Watchtower BIBLIOTEKA ONLINE
Watchtower
BIBLIOTEKA ONLINE
Tetun Dili
Á
  • Á
  • á
  • É
  • é
  • Í
  • í
  • Ó
  • ó
  • Ú
  • ú
  • Ã
  • ã
  • Ç
  • ç
  • Ñ
  • ñ
  • ʼ
  • BÍBLIA
  • LIVRU SIRA
  • REUNIAUN SIRA
  • mwbr19 Marsu p. 1-8
  • Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken

La iha video neʼebé bele loke.

Deskulpa, la bele loke vídeo.

  • Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken
  • Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken—2019
  • Subtítulu
  • 4-10 MARSU
  • 11-17 MARSU
  • 18-24 MARSU
  • 25-31 MARSU
Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken—2019
mwbr19 Marsu p. 1-8

Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken

4-10 MARSU

RIKUSOIN HUSI BÍBLIA | ROMA 12-14

“Hatudu domin Kristaun katak sá?”

(Roma 12:10) Hadomi malu tebetebes hanesan maun-alin rasik. Buka uluk atu hatudu respeitu ba malu.

it-1-E p. 55

Domin

Ema hotu iha kongregasaun Kristaun tenke hadomi malu nuʼudar maun-alin (Lian Gregu, filadélfia, signifika “iha sentimentu domin no hanoin ba maun-alin ida”). (Rom 12:10; Ebr 13:1; haree mós 1Pe 3:8.) Entaun, relasaun entre ema iha kongregasaun laran tenke besik, metin, no iha domin hanesan família ida. Maski ema iha kongregasaun laran hadomi malu ona nuʼudar maun-alin, maibé sira tenke halo ida-neʼe liután.​—1Ts 4:9, 10.

Liafuan Gregu filostorgos neʼebé signifika “hadomi” uza atu refere ba ema neʼebé iha relasaun besik ba malu ho domin. Liafuan neʼe mai husi liafuan stergo, neʼebé baibain uza atu refere ba domin entre ema iha família laran. Apóstolu Paulo anima ema Kristaun atu haburas hahalok neʼe. (Rom 12:10) Paulo mós hatete katak iha loron ikus sira, ema sei “la hadomi malu” (Lian Gregu, astorgoi) no sira merese mate.​—2Ti 3:3; Rom 1:31, 32.

(Roma 12:17-19) Keta selu aat ho aat ba ema. Hanoin kona-ba buat neʼebé diʼak tuir ema hotu nia hanoin. 18 Se bele karik, hakaʼas an atu moris iha dame ho ema hotu. 19 Maluk doben sira, keta selu aat ba ema, maibé husik ida-neʼe ba Maromak nia hirus, tanba hakerek nanis ona: “Jeová dehan: ‘Haʼu mak iha direitu atu selu fali; haʼu sei selu fali sira-nia hahalok aat.’”

w09 15/10 p. 8 par. 3

“Moris iha dame laran ho ema hotu-hotu”

3 Lee Roma 12:17. Paulo esplika katak kuandu ema fó-terus mai ita, ita labele selu fali ho buat neʼebé aat. Halo tuir Paulo nia konsellu neʼe mak importante tebes, liuliu ba família sira neʼebé iha fiar neʼebé la hanesan. Laʼen ka feen kristaun tenke hakaʼas an atu la selu fali liafuan ka hahalok neʼebé la diʼak ba sira-nia kaben. Hodi “selu aat ho aat” sei la hadiʼa situasaun, maibé sei halo situasaun sai aat liután.

w07-E 7/1 p. 24-25 par. 12-13

“Keta selu aat ho aat ba ema”

12 Paulo fó matadalan kona-ba oinsá ema Kristaun tenke haree ninia maluk fiar-naʼin no ema neʼebé laʼós fiar-naʼin. Nia dehan: “Keta selu aat ho aat ba ema.” Liafuan neʼe liga ho ninia liafuan antes neʼe neʼebé dehan: “Hakribi buat neʼebé aat.” Oinsá mak ema ida bele dehan katak nia hakribi buat aat se nia selu aat ho aat ba ema seluk? Se ema halo nuneʼe, nia la hatudu ona domin “ho laran-moos”. Tuirmai Paulo dehan: “Hanoin kona-ba buat neʼebé diʼak tuir ema hotu nia hanoin.” (Rom 12:9, 17) Oinsá ita bele halo tuir liafuan neʼe?

13 Antes neʼe, iha Paulo nia karta ba ema Korinto, nia hakerek kona-ba oinsá ema kontra apóstolu sira. Nia dehan: “Mundu tomak no anju sira no mós ema hateke ba ami. . . . Kuandu ema koʼalia aat ami, ami fó bensaun ba sira. Kuandu ema fó-terus ba ami, ami tahan ho pasiénsia. Kuandu ema koʼalia aat hodi hafoʼer ami-nia naran, ami hatán ho laran-maus.” (1Ko 4:9-13) Nuneʼe mós ohin loron, ema iha mundu neʼe hateke ba ema Kristaun loos. Bainhira ema neʼebé haleʼu ita haree buat diʼak neʼebé ita halo maski ema trata aat ita, karik neʼe sei book sira atu simu ita-nia mensajen.​—1Pe 2:12.

(Roma 12:20, 21) Maibé “se ó-nia inimigu hamlaha, fó-han ba nia; se nia hamrook, fó buat ruma ba nia atu hemu; tanba hodi halo nuneʼe, ó sei tau ahi-klaak iha ninia ulun leten”. 21 Keta husik buat aat manán imi, maibé kontinua halo buat diʼak hodi bele manán buat neʼebé aat.

w12 15/11 p. 29 par. 13

Sai prontu atu fó perdua ba malu

13 Dala ruma ita hasoru ema neʼebé trata aat ita. Maibé, karik ita bele ajuda ema neʼe atu hakarak hatene saida mak Bíblia hanorin. Apóstolu Paulo hatete: “‘Ó-nia funu-balun hamlaha karik, fó han nia; nia hamrook karik, fó hemu nia; basá hodi halo nuneʼe, ó sei tau ahi-klaak lakan iha nia ulun nia leten.’ Keta husik buat aat manán imi, maibé imi manán buat aat ho buat neʼebé diʼak.” (Rom 12:20, 21) Kuandu ita hatudu hahalok diʼak ba ema neʼebé trata aat ita, ida-neʼe bele book ema neʼe atu troka ninia hahalok no hatudu laran-diʼak. Liután neʼe, hodi hanoin ema neʼe nia diʼak no komprende ninia situasaun, ida-neʼe bele book nia atu hakarak hatene liután kona-ba Bíblia. Maski ema neʼe troka ka la troka ninia hahalok, maibé ita-nia hahalok diʼak bele book ema neʼe atu hanoin kona-ba hahalok neʼebé ita hatudu.​—1Pe 2:12; 3:16.

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(Roma 12:1) Tan neʼe maun-alin sira, haʼu husu ba imi liuhusi Maromak nia laran-sadiʼa, atu imi fó imi-nia isin nuʼudar sakrifísiu neʼebé moris, santu no Maromak simu, katak halo serbisu sagradu ho imi-nia kbiit atu hanoin.

lv p. 64-65 par. 5-6

Hili atividade halimar nian neʼebé diʼak

5 Buat hotu neʼebé Ita halo iha Ita-nia moris iha relasaun ho Ita-nia adorasaun ba Maromak Jeová. Paulo fó sai lia-loos importante neʼe iha nia surat ba ema kristaun iha Roma. Nia fó laran-manas ba sira hodi hatete: “Saran imi-nia isin nuʼudar sakrifísiu moris nian, santu no buat neʼebé Maromak bele simu; katak buat karan espirituál nian.” (Rom 12:1) Isin iha eskritura neʼe mós inklui Ita-nia hanoin, laran no kbiit isin nian. Ita uza buat hirak-neʼe hotu hodi serbí Maromak. (Mc 12:30) Paulo hatete katak serbí Maromak ho moris tomak mak hanesan hasaʼe sakrifísiu. Liafuan “sakrifísiu” fó-hanoin mai ita kona-ba avizu ida. Tuir Moisés nia Ukun-Fuan, Maromak lakohi simu sakrifísiu neʼebé ladiʼak. (Lev 22:18-20) Nuneʼe mós, se ema kristaun fó sakrifísiu espirituál nian neʼebé ladiʼak ka lamoos, Maromak sei la simu ida-neʼe. Maibé, oinsá mak ida-neʼe bele akontese?

6 Paulo fó avizu ba ema kristaun iha Roma: “Keta saran imi-nia isin nia liman ain ba sala.” Paulo mós fó-hatene ba sira atu ‘oho sira-nia isin nia hahalok’. (Rom 6:12-14; 8:13) Antes ida-neʼe, Paulo fó ezemplu balun kona-ba “isin nia hahalok”. Kona-ba ema sala-naʼin nia hatete: “Sira-nia ibun nakonu [ho] malisan.” “Sira-nia ain lalais atu fakar raan.” Iha sira-nia “[“matan”, MF] sira la taʼuk Maromak”. (Rom 3:13-18) Ema kristaun ida sei hafoʼer nia isin se nia uza parte isin nian hanesan “liman ain” atu halo hahalok sala. Porezemplu, karik ema kristaun ida ohin loron hili atu haree buat neʼebé aat tebes hanesan pornografia ka filme neʼebé hatudu ema neʼebé kontente atu fó-terus ba ema seluk. Se nia halo ida-neʼe, nia “saran [nia matan] ba sala”, entaun nia hafoʼer nia isin tomak. Saida deʼit neʼebé nia halo iha nia adorasaun ba Maromak mak hanesan sakrifísiu neʼebé lamoos, la santu no Maromak sei la simu. (Deu 15:21; 1Pe 1:14-16; 2Pe 3:11) Loos duni, hili atividade neʼebé aat lori rezultadu neʼebé aat!

(Roma 13:1) Ema hotu tenke hakruʼuk ba autoridade sira, tanba Maromak mak husik sira hotu atu iha podér; no sira simu pozisaun oioin husi Maromak.

w08-E 6/15 p. 31 par. 4

Pontu importante husi livru Roma

13:1​—Iha dalan saida mak autoridade “simu pozisaun oioin husi Maromak”? Autoridade sira “simu pozisaun oioin husi Maromak”, neʼe katak Maromak mak husik sira ukun, no iha situasaun balu Maromak fó sai nanis kona-ba sira-nia ukun. Ita bele haree ida-neʼe liuhusi buat neʼebé Bíblia fó-hatene nanis kona-ba ukun-naʼin balu.

Diskursu

w11 1/10 p. 28-29

Ita presiza selu impostu ka lae?

Tuir loloos, iha apóstolu sira-nia tempu osan balu neʼebé ema kristaun selu nuʼudar impostu, governu uza atu apoia tropa sira. Tan razaun neʼebé hanesan mak ikusmai Gandhi no Thoreau deside atu la selu impostu.

Ema kristaun halo tuir mandamentu iha Roma kapítulu 13 laʼós deʼit tanba taʼuk atu hadook an husi kastigu, maibé mós tanba sira “rasik nia konxiénsia”. (Rom 13:5) Tuir loloos, laran ka konxiénsia mak lian iha laran neʼebé fó-hatene ita katak ita-nia hahalok mak loos ka sala. Sin, ema kristaun nia konxiénsia ka laran haruka sira atu selu impostu, maski impostu neʼe governu uza atu apoia atividade sira-neʼebé ema kristaun la simu. Karik ida-neʼe susar atu komprende, maibé ita tenke rekoñese buat neʼebé importante kona-ba ita-nia laran.

Hanesan Thoreau hatete, ema hotu iha konxiénsia ka laran, maibé diʼak atu hanoin-hetan katak ita-nia laran dala ruma fó avizu neʼebé sala. Atu ita bele halo Maromak kontente, ita tenke treinu ita-nia laran tuir Maromak nia matadalan sira. Dala barak ita presiza hadiʼa ita-nia hanoin hodi bele tuir Maromak nian, tanba ninia hanoin mak diʼak liu ita-nian. (Sal 19:7) Tan neʼe, ita presiza hakaʼas an atu komprende Maromak nia hanoin kona-ba ema nia governu. Entaun, saida mak nia hanoin kona-ba neʼe?

Apóstolu Paulo bolu ema nia governu nuʼudar “Maromak nia atan”. (Rom 13:6) Neʼe katak sá? Tuir loloos ida-neʼe katak sira halo lei ba komunidade no halo buat diʼak seluk tan ba ema. Klaru katak governu neʼebé aat mós halo buat diʼak balu ba ema. Porezemplu sira harii korreius, harii eskola, organiza bombeiru, no tau matan ba lei. Maski Maromak hatene katak sira iha sala oioin, maibé nia husik sira ba tempu balu no haruka ema atu selu impostu hodi hatudu respeitu ba ninia arranju atu husik governu sira hanesan neʼe atu ukun ema.

Maibé Maromak sei la husik governu sira atu ukun ba nafatin. Maromak nia hakarak mak atu troka ema nia governu hotu ho ninia Governu husi lalehan, no ninia Governu sei halakon buat aat hotu neʼebé ema nia ukun hamosu ba ema durante tinan atus ba atus ona. (Dan 2:44; Mt 6:10) Maibé antes tempu neʼe, Maromak la haruka ema kristaun atu kontra ukun-naʼin sira-neʼe hodi la selu impostu ka halo buat seluk.

Maibé, oinsá se ita sente hanesan Gandhi iha tempu uluk, neʼebé hanoin katak selu impostu neʼebé apoia funu mak buat neʼebé sala? Hanesan kuandu ita saʼe ba fatin neʼebé aas ita bele haree buat hotu ho moos, ita mós bele troka ita-nia hanoin atu tuir Maromak nian hodi fiar katak Maromak nia dalan mak diʼak liu fali ita-nian. Liuhusi profeta Isaías Maromak hatete: “Hanesan lalehan aas liu fali rai, nuneʼe mós haʼu-nia dalan sira aas liu fali imi-nia dalan sira, no haʼu-nia hanoin aas liu fali imi-nia hanoin.”​—Isa 55:8, 9.

11-17 MARSU

RIKUSOIN HUSI BÍBLIA | ROMA 15-16

“Buka ba Jeová neʼebé fó kmaan no hametin ita”

(Roma 15:4) Tanba buat hotu neʼebé hakerek ona horiuluk kedas, hakerek hodi hanorin ita. Neʼe fó ita esperansa tanba Eskritura sira-neʼe ajuda ita atu tahan no fó kmaan mai ita.

w17.07 p. 14 par. 11

“Tanis ho sira neʼebé tanis”

11 Eskritura neʼebé koʼalia kona-ba Jesus nia sentimentu bainhira Lázaro mate lori kmaan duni ba ita, maibé sei iha eskritura seluk tan neʼebé bele fó kmaan ba ita. Ita la hakfodak bainhira lee eskritura sira-neʼe tanba “buat hotu neʼebé hakerek ona horiuluk kedas, hakerek hodi hanorin ita no fó ita esperansa, basá Eskritura sira-neʼe ajuda ita atu tahan no fó kmaan mai ita”. (Rom 15:4) Se Ita mak triste hela kona-ba ema ruma mate, Ita mós bele hetan kmaan husi eskritura sira tuirmai neʼe:

▪ “Jeová besik ba ema sira neʼebé laran-kanek; nia salva sira neʼebé laran-triste.”​—Sal 34:18, 19.

▪ “Bainhira neon-susar sai barak iha haʼu-nia laran, Ita [Jeová] fó kmaan ba haʼu no halo haʼu kontente.”​—Sal 94:19.

▪ “Ami harohan katak Naʼi Jesus Kristu rasik no mós ita-nia Aman Maromak, neʼebé hadomi ita no fó kmaan ba ita nafatin no fó ita esperansa furak liuhusi laran-diʼak neʼebé boot, sei fó kmaan ba imi-nia laran no hametin imi.”​—2Ts 2:16, 17.

(Roma 15:5) Maromak mak fó kmaan mai ita no hametin ita atu tahan, no haʼu harohan katak nia sei ajuda imi hotu atu iha hanoin hanesan Kristu Jesus nian,

w16.04 p. 14 par. 5

Husik hahalok atu tahan treinu ita ho didiʼak

5 Husu Jeová nia kbiit. Jeová mak Maromak neʼebé “fó kmaan mai ita no hametin ita atu tahan”. (Rom 15:5) Nia mesak deʼit mak komprende liu hotu kona-ba ita-nia problema, situasaun, sentimentu, no moris. Tan neʼe mak nia hatene saida mak bele ajuda ita atu tahan. Bíblia dehan: “Ema neʼebé taʼuk nia, nia sei kumpre sira-nia hakarak, no nia sei rona ba sira-nia halerik atu husu ajuda, no nia sei salva sira.” (Sal 145:19) Maibé, oinsá mak Maromak hatán ba ita-nia orasaun hodi fó kbiit ba ita atu tahan?

(Roma 15:13) Haʼu harohan katak Maromak neʼebé fó esperansa sei halo imi nakonu ho ksolok hotu no dame liuhusi imi-nia fiar ba nia, atu nuneʼe imi bele sai nakonu ho esperansa liuhusi espíritu santu nia kbiit.

w14 15/6 p. 14 par. 11

“Ó tenke hadomi Jeová ó-nia Maromak”

11 Jeová fó mai ita esperansa atu moris ba nafatin. (Rom 15:13) Ida-neʼe ajuda ita atu tahan hasoru susar oioin neʼebé koko ita-nia fiar. Ema kristaun kose-mina sira iha esperansa atu hetan moris rohan-laek iha lalehan. (Apk 2:10) Maromak nia atan sira seluk neʼebé laran-metin mós iha esperansa atu moris ba nafatin iha Paraízu iha mundu. (Lc 23:43) Ita-nia esperansa halo ita sente oinsá? Ida-neʼe halo ita sente haksolok, dame, no domin ba Maromak neʼebé fó “prezente hotu neʼebé kompletu”.​—Tgo 1:17.

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(Roma 15:27) Loos duni, sira halo ida-neʼe ho laran haksolok, no tuir loloos sira iha tusan ba santu sira-neʼe, tanba ema husi nasaun seluk hola parte ona ho santu sira-neʼe kona-ba buat neʼebé husi Maromak, entaun sira-nia tusan mak serbí santu sira-neʼe ho sira-nia sasán.

w89-E 12/1 p. 24 par. 3

Sira iha domin neʼebé loos ka lae?

Klaru katak domin tenke book ema Kristaun husi nasaun seluk atu ajuda ema Kristaun iha Jeruzalein. Sira hotu iha “tusan” ba ema Kristaun iha Jeruzalein. Paulo esplika katak ema Kristaun husi nasaun seluk simu ona lia-loos husi ema Kristaun Judeu sira. Tan neʼe nia hatete katak ema Kristaun husi nasaun seluk nia “tusan mak serbí santu sira-neʼe ho sira-nia sasán”.​—Rom 15:27.

(Roma 16:25) Maromak bele hametin imi hodi tuir liafuan diʼak neʼebé haʼu fó sai, no mós mensajen kona-ba Jesus Kristu. Liafuan diʼak neʼe liga ho segredu santu neʼebé Maromak hatudu sai ona. Segredu neʼe subar hela ba tempu kleur

it-1-E p. 858 par. 5

Hatene nanis; Deside nanis

Mesias ka Kristu, mak bei-oan neʼebé promete nanis ona no liuhusi nia mak ema laran-loos hotu iha rai sei hetan bensaun. (Gal 3:8, 14) Dala primeiru neʼebé temi liafuan “bei-oan” mak depois ema kontra Maromak iha jardín Eden, maibé antes Abel moris. (Gén 3:15) Neʼe mak tinan 4.000 antes hatudu sai ho klaru “segredu santu” kona-ba sé mak “bei-oan” neʼe. Tan neʼe, ita bele dehan katak “segredu neʼe subar hela ba tempu kleur”.​—Rom 16:25-27; Éf 1:8-10; 3:4-11.   

18-24 MARSU

RIKUSOIN HUSI BÍBLIA | 1 KORINTO 1-3

“Ita mak ema neʼebé moris tuir deʼit hakarak isin ka ema espirituál?”

(1 Korinto 2:14) Maibé ema neʼebé moris tuir deʼit hakarak isin nian lakohi simu buat neʼebé mai husi Maromak nia espíritu, tanba nia haree buat sira-neʼe hanesan buat neʼebé beik. Nia la hatene buat neʼebé Maromak nian, tanba nia tenke buka-hatene buat sira-neʼe ho ajuda husi Maromak nia espíritu.

w18.02 p. 19 par. 4-5

Ema neʼebé espirituál katak sá?

4 Ema neʼebé moris tuir hakarak isin nian iha hanoin oinsá? Mundu nia hahalok mak sempre hanoin an deʼit. Paulo hatete katak neʼe mak “hahalok no hanoin sira neʼebé agora book an iha ema kontradór sira-nia laran”. (Éf 2:2) Hahalok sira-neʼe book ona ema barak hodi halo tuir deʼit ema. Sira halo deʼit buat neʼebé sira hanoin mak loos no la hafolin Maromak nia morál. Baibain ema neʼebé moris tuir hakarak isin nian hanoin deʼit kona-ba rikusoin, no sira hanoin katak, pozisaun, osan, ka sira-nia direitu importante liu buat hotu.

5 Ema neʼebé moris tuir hakarak isin nian iha toman atu halo buat neʼebé Bíblia bolu “isin nia hahalok sira”. (Gal 5:19-21) Iha Paulo nia karta primeiru neʼebé nia hakerek ba ema kristaun iha Korinto, nia temi hahalok seluk tan husi ema neʼebé moris tuir hakarak isin nian. Nia dehan sira sobu unidade, soran ema atu kontra malu, todan ba sorin, lori malu ba tribunál, la hatudu respeitu ba arranju ulun nian, no buka han no hemu deʼit. Bainhira hasoru tentasaun ruma, sira monu lalais deʼit ba sala. (Prv 7:21, 22) Dixípulu Judas hatete katak, ema sira-neʼe moris deʼit tuir isin nia hakarak toʼo la iha tan Maromak nia espíritu.​—Jud 18, 19.

(1 Korinto 2:15, 16) Maibé, ema neʼebé moris tuir Maromak nia espíritu buka-hatene didiʼak buat hotu, no ema ida la iha kbiit atu bele tesi-lia ba nia. 16 Tanba “sé mak hatene ona Jeová nia hanoin atu bele hanorin nia?” Maibé ita iha Kristu nia hanoin.

w18.02 p. 19 par. 6

Ema neʼebé espirituál katak sá?

6 Maibé ema neʼebé espirituál hafolin ninia relasaun diʼak ho Maromak. Nia “banati-tuir Maromak” no hakaʼas an atu husik espíritu santu dirije nia. (Éf 5:1) Nia koko atu komprende Jeová nia hanoin no haleno Jeová nia hanoin iha moris loron-loron nian. Ba nia, Maromak iha duni. Nia la hanesan ho ema neʼebé moris tuir hakarak isin nian, ema espirituál sempre hakaʼas an atu halo tuir Jeová nia morál sira. (Sal 119:33; 143:10) Nia la halo buat neʼebé tuir “isin nia hakarak” maibé hakaʼas an atu hatudu “hahalok sira neʼebé mai husi espíritu santu”.​—Gal 5:22, 23.

w18.02 p. 22 par. 15

Ema neʼebé espirituál katak sá?

15 Oinsá mak ita bele banati-tuir Kristu? Eskritura iha 1Ko 2:16 hatete katak ita presiza iha “Kristu nia hanoin”. No Rom 15:5 fó-hanoin ita katak ita tenke haburas “hanoin hanesan Kristu Jesus nian”. Se ita hakarak sai hanesan Kristu, ita presiza aprende dalan neʼebé nia hanoin no ninia hahalok sira. Jesus tau fokus ba ninia relasaun diʼak ho Jeová liu fali buat hotu. Se ita mak hanesan Jesus, ita mós sei haleno Jeová nia hahalok sira. Tan neʼe mak importante tebes atu hanoin tuir Jesus.

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(1 Korinto 1:20) Matenek-naʼin sira iha neʼebé? Eskriba sira iha neʼebé? Ema neʼebé gosta haksesuk malu iha mundu neʼe iha neʼebé? Maromak halo matenek mundu neʼe nian sai buat beik, loos ka lae?

it-2-E p. 1193 par. 1

Matenek

Mundu nia matenek book ema atu la agradese ba buat neʼebé Maromak fó liuhusi Kristu, sira haree ida-neʼe hanesan buat beik. Maski mundu nia ukun-naʼin sira bele ukun ho matenek, maibé sira “fó kastigu-mate ba Naʼi neʼebé kmanek liu”. (1Ko 1:18; 2:7, 8) Maibé agora Maromak hatudu katak mundu nia matenek mak buat beik, nia hamoe ema matenek sira hodi kumpre ninia hakarak liuhusi buat neʼebé sira bolu “buat neʼebé beik husi Maromak” no mós liuhusi ema neʼebé sira dehan ‘beik, fraku, no folin-laek’. (1Ko 1:19-28) Paulo fó-hanoin ema Kristaun iha Korinto katak “matenek husi mundu neʼe [no] husi ukun-naʼin sira mundu neʼe nian” sei lakon. Tan neʼe, matenek neʼe laʼós parte ba mensajen neʼebé apóstolu sira fó sai. (1Ko 2:6, 13) Nia fó avizu ba ema Kristaun sira iha Koloso atu la simu “filozofia [filosofias, signifika, hadomi matenek] no hanorin bosok neʼebé la iha folin, neʼebé tuir deʼit ema nia lisan.”​—Kol 2:8; kompara ho versíkulu 20-23.

(1 Korinto 2:3-5) Kuandu haʼu vizita imi, haʼu sente taʼuk, fraku, no laran-nakdedar tebes. 4 Haʼu la koʼalia no haklaken ho liafuan matenek oioin atu dada imi maibé ho Maromak nia espíritu no kbiit, 5 atu nuneʼe imi bele fiar ba Maromak nia kbiit, laʼós ba ema nia matenek.

w08-E 7/15 p. 27 par. 6

Pontu importante husi livru Korinto

2:3-5. Bainhira Paulo haklaken iha Korinto, sentru ba filozofia Gregu nian no fatin atu aprende, karik nia hanoin barak oinsá nia bele book rona-naʼin nia laran. Maibé, nia la husik ninia fraku ka taʼuk atu hanetik nia kumpre ninia knaar neʼebé Maromak fó ba nia, neʼe mak haklaken. Nuneʼe mós, ita labele husik ita-nia situasaun atu hanetik ita hodi haklaken liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun. Ita bele buka ajuda husi Jeová hanesan Paulo halo.

25-31 MARSU

RIKUSOIN HUSI BÍBLIA | 1 KORINTO 4-6

“Fermentu uitoan bele halo masa tomak saʼe”

(1 Korinto 5:1, 2) Tuir loloos, haʼu rona ona katak iha mane ida iha imi-nia leet neʼebé halo sala seksuál hodi moris hamutuk ho ninia aman nia feen. Sala seksuál hanesan neʼe la mosu iha nasaun seluk nia leet. 2 Imi sente kontente kona-ba neʼe ka? Tuir loloos, imi tenke tanis, loos ka lae? Imi tenke hasai tiha ema neʼebé halo hahalok aat neʼe husi imi-nia leet.

(1 Korinto 5:5-8) imi tenke entrega mane hanesan neʼe ba Satanás, atu nuneʼe bele halakon tiha hahalok isin nian iha imi-nia leet, hodi nuneʼe, iha Naʼi nia loron, kongregasaun bele nafatin iha hanoin neʼebé loos. 6 Imi gaba an hanesan neʼe la diʼak. Imi la hatene katak fermentu uitoan bele halo masa tomak saʼe ka? 7 Hasai tiha fermentu tuan, atu nuneʼe imi bele sai masa foun, tanba tuir loloos imi livre ona husi fermentu. Tanba Kristu, ita-nia bibi-oan Páskua nian, mate tiha ona nuʼudar sakrifísiu. 8 Tan neʼe, mai ita selebra festa, laʼós ho fermentu neʼebé tuan, no mós laʼós ho fermentu neʼebé reprezenta sala no hahalok aat, maibé, mai ita selebra ho paun neʼebé la iha fermentu, katak hahalok laran-moos no lia-loos.

(1 Korinto 5:13) no Maromak mak tesi-lia ba sira neʼebé iha liʼur. “Hasai tiha ema neʼebé halo hahalok aat husi imi-nia leet.”

it-2-E p. 230

Fermentu

Apóstolu Paulo uza liafuan neʼe iha dalan simbóliku bainhira nia haruka kongregasaun Kristaun iha Korinto atu hasai tiha mane neʼebé halo sala seksuál husi kongregasaun. Nia dehan: “Imi la hatene katak fermentu uitoan bele halo masa tomak saʼe ka? Hasai tiha fermentu tuan, atu nuneʼe imi bele sai masa foun, tanba tuir loloos imi livre ona husi fermentu. Tanba Kristu, ita-nia bibi-oan Páskua nian, mate tiha ona nuʼudar sakrifísiu.” Liuhusi Paulo nia liafuan tuirmai, ita bele komprende saida mak “fermentu”, nia dehan: “Tan neʼe, mai ita selebra festa, laʼós ho fermentu neʼebé tuan, no mós laʼós ho fermentu neʼebé reprezenta sala no hahalok aat, maibé, mai ita selebra ho paun neʼebé la iha fermentu, katak hahalok laran-moos no lia-loos.” (1Ko 5:6-8) Paulo uza signifikadu simbóliku husi ema Judeu nia Festa Paun Fermentu-Laek nian, neʼebé halaʼo depois festa Páskua. Fermentu uitoan deʼit bele halo masa tomak saʼe, tan neʼe kongregasaun nuʼudar isin ida sei sai la moos iha Jeová nia oin se sira la hasai tiha mane neʼebé halo sala seksuál. Sira tenke halo buat ruma hodi hasai tiha “fermentu” husi sira-nia leet, hanesan ema Izraél hasai hotu fermentu husi sira-nia uma durante festa neʼe.

it-2-E p. 869-870

Satanás

Saida mak signifikadu husi liafuan ‘entrega ema ruma ba Satanás, atu nuneʼe bele halakon tiha hahalok isin nian’?

Paulo fó matadalan ba kongregasaun Korinto kona-ba buat neʼebé sira tenke halo ba ema ida iha kongregasaun neʼebé halo hahalok aat hodi hola fali ninia aman nia feen. Nia dehan: “Entrega mane hanesan neʼe ba Satanás, atu nuneʼe bele halakon tiha hahalok isin nian.” (1Ko 5:5) Neʼe mak mandamentu atu hasai mane neʼe husi kongregasaun, no la ransu tan ho nia. (1Ko 5:13) Kuandu entrega nia ba Satanás, nia sai husi kongregasaun no tama fali ba mundu neʼebé Satanás, maromak mundu nian mak ukun. Hanesan “fermentu uitoan” iha “masa tomak”, mane neʼe mak “hahalok isin nian” neʼebé iha kongregasaun laran; no hodi hasai tiha mane neʼebé hola fali ninia aman nia feen, kongregasaun neʼebé hafolin buat espirituál bele halakon tiha “hahalok isin nian” husi ninia leet. (1Ko 5:6, 7) Nuneʼe mós, Paulo entrega Himeneu no Alexandre ba Satanás, tanba sira husik ona fiar no konxiénsia diʼak, no sira-nia fiar rahun hanesan ró neʼebé aat.​—1Ti 1:20.

(1 Korinto 5:9-11) Iha haʼu-nia karta uluk nian haʼu hakerek ba imi atu la ransu tan ho sira neʼebé halo sala seksuál, 10 maibé neʼe la dehan katak imi tenke hadook an husi ema hotu iha mundu neʼe, neʼebé halo sala seksuál, kaan-teen, ema neʼebé hamatak ema seluk ka adora estátua. Tanba se lae karik, imi tenke sai husi mundu neʼe. 11 Maibé agora haʼu hakerek ba imi atu labele ransu tan ho ema neʼebé bolu an nuʼudar maun-alin maibé nia halo sala seksuál, kaan-teen, adora estátua, koʼalia liafuan kroʼat, lanu-teen ka ema neʼebé hamatak ema seluk, imi keta han ho ema hanesan neʼe.

lv p. 34 par. 19

Hadomi sira neʼebé Maromak hadomi

19 Dala ruma, ita presiza haketak an husi maluk ida neʼebé uluk mak ita-nia irmaun ka irmán iha kongregasaun. Ita halo ida-neʼe se ema ida halo sala kontra Maromak nia ukun-fuan no la hakribi nia sala, tan neʼe kongregasaun hasai nia husi kongregasaun nia leet. No mós, se ema ida lakohi halo tuir lia-loos hodi hanorin buat neʼebé falsu, ka nia rasik haketak an husi kongregasaun. Maromak nia Liafuan hatete ho klaru katak “keta laʼo hamutuk” ho ema hanesan neʼe. (1Ko 5:11-13; 2Jo 9-11) Se ema neʼe mak ita-nia belun ka família, karik susar tebes atu sees husi ema ida-neʼe. Iha situasaun hanesan neʼe, ita sei laran-metin ba Maromak Jeová ka lae? Maromak Jeová hafolin duni sira neʼebé hatudu laran-metin ba nia no halo tuir nia maski dala ruma kusta atu halo ida-neʼe.

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(1 Korinto 4:9) Tanba haʼu sente katak Maromak halo ona ami apóstolu sira sai hanesan grupu ikus neʼebé tama ba fatin teatru, hanesan ema neʼebé atu simu kastigu-mate. Mundu tomak no anju sira no mós ema hateke ba ami.

w09-E 5/15 p. 24 par. 16

Anju sira mak “espíritu hodi halo serbisu santu”

16 ‘Anju sira hateke ba’ ema Kristaun neʼebé hasoru susar. (1Ko 4:9) Ho orgullu boot, anju sira haree ema laran-metin sira-nia hahalok no mós haksolok bainhira ema neʼebé halo sala arrepende an. (Lc 15:10) Anju sira mós haree feto Kristaun sira-nia hahalok. Bíblia hatudu katak tanba “anju sira, mak feto tenke taka ninia ulun nuʼudar sinál hodi hatudu katak nia hakruʼuk ba ninia laʼen”. (1Ko 11:3, 10) Sin, anju sira kontente atu haree feto Kristaun sira no Maromak nia atan hotu iha rai halo tuir Maromak nia matadalan no arranju kona-ba ulun. Sira-nia hahalok sai nuʼudar ezemplu ba Maromak nia oan sira iha lalehan.

(1 Korinto 6:3) Imi hatene ka lae katak ita sei tesi-lia ba anju sira? Entaun, tanbasá mak ita labele tesi-lia kona-ba problema sira iha moris ohin loron neʼe?

it-2-E p. 211

Ukun-fuan

Ukun-fuan ba anju sira. Anju mak aas liu ema, maibé sira mós hakruʼuk ba Maromak nia ukun-fuan no mandamentu sira. (Ebr 1:7, 14; Sal 104:4) Jeová mós fó mandamentu no bandu ninia inimigu Satanás. (Job 1:12; 2:6) Arkanju Miguel rekoñese no respeitu Jeová nia pozisaun nuʼudar Juís Aas Liu Hotu bainhira nia koʼalia ba Diabu: “Jeová sei korrije ó.” (Jud 9; kompara ho Zac 3:2.) Maromak Jeová fó podér ba Jesus Kristu neʼebé hetan ona glória atu ukun anju sira. (Ebr 1:6; 1Pe 3:22; Mt 13:41; 25:31; Flp 2:9-11) Tan neʼe mak Jesus bele haruka anju ida ba João. (Apk 1:1) Maibé, iha 1Ko 6:3, apóstolu Paulo koʼalia kona-ba Kristu nia alin sira katak sira sei tesi-lia ba anju sira, karik neʼe tanba sira sei hola parte atu tesi-lia ba anju aat sira.

    Livru sira iha lian Tetun Dili (1993-2025)
    Log Out
    Log In
    • Tetun Dili
    • Fahe
    • Organiza tuir Ita-nia hakarak
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kondisaun atu Uza
    • Informasaun Privadu
    • Setting kona-ba privasidade
    • JW.ORG
    • Log In
    Fahe