Uza tratu sira atu habelar liafuan diʼak
1. Oinsá mak Maromak nia povu uza tratu sira?
1 Ba tinan barak ona, Maromak Jeová nia povu uza tratu sira kona-ba Bíblia atu habelar liafuan diʼak. Iha tinan 1880, irmaun C. T. Russell ho ninia maluk sira komesa hasai tratu sira (Bible Students’ Tracts). No sira halo tratu sira-neʼe hamutuk ho livru Watch Tower hodi nuneʼe lee-naʼin sira bele fahe ba públiku. Irmaun sira hafolin duni tratu sira-neʼe, tan neʼe iha tinan 1884 kuandu irmaun C. T. Russell rejistu ita-nia organizasaun hodi habelar liután liafuan diʼak, nia uza liafuan tratu (iha lia-inglés “tract”), iha ita-nia organizasaun nia naran, Zionʼs Watch Tower Tract Society. Agora ita-nia organizasaun nia naran mak Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Husi tinan 1918, Estudante Bíblia sira fahe ona tratu hamutuk 300.000.000 liu. Toʼo ohin loron, tratu sira kontinua atu ajuda ita iha serbisu haklaken.
2. Tansá mak diʼak atu uza tratu sira?
2 Tansá diʼak atu uza: Tratu sira iha dezeñu ho kór oioin neʼebé dada ema nia matan. Baibain, mensajen iha tratu sira mak badak deʼit no hanorin ema buat neʼebé importante. Ema barak neʼebé ladún iha tempu atu lee revista ka livru, gosta tratu sira. Fasil tebes atu fahe tratu sira, liuliu ba haklaken-naʼin foun no labarik sira. Liután neʼe, tratu sira kiʼik deʼit no fasil ba ita atu lori.
3. Konta toʼok Ita-nia esperiénsia rasik ka esperiénsia husi ita-nia livru sira neʼebé hatudu katak tratu sira iha folin duni.
3 Ema barak hatene kona-ba lia-loos liuhusi tratu ida. Porezemplu, feto ida husi rai-Haití haree ita-nia tratu ida iha dalan. Nia foti ida-neʼe no lee. Depois nia lee tiha, nia hatete: “Haʼu hetan ona lia-loos.” Ikusmai, nia bá iha Reuniaun-Fatin, komesa estuda Bíblia, no hetan batizmu. Buat hotu neʼe akontese tanba kbiit husi Maromak nia Liafuan neʼebé nia lee husi tratu.
4. Saida mak ita-nia hakarak kuandu ita uza tratu sira atu fahe ba ema?
4 Husi uma ba uma: Tanba tratu sira ajuda ita iha serbisu haklaken, komesa iha fulan-Novembru, dala ruma ita sei uza tratu sira atu fahe ba ema. Ita-nia hakarak mak laʼós atu fó deʼit tratu sira ba ema, maibé hodi uza tratu sira-neʼe atu komesa koʼalia ho ema. Se ema hatudu interese kuandu ita vizita sira ba dala primeiru ka kuandu ita vizita fali sira, ita bele hatudu oinsá atu estuda Bíblia hodi uza livru Bíblia Hanorin ka livru seluk neʼebé ita uza atu estuda ho ema. Oinsá mak ita bele fahe tratu sira kuandu ita haklaken husi uma ba uma? Tratu ida-idak la hanesan, tan neʼe ita presiza hatene didiʼak mensajen iha tratu neʼebé ita fahe ba ema.
5. Oinsá mak ita bele fahe tratu sira kuandu ita haklaken husi uma ba uma?
5 Ita-nia liafuan tenke book ema nia laran no esplika kona-ba tratu neʼebé ita fahe. Ita bele komesa koʼalia ho uma-naʼin hodi fó ba nia tratu ida. Dezeñu kapás iha tratu nia oin karik bele book uma-naʼin nia hanoin. Ka ita bele hatudu tratu balu no husu nia atu hili ida-neʼebé mak nia gosta liu. Se tratu nia títulu mak pergunta ida, ita bele husu ninia hanoin kona-ba ida-neʼe. Ka ita husu pergunta seluk neʼebé bele book uma-naʼin atu hakarak koʼalia liután ho ita. Depois neʼe, ita bele lee liafuan balu husi tratu, no kuandu iha pergunta, ita bele para uitoan hodi husu uma-naʼin nia hanoin kona-ba neʼe. Ita mós bele lee eskritura importante husi Bíblia. Depois ita koʼalia tiha kona-ba informasaun balu husi tratu neʼe, ita bele ramata ita-nia koʼalia hodi arranja tempu atu vizita fali. Se baibain ita-nia kongregasaun husik hela livru ruma iha uma sira neʼebé ema la iha, karik ita bele husik tratu iha fatin neʼebé diʼak no fasil ba uma-naʼin atu hetan.
6. Oinsá mak ita bele fahe tratu sira kuandu ita haklaken iha dalan?
6 Haklaken iha dalan: Ita uza ona tratu kuandu haklaken iha dalan ka lae? Ema balu neʼebé laʼo liu ita karik ansi no la iha tempu atu koʼalia. Se nuneʼe, susar ba ita atu hatene se sira iha interese ka lae. Se ita fó revista foun ba sira, ita la hatene se sira sei lee ida-neʼe ka lae. Entaun, duké fahe revista ba sira, diʼak liu fahe deʼit tratu. Tanba dezeñu iha tratu nia oin mak kapás no mensajen badak deʼit, karik ida-neʼe sei book ema neʼebé simu tratu atu lee kuandu sira iha tempu. Maibé se sira la ansi atu bá fatin ruma, ita bele koʼalia ho sira kona-ba informasaun balu husi tratu.
7. Konta toʼok esperiénsia neʼebé hatudu oinsá atu fahe tratu sira kuandu haklaken iha dalan la formál.
7 Haklaken iha dalan la formál: Fasil atu haklaken iha dalan la formál hodi uza tratu sira. Irmaun ida sempre lori tratu balu kuandu nia bá fatin ruma. Kuandu nia hasoru ema hanesan serbisu-naʼin iha loja, nia dehan ba ema neʼe katak nia hakarak fó buat ruma ba nia atu lee no fó tratu ba ema neʼe. Kuandu kaben-naʼin ida bá pasiar iha sidade Novaiorke, sira hatene katak sira sei hasoru ema husi rai oioin. Entaun, sira lori livru kiʼik Segala Bangsa no tratu sira iha língua oioin. Kuandu ema ida neʼebé faʼan sasán ka tuur besik sira iha jardín ka iha restaurante koʼalia língua seluk, sira fahe tratu ba ema neʼe iha ninia língua rasik.
8. Iha dalan saida mak tratu sira hanesan fini?
8 “Kari ó-nia fini bá”: Ita bele kompara tratu sira ho fini. Baibain toʼos-naʼin ida soe namkari fini barak tanba nia la hatene ida-neʼebé mak sei moris. Eclesiastes 11:6 hatete: “Iha dadeer kari ó-nia fini bá, no keta husik ó-nia liman atu deskansa toʼo kalan, tanba ó la hatene ida-neʼebé mak sei moris, iha neʼe ka iha neʼebá, ka rua-rua sei fó rezultadu diʼak.” Tan neʼe, mai ita “kontinua habelar lia-loos” hodi uza tratu sira iha serbisu haklaken.—Prov 15:7.
[Liafuan neʼebé foti husi pájina 3]
Tanba tratu sira ajuda ita iha serbisu haklaken, komesa iha fulan-Novembru, dala ruma ita sei uza tratu sira atu fahe ba ema.