Kuó U Maʻu ha Moʻui Mātuʻaki Fakafiemālie
Fakamatala fai ʻe Herawati Neuhardt
Naʻe fāʻeleʻi au ʻi Sileponi, ʻInitonīsia, ko ha kolo lahi naʻe ʻiloa ʻi heʻene tupenu batik teuteuʻi fakaʻofoʻofá, ʻa ia ʻoku fakalanu ia ʻaki ʻa e ngaahi tisaini tā nima lanu kehekehe mataʻāʻā. ʻI he ngaahi tuʻunga ʻe niʻihi ko ʻeku moʻui ko ha misinalé kuo hangē ia ko e tupenu ko iá—ʻi he fetaulaki mo e ngaahi anga fakafonua kehekehe lahi ʻi he tonga-hahake ʻo ʻĒsiá mo e Pasifiki Sauté. Kau fai atu muʻa ha fakamatala.
ʻI HE 1962, ʻi heʻeku taʻu hongofulú, naʻe kamata ako Tohi Tapu ai ʻa ʻeku faʻeé mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻI ha taimi, ko ia mo ʻeku tamaí, ʻa ia ko e ongo Siaina naʻe fanauʻi fakatouʻosi ʻi ʻInitonīsia, pea pehē ki he toko nima ʻo ʻena fānaú, kau ai au, naʻa mau hoko ko e Kau Fakamoʻoni.
Naʻe ʻatā maʻu pē ʻa homau ʻapí ki he kau misinalé mo e kau ʻovasia fefonongaʻakí, ʻa ia naʻa nau ʻaʻahi mai ki heʻemau fakatahaʻangá ke fai ha fakalototoʻa fakalaumālié. Ko ʻenau faʻifaʻitakiʻanga leleí mo e talanoa fakatupu langa haké naʻe maongo lahi ia kiate au. ʻI heʻeku taʻu 19, naʻá ku fili ai ke kau ki he ngāue fakafaifekau faka-Kalisitiane taimi-kakató. ʻI ha taʻu nai ʻe taha ki mui ai, naʻá ku mali ai mo Josef Neuhardt, ko ha misinale Siamane ʻa ia naʻe tūʻuta ʻi ʻInitonīsia ʻi he 1968. Hili ʻema hanimuní, naʻá ma hiki ki Sumatalā, ko e kolo lahi taha hono ua ia ʻi he fanga kiʻi motu ʻe 17,000 tupu ʻo ʻInitonīsiá. Naʻá ku kau fakataha ai mo Josef ʻi heʻene ngāue ko ha ʻovasia fefonongaʻakí, ʻa ia naʻe kau ki ai ʻa e ʻaʻahi ki he ngaahi fakatahaʻanga ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.
Malanga ʻi Sumatalā
Ko ʻema sēketí, pe feituʻu naʻe vaheʻi ki aí, naʻe lele ia mei he kolo lahi vela mo moʻumoʻua ʻo Patanga, ʻi he Hihifo ʻo Sumatalā, ki he Anovai Topa fakaʻofoʻofá, ko ha fuʻu anovai ʻi he moʻunga afi naʻe tuʻu ʻi he ʻotu moʻunga ʻo e Tokelau ʻo Sumatalā. Naʻá ma kāpui ki mui ʻa e fakatonga ʻo e motú. Naʻá ma hokohoko hiki holo ʻi heʻema motuʻi kā Volkswagen Beetle, ʻo tohopo ʻi he ngaahi fuʻu luo ʻi he fanga kiʻi hala he vaotaá, kolosi he ngaahi hala fakakavakava fengataliaki naʻe ngaohi mei he ʻulu niú, pea lele takai ʻi he ngaahi veʻe moʻunga afi māʻolungá—ko e niʻihi naʻe mate, ko e niʻihi naʻe ngāue. ʻI he poʻulí naʻá ma mohe ai ʻi he falikí ʻi he fanga kiʻi fale nofo vao naʻe ʻikai ha ʻuhila, vai taki, pe fale kaukau mo e falemālōlō. Naʻá ma fō mo kaukau ʻi he ngaahi anovaí mo e vaitafé. Ko ha moʻui faingofua ia, pea naʻá ma ʻofa ʻi he kakaí. Naʻa nau talitali lelei māfana kimaua mo fafangaʻi kimaua, pea naʻe fakahāhā ʻe he tokolahi ʻenau mahuʻingaʻia ʻi he Tohi Tapú.
Takatakai ʻi Patanga, ko e kakai Minangakapau, ko e tokolahi aí ko e kau Mosilemi, naʻa nau ʻohovale mo fiefia ʻi heʻema fakahaaʻi ange kia kinautolu mei he Tohi Tapú ʻoku taha ʻa e ʻOtuá—ʻo ʻikai ko ha Tolu-Tahaʻi-ʻOtua, hangē ko ia ʻoku taukaveʻi ʻe he ngaahi siasi ʻo e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané. (Teutalonome 6:4) Naʻe tali fiefia ʻe he kakai tokolahi ʻa e ngaahi makasini Taua Leʻo mo e ʻĀ Hake!, pea ko e faʻahinga mahuʻingaʻia ʻe niʻihi naʻa nau fai ʻa e fakalakalaka fakalaumālie lelei ki mui. ʻI he Anovai Topa, ko e kakai Pataki, ko e tokolahi aí naʻa nau taku ʻoku nau kau ʻi he lotu faka-Kalisitiané, naʻa nau ʻiloʻi ʻa e huafa ʻo e ʻOtuá, ʻa e Sihová, koeʻuhi ko ʻenau sio ai ʻi heʻenau Tohi Tapu faka-Patakí. (Sāme 83:18) Neongo ia, naʻe fiemaʻu ke nau maʻu ha mahino maʻalaʻala ange ki he ʻOtuá mo ʻene taumuʻa ki he faʻahinga ʻo e tangatá. Ko e tokolahi ʻo kinautolu naʻa nau tali ha ako Tohi Tapu pea hoko ko e kau ʻevangeliō Kalisitiane faivelenga.
Fakaava ʻa e Ngaahi Loto ʻi Sava
ʻI he 1973, naʻe vaheʻi ai au mo Josef ki Sava, ko ha motu ko hono lahí ko e vaeua ia ʻo Pilitānia Lahi, naʻe laka hake ʻa e kau nofo aí ʻi he toko 80 miliona.a Naʻá ma vahevahe ʻa e ongoongo leleí ki he kau Sava, kau Sunitā, mo e ngaahi kulupu fakafaʻahinga Siaina.
Ko ha ola ʻo hono ʻohake au ko ha Siaina-ʻInitonīsiá, naʻá ku lea ai ʻi ha ngaahi lea lahi, ʻo kau ai ʻa e lea faka-Savá, Sunitaá, mo e faka-ʻInitonīsiá, pea pehē ki he faka-Pilitāniá. ʻI heʻene peheé, naʻá ku fiefia ai ʻi he ngaahi fetalanoaʻaki Fakatohitapu mahuʻinga lahi mo e kakaí ʻi heʻenau lea tuʻufonuá.
ʻI he kolomuʻa ʻo ʻInitonīsiá, ʻa Sakata, naʻe tuʻu ʻi Savá, naʻá ku vahevahe ai ʻa e ʻamanaki ʻo e moʻui taʻengata ʻi Palataisi ʻi he māmaní ki ha taʻahine taʻu 19 naʻe mata mamahi. ʻI heʻeku lau mei he Tohi Tapú, naʻe mokulukulu hono loʻimatá. “Mālō Fineʻeiki, hono tala mai kiate au ʻa e ngaahi meʻá ni,” ko ʻene leá ia, ʻo ngāueʻaki ha lea ʻofa mo fakaʻapaʻapa. Naʻá ne toe hoko atu: “ʻApongipongí, te u fiemaʻu ai ha toe lupi ʻe 1.5 miliona [$160, ʻAmelika] ke totongi ʻaki ʻeku ako ʻi he ʻunivēsití, pea naʻá ku fakakaukau ke fakatau atu hoku veisiniá ke maʻu mai ha paʻanga. Ki muʻa ke ke haʻú naʻá ku lotu ʻo kole ha tataki. ʻOku ou maʻu he taimí ni ʻa e talí. ʻOku ou fakapapauʻi ke toloi ʻa ʻeku akó pea nofoʻaki maʻa fakaeʻulungaanga.” Naʻe fiefia ʻa e taʻahine ko ení ke maʻu ha tokoni lahi ange fakalaumālie.
Talu mei he meʻa ko ia naʻe hokó, ko e kau Sava tokolahi ange, kau ai ʻa e kau Sunitā mo e kau Siaina, kuo nau ʻomai ʻenau moʻuí ke fehoanaki mo e ngaahi tuʻunga lelei ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá. Ko e meʻá ni, kuo iku ʻo ʻomai ai kia kinautolu ʻa e nonga ʻi loto mo e fiefia moʻoni, ʻo hangē tofu pē ko ia naʻe talaʻofa mai ʻe he ʻOtuá.—Aisea 48:17, 18.
Kalimanitani—Nofoʻanga ʻo e Kau Taiakí
Mei Sava, naʻá ku hiki mei ai mo Josef ki Kalimanitani, ko ha vahefonua ʻInitonīsia ʻo Pōneo, ko e motu lahi taha hono tolu ia ʻi he māmaní (hili ʻa Kulinileni mo Niu Kini). Ko ha fonua vaotā matolu, ʻotu moʻunga fetungotungaʻi, mo e ngaahi vaitafe lalahi, ko Pōneó ko ha nofoʻanga ia ʻo e kau Siaina, kau Malei Mosilemi, mo e kakai Taiaki tuʻufonuá—ko ha kakai naʻa nau lahi nofo ʻi he vaitafé ʻa ia ʻi ha taimi ko ha kau tulimanu anga-fītaʻa kinautolu naʻa nau tutuʻu ʻo tauhi ʻa e ʻulu ʻo honau filí.
Ke aʻu ki he ngaahi kolo Taiaki mamaʻó, naʻá ma faʻa heka vaka pe pōpao ʻi ha ngaahi vaitafe lingolingoa, mo vaotā takai. Naʻe tākoto ha ngaahi kalokataile lalahi ʻi he ngaahi veʻe vaitafé, siofi hifo kimaua mei he ʻulu ʻakaú ʻe he fanga ngelí, pea kapakapatā ʻe he fanga manupuná ʻa honau fulufulu lanu kehekehé. ʻIo, ko e ngāue fakamisinale ʻi aí ko ha meʻa fakalata mo fakatuʻutāmaki moʻoni!
Ko e lahi taha ʻo e ngaahi fāmili Taiakí naʻa nau nofo ʻi he ngaahi fale pou māʻolunga naʻe langa ʻaki ʻa e ʻakau mei he vaó. Ko e ngaahi nofoʻanga ʻe niʻihi naʻe iiki; ko e niʻihi ko e ngaahi fale lōloa naʻe nofo ai ha ngaahi fāmili tokolahi. Naʻe teʻeki ai ʻaupito sio ʻa e kakai tokolahi ʻi ha ʻIulope, ko ia naʻe mātuʻaki manakoa ʻa Josef. Naʻe faʻa lele ʻa e fānaú ʻi he loto koló mo kaikaila, “Faifekau! Faifekau!” Naʻe fakatahataha mai leva ʻa e tokotaha kotoa ke fanongo ki he meʻa naʻe fiemaʻu ke leaʻaki ʻe he faifekau pālangí. Naʻe faʻa malanga ʻa Josef fakafou ʻi ha kau fakatonulea Fakamoʻoni, ʻa ia naʻa nau toki fokotuʻutuʻu leva ke fai ha ngaahi ako Tohi Tapu mo e faʻahinga mahuʻingaʻia tokolahi.
Mavahe ki Pāpua Niu Kini
Koeʻuhi ko e fakautuutu ʻa e tenge mei he kau fakafepaki fakalotú, naʻe tapui ai ʻe he puleʻanga ʻInitonīsiá ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi Tīsema 1976. Ko hono olá, naʻe vaheʻi ai au mo Josef ki Pāpua Niu Kini.
Hili ʻema tūʻuta ʻi Taulanga Molesipī, ko e kolomuʻá, naʻá ma fakakakato ai ha ako lea māhina ʻe ua ʻi he lea Hili Motú, ko ha lea ʻoku ngāueʻaki ʻi he pisinisí he feituʻú. Naʻá ma hiki leva mei ai ki Talu, ko ha motu valevale ʻi ha vahefonua mamaʻo fakahihifo. Naʻá ku fetaulaki ai mo Eunice, ko ha fefine lahi, kaukaua mo ʻofaʻi, ʻa ia ko hono nifó naʻe tau ai ʻa e lanu kulokula-ʻuliʻuli mei he ngaahi taʻu ʻo hono fakateka ʻa e betel nut. ʻI hono ʻiloʻi ʻe Eunice ʻoku fiemaʻu ʻe he ʻOtuá ʻa ʻene kau sevānití ke nau maʻa fakaesino pea pehē ki he fakaeʻulungaangá mo e fakalaumālié, naʻá ne tuku ʻa e tōʻonga naʻe maʻunimā ai iá peá ne hoko ko ha Kalisitiane faitōnunga. (2 Kolinito 6:19 [7:1, PM]) Ko e taimi taki taha naʻá ma sio ai ki hono ngāueʻaki ʻe he faʻahinga tāutaha anga-fakatōkilalo peheé ʻa e moʻoni ʻo e Tohi Tapú, naʻá ma hoko ai ʻo houngaʻia lahi ange ʻi he ngaahi lea ʻo e Sāme 34:8 (PM): “Mou kamata [‘ʻahiʻahiʻi,’ NW] o vakai oku lelei a Jihova.”
ʻI ha taimi, naʻe toe hoko ai ʻa Josef ko ha ʻovasia fefonongaʻaki, pea naʻá ma ʻaʻahi ai ki he meimei tapa kotoa pē ʻo Pāpua Niu Kiní, ko ha fonua naʻe ʻi ai nai ʻa e lea ʻe 820. Koeʻuhi ke lava ʻo ma lea ki ha kakai tokolahi ange, naʻá ma tānaki atu ha toe lea ʻi he ngaahi lea ko iá ki heʻema lisi ke ngāue ki aí—ko e Pīsini Toki, ko e lea tuifio ʻa e feituʻú. Ke aʻu ki he ngaahi kolo mo e fanga kiʻi kolo kehekehé, naʻá ma fononga lalo, meʻalele, vaka, pōpao, mo e vakapuna iiki pea kātekina ʻa e vela fakatupu kovi ki he mānavá, fanga namú, mo e toutou puke ʻi he malēliá.
Pea ʻi he 1985, naʻá ma tali ai ha toe vāhenga-ngāue fakamisinale—ki he ʻOtu Motu Solomoné, ʻi he hahake ʻo Pāpua Niu Kiní. Naʻá ma ngāue ai ʻi he ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova he feituʻú pea toe fefonongaʻaki ʻi he kotoa ʻo e pupunga motú ke fakalototoʻaʻi ʻa e ngaahi fakatahaʻangá pea maʻu ʻa e ngaahi ʻasemipilī faka-Kalisitiané. Naʻe toe pau ke ma fetaulaki ai mo ha lea foʻou—ko e taimi ko ení ko e Pitisini ʻa e ʻOtu Motu Solomoné. Ka ko ha meʻa fakafiefia moʻoni ia ke talanoa mo e kau Solomone ʻofa ʻi he Tohi Tapú!
Ko Hoku Vāʻihala Faingataʻa Tahá
ʻI he 2001, naʻe toʻo ai ʻa e tapui ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi ʻInitonīsiá, pea naʻá ku toe foki ai mo Josef ki Sakata. Kae kehe, taimi nounou mei ai, naʻe ʻiloʻi ai ʻoku puke ʻa siʻoku husepānití ʻi he melanoma fakatupu maté, ko ha faʻahinga kanisā kili naʻe mafola vave. Naʻá ma folau ki he fonua tupuʻanga ʻo Josef, ʻa Siamane, ki ha faitoʻo. Ka ko e meʻa fakalolomá, ʻi he 2005, ʻi he fakamanatu ʻo e taʻu 33 ʻo ʻema nofo malí, naʻá ne mohe ai ʻi he maté, ʻo tatali ki ha toetuʻu ki he moʻuí ʻi he Palataisi he māmani foʻoú. (Sione 11:11-14) Naʻá ne taʻu 62 pea naʻá ne fakamoleki ʻa e taʻu ʻe 40 ʻi he ngāue fakafaifekau taimi-kakató.
Naʻá ku nofo ai pē ʻi Sakata, ʻa ia ʻoku hokohoko atu ai ʻeku ngāue ko ha misinalé. Naʻá ku ongoʻi moʻoni e mole ʻa siʻoku husepānití. Ka ko hono akoʻi ki he niʻihi kehé ʻa e ngaahi moʻoni mahuʻinga ʻoku maʻu ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá ʻokú ne tokoniʻi au ke u fekuki mo ia, he ʻoku ʻomai ʻe he ngāue fakafaifekaú kiate au ha ongoʻi ʻo e fiemālie lahi mo e taumuʻa ʻi he moʻuí. ʻIo, ʻoku lava ke u pehē taʻetoeveiveiua ko Sihová kuó ne ʻomai kiate au ha moʻui mātuʻaki fakafiefia kehekehe mo fakafiemālie.
[Fakamatala ʻi lalo]
a Ko e tokolahi ʻo e kakai ʻo Sava he ʻaho ní ʻoku laka hake ia ʻi he 120 milioná.
[Mape ʻi he peesi 11]
(Ki he fakamatala kakato, sio ki he tohi)
ʻINITONĪSIA
Sava
SAKATA
Sileponi
Sumatalā
Patanga
Anovai Topa
Pōneo
PĀPUA NIU KINI
TAULANGA MOLESIPĪ
Talu
ʻOTU MOTU SOLOMONE
[Fakatātā ʻi he peesi 12]
Ko Herawati mo e kau ako Tohi Tapu ʻi he ʻOtu Motu Solomoné
[Fakatātā ʻi he peesi 12]
Mo Josef ʻi Hōlani, ki muʻa pē ʻi heʻene mate ʻi he 2005