Watchtower BIBLIOTEKA ONLINE
Watchtower
BIBLIOTEKA ONLINE
Tetun Dili
Á
  • Á
  • á
  • É
  • é
  • Í
  • í
  • Ó
  • ó
  • Ú
  • ú
  • Ã
  • ã
  • Ç
  • ç
  • Ñ
  • ñ
  • ʼ
  • BÍBLIA
  • LIVRU SIRA
  • REUNIAUN SIRA
  • mwbr19 Abríl p. 1-8
  • Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken

La iha video neʼebé bele loke.

Deskulpa, la bele loke vídeo.

  • Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken
  • Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken—2019
  • Subtítulu
  • 1-7 ABRÍL
  • 8-14 ABRÍL
  • 22-28 ABRÍL
  • 29 ABRÍL–5 MAIU
Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken—2019
mwbr19 Abríl p. 1-8

Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken

1-7 ABRÍL

RIKUSOIN HUSI BÍBLIA | 1 KORINTO 7-9

“Moris klosan mak prezente ida”

(1 Korinto 7:32) Tuir loloos, haʼu hakarak atu imi livre husi laran-taridu. Ema neʼebé la kaben hanoin liu kona-ba buat neʼebé Naʼi nian, kona-ba oinsá Naʼi bele simu nia.

w11 15/1 p. 17-18 par. 3

Uza didiʼak imi-nia moris nuʼudar ema neʼebé la kaben

3 Baibain ema neʼebé la kaben, iha tempu barak liu no livre liu fali ema neʼebé kaben. (1Ko 7:32-35) Buat sira-neʼe fó oportunidade ba sira atu aumenta liután sira-nia serbisu haklaken, atu hatudu domin barak liu ba ema seluk, no mós atu hakbesik liután ba Maromak Jeová. Tan neʼe, ema kristaun balu hafolin moris nuʼudar ema neʼebé la kaben no deside atu kontinua moris hanesan neʼe. Ema kristaun seluk la iha kaben laʼós tanba sira hakarak, maibé tanba situasaun ruma halo sira moris hanesan neʼe. Sira hanoin didiʼak no halo orasaun kona-ba sira-nia situasaun, no sira haree katak ho Maromak Jeová nia ajuda, sira bele moris ho laran-kontente. Nuneʼe, sira simu sira-nia situasaun no uza didiʼak sira-nia moris nuʼudar ema neʼebé la kaben.​—1Ko 7:37, 38, MF.

(1 Korinto 7:33, 34) Maibé ema neʼebé kaben ona hanoin liu kona-ba buat sira iha mundu neʼe, kona-ba oinsá atu halo ninia feen kontente, 34 no ninia hanoin fahe ba rua. Liután neʼe, feto neʼebé la kaben no feto virjen, hanoin liu kona-ba buat neʼebé Naʼi nian, atu nuneʼe nia bele sai santu iha isin no neon. Maibé feto neʼebé kaben ona hanoin liu kona-ba buat sira iha mundu neʼe, kona-ba oinsá atu halo ninia laʼen kontente.

w08-E 7/15 p. 27 par. 1

Pontu importante husi karta sira ba ema Korinto

7:33, 34​—Saida mak “buat sira iha mundu neʼe” neʼebé halo mane ka feto neʼebé kaben ona hanoin liu? Paulo koʼalia kona-ba buat baibain sira iha moris neʼebé kaben-naʼin Kristaun sira presiza hanoin. Neʼe inklui hahán, roupa, no uma, maibé la inklui buat aat sira husi mundu neʼe neʼebé ema Kristaun sira tenke hasees an.​—1Jo 2:15-17.

(1 Korinto 7:37, 38) Maibé se ema ida deside ona iha ninia laran no kaer metin ba ninia desizaun neʼe, no sente katak nia la presiza kaben, no nia bele kontrola ninia hakarak, neʼe mak desizaun neʼebé diʼak ba nia. 38 Nuneʼe mós, ema neʼebé kaben halo desizaun neʼebé diʼak, maibé ema neʼebé la kaben halo desizaun neʼebé diʼak liután.

w96-E 10/15 p. 12-13 par. 14

Moris klosan loke oportunidade barak atu serbí Jeová

14 Se ema Kristaun deside atu klosan laʼós “tanba Ukun lalehan nian” maibé tan deʼit atu fó kontente ba ninia an, neʼe laʼós desizaun neʼebé diʼak liu fali ema neʼebé deside atu kaben. (Mt 19:12) Mane ka feto neʼebé klosan tenke “hanoin liu kona-ba buat neʼebé Naʼi nian,” “oinsá Naʼi bele simu nia,” no “kontinua serbí deʼit Naʼi hodi la fahe [sira-nia] hanoin.” Neʼe katak sira presiza serbí Jeová no Jesus Kristu. Se sira halo ida-neʼe mak ita bele dehan katak sira halo desizaun neʼebé diʼak liu fali ema neʼebé deside atu kaben.

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(1 Korinto 7:11) Maibé se nia haketak an, nia tenke mesak nafatin ka hadame malu fali ho ninia laʼen. No laʼen ida labele husik ninia feen.

lv p. 220 par. 2-p. 221 par. 2

APÉNDISE

Bíblia nia haree kona-ba soe-malu no haketak-malu

Iha mós situasaun balun neʼebé susar tebes neʼebé halo ema kristaun deside atu haketak malu ka soe malu maski ninia kaben la halo sala-foʼer. Iha situasaun hanesan neʼe, Bíblia haruka ema neʼebé haketak an husi ninia kaben atu “hela mesak ka hadame malu fali”. (1Ko 7:11) Ema kristaun neʼe labele buka atu kaben ho ema seluk. (Mt 5:32) Agora, mai ita hanoin kona-ba situasaun balun neʼebé halo ema deside atu haketak malu.

Kuandu laʼen lakohi duni atu tau matan ba família. Karik família sai kiak tebes no kuran buat neʼebé presiza atu halaʼo moris, tanba laʼen lakohi atu halaʼo ninia knaar atu tau matan ba ninia família, maski nia bele halo nuneʼe. Bíblia hatete: “Ema neʼebé la tau matan ba . . . sira neʼebé horik hamutuk ho nia, ema neʼe hewai tiha nia fiar no aat liu fali ema neʼebé fiar-laek.” (1Ti 5:8) Se laʼen hanesan neʼe lakohi troka ninia hahalok neʼebé aat, ninia feen tenke halo desizaun kona-ba haketak malu tuir lei estadu nian atu proteje ninia an no ninia oan sira. Se iha informasaun katak ema kristaun ida mak lakohi tau matan ba ninia família, katuas kristaun sira tenke buka-hatene kona-ba problema neʼe. Dala ruma, kongregasaun hasai ema neʼebé lakohi duni atu tau matan ba família.

Kuandu halo violénsia makaʼas. Dala ruma, ema halo violénsia makaʼas ba nia kaben, toʼo halo kanek no besik atu oho nia. Se ema neʼebé halo violénsia mak ema kristaun, katuas iha kongregasaun tenke buka-hatene se nia halo violénsia duni ka lae. Hahalok hanesan hirus makaʼas no violénsia bele sai nuʼudar razaun atu kongregasaun hasai ema neʼe.​—Gal 5:19-21.

Kuandu iha perigu atu lakon relasaun diʼak ho Maromak. Karik kaben-naʼin ida fó terus beibeik ba ida seluk atu labele halaʼo adorasaun neʼebé loos no obriga nia atu halo buat ruma neʼebé kontra Maromak nia ukun-fuan. Iha situasaun hanesan neʼe, karik ida neʼebé simu terus tenke halo desizaun atu haketak malu tuir lei estadu nian nuʼudar dalan ida deʼit atubele “halo tuir Maromak nia hakarak liu ema sira-nian”.​—Aps 5:29.

(1 Korinto 7:36) Maibé se ema ruma liu ona tempu foin-saʼe nian, no nia hanoin katak nia labele kontrola ninia hakarak seksuál nian, entaun nia bele kaben se neʼe mak ninia hakarak. Nia la halo sala ida.

w00-E 7/15 p. 31 par. 2

Moos nafatin iha mundu neʼebé la morál

Joven sira labele ansi atu kaben bainhira sira-nia hakarak seksuál nian foin mosu. Moris kaben nian envolve ema naʼin-rua neʼebé promete atu laran-metin ba malu. Ema ida presiza sai maduru atu bele kumpre responsabilidade neʼe. (Gén 2:24) Diʼak liu hein toʼo sira “liu ona tempu foin-saʼe nian,” neʼe mak tempu neʼebé hakarak seksuál sai makaʼas no bele book sira atu halo desizaun neʼebé la matenek. (1Ko 7:36) No se ema boot ida neʼebé hakarak kaben halo sala seksuál tanba la hetan pár neʼebé diʼak ba nia atu kaben, neʼe sala no la matenek duni!

8-14 ABRÍL

RIKUSOIN HUSI BÍBLIA | 1 KORINTO 10-13

“Maromak mak laran-metin”

(1 Korinto 10:13) Imi hetan tentasaun neʼebé baibain ema seluk mós hetan. Maibé Maromak mak laran-metin, no nia sei nunka husik imi atu hetan tentasaun neʼebé liu fali imi-nia kbiit, maibé kuandu imi hasoru tentasaun ruma, nia mós sei hatudu dalan ba imi atu sai, atu nuneʼe imi bele tahan.

w17.02 p. 29-30

Pergunta husi lee-naʼin

Apóstolu Paulo hatete katak Jeová “sei nunka husik imi atu hetan tentasaun liu fali buat neʼebé imi bele tahan”. (1Ko 10:13) Neʼe dehan katak Jeová haree ba futuru hodi tetu uluk ita-nia forsa atu tahan susar ruma, no depois mak hili susar saida ba ita atu hasoru ka lae?

▪ Se neʼe mak loos, neʼe bele halo ita hanoin sala kona-ba Jeová. Porezemplu, irmaun ida nia oan-mane oho an. Irmaun neʼe sente triste tebes. Nia hanoin, karik Jeová hatene ona kona-ba sira-nia futuru, tan neʼe Jeová husik buat hanesan neʼe akontese ba sira tanba nia hatene katak sira bele tahan ho akontesimentu neʼe. Ohin loron, ema barak sei hasoru susar oioin. Maibé neʼe dehan katak Jeová mak kontrola buat hotu neʼebé akontese iha ita-nia moris ka lae?

Se ita haree didiʼak ba apóstolu Paulo nia liafuan iha 1Ko 10:13, ita bele haree eskritura neʼe la fó ideia katak Jeová haree uluk ba ita-nia forsa, no depois mak hili susar saida mak ita sei hasoru. Tanbasá mak ita hatete nuneʼe? Mai ita koʼalia kona-ba razaun haat.

Primeiru, Jeová fó ita liberdade atu hili. Nia hakarak ita atu halo desizaun rasik. (Deu 30:19, 20; Jos 24:15) Se ita foti desizaun neʼebé halo Jeová kontente, ita bele fiar katak Jeová sei fó matadalan ba ita. (Prv 16:9) Maibé se ita mak halo desizaun neʼebé sala, ita sei simu konsekuénsia husi ita-nia desizaun neʼe. (Gal 6:7) Tan neʼe, se Jeová mak hili susar ba ita atu hasoru, ita la bele dehan katak ita iha liberdade atu hili, loos ka lae?

Segundu, Jeová la proteje ita husi “situasaun neʼebé mosu derrepente deʼit”. (Ecl 9:11) Karik ema ida hetan dezastre tanba nia hamriik iha fatin neʼebé sala no tempu neʼebé sala. Jesus mós koʼalia kona-ba ema naʼin-18 neʼebé uma-andár monu hanehan mate, maibé nia esplika katak akontesimentu neʼe la mai husi Maromak. (Lc 13:1-5) Tan neʼe, se ita hanoin katak Maromak mak deside sesé mak sei mate bainhira dezastre ida akontese, neʼe hanoin neʼebé la loos.

Terseiru, ita ida-idak envolve iha lia neʼebé Satanás hasaʼe kona-ba Jeová nia direitu atu ukun. Satanás hatete katak ita serbí Jeová tanba buat neʼebé Jeová fó ba ita. No nia dehan katak se ita mak hasoru terus, ita sei la laran-metin tan ba Jeová. (Job 1:9-11; 2:4; Apk 12:10) Tan neʼe, se Jeová mak proteje hodi susar ruma la kona ita, neʼe hatudu katak Satanás koʼalia loos.

Haat, Jeová la hili atu hatene uluk buat hotu kona-ba saida mak sei akontese ba ita. Jeová iha duni kbiit atu hatene buat hotu kona-ba futuru. (Isa 46:10) Maibé Bíblia hatudu katak iha situasaun balu Jeová la hili atu halo nuneʼe. (Gén 18:20, 21; 22:12) Jeová mak Maromak neʼebé domin no laran-loos, tan neʼe nia respeitu ita-nia liberdade atu halo desizaun rasik.​—Deu 32:4; 2Ko 3:17.

Se nuneʼe, Paulo nia liafuan katak sá bainhira nia dehan Jeová “sei nunka husik imi atu hetan tentasaun liu fali buat neʼebé imi bele tahan”? Tuir loloos Paulo nia liafuan koʼalia kona-ba saida mak Jeová sei halo durante ita iha terus laran, laʼós antes ita hetan terus. Se ita tau fiar ba Jeová, nia sei ajuda ita atu tahan hasoru terus sira. (Sal 55:22) Agora mai ita koʼalia kona-ba razaun rua tansá mak Paulo koʼalia nuneʼe.

Razaun primeiru mak, tanba terus neʼebé ita hetan “baibain ema seluk mós hetan”. Iha Satanás nia mundu, ita hotu sei hasoru susar iha ita-nia moris, dala ruma bele hetan dezastre. Maibé se ita mak sadere ba Jeová, ita bele tahan hasoru susar sira-neʼe hodi laran-metin nafatin ba Jeová. (1Pe 5:8, 9) Iha 1Ko kapítulu 10, Paulo koʼalia kona-ba tentasaun balu neʼebé ema Izraél hasoru iha rai-fuik maran. (1Ko 10:6-11) Sira neʼebé sadere ba Jeová konsege tahan hasoru tentasaun, maibé sira neʼebé la sadere ba nia, kontra fali no la laran-metin ba nia.

Razaun segundu, tanba “Maromak mak laran-metin”. Se ita haree fali oinsá Jeová tau matan ba ninia atan sira iha tempu uluk, nia sempre fó ajuda ba “ema neʼebé hadomi nia no halo tuir ninia mandamentu”. (Deu 7:9) Istória sira-neʼe mós hatudu katak Jeová sempre kumpre ninia promesa sira. (Jos 23:14) Neʼe katak (1) Jeová sei nunka husik ita tahan terus neʼebé liu fali ita-nia kbiit, no (2) nia sei ‘hatudu dalan ba ita atu sai’.

Oinsá mak Jeová “hatudu dalan” ba sira neʼebé sadere ba nia? Ita hatene katak se Jeová hakarak, nia bele halakon deʼit ita-nia terus. Maibé ita presiza hanoin-hetan Paulo mós hatete katak Jeová sei “hatudu dalan ba imi atu sai, atu nuneʼe imi bele tahan”. Loos duni, baibain Jeová loke dalan liuhusi fó kbiit ba ita atu bele tahan terus ruma. Mai ita haree dalan balu oinsá Jeová halo nuneʼe ba ita.

▪ Jeová ‘fó kmaan ba ita iha situasaun hotu’. (2Ko 1:3, 4) Liuhusi Bíblia, espíritu santu, no atan laran-metin mak nia halo kalma ita-nia neon, laran, no emosaun.​—Mt 24:45; Jo 14:16, nota-rodapé; Rom 15:4.

▪ Jeová bele uza ninia espíritu santu atu fó matadalan ba ita. (Jo 14:26) Espíritu santu bele ajuda ita hanoin-hetan eskritura no Bíblia nia prinsípiu ruma hodi ita bele halo desizaun ho matenek.

▪ Jeová bele uza ninia anju sira atu ajuda ita.​—Ebr 1:14.

▪ Jeová bele uza irmaun-irmán sira atu ajuda ita. Sira bele hametin ita liuhusi liafuan ka ajuda ruma.​—Kol 4:11.

Saida mak ita aprende husi Paulo nia liafuan neʼebé hakerek iha 1Ko 10:13? Sin, Jeová nunka hili terus saida mak atu fó ba ita. Maibé ita bele fiar katak nia sei ajuda ita atu tahan hasoru terus naran deʼit se ita tau fiar ba nia. Jeová sempre loke dalan ba ita atu ita bele tahan no laran-metin ba nia.

(1 Korinto 10:13) Imi hetan tentasaun neʼebé baibain ema seluk mós hetan. Maibé Maromak mak laran-metin, no nia sei nunka husik imi atu hetan tentasaun neʼebé liu fali imi-nia kbiit, maibé kuandu imi hasoru tentasaun ruma, nia mós sei hatudu dalan ba imi atu sai, atu nuneʼe imi bele tahan.

(1 Korinto 10:13) Imi hetan tentasaun neʼebé baibain ema seluk mós hetan. Maibé Maromak mak laran-metin, no nia sei nunka husik imi atu hetan tentasaun neʼebé liu fali imi-nia kbiit, maibé kuandu imi hasoru tentasaun ruma, nia mós sei hatudu dalan ba imi atu sai, atu nuneʼe imi bele tahan.

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(1 Korinto 10:8) Keta halo sala seksuál hanesan sira balu halo, no iha loron ida deʼit ema naʼin-23.000 mate.

w04-E 4/1 p. 29

Pergunta husi lee-naʼin

Tanbasá mak 1Ko 10:8 dehan ema Izraél naʼin-23.000 mate iha loron ida deʼit tanba halo sala seksuál, maibé Núm 25:9 dehan ema naʼin-24.000 mak mate?

Iha posibilidade barak atu esplika tanbasá númeru la hanesan iha eskritura rua neʼe. Razaun neʼebé simples mak karik ema neʼebé mate mak entre 23.000 no 24.000, tan neʼe simples liu atu hatete deʼit númeru neʼebé kompletu.

Hanoin toʼok razaun ida tan. Apóstolu Paulo koʼalia kona-ba ema Izraél iha Sitim nuʼudar avizu ba ema Kristaun sira iha sidade Korinto, sidade neʼebé ema barak moris la tuir morál. Nia hakerek: “Keta halo sala seksuál hanesan sira balu halo, no iha loron ida deʼit ema naʼin-23.000 mate.” Iha neʼe, Paulo koʼalia kona-ba sira neʼebé Jeová oho tanba halo sala seksuál, no númeru neʼebé Paulo temi mak 23.000.​—1Ko 10:8.   

Maibé iha Números kapítulu 25, hatete katak “ema Izraél hola parte hodi adora Baal husi Peor, no Jeová sai hirus tebes ba ema Izraél.” Depois, Jeová haruka Moisés atu fó kastigu-mate ba “povu sira-nia ulun-naʼin hotu”. Moisés haruka juís sira atu halo tuir Jeová nia mandamentu neʼe. Ikusmai, bainhira Fineias lalais atu oho mane Izraél neʼebé lori tama feto Midian ba povu sira-nia hela-fatin, “moras-peste para no la kona tan ema Izraél.” Istória neʼe remata ho liafuan: “Ema neʼebé mate tanba moras-peste neʼe hamutuk naʼin-24.000.”​—Núm 25:1-9.

Ema naʼin-24.000 neʼebé temi iha Números inklui mós “povu sira-nia ulun-naʼin hotu” neʼebé juís sira no Jeová rasik mak oho. Karik iha duni ulun-naʼin toʼo rihun ida neʼebé juís sira oho, tan neʼe, númeru totál mak 24.000. Se ulun-naʼin sira-neʼe mós halo sala seksuál ka tuir festa sira, ka fó lisensa ba ema Izraél seluk atu tuir, sira sala duni tanba “hola parte ona hodi adora Baal husi Peor.”   

Kona-ba liafuan neʼebé tradús nuʼudar “hola parte”, matenek-naʼin ida kona-ba Bíblia dehan katak ida-neʼe bele iha signifikadu “atu kesi metin ba ema ida.” Ema Izraél mak povu neʼebé dedika an ona ba Jeová maibé bainhira sira “hola parte hodi adora Baal husi Peor”, sira hakotu sira-nia relasaun ho Jeová. Maizumenus tinan 700 liutiha neʼe, Jeová koʼalia kona-ba ema Izraél liuhusi profeta Oseias: “Sira laʼo ba Baal husi Peor. Sira dedika an ba buat neʼebé halo moe deʼit, no sira sai foʼer tebes hanesan buat neʼebé sira hadomi.” (Os 9:10) Sira hotu neʼebé halo hahalok aat neʼe merese hetan kastigu. Tan neʼe, Moisés fó-hanoin ba ema Izraél: “Imi rasik haree ona buat neʼebé Jeová halo tanba Baal husi Peor; Jeová, imi-nia Maromak, halakon tiha sira hotu husi imi-nia leet tanba sira laʼo tuir Baal husi Peor.”​—Deu 4:3.

(1 Korinto 11:5, 6) Maibé feto ida neʼebé halo orasaun ka fó sai profesia hodi la taka ninia ulun, nia hamoe ninia ulun, tanba ida-neʼe hanesan deʼit nia koi molik ona ninia ulun. 6 Tanba se feto ida la taka ninia ulun, diʼak liu ba nia atu tesi ninia fuuk. Maibé se tesi fuuk ka koi fuuk mak buat neʼebé hamoe feto, entaun diʼak liu ba nia atu taka ninia ulun.

(1 Korinto 11:10) Tan razaun neʼe no mós tan anju sira, mak feto tenke taka ninia ulun nuʼudar sinál hodi hatudu katak nia hakruʼuk ba ninia laʼen.

w15 15/2 p. 30

Pergunta husi lee-naʼin

Irmán ida presiza taka ulun ka lae bainhira atu halaʼo estuda Bíblia ho ema no haklaken-naʼin mane ida mós iha neʼebá?

▪ Iha “Pergunta husi lee-naʼin” ida husi Menara Pengawal 15 Jullu 2002 hatete katak se haklaken-naʼin mane ida mak iha neʼebá, atu nia hetan ona batizmu ka seidauk, irmán tenke taka ninia ulun bainhira halaʼo estuda Bíblia ho ema. Maibé, tanba halo tiha riset barak, matadalan neʼe mós presiza iha mudansa balu.   

Se irmán ida lori haklaken-naʼin mane neʼebé hetan ona batizmu bá tuir ninia estuda, irmán neʼe tenkesér taka ulun duni. Nia halo nuneʼe hodi hatudu respeitu ba Jeová nia arranju ulun nian iha kongregasaun. Neʼe tanba agora nia mak halaʼo fali knaar neʼebé irmaun ida mak iha responsabilidade atu halaʼo. (1Ko 11:5, 6, 10) Karik nia bele husu deʼit irmaun neʼe, se irmaun neʼe bele, hodi halaʼo estuda neʼe. Se hanesan neʼe, nia la presiza taka ulun.

Maibé, se irmán neʼe lori haklaken-naʼin ida neʼebé seidauk hetan batizmu ba ninia estuda, no mane neʼe laʼós ninia laʼen, tuir eskritura, nia la presiza taka ulun. Depende ba irmán ida-idak nia konxiénsia, se irmán balu hanoin katak sira presiza taka ulun iha situasaun ida-neʼe, la iha buat ida atu bandu sira.

22-28 ABRÍL

RIKUSOIN HUSI BÍBLIA | 1 KORINTO 14-16

“Maromak sei sai Ukun-Naʼin ba buat hotu”

(1 Korinto 15:24, 25) Ikusliu kuandu nia halakon tiha governu hotu no sira hotu neʼebé iha podér no kbiit, nia sei entrega Ukun neʼe ba ninia Maromak no Aman. 25 Tanba nia tenke ukun nuʼudar liurai toʼo Maromak tau ona ninia inimigu hotu iha nia ain okos.

w98-E 7/1 p. 21 par. 10

“Nia sei halakon . . . mate”

10 Bainhira Jesus ukun ba tinan rihun ida ona, nia sei entrega fali Maromak nia Ukun ba ninia Aman. (Apk 20:4) Iha tempu neʼebá, Maromak nia hakarak atu “halibur buat hotu hamutuk iha Kristu” sai loos ona. (Éf 1:9, 10) Maibé ulukliu, Kristu sei halakon “governu hotu no sira hotu neʼebé iha podér no kbiit” neʼebé kontra Maromak nia hakarak. Neʼe laʼós deʼit envolve halakon buat aat iha funu Armagedon. (Apk 16:16; 19:11-21) Paulo hatete: “[Kristu] tenke ukun nuʼudar liurai toʼo Maromak tau ona ninia inimigu hotu iha nia ain okos. Inimigu ikus neʼebé nia sei halakon mak mate.” (1Ko 15:25, 26) Maromak sei fó moris-hiʼas ba ema iha “rate laran” tanba sala no mate neʼebé ita hetan husi Adão sei lakon hotu.​—Jo 5:28.

(1 Korinto 15:26) Inimigu ikus neʼebé nia sei halakon mak mate.

kr-E p. 237 par. 21

Maromak nia Ukun halaʼo ninia hakarak iha rai

21 Moras sei la iha tan, maibé oinsá ho rezultadu husi sala, mate? Neʼe mak ita-nia “inimigu ikus”, inimigu neʼebé ita hotu labele halai sees. (1Ko 15:26) Maibé mate mak forsa liu fali Jeová ka lae? Lee toʼok buat neʼebé Isaias hatete: “Nia sei halakon mate ba nafatin, no Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, sei hamaran matan-been husi ema hotu nia oin.” (Isa 25:8) Hanoin toʼok tempu neʼebá. La iha tan rate, matan-been triste nian no hakoi mate! Tuir loloos, sei iha matan-been kontente nian tanba Jeová sei kumpre ninia promesa atu fó moris-hiʼas ba ema! (Lee Isaias 26:19.) Ikusmai, moras neʼebé ita sente tanba ema mate sei la iha ona.

(1 Korinto 15:27, 28) Tanba Maromak “tau ona buat hotu iha Kristu nia ain okos”. Maibé kuandu nia dehan ‘buat hotu tau ona iha nia ain okos’, neʼe la inklui Maromak neʼebé halo buat hotu hakruʼuk ba Kristu. 28 Maibé bainhira Maromak halo ona buat hotu hakruʼuk ba ninia Oan-Mane, tuirmai Oan-Mane rasik mós sei hakruʼuk ba Maromak neʼebé halo buat hotu hakruʼuk ba nia, nuneʼe Maromak sei sai Ukun-Naʼin ba buat hotu.

w12 15/9 p. 12 par. 17

Dame ba tinan rihun ida no ba nafatin!

17 Ikusliu, buat neʼebé furak liu sei akontese. Maromak mak sei sai “buat hotu ba ema hotu”. Ida-neʼe katak sá? Hanoin toʼok kona-ba tempu uluk liu kuandu Adão ho Eva sei iha jardín Eden nuʼudar ema neʼebé perfeitu. Iha tempu neʼebá, sira parte husi Jeová nia família neʼebé iha dame ho unidade iha rai no lalehan, no Jeová nuʼudar Ukun-Naʼin neʼebé Boot Liu Hotu mak ukun ninia kriasaun tomak, inklui anju no ema. Sira bele koʼalia rasik ho Jeová, adora nia, no simu bensaun husi nia. Sin, iha tempu uluk liu, Jeová mak “buat hotu” ba ninia kriasaun hotu.

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(1 Korinto 14:34, 35) feto sira tenke kontinua nonook iha kongregasaun laran, tanba la iha lisensa ba sira atu koʼalia. Maibé sira tenke hakruʼuk hanesan Ukun-Fuan mós hatete ona. 35 Se sira hakarak atu aprende buat ruma, sira tenke husu sira-nia laʼen iha uma, tanba se feto ida koʼalia iha kongregasaun laran, neʼe la hatudu respeitu.

w12 1/9 p. 9, kaixa

Apóstolu Paulo bandu feto sira atu koʼalia ka lae?

Apóstolu Paulo hakerek: “Feto sira sei nonook iha kreda laran.” (1Ko 14:34) Ninia liafuan neʼe katak sá? Hodi dehan nuneʼe, nia dehan katak feto sira la matenek ka lae? Lae. Tuir loloos, dala barak nia koʼalia diʼak kona-ba feto sira-nia hanorin. (2Ti 1:5; Tit 2:3-5) Iha Paulo nia karta ba ema kristaun sira iha Korinto, nia la koʼalia deʼit kona-ba feto sira maibé ba ema hotu neʼebé hetan kmanek atu koʼalia lia oioin no halo profesia. Nia hakarak sira atu “nonook” kuandu sira-nia maluk fiar-naʼin seluk sei koʼalia hela. (1Ko 14:26-30, 33) Iha tempu neʼebá ema iha kostume atu husu pergunta sira ba diskursu-naʼin durante nia koʼalia hela. Karik feto kristaun sira kontente tebes ho buat foun neʼebé sira fiar toʼo sira hanetik diskursu-naʼin atu hatoʼo ninia liafuan hodi husu pergunta barak. Entaun, hodi buat hotu laʼo ho diʼak no la runguranga, Paulo haruka feto sira-neʼe atu “husu sira-nia laʼen iha uma”.​—1Ko 14:35.

(1 Korinto 15:53) Tanba ida neʼebé dodok tenke tau fali ida neʼebé labele dodok, no ida neʼebé bele mate tenke tau fali ida neʼebé labele mate.

it-1-E p. 1197-1198

Isin neʼebé labele dodok

Ema naʼin-144.000 neʼebé sei ukun hamutuk ho Jesus hetan moris-hiʼas hanesan Jesus nian no sira ida deʼit ho nia. Sira laʼós hetan deʼit moris rohan-laek nuʼudar kriatura espíritu, maibé sira mós iha isin neʼebé labele dodok no sira la mate tan. Bainhira sira sei hela iha rai, sira halaʼo sira-nia moris ho laran-metin iha isin neʼebé bele dodok. No bainhira mate tiha ona, sira simu isin espíritu neʼebé labele dodok, hanesan apóstolu Paulo hatete iha 1Ko 15:42-54. “Ida neʼebé labele mate” refere ba sira-nia moris neʼebé rohan-laek no labele lakon, maibé, “ida neʼebé la dodok” refere ba isin neʼebé Maromak fó ba sira, isin neʼe labele sai dodok ka lakon. Tan neʼe ita bele fiar katak Jeová fó ba sira kbiit atu sustenta sira-nia moris no la presiza sadere ba buat seluk atu hetan kbiit, la hanesan ho ema no espíritu seluk. Neʼe hatudu katak Maromak tau fiar ba sira. Maibé, maski sira labele mate, neʼe la dehan katak Maromak la kontrola ona sira; no sira mós hakruʼuk nafatin ba sira-nia Aman nia hakarak, hanesan mós Jesus Kristu, sira-nia ulun.​—1Ko 15:23-28.

29 ABRÍL–5 MAIU

RIKUSOIN HUSI BÍBLIA | 2 KORINTO 1-3

“Jeová mak ‘Maromak neʼebé fó kmaan ba ema iha situasaun hotu’”

(2 Korinto 1:3) Fó hahiʼi ba ita-nia Naʼi Jesus Kristu nia Maromak no Aman, Aman neʼebé laran-sadiʼa no Maromak neʼebé fó kmaan ba ema iha situasaun hotu.

w17.07 p. 13 par. 4

“Tanis ho sira neʼebé tanis”

4 Ita-nia Aman laran-diʼak mós lakon ona ema balu neʼebé nia hadomi iha mate, hanesan ninia atan Abraão, Isaac, Jacob, Moisés, no Liurai David. (Núm 12:6-8; Mt 22:31, 32; Aps 13:22) Bíblia hatete katak Jeová hein namanas atu fó moris-hiʼas fali ba ema laran-metin sira-neʼe. (Job 14:14, 15) Iha tempu neʼebá, sira sei hetan ksolok neʼebé boot no iha saúde neʼebé perfeitu. Jeová mós lakon ona ninia Oan-Mane iha mate. Bíblia hatete katak Jesus mak ida neʼebé Maromak “gosta tebes husi loron ba loron”. (Prv 8:22, 30) Ita la bele komprende kona-ba Jeová nia sentimentu bainhira nia haree ninia Oan-Mane mate iha dalan neʼebé terus tebes.​—Jo 5:20; 10:17.

(2 Korinto 1:4) Nia fó kmaan ba ita iha ita-nia susar hotu, atu nuneʼe ita bele fó kmaan ba ema seluk iha sira-nia susar hotu ho kmaan neʼebé ita simu ona husi Maromak.

w17.07 p. 15 par. 14

“Tanis ho sira neʼebé tanis”

14 Dala ruma susar mós atu hatene saida mak ita bele koʼalia ba ema neʼebé triste hela bainhira ema ruma mate. Maibé Bíblia hatete katak “ema matenek nia nanál mak bele kura”. (Prv 12:18) Ema barak hetan liafuan kmaan husi broxura Kuandu Ema neʼebé Ita Hadomi Mate. Maibé dala ruma buat neʼebé bele ajuda tebes mak “tanis ho sira neʼebé tanis”. (Rom 12:15) Gaby nia laʼen mate, no nia hatete katak dala ruma tanis mak dalan neʼebé diʼak liu hotu ba nia atu fakar sai ninia triste. Nia dehan tan: “Tan neʼe mak bainhira haʼu-nia belun sira tanis hamutuk ho haʼu, neʼe halo haʼu sente kmaan fali. Iha tempu hanesan neʼe, haʼu la sente mesamesak bainhira haʼu triste.”

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(2 Korinto 1:22) Nia mós tau ona ninia sinál ba ita. Sinál neʼe mak Maromak nia espíritu neʼebé iha ita-nia laran, no neʼe mak nuʼudar garantia kona-ba buat neʼebé atu mai.

w16.04 p. 32

Pergunta husi lee-naʼin

“Promesa” no “sinál” neʼebé Maromak fó ba ema kose-mina ida-idak mak saida?​—2Ko 1:21, 22.

▪ Promesa: Livru ida hatete katak liafuan gregu neʼebé tradús ba “promesa” husi 2Ko 1:22 mak liafuan neʼebé uza bainhira halo “akordu legál no akordu kontratu nian”, no signifika katak selu uluk sorin, ka fó uluk osan uitoan ba buat neʼebé atu sosa kotu, hodi nuneʼe, ema neʼe iha direitu atu simu fali buat ida. Liafuan neʼe mós iha signifika katak halo juramentu no bele refere kona-ba halo legál ba kontratu ida”. Bainhira ema ida hetan kose-mina, neʼe hanesan Jeová halo ona promesa ida ba sira, maibé sira-nia kolen mak bainhira simu isin neʼebé la dodok iha lalehan, hanesan hakerek iha 2Ko 5:1-5. Neʼe mós inklui atu simu prezente moris neʼebé labele mate tan.​—1Ko 15:48-54.

Iha lia-gregu modernu, liafuan sira-neʼe mós refere ba kadeli prenda nian. Neʼe kona loos ema kose-mina sira-nia situasaun tanba Bíblia kompara sira hanesan Kristu nia feen.​—2Ko 11:2; Apk 21:2, 9.

▪ Sinál: Iha tempu uluk, se ema atu prova katak sasán neʼe ninian, sasán neʼe laʼós falsu, ka atu halo akordu ruma, nia tenke tau karimbu atu halo sinál ida. Kona-ba ema kose-mina mós hanesan, espíritu santu mak sira-nia “sinál” neʼebé hatudu katak sira mak Maromak nian. (Éf 1:13, 14) Sinál neʼe sei sai metin ba sira iha tempu neʼebé sira mate ho laran-metin ba Jeová, ka selae, maizumenus iha tempu neʼebé antes terus boot hahú.​—Éf 4:30; Apk 7:2-4.

(2 Korinto 2:14-16) Maibé obrigadu ba Maromak neʼebé lori ita hodi marxa hamutuk ho Kristu, hanesan tropa neʼebé marxa fila bainhira sira manán ona funu. Maromak nia koñesimentu neʼebé hanesan buat morin habelar ba fatin hotu liuhusi ita. 15 Ba Maromak, ita neʼebé haklaken kona-ba Kristu mak hanesan buat morin. No buat morin neʼe toʼo ba sira neʼebé atu hetan salvasaun, no mós ba sira neʼebé sei lakon. 16 Ba sira neʼebé sei lakon, morin neʼe lori ba mate, no ba sira neʼebé sei hetan salvasaun, morin neʼe sei lori ba moris. No sé mak kumpre kritéria atu bele halo serbisu sira-neʼe?

w10-E 8/1 p. 23

Hakarak hatene?

Apóstolu Paulo refere ba saida bainhira nia koʼalia kona-ba “tropa neʼebé marxa fila bainhira sira manán ona funu”?

▪ Apóstolu Paulo hakerek: “Maromak . . . lori ita hodi marxa hamutuk ho Kristu, hanesan tropa neʼebé marxa fila bainhira sira manán ona funu. Maromak nia koñesimentu neʼebé hanesan buat morin habelar ba fatin hotu liuhusi ita. Ba Maromak, ita neʼebé haklaken kona-ba Kristu mak hanesan buat morin. No buat morin neʼe toʼo ba sira neʼebé atu hetan salvasaun, no mós ba sira neʼebé sei lakon. Ba sira neʼebé sei lakon, morin neʼe lori ba mate, no ba sira neʼebé sei hetan salvasaun, morin neʼe sei lori ba moris.”​—2Ko 2:14-16.

Apóstolu Paulo refere ba ema Roma nia kostume atu halaʼo prosisaun atu fó hahiʼi ba jenerál tanba manán hasoru inimigu sira. Iha prosisaun sira hanesan neʼe, sira lori sasán sira neʼebé sira hadau no inimigu neʼebé sira kaer hodi hatudu ba ema hotu. Sira mós lori karau-aman sira atu uza ba sakrifísiu, no jenerál ho ninia soldadu sira simu hahiʼi husi povu sira. Bainhira prosisaun atu remata, sira hasaʼe karau sira nuʼudar sakrifísiu no karik sira mós oho dadur sira.

Livru ida hatete liafuan “buat morin”, neʼebé signifika moris ba ema balu no mate ba ema seluk, “karik neʼe husi ema Roma nia toman atu sunu insensu iha dalan nuʼudar sira prosisaun. Morin neʼe signifika ksolok manán nian ba soldadu sira. Maibé ba dadur sira, morin neʼe fó-hanoin sira katak karik sira besik atu mate.”​—The International Standard Bible Encyclopedia.

MORIS NUʼUDAR EMA KRISTAUN

kr-E p. 189

ESKOLA BA HAKLAKEN-NAʼIN TEMPU TOMAK

Objetivu: Atu treinu sira neʼebé halaʼo knaar tempu-tomak (kaben-naʼin, irmaun no irmán klosan) atu nuneʼe Jeová no ninia organizasaun bele uza liután sira. Sira neʼebé tuir eskola neʼe, barak sei hetan knaar atu muda ba fatin neʼebé presiza liután haklaken-naʼin iha sira-nia rai rasik. Sira neʼebé tinan 50 mai kraik bele hetan knaar atu serbí ba tempu balu nuʼudar pioneiru tempu-tomak atu haluan tan serbisu haklaken iha área rurál.

Durasaun: Fulan rua.

Fatin halaʼo eskola: Sukursál mak sei deside; baibain iha Reuniaun-Fatin ka Fatin ba Reuniaun Boot sira

Sé mak bele aplika: Sira neʼebé tinan 23 toʼo 65, serbí tempu-tomak, iha saúde diʼak, iha situasaun neʼebé husik sira atu serbí iha fatin neʼebé presiza tan haklaken-naʼin, no iha atitude hanesan Isaias neʼebé dehan: “Haʼu mak neʼe! Haruka haʼu bá!” (Isa 6:8) Ema hotu neʼebé tuir eskola neʼe, irmaun no irmán klosan no mós kaben-naʼin, tenke serbí ona tempu-tomak ba tinan rua tuituir malu. Feen ho laʼen tenke kaben ona ba tinan rua ka liu. Irmaun sira tenke serbí nuʼudar katuas ka atan ba kongregasaun ba tinan rua tuituir malu. Se eskola halaʼo iha Ita-nia sukursál nia área, sei iha enkontru iha reuniaun boot ba loron tolu atu hetan informasaun liután ba sira neʼebé hakarak atu aplika.

Benefísiu: Sira neʼebé tuir Eskola Bíblia nian ba Irmaun sira neʼebé La iha Kaben no Eskola Bíblia ba Kaben-Naʼin Kristaun, konta buat diʼak kona-ba eskola sira-neʼe. Iha tinan 2013, Grupu Administradór konkorda atu halo eskola rua sai ida deʼit, neʼe mak Eskola ba Haklaken-Naʼin Tempu-Tomak. Agora pioneiru barak liután bele hetan benefísiu husi eskola neʼe, inklui mós irmán sira neʼebé klosan.

    Livru sira iha lian Tetun Dili (1993-2026)
    Log Out
    Log In
    • Tetun Dili
    • Fahe
    • Organiza tuir Ita-nia hakarak
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kondisaun atu Uza
    • Informasaun Privadu
    • Setting kona-ba privasidade
    • JW.ORG
    • Log In
    Fahe