Ko Sihová ‘ʻOkú Ne Fua Kavenga Maʻaku he ʻAho Kotoa’
Neongo ha tuʻunga moʻui lelei taʻepau ʻoku hā ngali ʻe ʻikai ala kātakiʻi, kuó u ongoʻi ʻa e poupou anga-ʻofa ʻa siʻetau Tamai fakahēvaní ʻi he kotoa ʻeku moʻuí. Pea laka hake he taʻu ʻe 20, kuó u maʻu ʻa e fiefia makehe ʻi he ngāue kia Sihova ʻi he tuʻunga ko ha tāimuʻa.
Naʻe fāʻeleʻi au ʻi he 1956 mo e spina bifida. Koeʻuhí ko e tiupi niulolo ʻi hoku hui-tuʻá naʻe ʻikai ke mapuni lelei, ko e maumau ʻi he neavé naʻe ʻai ai ke faingataʻa ʻeku lué pea fakatupunga ai mo e ngaahi mahamahaki mafatukituki kehe.
ʻI ha taimi ki muʻa ke fāʻeleʻi ai aú, naʻe kamata ke ako ʻeku ongo mātuʻá mo ha ongo misinale ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Lolotonga ʻeku kei siʻí, ko ha kiʻi kau malanga tokosiʻi pē naʻe nofo ʻi hoku feituʻu tupuʻangá ʻi Usakos, Namīpia. Ko ia ai, naʻa mau lāulea ki he fakamatala ki he ngaahi fakataha ʻa e fakatahaʻangá ʻi he tuʻunga ko ha fāmili. ʻI heʻeku taʻu fitú, naʻá ku maʻu ha urostomy, ko ha tafa ke ʻai ha foʻi ava ʻi hoku sinó koeʻuhí ke u lava ʻo tuʻu-ofi. ʻI heʻeku taʻu 14, naʻá ku maʻu ʻa e mahaki-moa. Koeʻuhí naʻe fuʻu mamaʻo ʻa e kolisi ofi tahá pea naʻá ku fiemaʻu ʻa e tokanga makehe mei heʻeku ongo mātuʻá, naʻe ʻikai lava ai ke fakakakato ʻeku akó.
Kae kehe, naʻá ku fakakaukau ke ʻai ke u mālohi fakalaumālie. Ko e lahi ʻo ʻetau ʻū tohi faka-Kalisitiané naʻe teʻeki ala maʻu ia ʻi he lea faka-ʻAfilikaná, ʻa ʻeku lea tuʻufonuá. Ko ia naʻá ku ako ke lautohi faka-Pilitānia koeʻuhí ke ako ʻetau ʻū tohí. Naʻá ku hoko ko ha tokotaha malanga ʻo e Puleʻangá pea papitaiso ʻi hoku taʻu 19. Lolotonga ʻa e taʻu ʻe fā hoko maí, naʻá ku mahamahaki mo faingataʻaʻia fakaeongo lahi ange. ʻIkai ko ia pē, ʻi he vāofi ʻa e anga ʻo e nofo ʻi hoku kolo tupuʻangá, ko e manavahē tangatá naʻá ne taʻofi au mei heʻeku kau faivelenga ʻi he ngāue fakafaifekaú.
Lolotonga ʻeku taʻu 20 tupu siʻí, naʻa mau hiki mei Namīpia ki ʻAfilika Tonga, pea ko e ʻuluaki taimi ia naʻá ku malava ai ke feohi mo ha fakatahaʻanga. He fakafiefia ē ko iá! Kae kehe, naʻe pau ke toe tafa au—ko e taimí ni ko ha colostomy.
ʻI ha taimi ki mui ai, naʻá ku fanongo ai ʻi ha malanga ʻa ha ʻovasia sēketi fekauʻaki mo e tāimuʻá. Naʻe maongo ʻene malangá ki hoku lotó. Naʻá ku ʻilo naʻe ʻikai ke fuʻu sai hoku tuʻunga moʻui leleí, ka naʻá ku sio ki he anga ʻo e fua kavenga ʻa Sihova maʻaku lolotonga ʻa e ngaahi faingataʻa lahi. Ko ia naʻá ku kole ke hoko ko ha tāimuʻa tuʻumaʻu. Kae kehe, koeʻuhí ko ʻeku mahamahakí, naʻe toumoua ʻa e kau mātuʻá ke tali ʻeku tohi kolé.
Ka, naʻá ku fakapapauʻi ke fai hoku lelei tahá ʻi hono malangaʻi ʻa e Puleʻangá. ʻI he tokoni ʻeku fineʻeikí mo e niʻihi kehé, naʻá ku malava ai ke maʻu ʻa e houa tāimuʻa ki he ngāue fakafaifekaú ʻi he māhina ʻe ono. Naʻe fakamoʻoniʻi ai ʻeku fakapapau ke tāimuʻá pea fakahaaʻi ai ko ʻeku mahamahakí naʻe ʻikai ko ha palopalema ia. Naʻá ku toe kole, pea ʻi he taimi ko ení naʻe tali ʻeku tohi kolé. ʻI Sepitema 1, 1988, naʻá ku hoko ai ko ha tāimuʻa tuʻumaʻu.
ʻI he tuʻunga ko ha tāimuʻá, kuó u hokosia maʻu pē ʻa e poupou ʻa Sihová. Ko hono akoʻi ʻa e moʻoní ki he faʻahinga foʻoú kae ʻikai tokangataha ki hoku tuʻungá tonu kuó ne maluʻi au, fakalototoʻaʻi au, pea tokoniʻi au ke tupulaki fakalaumālie. Kuó u maʻu ʻa e fiefia lahi mei hono tokoniʻi ha faʻahinga tāutaha tokolahi ke nau fakatapui mo papitaiso.
ʻOku kei taʻepau pē hoku tuʻunga moʻui leleí. Ka ko Sihová ‘ʻokú ne fua kavenga maʻaku he ʻaho kotoa.’ (Saame 68:19) ʻOkú ne fai ʻa e meʻa lahi ange ʻi hono ʻai pē ʻeku moʻuí ke ala makātakiʻi; ʻokú ne ʻai ke fakalata ʻa e moʻui!