“Juis ba raiklaran tomak” sempre halo buat neʼebé loos
“Nia neʼebé hanesan Fatuk, ninia serbisu mak perfeitu, tanba ninia dalan sira hotu mak loos.”—DEUTERONÔMIO (ULANGAN) 32:4.
1. Saida mak hatudu katak Abraão tau fiar ba Jeová nia justisa? (Haree dezeñu iha leten.)
“JUIS ba raiklaran tomak sei la halo buat neʼebé sala, loos ka lae?” (Gênesis [Kejadian] 18:25) Abraão husu pergunta hanesan neʼe laʼós tanba nia iha duvida, maibé tanba nia iha fiar tomak katak Jeová sei tesi lia ba sidade Sodoma no Gomorra ho justisa neʼebé loos. Nia fiar katak Jeová sei nunka atu halakon “ema laran-loos hamutuk ho ema aat”. Tinan 400 liutiha, Jeová koʼalia kona-ba ninia an: “Nia neʼebé hanesan Fatuk, ninia serbisu mak perfeitu, tanba ninia dalan sira hotu mak loos. Maromak laran-metin, nia sempre hatudu justisa, nia iha hahalok loos no laran-loos.”—Deuteronômio (Ulangan) 31:19; 32:4.
2. Tanbasá mak Jeová nunka hatudu hahalok neʼebé la justisa?
2 Tanbasá mak Abraão bele fiar katak Jeová sempre halo buat neʼebé loos? Tanba Jeová mak hatudu ezemplu diʼak liu hotu kona-ba justisa no hahalok loos. Iha Eskritura Lia-Ebraiku, liafuan rua neʼe dala barak mosu hamutuk, neʼe tanba “justisa” no “hahalok loos” iha signifika neʼebé hanesan. Neʼe duni, tanba Jeová mak hun ba hahalok rua neʼe, nia sempre tesi lia ho loloos kona-ba buat hotu. Bíblia dehan: “Nia hadomi hahalok loos no justisa.”—Salmo (Mazmur) 33:5.
3. Fó toʼok ezemplu ida kona-ba hahalok la justisa iha mundu neʼe.
3 Hodi hatene katak Jeová sempre hatudu justisa, neʼe lori kmaan ba ita. Maibé mundu neʼe nakonu ho hahalok la justisa. Porezemplu, dala ruma ema ida tama komarka ba tempu neʼebé kleur maibé tuir loloos nia la halo sala. Bainhira ema halo didiʼak peskiza ho teknolojia foun mak sira foin hatene katak ema neʼe la sala duni. Buat la justisa hanesan neʼe halo ema estrese no hirus. Maibé iha tan situasaun la justisa ida neʼebé susar atu tahan. Neʼe mak saida?
SITUASAUN LA JUSTISA IHA KONGREGASAUN
4. Saida mak bele koko ita-nia fiar?
4 Mundu neʼe iha duni hahalok barak neʼebé la justisa. Maibé oinsá se ita haree ka hasoru hahalok ruma neʼebé tuir ita-nia hanoin hanesan la justisa iha kongregasaun, neʼe sei koko tebes ita-nia fiar, loos ka lae? Se neʼe mak akontese ba Ita, Ita sei halo saida? Ita sei husik hahalok sira-neʼe halo Ita sidi ka lae?
5. Tanbasá mak ita la hakfodak se ita haree ka hasoru hahalok la justisa balu iha kongregasaun?
5 Ita hotu la perfeitu no halo sala, tan neʼe dala ruma ita bele hatudu hahalok neʼebé la justisa ba malu iha kongregasaun. (1 João 1:8) Maski buat hanesan neʼe ladún akontese, maibé ema kristaun neʼebé laran-metin la hakfodak ka sidi se iha duni buat neʼebé la justisa akontese. Jeová fó ona matadalan diʼak husi Bíblia hodi ajuda ita atu laran-metin nafatin ba nia se karik iha irmaun ka irmán balu hatudu hahalok la justisa ba ita.—Salmo (Mazmur) 55:12-14.
6, 7. Irmaun ida hasoru situasaun la justisa saida husi kongregasaun, no hahalok saida mak ajuda nia?
6 Mai ita haree toʼok ezemplu ida kona-ba Willi Diehl. Hahú husi 1931, irmaun Willi komesa serbí ho laran-metin iha Betel iha sidade Bern, rai-Suisa. Tuirmai iha 1946, nia tuir Eskola Gilead klase ba dala ualu iha Novaiorke, Estadus Unidus. Graduasaun liutiha, ikusmai nia simu knaar hodi serbí nuʼudar katuas área iha Suisa. Irmaun Willi dehan katak iha fulan-Maiu 1949, nia fó-hatene ba sukursál iha Suisa katak nia iha ona planu atu kaben. Irmaun sira husi sukursál hatete fali ba nia katak sira sei foti fali ninia knaar hotu. Nia bele serbí deʼit nuʼudar pioneiru. Irmaun Willi dehan: “Haʼu la hetan tan knaar atu hatoʼo diskursu públiku. Ema balu la hasé ona ami, sira trata ami hanesan ema neʼebé hasai husi kongregasaun.”
7 Irmaun Willi halo saida kona-ba situasaun neʼe? Nia dehan: “Ami hatene katak ami kaben la kontra Maromak nia ukun-fuan, tan neʼe ami entrega problema neʼe ba Jeová liuhusi orasaun hodi tau fiar deʼit ba nia.” Maski irmaun balu ladún komprende Jeová nia haree kona-ba kaben, maibé ikusmai sira hadiʼa duni dalan neʼebé sira komprende kona-ba kaben. Irmaun Willi hetan fali knaar sira neʼebé uluk nia halo, no Jeová fó bensaun ba nia tanba nia hatudu laran-metin ba Jeová.a Tan neʼe diʼak atu husu ba ita-nia an: ‘Se haʼu mak hasoru situasaun neʼebé la justisa, haʼu mós hatudu pasiénsia hodi hein ba Jeová atu hadiʼa situasaun neʼe ka lae? Ka haʼu tau fiar deʼit ba haʼu-nia an no hakaʼas an hodi hadiʼa problema neʼe rasik?’—Provérbios (Amsal) 11:2; lee Miquéias (Mikha) 7:7.b
8. Saida mak bele halo ita hanoin sala katak iha buat ruma la laʼo tuir justisa iha kongregasaun?
8 Se ita sente katak iha buat ruma mak la laʼo tuir justisa iha kongregasaun, diʼak atu hanoin-hetan katak, karik ita mak komprende sala. Tanbasá? Tanba ita la perfeitu, ita bele komprende sala situasaun ruma neʼebé mosu. Karik ita mós la hatene ho loloos kona-ba buat hotu. Maibé, maski ita komprende sala ka lae, ita tenke halo orasaun ba Jeová kona-ba situasaun neʼe, sadere ba nia, no laran-metin nafatin ba nia. Halo nuneʼe bele ajuda ita atu la ‘sai hirus hasoru Jeová’.—Lee Provérbios (Amsal) 19:3.c
9. Saida mak ita sei koʼalia iha lisaun neʼe no lisaun tuirmai?
9 Agora mai ita haree toʼok situasaun la justisa tolu neʼebé akontese ba Jeová nia povu iha tempu antigu. Iha lisaun neʼe ita sei koʼalia kona-ba Abraão nia oan nia bei-oan José, no situasaun saida mak José hasoru kona-ba ninia maun-alin sira. Iha lisaun tuirmai ita sei koʼalia kona-ba dalan neʼebé Jeová trata Liurai Akabe no mós saida mak apóstolu Pedro halo iha Antiokia, rai-Síria. Bainhira ita koʼalia kona-ba ezemplu sira-neʼe, haree toʼok oinsá ita bele tau fokus nafatin ba Jeová no hametin ita-nia relasaun ho nia, liuliu se ita sente katak ita hasoru daudaun situasaun la justisa ruma.
JOSÉ SAI VÍTIMA BA HAHALOK LA JUSTISA
10, 11. (a) José hasoru situasaun la justisa saida deʼit? (b) José aproveita oportunidade saida iha komarka laran?
10 José mak Jeová nia atan neʼebé laran-metin no nia hasoru ona situasaun la justisa husi ema neʼebé nia la koñese. Maibé buat neʼebé hakanek nia liután mak ninia maun-alin sira hatudu hahalok la justisa ba nia. Iha tempu neʼebé nia idade 17, ninia maun-alin sira naʼok nia hodi faʼan ba ema seluk atu sai atan. Depois ema lori nia ba rai-Ejitu. (Gênesis [Kejadian] 37:23-28; 42:21) Tuirmai, bainhira nia hela iha Ejitu, ema duun-matak katak nia koko atu estraga feto ida. Sira hatama kedas nia ba komarka maski sira seidauk husu didiʼak kona-ba neʼe. (Gênesis [Kejadian] 39:17-20) José hasoru terus nuʼudar atan no dadur maizumenus ba tinan 13. Ita bele aprende saida husi situasaun neʼebé José hasoru hodi ajuda ita se ita mak hasoru situasaun neʼebé la justisa husi irmaun-irmán sira?
11 Bainhira José iha komarka, xefe neʼebé toma konta ba liurai nia hemu mós hetan kastigu iha neʼebá. Iha kalan ida, xefe neʼe mehi, no Jeová ajuda José hodi esplika mehi neʼe ba nia. José esplika ba nia katak nia sei sai livre husi komarka no serbí fali Faraun. Tuirmai José aproveita oportunidade neʼe hodi esplika nia rasik nia situasaun ba xefe neʼe. José koʼalia sai buat neʼebé akontese ba nia, maibé nia la fó sai informasaun hotu. Mai ita haree toʼok lisaun importante saida mak ita bele aprende husi nia.—Gênesis (Kejadian) 40:5-13.
12, 13. (a) Oinsá mak ita hatene katak José la nonook deʼit kona-ba ninia situasaun la justisa? (b) Saida mak José la konta ba xefe neʼebé hamutuk ho nia iha komarka?
12 Lee Gênesis (Kejadian) 40:14, 15.d José dehan katak ema “naʼok” nia hodi hatudu katak situasaun neʼebé nia hasoru mak la justisa duni. Nia mós esplika ho klaru katak nia nunka halo sala neʼebé ema duun ba nia. Tan neʼe mak nia husu ba xefe neʼebé toma konta ba liurai nia hemu atu temi kona-ba nia ba Faraun. Tuir loloos José nia planu mak saida? Nia dehan: “Hodi haʼu bele sai livre husi fatin neʼe.”
13 Tanbasá mak José la nonook deʼit kona-ba ninia situasaun neʼe? Tanba nia hatene katak nia mak vítima ida ba hahalok neʼebé la justisa. Tan neʼe mak nia esplika ninia situasaun ba xefe neʼe hodi hein katak xefe bele ajuda nia. Maibé ita haree didiʼak ba eskritura sira ka lae katak, José nunka konta ba ema seluk, maski ba Faraun, katak ninia maun-alin sira mak naʼok nia? Hodi nuneʼe mak bainhira ninia maun-alin sira bá rai-Ejitu hodi halo dame ho nia, Faraun simu deʼit sira no konvida sira atu hela iha Ejitu no goza buat diʼak liu hotu iha rai neʼe.—Gênesis (Kejadian) 45:16-20.
Liafuan ladiʼak bele halo problema sai boot liután (Haree parágrafu 14)
14. Saida mak bele ajuda ita atu la koʼalia sai liafuan ladiʼak se ita hasoru situasaun la justisa ruma iha kongregasaun?
14 Se ita sente katak ita hasoru daudaun situasaun la justisa ruma iha kongregasaun, importante tebes atu la koʼalia aat irmaun ka irmán ba ema seluk kona-ba situasaun neʼebé akontese ba ita. Kuandu iha duni irmaun ka irmán ida halo sala neʼebé boot hasoru ita, ita tenkesér fó sai ba katuas sira no husu sira-nia ajuda. (Levítico [Imamat] 5:1) Maibé dala barak, se sala neʼebé irmaun ka irmán ida halo hasoru ita laʼós sala neʼebé boot, diʼak atu buka deʼit dame no lalika fó sai ba ema ida, inklui mós katuas sira. (Lee Mateus 5:23, 24; 18:15.) Tan neʼe diʼak atu uza Bíblia nia prinsípiu bainhira hasoru situasaun hanesan neʼe hodi ita bele laran-metin nafatin ba Jeová. Dala ruma, karik ita sente ita mak vítima ba hahalok la justisa balu, maibé ikusmai mak ita foin hatene katak, loloos ita mak komprende sala kona-ba neʼe. Iha situasaun hanesan neʼe ita sei sente agradese tebes tanba ita seidauk koʼalia sai liafuan ladiʼak ruma kona-ba ita-nia irmaun ka irmán hodi halo situasaun neʼe sai aat liután. Presiza hanoin-hetan katak, maski ita mak loos ka sala, koʼalia liafuan neʼebé hakanek ema la bele ajuda atu hadiʼa situasaun neʼe. Tan neʼe, se ita hatudu laran-metin ba Jeová no ba irmaun-irmán sira, ita sei kuidadu atu la koʼalia aat kona-ba ema seluk. Ema neʼebé hakerek salmu dehan katak “ema neʼebé moris ho laran-moos, . . . nia la uza ninia nanál atu koʼalia aat kona-ba ema seluk, nia la halo aat ba ninia maluk”.—Salmo (Mazmur) 15:2, 3; Tiago 3:5.
HANOIN NAFATIN KONA-BA ITA-NIA RELASAUN HO JEOVÁ
15. Tanbasá mak José nia relasaun diʼak ho Jeová sai bensaun ida ba nia?
15 Ita bele aprende lisaun importante ida tan husi José. Maski nia hasoru terus husi hahalok la justisa ba tinan 13, maibé nia nafatin hanoin tuir Jeová nia hanoin. (Gênesis [Kejadian] 45:5-8) Nia nunka fó-sala ba Jeová kona-ba ninia situasaun. Maski nia la bele haluha hahalok la justisa neʼebé nia hasoru, maibé nia la rai odi. Buat neʼebé importante liu hotu mak nia nunka husik ema seluk nia hahalok la perfeitu haketak nia husi Jeová. José hatudu laran-metin ba Jeová no ikusmai nia haree Jeová hadiʼa duni ninia situasaun neʼebé la justisa no Jeová fó bensaun ba nia no ninia família.
16. Se ita mak hasoru situasaun la justisa ruma iha kongregasaun, tanbasá mak tenke hakbesik liután ba Jeová?
16 Ita mós tenke hafolin no kaer metin ita-nia relasaun diʼak ho Jeová. Ita la bele husik irmaun-irmán sira-nia hahalok la perfeitu haketak ita husi Maromak neʼebé ita hadomi no adora. (Roma 8:38, 39) Neʼe duni, se ita mak hasoru situasaun la justisa ruma iha kongregasaun, diʼak atu banati-tuir José hodi hakbesik liután ba Jeová. Hakaʼas an atu hanoin tuir Jeová nia hanoin. Se ita mak hakaʼas an ona hodi uza Bíblia nia prinsípiu atu rezolve problema ruma, entrega problema neʼe ba Jeová nia liman. Ita bele fiar katak Jeová sei hadiʼa situasaun neʼe tuir ninia tempu no dalan neʼebé loos.
TAU FIAR BA “JUIS BA RAIKLARAN TOMAK”
17. Iha dalan saida mak ita bele hatudu katak ita iha fiar ba “Juis ba raiklaran tomak”?
17 Tanba ita moris daudaun iha mundu aat neʼe, ita hatene katak ita sei hasoru situasaun la justisa balu. Karik loron ida, Ita ka ema seluk neʼebé Ita koñese sei hasoru situasaun ruma neʼebé haree hanesan la justisa iha kongregasaun. Keta husik buat hanesan neʼe halo Ita sidi. (Salmo [Mazmur] 119:165) Ita hakarak laran-metin nafatin ba Jeová, halo orasaun husu ninia ajuda, no sadere ba nia. Hanoin-hetan katak, tanba la perfeitu, karik ita bele komprende sala kona-ba situasaun ruma, no karik ita la hatene loloos kona-ba buat hotu. Halo tuir José nia ezemplu no keta koʼalia sai liafuan neʼebé ladiʼak, tanba neʼe hanesan aumenta mina ba ahi. Ikusliu, hatudu laran-metin no hein ho pasiénsia ba Jeová duké koko hadiʼa problema neʼe ho ita-nia kbiit rasik. Ita sei halo Jeová kontente no nia sei fó bensaun ba ita hanesan José. Ita bele fiar katak Jeová, “Juis ba raiklaran tomak” sempre halo buat neʼebé loos, nia sempre hatudu justisa.—Gênesis (Kejadian) 18:25; Deuteronômio (Ulangan) 32:4.
18. Ita sei koʼalia kona-ba saida iha lisaun tuirmai?
18 Iha lisaun tuirmai, ita sei koʼalia kona-ba ezemplu la justisa rua tan neʼebé akontese ba Jeová nia povu balu iha tempu antigu. Ezemplu sira-neʼe bele ajuda ita atu haree oinsá mak hahalok haraik-an no perdua sei ajuda ita atu haleno Jeová nia haree kona-ba justisa.
a Haree esperiénsia husi Willi Diehl iha Menara Pengawal, 1 Novembru 1991, ho títulu, “Yehuwa Allahku yang Kupercayai.”
b Miquéias 7:7 Maibé kona-ba haʼu, haʼu sei kontinua hein ba Jeová. Haʼu sei hein ho pasiénsia ba Maromak neʼebé salva haʼu. Haʼu-nia Maromak sei rona haʼu.
c Provérbios 19:3 Ema nia hahalok beik rasik mak halo kleʼuk ninia dalan sira, no ninia laran sai hirus tebes hasoru Jeová.
d Gênesis 40:14, 15 14 Maibé, ó tenke hanoin-hetan haʼu kuandu buat hotu sai diʼak fali ba ó. Favór ida, hatudu domin neʼebé laran-metin ba haʼu no temi kona-ba haʼu ba Faraun, hodi haʼu bele sai livre husi fatin neʼe. 15 Tuir loloos, ema naʼok haʼu husi ema Ebreu nia rai, no iha fatin neʼe haʼu la halo sala ida atu sira hatama haʼu iha komarka.