ʻOkú Ke Manatuʻi?
Kuó ke houngaʻia ʻi hono lau ʻa e ngaahi ʻīsiu fakamuimui ʻo e Taua Leʻo? Sai, sio angé pe ʻe lava ke ke tali ʻa e ngaahi fehuʻi hokó:
• ʻI he Loma 5:3-5 (NW), ko e hā naʻe fokotuʻu ai ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻa e ʻamanakí ʻi mui ʻi ha fakahokohokó?
Naʻe fakahaaʻi ʻe Paula ha fakahokohoko ʻo ha ngaahi meʻa ʻoku hokosia ʻe he kau Kalisitiané—mamahi, kātaki, tuʻunga fakahōifua, mo e ʻamanaki. Ko e “ʻamanaki” ko ení ʻoku ʻikai ko e fuofua ʻamanaki ia ʻoku maʻu ʻe ha taha mei he Tohitapú, ka ko e ʻamanaki fakaivimālohi, loloto, mo hūhū ʻi loto ʻa ia ʻoku malava ke maʻu ʻe ha Kalisitiane ʻi he ʻalu ʻa e taimí.—12/15, peesi 22-23.
• Ko e hā ʻe mahuʻingaʻia nai ai ha Kalisitiane he ʻahó ni ʻi he ngaahi vaʻinga ʻatelita naʻe fakahoko ʻi Kalisi ʻo e kuonga muʻá?
Ko hono mahinoʻi ʻa e natula mo e ngaahi anga fakafonua ʻo e ngaahi vaʻinga ko iá ʻoku malava ke ne fakamāʻalaʻala ha ngaahi veesi faka-Tohitapu lahi. Ko e niʻihi ʻo kinautolu ʻoku ʻuhinga ia ke ‘fai ʻo hangē ko e ngaahi laó,’ ‘huʻihuʻi ʻa e fakamamafa kotoa pē pea sio ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú,’ ‘lele ke aʻu ki he ngataʻangá,’ pea maʻu ʻa e kalauní, pe palé. (2 Timote 2:5; 4:7, 8; Hepelu 12:1, 2; 1 Kolinito 9:24, 25; 1 Pita 5:4)—1/1, peesi 28-30.
• Ko e hā ʻa e founga foʻou ke talaki ai ʻa e ongoongo leleí naʻe fakahaaʻi ʻi Sanuali 1914?
Naʻe tukuange mai ʻi he taimi ko iá ʻa e “Tulama-ʻAta ʻo e Fakatupú.” Naʻe ʻi ai ha fakahāhā konga fā ʻa ia naʻe kau ai ʻa e ngaahi konga heleʻuhila mo e ngaahi silaiti fakalanu ʻe laui teau, ko e lahi taha ai naʻe ʻalu taimi taha pe ʻalu fakataha mo ha ngaahi malanga naʻe hiki kalamafoni. Ko e foʻi seti ʻe uanoa ʻo e Tulama ko ení naʻe teuteuʻí pea naʻe ngāueʻaki lahi ia ke akoʻi ʻa e kakaí ki he pōpoaki ʻa e Tohitapú.—1/15, peesi 8-9.
• ʻOku anga-fēfē ʻa e kehe ʻa e Kulupu Pulé mei ha kautaha fakalao?
Lolotonga ko e kau talēkita ʻo ha kautaha fakalao ʻoku fili honau lakangá ʻe hono kau mēmipá, ko e Kulupu Pulé ʻoku ʻikai ke fakanofo ia ʻe ha tangata ka ʻoku fakanofo ia ʻe Sīsū Kalaisi. ʻOku ʻikai fiemaʻu ki he kau talēkita ʻo e ngaahi kautaha kehekehe ʻoku ngāueʻaki ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke nau hoko ko e ngaahi mēmipa ʻo e Kulupu Pulé. ʻI he fakataha fakataʻu ki muí ni ʻa e Watch Tower Bible and Tract Society ʻo Pennsylvania, ko e ngaahi mēmipa ʻo e Kulupu Pulé naʻa nau ngāue ko hono kau talēkitá mo e kau ʻōfisá naʻa nau mavahe loto-lelei atu mei honau ngaahi tuʻungá. Ko e ngaahi lakanga ʻataá ni naʻe fili ki ai ʻa e fanga tokoua matuʻotuʻa ʻo e “fanga sipi kehe.” (Sione 10:16) Ko ia, ʻoku malava ai ʻa e Kulupu Pulé ke fakamoleki ha taimi lahi ange ʻi hono teuteu ʻa e meʻakai fakalaumālié pea mo hono tokangaʻi ʻa e ngaahi fiemaʻu fakalaumālie ʻa e fetokouaʻaki ʻi māmani lahí.—1/15, peesi 29, 31.
• Ko e hā ʻa e ongo faʻifaʻitakiʻanga faka-Tohitapu ʻe ua ʻoku malava ke tau sivisiviʻi ʻi he ako ki he founga ke fekuki ai mo e fakalotosiʻí?
Ko e taha ko ʻAna, ʻa e faʻē ʻa Sāmiuelá. Naʻá ne mei fakaʻatā ia ke hoko ʻo loto-siʻi ʻi hono fakamaau halaʻi ia ʻe ʻĪlai, ʻa e taulaʻeiki lahi ʻo ʻIsilelí. ʻI hono kehé, naʻá ne fakahaaʻi hangatonu ange ka ʻi he anga-fakaʻapaʻapa kiate ia ʻa hono moʻoní. ʻIkai ngata aí, naʻe ʻikai tukulotoa ʻe ʻAna ha loto-ʻita kia ʻĪlai. Ko hono uá ko Maʻake, ʻa ia kuo pau pē ne loto-siʻi ʻi he taimi naʻe ʻikai fiemaʻu ai ʻe he ʻapositolo ko Paulá ke fakakau ia ʻi ha ʻaʻahi fakamisinale. ʻI he ʻikai loto-siʻi he mole meiate ia ʻa e monū ko ení, naʻe hokohoko atu ʻene ngāue longomoʻuí, ʻo fononga fakataha mo Panepasa.—2/1, peesi 20-22.
• Ko e hā ʻoku totonu ai ke tokanga ʻa e kau Kalisitiané fekauʻaki mo hono ʻave ki he niʻihi kehé, pe maʻu mai meiate kinautolu, ʻa e ngaahi tatau ʻo e ngaahi polokalama software fakakomipiutá?
Ko e lahi taha ʻo e ngaahi polokalama fakakomipiutá (kau ai ʻa e ʻū keimí) ʻoku ʻi he malumalu ʻo ha laiseni ʻokú ne fakangatangata ʻa e tokotaha ʻoku ʻaʻaná/tokotaha ʻokú ne ngāueʻakí ke ne fokotuʻu ʻa e polokalamá ʻi he komipiuta pē ʻe taha. ʻI he anga-mahení ko hano maumauʻi ia ʻo e lao ʻa e mafai hiki-tataú ke hiki ha ngaahi tatau maʻá e niʻihi kehé, naʻa mo e taimi ʻoku tau foaki taʻetotongi atu ai kinautolú. ʻOku fiemaʻu ʻe he kau Kalisitiané ke nau talangofua ki he laó, ‘ʻo ʻange kia Sisa ʻa e ngaahi meʻa ʻa Sisá.’ (Maake 12:17)—2/15, peesi 28-29.
• Ko hai ʻa Sililo mo Mefotiasi, pea ko e hā ʻa e tokoni naʻá na fai ki hono ako ʻa e Tohitapú?
Ko e ongo tautehina kinaua naʻe fāʻeleʻi ʻi Tesalonaika, Kalisi, ʻi he senituli hono hivá. Naʻá na fokotuʻu ha ʻalafapeti kuo hiki maʻá e ngaahi lea faka-Silāvikí pea liliu ʻa e konga lahi ʻo e Tohitapú ki he faka-Silāvonikí.—3/1, peesi 28-29.
• Ko e hā e ʻuhinga ʻo e kupuʻi lea “ko hono tokangaʻi ʻo e laumālié”?—Loma 8:6, NW.
ʻOku ʻuhingá ko e hoko ʻo puleʻi, tataki, pea ueʻi ʻe he ivi ngāue ʻo Sihová. ʻOku malava ke tau fakaʻatā ʻa e laumālie ʻo e ʻOtuá ke ngāue ʻiate kitautolu ʻaki hono lau mo ako ʻa e Tohitapú, ʻaki ʻa e talangofua loto-ʻaufuatō ki he lao ʻa e ʻOtuá, pea ʻaki ʻa e lotu ki he tokoni ʻa e laumālie ʻo e ʻOtuá.—3/15, peesi 15.
• Ko e hā ʻoku malava ke tau fai kapau ʻoku tau ongoʻi ʻoku taʻemahino ha meʻa ?
ʻOku mahuʻinga ke tau kumi ke fakamāʻalaʻala ʻa e meʻá ʻi ha laumālie ʻo e ʻofa. Kapau ʻoku hā ngali taʻelavameʻa ia, ʻoua ʻe tōnoa e ʻamanakí. Kole ki ha mahino mo ha tokoni meia Sihova, ʻa ia ʻokú ne “fua ʻa e ngaahi loto.” (Palovepi 21:2; 1 Samiuela 16:7)—4/1, peesi 21-23.