tim 1:11, MF.

8. Tanbasá mak importante atu hanoin-hetan katak Jeová haree ema Israel sira-nia sakrifísiu nuʼudar buat neʼebé santu?

8 Jeová haree ema Israel sira-nia sakrifísiu nuʼudar buat neʼebé santu. (Lev 6:25; 7:1) Liafuan ebraiku neʼebé tradús nuʼudar “santu” katak haketak an, ka sai Maromak nian deʼit. Tan neʼe, atu Maromak bele simu buat neʼebé ita halo nuʼudar sakrifísiu, ita presiza haketak an husi buat naran deʼit neʼebé la moos iha mundu aat neʼe. Ita labele hadomi buat neʼebé Jeová odi. (Lee 1 Joao 2:15-17.) Ida-neʼe katak ita presiza hadook an husi ema ka buat naran deʼit neʼebé bele hafoʼer ita iha Jeová nia haree. (Isa 2:4; Apok 18:4) Ida-neʼe mós katak ita labele haree ka hanoin kona-ba buat neʼebé foʼer ka hahalok imorál.—Kol 3:5, 6.

9. Tanbasá mak importante atu hatudu hahalok diʼak ba ema seluk?

9 Paulo hatete ba ninia maluk kristaun: “Keta haluha halo hahalok diʼak nafatin . . . ba malu, basá sakrifísiu sira-neʼe mak sakrifísiu neʼebé monu loos ba Maromak nia laran.” (Ebr 13:16) Sin, halo hahalok diʼak no hatudu laran-diʼak ba ema seluk mak buat neʼebé Jeová simu nuʼudar sakrifísiu, no ema sei hatene katak ita mak ema kristaun neʼebé loos kuandu ita hatudu domin ba malu.—Joao 13:34, 35; Kol 1:10.

SAKRIFÍSIU IHA ITA-NIA ADORASAUN

10, 11. Oinsá mak Jeová haree ita-nia serbisu haklaken no adorasaun? Ida-neʼe book ita atu halo saida?

10 Dalan ida atu ita hatudu hahalok diʼak ba ema seluk mak hodi haklaken kona-ba ita-nia esperansa. Ita uza oportunidade hotu atu haklaken ka lae? Paulo hatete katak ita presiza “hasaʼe nafatin sakrifísiu hahiʼi rohan-laek nian ba Maromak; katak liafuan sira husi ibun neʼebé simu nia naran”. (Ebr 10:23; 13:15; Os 14:2) Diʼak atu hanoin kona-ba oras hira mak ita uza atu haklaken, no oinsá ita bele hadiʼa dalan neʼebé ita haklaken. Reuniaun Serbisu ajuda ita atu halo nuneʼe. Maibé, ita labele haluha katak maski ita haklaken hamutuk ho kongregasaun ka haklaken iha situasaun seluk, ita-nia serbisu haklaken mak “sakrifísiu hahiʼi” nian no parte husi ita-nia adorasaun. Tan neʼe, ita presiza hakaʼas an atu halo serbisu neʼe ho diʼak liután. Maski ita ida-idak nia situasaun la hanesan, maibé ita bele hatudu ita-nia hakarak atu serbí Jeová liuhusi tempu neʼebé ita uza atu haklaken.

11 Ita mós uza beibeik ita-nia tempu atu halaʼo adorasaun ba Jeová iha kongregasaun ka iha uma. Jeová hakarak ita atu halo nuneʼe. Maski agora ita la tuir ona ukun-fuan kona-ba deskansa iha loron Sábadu no mós kona-ba tuir festa iha Jerusalém, maibé ukun-fuan sira-neʼe fó matadalan neʼebé importante mai ita. Iha ita-nia moris loroloron nian, ita iha buat barak neʼebé ita presiza atu halo, maski nuneʼe, Maromak nafatin hakarak ita atu uza ita-nia tempu atu estuda Bíblia, halo orasaun, no tuir reuniaun sira. Maromak mós hakarak família nia ulun atu halaʼo adorasaun nuʼudar família. (1 Tes 5:17; Ebr 10:24, 25) Tan neʼe, diʼak atu husu ba ita-nia an: ‘Haʼu bele halo diʼak liután haʼu-nia adorasaun ba Maromak ka lae?’

12. (a) Insensu neʼebé ema Israel hasaʼe ba Jeová bele kompara ho saida ohin loron? (b) Oinsá mak ita-nia orasaun bele sai hanesan insensu?

12 Liurai David kanta ba Jeová, hodi dehan: “Simu haʼu-nia orasaun hanesan insensu neʼebé prepara tiha iha Ita-nia oin.” (Sal 141:2) Diʼak atu ita hanoin kona-ba ita-nia orasaun. Husu ba ita-nia an: ‘Haʼu halo orasaun beibeik ka lae? Iha haʼu-nia orasaun, haʼu koʼalia kona-ba saida deʼit?’ Livru Apokalipse mós kompara “ema santu sira-nia orasaun” ho insensu, neʼe katak Jeová simu ita-nia orasaun hanesan buat neʼebé morin. (Apok 5:8) Iha tempu antigu, atu Jeová bele simu insensu neʼebé ema Israel hasaʼe iha ninia altár, sira tenke prepara ho didiʼak hodi tuir matadalan neʼebé Jeová fó ba sira. (Êx 30:34-37; Lev 10:1, 2) Hanesan neʼe mós ohin loron, se ita halo orasaun ho laran, ita bele fiar katak Jeová simu ita-nia orasaun.

FÓ NO SIMU

13, 14. (a) Epafrodito ho kongregasaun iha Filipe halo saida ba Paulo? Paulo sente oinsá kona-ba neʼe? (b) Oinsá mak ita bele halo tuir ezemplu husi Epafrodito no ema kristaun sira iha Filipe?

13 Kuandu ita fó osan nuʼudar kontribuisaun atu apoia serbisu haklaken iha mundu tomak maski ita fó barak ka uitoan, ida-neʼe mós hanesan sakrifísiu ida. (Mc 12:41-44) Iha apóstolu sira-nia tempu, kongregasaun iha sidade Filipe haruka Epafrodito atu bá Roma hodi lori sasán neʼebé Paulo presiza, inklui mós osan. Maibé, ida-neʼe laʼós dala primeiru neʼebé sira hatudu laran-luak ba Paulo. Sira halo nuneʼe tanba sira lakohi Paulo atu laran-susar kona-ba osan no sira hakarak nia uza ninia tempu ba serbisu haklaken. Paulo sente oinsá kona-ba prezente neʼe? Paulo bolu ida-neʼe nuʼudar “buat-karan morin neʼebé monu loos ba Maromak nia laran”. (Lee Filipe 4:15-19.) Paulo hafolin duni ninia maluk sira-nia laran-diʼak, nuneʼe mós ho Jeová.

14 Ohin loron mós, Jeová hafolin duni ita-nia laran-diʼak kuandu ita uza ita-nia rikusoin atu apoia serbisu haklaken iha mundu tomak. Liután neʼe, Jeová promete katak se ita tau uluk Maromak nia serbisu iha ita-nia moris, nia sei ajuda ita atu tau matan ba ita-nia presiza loroloron nian no atu hametin ita-nia fiar.—Mt 6:33; Lc 6:38.

HATUDU AGRADESE BA JEOVÁ

15. Kona-ba saida deʼit mak ita presiza fó-agradese ba Jeová?

15 Ita iha razaun barak atu fó-agradese ba Jeová. Porezemplu, ita tenke hatoʼo obrigadu ba Jeová loron-loron tanba moris neʼebé nia fó mai ita. Nia mós fó buat hotu neʼebé ita presiza atu moris hanesan ai-han, hatais, uma, no mós anin atu dada iis. Liután neʼe, ita fó-agradese ba Jeová tanba ita hatene lia-loos husi Bíblia neʼebé hametin ita-nia fiar no fó esperansa ba futuru. Sin, ita tenke adora Jeová no hasaʼe sakrifísiu hahiʼi nian ba nia tanba Jeová mak ita-nia moris nia hun no halo ona buat barak mai ita.—Lee Apokalipse 4:11.

16. Oinsá mak ita bele hatudu agradese ba Kristu nia sakrifísiu?

16 Hanesan ita koʼalia ona iha lisaun uluk, prezente folin-boot neʼebé Maromak fó ba ema hotu mak Kristu nia moris nuʼudar sakrifísiu. Prezente neʼe hatudu katak Maromak hadomi tebes ita. (1 Joao 4:10) Oinsá mak ita bele hatudu agradese ba prezente neʼe? Paulo hatete: “Kristu nia domin book ami makaʼas basá ami hatene loloos katak ida mate tiha tan ema hotu nia diʼak, . . . Kristu mate duni tan ema hotu-hotu, atu sira neʼebé moris, la moris tan ba sira an rasik, maibé moris ba ida neʼebé mate no moris hiʼas tanba sira.” (2 Kor 5:14, 15) Paulo nia liafuan neʼe hatudu katak se ita agradese duni ba buat neʼebé Maromak halo ona mai ita, ita sei uza ita-nia moris atu fó glória ba Nia no ninia Oan. Sin, ita-nia domin no agradese ba Maromak no Kristu book ita atu halo tuir Jeová no atu halo serbisu haklaken no hanorin.—1 Tim 2:3, 4; 1 Joao 5:3.

17, 18. Iha dalan saida deʼit mak irmaun-irmán balu aumenta sira-nia sakrifísiu hahiʼi nian ba Jeová? Fó toʼok ezemplu ida.

17 Ita bele ka lae, hasaʼe sakrifísiu hahiʼi nian ba Maromak iha dalan neʼebé diʼak liután? Irmaun-irmán sira neʼebé hanoin kleʼan kona-ba buat diʼak hotu neʼebé Jeová halo ona, ida-neʼe book sira atu aumenta sira-nia serbisu haklaken ka serbisu seluk iha Jeová nia organizasaun. Balu foti pioneiru estra ba fulan ida ka balu iha tinan ida nia laran, sira seluk serbí nuʼudar pioneiru regulár. Iha mós irmaun-irmán sira neʼebé harii reuniaun-fatin ka uma atu uza ba Jeová nia serbisu. Hola parte iha serbisu hanesan neʼe mak dalan neʼebé diʼak atu hatudu agradese ba Jeová, loos ka lae? Se ita halo serbisu sira-neʼe ho laran neʼebé loos, Maromak sei simu ita-nia serbisu neʼe.

18 Ema kristaun barak hatudu agradese ba Jeová liuhusi sira-nia hahalok. Porezemplu, irmán Morena, husi kiʼik kedas nia ema katóliku, maibé nia iha pergunta barak kona-ba Maromak no kona-ba tansá ita moris. Nia buka resposta iha hanorin katóliku, depois iha filozofia Ásia nian, maibé kuandu nia komesa estuda Bíblia ho Testemuña ba Jeová mak nia foin hetan resposta husi Bíblia ba ninia pergunta hotu. Tan neʼe, nia agradese tebes ba Jeová no hakarak uza ninia forsa tomak atu serbí Jeová. Depois hetan tiha batizmu, nia komesa kedas atu serbí nuʼudar pioneiru estra, ikusmai nia foti pioneiru regulár. Ida-neʼe akontese tinan 30 liubá, maibé irmán Morena kontinua nafatin halo serbisu tempu-tomak ba Jeová toʼo ohin loron.

19. Oinsá mak ita bele halo sakrifísiu ba Jeová?

19 Klaru katak iha mós Jeová nia atan barak neʼebé hakarak halo serbisu pioneiru maibé sira-nia situasaun mak la husik sira. Maski nuneʼe, ita hotu bele halo serbisu ba Jeová nuʼudar sakrifísiu neʼebé monu loos ba ninia laran. Ita hatudu katak ita halo tuir Bíblia nia matadalan sira liuhusi ita-nia hahalok hodi la haluha katak ita reprezenta Jeová iha tempu hotu. Ita mós tau fiar ba Jeová katak nia sei kumpre ninia hakarak. Ita mós halo serbisu ba Jeová hodi haklaken lia-foun diʼak. Loos duni, ita agradese tebes ba buat hotu neʼebé Jeová halo ona mai ita. Tan neʼe, mai ita kontinua halo sakrifísiu ba Jeová ho laran tomak.

[Liafuan neʼebé foti husi pájina 25]

Jeová nia laran-diʼak book ita atu hasaʼe sakrifísiu hahiʼi nian iha dalan neʼebé diʼak liután ka lae?

[Dezeñu iha pájina 23]

Ita uza oportunidade hotu atu haklaken ka lae?

    Livru sira iha lian Tetun Dili (1993-2025)
    Log Out
    Log In
    • Tetun Dili
    • Fahe
    • Organiza tuir Ita-nia hakarak
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kondisaun atu Uza
    • Informasaun Privadu
    • Setting kona-ba privasidade
    • JW.ORG
    • Log In
    Fahe