TALANOA KI HE MOʻUÍ
Feinga ke Tapua Atu ha Faʻifaʻitakiʻanga Lelei
“ʻOkú ke ʻilo ʻoku ou taʻu fiha?” ko ʻeku ʻeké ange ia. “ʻOku ou ʻiloʻi lelei ho taʻú,” ko e tali atu ia ʻa Izak Marais. Naʻá ne tā mai kiate au ki Colorado mei Patterson, Niu ʻIoke. Tuku ke u fakamatala ki he meʻa naʻe iku atu ki he fetalanoaʻaki ko iá.
NAʻE fanauʻi au ʻi Wichita, Kansas, ʻAmelika, ʻi Tīsema 10, 1936, ko e lahi taha au ʻi he fānau ʻe toko fā. Ko ʻeku ongo mātuʻá, ʻa William mo Jean, ko e ongo sevāniti mateaki kinaua ʻa Sihova. Ko ʻeku tangataʻeikí ko e sevāniti ia ʻi he kautahá, ʻa ia ʻoku ui he taimí ni ko e sea ʻo e kulupu ʻo e kau mātuʻá. Naʻe ako ʻeku fineʻeikí ʻa e moʻoní mei heʻene faʻeé, ʻa Emma Wagner. Naʻe akoʻi ʻe Emma ʻa e moʻoní ki he kakai tokolahi, kau ai ʻa Gertrude Steele, ʻa ia naʻá ne hoko ko ha misinale ʻi Pueto Liko.a (Sio ki he fakamatala ʻi lalo.) Ko ia naʻá ku maʻu ʻa e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei ke faʻifaʻitaki ki ai.
MANATUA ʻA E NGAAHI FAʻIFAʻITAKIʻANGA LELEI
Tuʻuaki ʻe heʻeku tangataʻeikí ʻa e makasiní ʻi ha tuliki hala
ʻI he efiafi Tokonaki ʻe taha ʻi he taimi naʻá ku taʻu nima aí, naʻá ku tuʻuaki ai mo ʻeku tangataʻeikí ʻa e makasini Taua Leʻo mo e Consolation (ʻa ia ko e ʻĀ Hake! ia ʻi he taimí ni) ki he kakai naʻe lue hake ʻi he halá. ʻI he taimi ko iá, naʻe kau ʻa e fonuá ʻi he Tau II ʻa Māmaní. Kae kehe, naʻe tuʻu-ʻatā pē ʻeku tangataʻeikí. Naʻe konā mai ha toketā ʻo tukuakiʻi ia ki heʻene hoko ʻo vaipalo mo fai ʻa e ngaahi kalofanga ki he ʻikai ke ne kau ʻi he taú. Naʻe sio ofi ʻaupito ʻa e toketaá ki he mata ʻeku tangataʻeikí ʻo ne pehē ange, “Ko e hā ʻoku ʻikai ke ke tukiʻi ai aú, motuʻa vaipalo!” Naʻá ku ilifia, ka naʻá ku lototoʻaʻia moʻoni ʻi heʻeku tangataʻeikí. Naʻá ne kei tuʻuaki pē ʻa e ngaahi makasiní ki he kakai naʻa nau sio maí. Naʻe lue mai leva ha sōtia, pea kaila atu ʻa e toketaá, “Fai ha meʻa ki he motuʻa vaipaló!” Naʻe sio ʻa e sōtiá naʻe konā ʻa e tangatá, ko ia naʻá ne tala ange kiate ia, “ʻAlu ki ʻapi kae ʻoua ke ke malele!” Naʻá na fakatou mavahe. Naʻá ku houngaʻia ʻaupito ʻi he loto-toʻa naʻe ʻoange ʻe Sihova ki heʻeku tangataʻeikí. Naʻe ʻi ai hono fale kosi ʻulu ʻe ua ʻi Wichita, pea ko e toketaá ʻa e taha ʻo ʻene kau kasitomá!
ʻAlu fakataha mo ʻeku ongo mātuʻá ki ha fakataha-lahi ʻi Wichita ʻi he 1940 tupú
ʻI heʻeku taʻu valú, naʻe fakatau atu ʻe heʻeku ongo mātuʻá homau ʻapí mo e fale kosi ʻulú pea langa ha kiʻi fale ʻoku lava pē ke ʻave holo. Naʻa mau hiki leva ki Colorado, ofi ki Grand Junction, ke ngāue ʻi he feituʻu ʻoku lahi ange ai ʻa e fiemaʻu ki he kau malangá. Naʻe tāimuʻa ʻeku ongo mātuʻá pea ngāue konga-taimi ʻi he ngoueʻangá mo e fāmá. ʻI he tāpuaki ʻa Sihová mo ʻena ngāue faivelengá, naʻe kamata ai ha fakatahaʻanga. ʻI Sune 20, 1948, naʻe papitaiso au ʻe heʻeku tangataʻeikí ʻi ha kiʻi vaitafe he moʻungá, fakataha mo e niʻihi naʻa nau tali ʻa e moʻoní, kau ai ʻa Billie Nichols mo hono uaifí. Ki mui ai, naʻá na ngāue fakasēketi, pea pehē ki hona fohá mo hono uaifí.
Naʻa mau kaungāmeʻa lelei mo e tokolahi naʻa nau femoʻuekina ʻi he ngāue ʻa Sihová, tautautefito ki he fāmili Steele—ʻa Don mo Earlene, Dave mo Julia, mo Si mo Martha. Naʻa mau fiefia ʻi he lāulea fakataha mo kinautolu ki he Tohi Tapú, pea naʻa nau tākiekina lahi ʻaupito ʻeku moʻuí. Naʻa nau fakahaaʻi mai kiate au ʻe mohu ʻuhinga moʻoni mo fakafiefia ʻa e moʻuí ʻi heʻetau fakamuʻomuʻa ʻa e Puleʻangá.
TOE HIKI
ʻI heʻeku taʻu 19, ko Bud Hasty, ʻa ia ko ha kaumeʻa ʻo e fāmilí, naʻá ne kole mai ke u kau fakataha mo ia ʻi he ngāue tāimuʻa ʻi he fakatonga ʻo e ʻIunaite Seteté. Naʻe kole mai ʻe he ʻovasia sēketí ke ma hiki ki Ruston, Louisiana, ʻa ia naʻe ʻikai ke longomoʻui ai ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻe niʻihi. Naʻá ne tala mai ke ma fakahoko kotoa ʻa e ngaahi fakataha ʻi he uike taki taha neongo naʻe ʻikai ha taha kehe ʻe haʻu. Naʻá ma maʻu ha feituʻu faiʻanga fakataha ʻo teuteu ia. Naʻá ma fai ʻa e fakatahá kotoa, ka ʻi he taimi ʻe niʻihi, ko maua toko ua pē naʻe ʻi aí. Naʻá ma taufetongi ʻi hono fakahoko ʻa e ngaahi konga ʻi he fakatahá—lolotonga ia ʻa hono tali ʻe he tokotaha ʻe tahá ʻa e kotoa ʻo e ngaahi fehuʻí. Ka ko e konga naʻe ʻi ai ha fakahāhaá, naʻá ma fakatou ʻi he peletifōmú kae ʻikai ha taha ʻi he kau fanongó! Fakaʻosí, naʻe kamata ke maʻu fakataha ha tuofefine taʻumotuʻa ange. Faifai atu pē, ko e niʻihi ʻo e kau ako Tohi Tapú mo e niʻihi ʻo e faʻahinga naʻe ʻikai ke longomoʻuí naʻa nau kamata ke haʻu ki he ngaahi fakatahá, pea naʻa mau hoko leva ko ha fakatahaʻanga.
ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻá ku fetaulaki mo Bud mo ha faifekau mei he Siasi ʻo Kalaisí, pea naʻá ne talanoa ʻo kau ki he ngaahi konga Tohi Tapu naʻe ʻikai te u ʻiloʻi. Naʻe fakahohaʻasi heni au pea ʻai ke u fakakaukau lahi ange fekauʻaki mo e meʻa naʻá ku tui ki aí. ʻI he uike ʻe taha, naʻá ku ako ʻo aʻu ki he tuʻapoó ke maʻu ʻa e tali ki heʻene ngaahi fehuʻí. Naʻe tokoni moʻoni ia kiate au ke fakaivimālohiʻi hoku vahaʻangatae mo Sihová, pea naʻá ku vēkeveke ke feʻiloaki mo ha toe faifekau.
Taimi nounou mei ai, naʻe kole mai ʻe he ʻovasia sēketí ke u hiki ki El Dorado, Arkansas, ke tokoni ki ha fakatahaʻanga. Lolotonga ʻeku ʻi aí, naʻe pau ke u toutou foki ki Colorado ke hā ʻi he ʻao ʻo e poate uki sōtiá, ko ha kōmiti te nau fili ha taha kuo pau ke kau ʻi he sōtiá. ʻI he fononga ʻe taha, naʻá ku ʻalu mo ha kau tāimuʻa kehe, pea ʻi Tekisisi, naʻe hoko ai ha fakatuʻutāmaki ʻo maumau ʻaupito ai ʻeku meʻalelé. Naʻa mau tā ki ha tokoua, ʻa ia naʻá ne haʻu ʻo ʻave kimautolu ki hono ʻapí pea ki he fakatahá. Naʻa nau fanongonongo ai fekauʻaki mo e fakatuʻutāmakí, pea naʻe anga-ʻofa ʻa e fanga tokouá ʻo ʻomai ha paʻanga. Naʻe toe fakatau atu ʻe he tokouá ʻeku meʻalelé ki he paʻanga ʻe $25.
Naʻe malava ke mau ʻalu ʻi ha meʻalele ki Wichita. Naʻe ʻi ai ha kaumeʻa ofi ʻo e fāmilí, ko E. F. McCartney, ʻa ia naʻa mau ui ko Doc, naʻá ne tāimuʻa. Ko ʻene māhanga tangatá, ʻa Frank mo Francis, ʻokú na kei hoko ko hoku ongo kaumeʻa lelei tahá. Naʻe ʻi ai ʻena meʻalele motuʻa naʻá na fakatau mai ki he paʻanga ʻe $25, ko e paʻanga tofu pē ia naʻá ku maʻu mei heʻeku meʻalele maumaú. Ko e fuofua taimi eni naʻá ku mātā tonu ai hono ʻomai ʻe Sihova ʻa e meʻa kotoa naʻá ku fiemaʻú ʻi heʻeku fakamuʻomuʻa ʻa e Puleʻangá. ʻI he ʻaʻahi ko ení, naʻe fakafeʻiloaki ai au ʻe McCartneys ki ha tuofefine hoihoifua, ko Bethel Crane. Ko ʻene fineʻeikí, ʻa Ruth, ko ha Fakamoʻoni faivelenga ʻi Wellington, Kansas, naʻá ne hokohoko atu ʻene tāimuʻá ʻo aʻu ki hono taʻu 90 tupú. Naʻá ku mali mo Bethel ʻi he taʻu pē ʻe taha mei ai, ʻi he 1958, pea naʻá ma kamata tāimuʻa fakataha ʻi El Dorado.
TOHI FAKAAFE FAKAFIEFIA
Naʻá ma loto ke faʻifaʻitaki ki he ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei naʻá ma maʻu ʻi heʻema tupu haké, ko ia naʻá ma fili ke ma tali ha fakaafe pē mei he kautaha ʻa Sihová. Naʻe vaheʻi kimaua ke tāimuʻa makehe ʻi Walnut Ridge, Arkansas. Pea ʻi he 1962, naʻá ma fiefia ke maʻu ha tohi fakaafe ki he kalasi hono 37 ʻa Kiliatí. Naʻá ma fiefia ke ʻiloʻi naʻe ʻi he kalasi tatau ʻa Don Steele. Hili ʻemau maʻu tohi fakamoʻoni akó, naʻe vaheʻi au mo Bethel ki Nairobi, Keniā. Naʻá ma loto-mamahi ke mavahe mei Niu ʻIoke, ka naʻá ma fiefia ʻi he taimi naʻá ma tūʻuta ai ʻi he malaʻe vakapuna Nairobi ʻi heʻema sio ki hono talitali kimaua ʻe hotau fanga tokouá!
ʻI he ngāue fakafaifekaú ʻi Nairobi fakataha mo Mary mo Chris Kanaiya
Naʻe ʻikai ke fuʻu fuoloa kuó ma saiʻia ʻaupito ʻi he malanga ʻi Keniaá. Ko ʻema fuofua ako Tohi Tapu naʻe haʻu ki he moʻoní ko Chris mo Mary Kanaiya. ʻOkú na kei ʻi he ngāue taimi-kakató ʻi Keniā. ʻI he taʻu hokó pē, naʻe kole mai ke ma ʻalu ki Kampala, ʻIukanitā. Ko kimaua ʻa e fuofua misinale ʻi he fonua ko iá. Ko e ngaahi taimi fakafiefia ia koeʻuhí naʻe tokolahi ʻaupito ʻa e faʻahinga naʻa nau vēkeveke ke ako ʻa e moʻoni Fakatohitapú, pea naʻa nau hoko ko hotau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine. Kae kehe, hili ʻa e taʻu ʻe tolu mo e konga ʻi ʻAfilika, naʻá ma foki ai ki ʻAmelika ke ʻohake ai homa fāmilí. Naʻá ma loto-mamahi ange ʻi he ʻaho naʻá ma mavahe ai mei ʻAfiliká ʻi he ʻaho naʻá ma mavahe ai mei Niu ʻIoké. Naʻá ma ʻofa ʻi he kakai ʻAfiliká pea fakaʻamu ke foki ki ai ʻi ha ʻaho.
KO HA VĀHENGA-NGĀUE FOʻOU
Naʻá ma hiki ki he fakahihifo ʻo Colorado, ʻa ia ko e feituʻu naʻe nofo ai ʻeku ongo mātuʻá. Taimi nounou mei ai, naʻe fāʻeleʻi homa ʻuluaki ʻofefiné, ʻa Kimberly, pea ʻi he māhina ʻe 17 mei ai, naʻe fāʻeleʻi ʻa Stephany. Ko ʻema vāhenga-ngāue foʻoú ʻema hoko ko e ongo mātuʻá, naʻe mātuʻaki mahuʻinga kia kimaua. Naʻá ma ngāue mālohi ke akoʻi ʻa e moʻoní ki heʻema ongo tamaiki fefine hoihoifuá. Naʻá ma loto ke faʻifaʻitaki ki he ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei naʻe fokotuʻu mai ʻe he niʻihi kehé. Naʻá ma ʻiloʻi ʻe lava ʻe he faʻifaʻitakiʻanga leleí ke ne tākiekina lahi ʻaupito ʻa e fānaú, ka ʻoku ʻikai ko ha fakapapauʻiʻanga ia te na tupu hake ʻo tauhi kia Sihova. Ko e meʻa fakamamahí, naʻe mavahe mei he moʻoní hoku tokoua mo e tuofefine siʻisiʻí. Fakaʻamu pē te na toe faʻifaʻitaki ki he ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei naʻe toe fokotuʻu kia kinauá.
Naʻá ma fiefia moʻoni ʻi hono ʻohake homa ongo ʻofefiné pea feinga maʻu pē ke fai ʻa e ngaahi meʻá ko ha fāmili. Koeʻuhi ko ʻemau nofo ofi ki Aspen, Colorado, naʻa mau ako ki he sikií koeʻuhí ke mau lava ʻo sikī fakataha. Naʻe hoko eni ko ha faingamālie ke ma fetalanoaʻaki ai mo e ongo tamaiki fefiné ʻi heʻemau heka fakataha ʻi he lifi sikií. Naʻá ma toe ʻalu mo kinaua ʻo kemi pea naʻa mau fetalanoaʻaki fiefia ʻi he veʻe afí. Neongo ʻena kei siʻí, naʻá na ʻeke ʻa e ngaahi fehuʻi hangē ko e, “Ko e hā te u fai ʻi heʻeku tupu haké?” mo e “Ko e faʻahinga tokotaha fēfē te u loto ke mali mo iá?” Naʻá ma fai ʻa e meʻa kotoa naʻá ma malavá ke akoʻi homa ongo ʻofefiné ke na ʻofa kia Sihova. Naʻá ma fakalototoʻaʻi maʻu pē kinaua ke na fokotuʻu ʻa e ngāue taimi-kakató ko ha taumuʻa pea mali pē mo ha taha ʻoku nau taumuʻa tatau. Naʻá ma toe feinga ke tokoniʻi kinaua ke na mahinoʻi ko e lelei tahá ke ʻoua ʻe mali fuʻu kei siʻi. Naʻá ma faʻa tala ange, “Nofo pē kae ʻoua kuó mo taʻu 23.”
Naʻá ma faʻifaʻitaki ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻema ongo mātuʻá pea ngāue mālohi ke maʻu ʻa e ngaahi fakatahá pea ʻalu maʻu pē ʻi he ngāue fakamalangá ko ha fāmili. Naʻa mau fokotuʻutuʻu ke nofo ʻi homau ʻapí ha niʻihi naʻa nau ngāue fakafaifekau taimi-kakato. Pehē foki, naʻá ma faʻa talanoa fekauʻaki mo e lahi ʻema ʻofa ʻi he ngāue fakamisinalé. Naʻá ma fakaʻamu ʻe ʻi ai ha ʻaho te ma folau fakataha ai mo homa ongo ʻofefiné ki ʻAfilika. Naʻe loto moʻoni homa ongo ʻofefiné ke fai pehē.
Naʻe fai maʻu pē ʻemau ako fakafāmilí. Naʻa mau ʻetiʻi ʻa e ngaahi tuʻunga ʻe lava ke hoko ʻi he ʻapiakó, pea naʻe ʻetiʻi ʻe he ongo tamaiki fefiné hono tali ʻe ha Fakamoʻoni ʻa e ngaahi fehuʻí. Naʻá na fakalataʻia ʻi he founga ako ko ení, pea naʻe ʻai ai ke na tuipau. Ka ʻi heʻena lalahi angé, naʻá na lāunga ʻi ha taimi fekauʻaki mo hono fai ʻo e ako fakafāmilí. ʻI he taimi ʻe taha, naʻá ku mātuʻaki loto-siʻi ʻou tala ange kia kinaua ke na ʻalu ki hona lokí pea heʻikai ke fai ha ako. Naʻá na ʻohovale pea naʻe kamata ke na tangi ʻi heʻena loto ke fai ʻa e akó. Naʻá ma kamata leva ke fakatokangaʻi naʻá ma tokoniʻi moʻoni kinaua ke na fiefia ʻi he ako fekauʻaki mo Sihová. ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻá na saiʻia ʻi he akó, peá na ongoʻi fiemālie ke tala mai ʻena ngaahi fakakaukaú mo e ongoʻí. Naʻe faingataʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi ke fanongo ki heʻena pehē naʻe ʻikai ke na loto-tatau mo e akonaki ʻa e Tohi Tapú. Ka naʻá ma ʻiloʻi ʻa e anga ʻena ongoʻi moʻoní. Hili ʻema fakaʻuhinga mo kinauá, naʻá na loto-tatau mo e ngaahi tuʻunga ʻa Sihová.
FEʻUNUʻAKI KI HA LILIU LAHI ANGE
Ko e ngaahi taʻu naʻá ma fakamoleki ʻi hono ʻohake homa ongo ʻofefiné naʻe vave ʻaupito. ʻI he tokoni mo e tataki ʻa e kautaha ʻa e ʻOtuá, naʻá ma fai homa lelei tahá ke ʻohake kinaua ke na ʻofa kia Sihova. Naʻá ma houngaʻia ʻaupito ʻi he kamata ke tāimuʻa homa ongo ʻofefiné hili ʻena ʻosi mei he kolisí, pea naʻá na ako ha ngaahi pōtoʻi ke poupouʻi fakamatelie ʻaki kinaua. Naʻá na hiki ki Cleveland, Tennessee, fakataha mo e ongo tuofefine kehe ʻe toko ua ʻo ngāue ʻi he feituʻu ʻoku lahi ange ai ʻa e fiemaʻú. Naʻá ma ʻofa lahi ʻaupito kia kinaua, ka naʻá ma fiefia naʻá na ngāueʻaki ʻena moʻuí ʻi he ngāue taimi-kakató. Naʻá ku kamata leva mo Bethel ke toe tāimuʻa, pea naʻá ma maʻu ai ʻa e faingamālie ki mui ke ma tokoni ʻi he ngāue sēketí mo e ngāue ʻi he fakataha-lahí.
Ki muʻa ke hiki homa ongo ʻofefiné ki Tennessee, naʻá na folau ki Lonitoni, ʻIngilani, ʻo ʻaʻahi ki he ʻōfisi vaʻá. Ko Stephany, ʻa ia naʻá ne taʻu 19 ʻi he taimi ko iá, naʻá ne fetaulaki mo ha tokotaha Pēteli kei siʻi ko Paul Norton. ʻI he folau ki mui ai, naʻe fetaulaki ʻa Kimberly mo e taha ʻo hono kaungāngāué, ʻa Brian Llewellyn. ʻI he taimi naʻe taʻu 23 ai ʻa Stephany, naʻá ne mali mo Paul. Pea ʻi he taʻu hoko maí, ʻi he taimi naʻe taʻu 25 ai ʻa Kimberly, naʻá ne mali mo Brian. Ko ia naʻá na nofo taʻemali ʻo aʻu ki heʻena taʻu 23. Naʻá ma fiefia ʻaupito ʻi heʻena fili lelei hona husepānití.
Fakataha mo Paul, Stephany, Kimberly mo Brian ʻi he ʻōfisi vaʻa ʻi Malauí ʻi he 2002
Naʻe tala mai ʻe homa ongo ʻofefiné ʻa e faʻifaʻitakiʻanga naʻá ma fokotuʻu mo ʻena ongo kuí naʻe tokoni ia kia kinaua ke na ‘hanganaki fuofua kumi ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá,’ naʻa mo e taimi ʻo ʻena ngaahi palopalema fakapaʻangá. (Māt. 6:33) ʻI ʻEpeleli 1998, naʻe fakaafeʻi ai ʻa Paul mo Stephany ki he kalasi hono 105 ʻa Kiliatí, pea naʻe vaheʻi kinaua ke na ngāue ʻi Malauī, ʻAfilika. ʻI he taimi tatau, naʻe fakaafeʻi ʻa Brian mo Kimberly ke na ngāue ʻi he Pēteli ʻi Lonitoní pea ki mui ai naʻe vaheʻi kinaua ki he Pēteli ʻi Malauií. Naʻá ma fiefia ʻaupito koeʻuhí naʻe ngāueʻaki ʻe heʻema ongo tamaikí ʻena moʻuí ʻi he founga lelei tahá.
KO HA FAKAAFE FAKAFIEFIA ʻE TAHA
ʻI Sanuali 2001, naʻá ku tali ai ʻa e telefoni naʻá ku lave ki ai ʻi he kamataʻangá. Ko Tokoua Marais, ko e ʻovasia ʻo e Potungāue Liliu-Leá, naʻá ne fakamatalaʻi mai ko e fanga tokouá naʻa nau teuteu ha ako ʻe tokoni ki he kau liliu-lea takatakai ʻi he māmaní ke nau mahinoʻi lelei ange ʻa e fakamatala faka-Pilitāniá. Neongo naʻá ku taʻu 64, naʻa nau loto ke akoʻi au ke u hoko ko e taha ʻo e kau faiakó. Naʻá ku lotu mo Bethel fekauʻaki mo ia peá ma talanoa ki heʻema ongo fineʻeikí ke ʻomai ʻena faleʻí. Neongo naʻá na taʻumotuʻa pea ʻikai kei ʻi ai ke ma tokoni kia kinaua, naʻá na fakatou loto ke ma ʻalu. Naʻá ku telefoni ʻo tala ange te ma fiefia ʻaupito ke tali ʻa e ngāue fakafiefia ko ení.
Naʻe toki ʻiloʻi ʻe heʻeku fineʻeikí naʻá ne kanisā. Naʻá ku tala ange ki ai te ma nofo ʻo tokoni ki hoku tuofefine ko Linda ke tokangaʻi ia. Naʻe fakafisi ʻeku fineʻeikí peá ne pehē mai, “Te u ongoʻi kovi ange kapau heʻikai te mo ʻalu.” Naʻe ongoʻi pehē mo Linda. Naʻá ma houngaʻia ʻaupito ʻi heʻena loto-lelei ke fai ʻa e feilaulau ko iá, pea naʻá ma toe houngaʻia ʻi he tokoni ʻa e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻi honau feituʻú. ʻI he ʻaho hili ʻema mavahe ki Watchtower Educational Center ʻi Patterson, naʻe telefoni mai ʻa Linda kuo mate ʻa e fineʻeikí. Hangē ko ia naʻá ne fakalototoʻaʻi ke ma faí, naʻá ma femoʻuekina maʻu pē ʻi heʻema ngāue foʻoú.
Naʻá ma fiefia ke ʻilo ko ʻema ʻuluaki vāhenga-ngāué ko e vaʻa ʻi Malauií, ʻa ia ʻoku ngāue ai homa ongo ʻofefiné mo hona husepānití. Naʻe fakafiefia ʻemau toe fakatahá. Hokó, naʻá ma fakahoko ʻa e ako ʻi Simipāpuē mo Semipia. Hili ʻa e taʻu ʻe tolu mo e konga ʻo hono fakahoko ʻa e akó, naʻá ma foki ki Malauī ke hiki ʻa e ngaahi hokosia ʻa e Kau Fakamoʻoni naʻe fakatangaʻi ʻi ai koeʻuhí ko ʻenau tuʻu-ʻatā faka-Kalisitiané.b—Sio ki he fakamatala ʻi laló.
ʻI he ngāue fakamalangá fakataha mo homa ongo mokopuná
ʻI he 2005, naʻá ma toe loto-mamahi ʻaupito ke mavahe mei ʻAfilika. Naʻá ma foki ki homa ʻapí ki Basalt, Colorado, ʻa ia naʻá ku hokohoko atu ai mo Bethel ʻema tāimuʻá. ʻI he 2006, naʻe hiki mai ʻa Brian mo Kimberly ʻo mau kaungāʻapi ke ʻohake ai hona ongo ʻofefiné, ʻa Mackenzie mo Elizabeth. ʻOku kei ʻi Malauī ʻa Paul mo Stephany, ʻa ia ʻokú ne ngāue ai ʻi he Kōmiti Vaʻá. ʻOku ou meimei taʻu 80 he taimí ni, pea ʻoku ou fiefia ʻaupito ʻi he sio ki he kau tangata kei siʻi naʻá ku ngāue fakataha mo iá ʻi heʻenau tokangaʻi ʻa e fatongia naʻá ku faʻa faí. Ke maʻu ʻaonga ʻema fānaú mo e fanga mokopuná, kuó ma feinga ke faʻifaʻitaki ki he faʻifaʻitakiʻanga lelei naʻe fokotuʻu ʻe he niʻihi kehé. Kuo ʻomai moʻoni ʻe he meʻá ni ʻa e fiefia lahi kia kimaua.
a Sio ki he makasini Watchtower ʻo Mē 1, 1956, peesi 269-272, mo e Maʻasi 15, 1971, peesi 186-190, ke ako lahi ange fekauʻaki mo e ngāue fakamisinale ʻa e ngaahi mēmipa ʻo e fāmili Steele.
b Ko e fakatātaá, sio ki he talanoa ki he moʻui ʻa Trophim Nsomba ʻi he ʻīsiu ʻo e Taua Leʻo ʻo ʻEpeleli 15, 2015, peesi 14-18.