Watchtower BIBLIOTEKA ONLINE
Watchtower
BIBLIOTEKA ONLINE
Tetun Dili
Á
  • Á
  • á
  • É
  • é
  • Í
  • í
  • Ó
  • ó
  • Ú
  • ú
  • Ã
  • ã
  • Ç
  • ç
  • Ñ
  • ñ
  • ʼ
  • BÍBLIA
  • LIVRU SIRA
  • REUNIAUN SIRA
  • w25 Jullu p. 2-7
  • Oinsá atu buka konsellu?

La iha video neʼebé bele loke.

Deskulpa, la bele loke vídeo.

  • Oinsá atu buka konsellu?
  • Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun (Estudu)—2025
  • Subtítulu
  • Informasaun seluk neʼebé hanesan
  • HAHALOK SAIDA MAK SEI AJUDA HAʼU?
  • SÉ MAK BELE FÓ MAI HAʼU KONSELLU NEʼEBÉ DIʼAK?
  • OINSÁ HAʼU HATUDU KATAK HAʼU BUKA DUNI KONSELLU?
  • HAʼU BELE HUSU EMA SELUK ATU HALO DESIZAUN BA HAʼU KA LAE?
  • KONTINUA BUKA KONSELLU
  • Oinsá atu fó konsellu?
    Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun (Estudu)—2025
  • Desizaun neʼebé hatudu katak ita sadere ba Jeová
    Moris Kristaun no Haklaken—Programa no nota—2023
  • Aprende husi fiar-naʼin sira-nia lia-menon ikus
    Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun (Estudu)—2024
  • Haraik an hodi rekoñese katak iha buat barak neʼebé ita la hatene
    Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun (Estudu)—2025
Haree barak liután
Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun (Estudu)—2025
w25 Jullu p. 2-7

LISAUN ESTUDU 28

KNANANUK 88 Hanorin haʼu Ita-nia dalan sira

Oinsá atu buka konsellu?

“Ema neʼebé buka konsellu mak iha matenek.”—PROV 13:10.

OBJETIVU

Buka-hatene kona-ba saida mak ita tenke halo atu hetan benefísiu husi konsellu neʼebé ita simu.

1. Oinsá mak ita bele halo desizaun neʼebé lori susesu? (Provérbios 13:10; 15:22)

ITA hotu hakarak halo desizaun neʼebé matenek. No ita hotu hakarak ita-nia planu hetan susesu. Bíblia fó-hatene katak atu bele halo ida-neʼe, ita presiza buka konsellu.—Lee Provérbios 13:10; 15:22.

2. Jeová promete saida mai ita?

2 Klaru katak ita-nia Aman Jeová mak bele fó konsellu neʼebé diʼak liu, tan neʼe ita tenke halo orasaun hodi husu ninia matenek. Jeová promete mai ita: “Haʼu sei haree ba ó bainhira haʼu fó konsellu ba ó.” (Sal 32:8) Neʼe katak Jeová laʼós deʼit fó ita konsellu, maibé nia hatudu interese mai ita no ajuda ita atu aplika ninia konsellu.

3. Iha lisaun neʼe, ita sei hatán ba pergunta saida deʼit?

3 Iha lisaun neʼe, ita sei uza Bíblia atu hatán ba pergunta haat: (1) Hahalok saida mak sei ajuda haʼu atu hetan benefísiu husi konsellu neʼebé diʼak? (2) Sé mak bele fó mai haʼu konsellu neʼebé diʼak? (3) Oinsá haʼu hatudu katak haʼu buka duni konsellu? (4) Tanbasá haʼu labele husu ema seluk atu halo desizaun ba haʼu?

HAHALOK SAIDA MAK SEI AJUDA HAʼU?

4. Hahalok saida mak sei ajuda ita atu bele hetan benefísiu husi konsellu neʼebé diʼak?

4 Ita tenke haraik an atu bele hetan benefísiu husi konsellu neʼebé diʼak. Ita presiza rekoñese katak ita ladún iha esperiénsia ka koñesimentu atu halo rasik desizaun neʼebé diʼak. Se ita la haraik an, Jeová sei la ajuda ita. No maski ita lee Bíblia, ita sei la haree oinsá konsellu neʼe aplika ba ita. (Miq 6:8; 1 Ped 5:5) Maibé se ita haraik an, ita sei prontu atu rona no aplika konsellu husi Bíblia.

5. Saida deʼit mak bele halo David sai foti an?

5 Haree toʼok saida mak ita bele aprende husi Liurai David nia ezemplu. Maski nia halo ona buat diʼak barak, maibé nia la foti an. Tinan barak antes nia sai liurai, ema hatene ona katak nia iha talentu kona-ba múzika. Nia mós toka instrumentu múzika ba liurai. (1 Sam 16:​18, 19) Depois Jeová hili David nuʼudar liurai tuirmai, Jeová fó kbiit ba David liuhusi espíritu santu. (1 Sam 16:​11-13) Ema gaba nia tanba oho inimigu sira, inklui jigante Golias. (1 Sam 17:​37, 50; 18:7) Se David mak foti an, nia bele hanoin katak tanba nia konsege halo buat sira-neʼe hotu, nia la presiza konsellu husi ema seluk. Maibé David la hanoin hanesan neʼe.

6. Oinsá ita hatene katak David kontente atu rona ba konsellu? (Haree mós dezeñu.)

6 Depois sai tiha liurai, David kontinua ransu ho ema neʼebé fó konsellu diʼak ba nia. (1 Krón 27:​32-34) Ita la presiza hakfodak kona-ba neʼe, tanba David iha ona toman atu rona ba konsellu diʼak husi ema seluk. Nia laʼós rona deʼit konsellu husi mane, maibé mós husi feto ida naran Abigail. Abigail kaben ho Nabal neʼebé foti an, la hatudu agradese, no la respeitu ema seluk. David ho haraik an halo tuir Abigail nia konsellu neʼebé diʼak, no rezultadu mak nia la monu ba sala neʼebé boot.—1 Sam 25:​2, 3, 21-25, 32-34.

Liurai David rona didiʼak ba Abigail neʼebé hakneʼak hodi husu David nia laran-sadiʼa.

Liurai David ho haraik an simu no aplika Abigail nia konsellu (Haree parágrafu 6)


7. Saida mak ita bele aprende husi David nia ezemplu? (Eclesiastes 4:13) (Haree mós foto.)

7 Ita bele aprende lisaun balu husi David nia ezemplu. Porezemplu, karik ita iha talentu ruma ka iha podér. Maski nuneʼe, ita labele hanoin katak ita hatene buat hotu no la presiza konsellu. No hanesan David, ita mós presiza prontu atu rona ba konsellu neʼebé diʼak, la depende ba sé mak fó konsellu neʼe. (Lee Eclesiastes 4:13.) Se ita halo nuneʼe, ita sei la monu ba sala boot neʼebé bele fó impaktu la diʼak mai ita no ba ema seluk.

Foto sira: 1. Katuas naʼin-haat halo enkontru. Sira ida koʼalia makaʼas. 2. Tuirmai, iha karreta laran, katuas neʼebé idade kiʼik liu koʼalia ho irmaun neʼebé koʼalia makaʼas.

Ita presiza prontu atu rona ba konsellu neʼebé diʼak, la depende ba sé mak fó konsellu neʼe (Haree parágrafu 7)c


SÉ MAK BELE FÓ MAI HAʼU KONSELLU NEʼEBÉ DIʼAK?

8. Tanbasá Jonatan bele fó konsellu diʼak ba David?

8 Hanoin toʼok lisaun ida tan neʼebé ita bele aprende husi David nia ezemplu. Nia rona konsellu husi ema neʼebé iha relasaun diʼak ho Jeová no mós hatene didiʼak situasaun neʼebé nia hasoru. Porezemplu, bainhira David hakarak hatene se Liurai Saul prontu hadame malu ho nia ka lae, nia rona ba Saul nia oan-mane Jonatan nia konsellu. Tanbasá Jonatan bele fó konsellu neʼebé diʼak? Tanba Jonatan iha relasaun diʼak ho Jeová no mós koñese didiʼak Saul. (1 Sam 20:​9-13) Neʼe hanorin saida mai ita?

9. Se ita hakarak hetan konsellu, ita presiza husu ba sé? Fó toʼok ezemplu. (Provérbios 13:20)

9 Se ita hakarak hetan konsellu, ita presiza husu ba ema neʼebé iha relasaun diʼak ho Jeová no mós komprende didiʼak ita-nia situasaun.a (Lee Provérbios 13:20.) Porezemplu, imajina toʼok kona-ba irmaun klosan ida neʼebé hakarak buka pár neʼebé diʼak atu kaben. Sé mak bele fó konsellu neʼebé diʼak? Se nia husu ba ema neʼebé seidauk kaben, karik nia sei hetan konsellu diʼak se neʼe mak bazeia ba Bíblia nia prinsípiu. Maibé, karik irmaun klosan neʼe bele hetan konsellu neʼebé diʼak liu se nia husu ba kaben-naʼin neʼebé maduru neʼebé hatene didiʼak nia no halaʼo ona moris kaben nian neʼebé kontente ba tempu balu.

10. Agora ita sei koʼalia kona-ba saida?

10 Ita koʼalia ona kona-ba hahalok neʼebé ita presiza no mós sé mak bele fó konsellu neʼebé diʼak mai ita. Agora, mai ita koʼalia kona-ba oinsá ita hatudu katak ita buka duni konsellu, no ita bele husu ema seluk atu halo desizaun ba ita ka lae.

OINSÁ HAʼU HATUDU KATAK HAʼU BUKA DUNI KONSELLU?

11-12. (a) Saida mak ita labele halo? (b) Saida mak Liurai Roboão halo bainhira nia presiza halo desizaun importante?

11 Dala ruma haree hanesan ema ida buka konsellu, maibé loloos nia hakarak deʼit ema seluk atu apoia desizaun neʼebé nia halo ona. Ema hanesan neʼe la iha hakarak atu buka konsellu. No nia presiza aprende husi buat neʼebé akontese ba Liurai Roboão.

12 Roboão sai liurai kuandu ninia aman Salomão mate. Iha tempu neʼebá povu Izraél moris diʼak, maibé sira sente katak Salomão hatodan sira no obriga sira atu halo serbisu makaʼas. Povu bá hasoru Roboão no husu nia atu halo kmaan sira-nia serbisu. Roboão husu atu fó tempu ba nia hodi hanoin kona-ba desizaun neʼebé nia sei halo. Foufoun, nia halo buat neʼebé diʼak hodi husu konsellu husi katuas sira neʼebé uluk ajuda ona Salomão. (1 Reis 12:​2-7) Maibé, nia la simu katuas sira-neʼe nia konsellu. Tanbasá? Karik tanba Roboão deside tiha ona saida mak nia sei halo, no nia hakarak atu katuas sira-neʼe apoia ninia desizaun. Ikusmai, bainhira nia husu konsellu husi ninia kolega joven sira no sira konkorda ho nia, neʼe halo nia kontente. (1 Reis 12:​8-14) Roboão fó-hatene deʼit ba povu buat neʼebé ninia kolega sira hatete. Rezultadu mak povu barak kontra no hili liurai seluk, no husi tempu neʼebá, Roboão hasoru problema barak.—1 Reis 12:​16-19.

13. Oinsá ita bele hatene katak ita buka duni konsellu?

13 Saida mak ita aprende husi Roboão nia ezemplu? Bainhira ita buka konsellu, ita labele halo uluk desizaun neʼebé metin. Ita tenke prontu atu rona ba ema seluk nia konsellu. Tan neʼe, husu ita-nia an: ‘Haʼu buka konsellu no ikusmai la simu kuandu neʼe la tuir haʼu-nia hakarak ka lae?’ Mai ita hanoin kona-ba ezemplu ida.

14. Saida mak ita tenke hanoin-hetan kuandu buka konsellu? Fó toʼok ezemplu. (Haree mós dezeñu.)

14 Imajina toʼok irmaun ida neʼebé hetan oportunidade atu halo serbisu neʼebé bele manán osan barak. Antes simu serbisu neʼe, nia husu konsellu husi irmaun katuas ida. Irmaun neʼe fó sai katak se nia simu serbisu neʼe, nia sei dook husi família ba tempu kleur. Katuas neʼe fó-hanoin nia Bíblia nia prinsípiu kona-ba importante atu tau uluk família nia presiza espirituál. (Éf 6:4; 1 Tim 5:8) Nia la konkorda ho katuas neʼe, tan neʼe nia kontinua husu ema seluk iha kongregasaun toʼo hetan ema neʼebé hatete katak nia bele simu serbisu neʼe. Irmaun neʼe buka duni konsellu, ka nia buka deʼit ema atu apoia desizaun neʼebé nia halo ona? Hanoin-hetan katak ita-nia laran mak makerek. (Jer 17:9) Karik ita hetan konsellu neʼebé ita la gosta, maibé neʼe mak konsellu neʼebé ita presiza duni.

Irmán ida buka konsellu husi irmaun-irmán oioin. Nia husu ba ema barak tuituir malu no la kontente ho konsellu neʼebé nia hetan.

Ita buka duni konsellu neʼebé diʼak, ka buka deʼit ema ruma atu apoia ita-nia desizaun? (Haree parágrafu 14)


HAʼU BELE HUSU EMA SELUK ATU HALO DESIZAUN BA HAʼU KA LAE?

15. Ita presiza kuidadu kona-ba saida, no tanbasá?

15 Jeová hakarak ita atu halo desizaun rasik. (Gal 6:​4, 5) Hanesan ita aprende ona, ita presiza buka konsellu husi Bíblia no husi ema Kristaun neʼebé maduru antes foti desizaun. Maibé, ita presiza kuidadu atu la husu ema seluk mak halo desizaun ba ita. Ema balu halo nuneʼe hodi husu ba ema neʼebé sira tau fiar: “Saida mak Ita sei halo se Ita mak iha haʼu-nia situasaun?” Ema balu fali halo tuir deʼit ema seluk nia desizaun hodi la hanoin uluk oinsá neʼe kona sira.

16. Ema Kristaun iha Korinto hasoru situasaun saida kona-ba naʼan neʼebé hasaʼe ona ba estátua, no sé mak iha responsabilidade atu deside kona-ba han ka la han? (1 Korinto 8:7; 10:​25, 26)

16 Hanoin toʼok ema Kristaun iha kongregasaun Korinto nia situasaun kona-ba naʼan neʼebé hasaʼe ona ba estátua. Paulo hakerek ba sira: “Ita hatene katak estátua la iha folin ida iha mundu neʼe, no la iha Maromak seluk maibé iha Maromak ida deʼit.” (1 Kor 8:4) Tanba Paulo hatete hanesan neʼe, ema balu iha kongregasaun deside katak sira bele han naʼan neʼebé sira sosa iha merkadu maski karik neʼe hasaʼe ona ba estátua. Ema balu fali deside atu la han ida-neʼe tanba sira-nia konxiénsia la fó. (Lee 1 Korinto 8:7; 10:​25, 26.) Neʼe mak desizaun pesoál. Paulo nunka haruka ema Kristaun iha Korinto atu halo desizaun ba ema seluk ka halo tuir ema seluk nia desizaun. Sira ida-idak mak tenke ‘hatán ba Maromak kona-ba sira-nia hahalok rasik’.—Rom 14:​10-12.

17. Saida mak bele akontese se ita halo tuir deʼit ema seluk nia desizaun? Fó toʼok ezemplu. (Haree mós foto.)

17 Oinsá mak situasaun hanesan neʼe bele akontese ohin loron? Nuʼudar ezemplu, hanoin toʼok kona-ba frasaun raan. Ema Kristaun ida-idak tenke deside rasik kona-ba atu simu ka la simu frasaun raan.b Karik ita sente susar atu komprende didiʼak kona-ba frasaun, maibé ita ida-idak mak tenke halo desizaun kona-ba neʼe. (Rom 14:4) Se ita halo tuir deʼit ema seluk nia desizaun, neʼe bele halo fraku ita-nia konxiénsia. Ita bele treinu ita-nia konxiénsia só deʼit kuandu ita uza konxiénsia atu halo desizaun rasik hodi bazeia ba Bíblia. (Ebr 5:14) Entaun, bainhira mak ita presiza husu konsellu husi ema Kristaun neʼebé maduru? Neʼe mak kuandu ita halo ona peskiza maibé nafatin presiza ajuda atu komprende oinsá mak Bíblia nia prinsípiu bele aplika iha ita-nia situasaun.

Foto sira: 1. Irmaun ida uza Bíblia, lisaun 39 husi livru “Moris Haksolok ba Nafatin”, no vídeo “Oinsá atu halo desizaun kona-ba tratamentu médiku neʼebé uza raan” antes atu prenxe deklarasaun kona-ba tratamentu médiku. 2. Tuirmai, nia rona ba irmaun ida neʼebé maduru no koʼalia kona-ba eskritura.

Ita presiza halo uluk peskiza antes husu konsellu (Haree parágrafu 17)


KONTINUA BUKA KONSELLU

18. Saida mak Jeová halo mai ita?

18 Jeová tau fiar ba ita hodi husik ita atu halo desizaun rasik. Nia fó ninia Liafuan Bíblia mai ita. Nia mós fó belun sira neʼebé bele ajuda ita komprende oinsá atu halo tuir Bíblia nia prinsípiu. Nia halaʼo duni ninia responsabilidade nuʼudar ita-nia Aman. (Prov 3:​21-23) Saida mak ita bele halo atu hatudu agradese ba nia?

19. Oinsá mak ita bele halo Jeová kontente?

19 Hanoin toʼok kona-ba neʼe: Inan-aman kontente tebes atu haree sira-nia oan sai boot no sai Jeová nia atan neʼebé matenek. Hanesan neʼe mós, Jeová kontente bainhira haree ita kontinua sai ema Kristaun neʼebé maduru, buka konsellu, no halo desizaun neʼebé lori hahiʼi ba nia.

ATU HETAN BENEFÍSIU HUSI KONSELLU NEʼEBÉ DIʼAK, TANBASÁ HAʼU TENKE . . .

  • haraik an?

  • hatudu katak haʼu buka duni konsellu?

  • halo desizaun rasik?

KNANANUK 127 Haʼu mak ema oinsá?

a Dala ruma ema Kristaun husu konsellu husi ema neʼebé la serbí Jeová kona-ba asuntu finanseiru, médiku, no buat seluk tan.

b Atu hetan informasaun liután kona-ba tópiku neʼe, haree livru Moris Haksolok ba Nafatin, lisaun 39 pontu 5 no parte “Buka-hatene liután”.

c ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Irmaun katuas ida fó konsellu ba katuas seluk kona-ba dalan neʼebé nia koʼalia iha enkontru antes neʼe.

    Livru sira iha lian Tetun Dili (1993-2025)
    Log Out
    Log In
    • Tetun Dili
    • Fahe
    • Organiza tuir Ita-nia hakarak
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kondisaun atu Uza
    • Informasaun Privadu
    • Setting kona-ba privasidade
    • JW.ORG
    • Log In
    Fahe