Founga ʻOku Manatua Ai ʻa e Niʻihi
ʻI HE meimei taʻu ʻe tolu afe kuo maliu atú, naʻe hola ai ʻa Tēvita meia Tuʻi Saula ʻo ʻIsilelí. Naʻe fai ʻe Tēvita ha fekau kia Nāpale, ko ha tauhi manu koloaʻia ʻo e fanga sipi mo e fanga kosi, ʻo kole ki ha meʻakai mo ha vai. Ko hono moʻoní, naʻe moʻuaʻaki ʻe Nāpale kia Tēvita mo hono kau muimuí ha ngāue lelei koeʻuhi ko e maluʻi naʻa nau fai ki he ngaahi tākanga ʻa Nāpalé. Kae kehe, naʻe fakafisi ʻa Nāpale ke fakahā ha anga-talitali kakai. Naʻe aʻu ʻo ne taukaeʻi ʻa e kau tangata ʻa Tēvitá. Naʻe ʻai ai ʻe Nāpale ha tuʻunga fakatuʻutāmaki kiate ia, he ko Tēvitá naʻe ʻikai ko ha tokotaha ia ke vaʻingaʻaki.—1 Samiuela 25:5, 8, 10, 11, 14.
Ko e anga ʻo Nāpalé naʻe ʻikai fehoanaki ia mo e talatukufakaholo ʻi he Hahake Lotolotó ko hono fakahaaʻi ʻa e anga-talitali kakai ki he kau ʻaʻahí mo e kau solá. Ko ia, ko e faʻahinga hingoa fēfē naʻe ʻai ʻe Nāpale maʻaná? ʻOku pehē ʻe he lēkooti ʻa e Tohitapú naʻá ne “faingataʻa [“anga-fefeka,” NW], pea kovi ʻene ngaahi toʻonga” mo “anga faka-Pileali.” Ko e ʻuhinga ʻo hono hingoá ko e “vale,” pea naʻe hā moʻoni ia ʻi heʻene moʻuí. (1 Samiuela 25:3, 17, 25) Te ke loto ke manatua koe ʻi he founga ko iá? ʻOkú ke anga-fefeka pe taʻefakavaivai ʻi he feangainga mo e niʻihi kehé, tautefito kapau ʻoku hā ʻoku nau ʻi ha tuʻunga taʻeʻaonga? Pe ʻokú ke anga-lelei, anga-talitali kakai mo fakaʻatuʻi?
ʻApikale—Ko ha Fefine Fakapotopoto
Tupu mei heʻene anga-fefeká, naʻe ʻi he tuʻunga faingataʻa ai ʻa Nāpale. Ko Tēvita mo e toko 400 ʻo ʻene kau tangatá naʻa nau noʻo ʻenau ngaahi heletaá pea nau ʻalu atu ke akoʻi kia Nāpale ha lēsoni. Ko ʻApikale, ʻa e uaifi ʻo Nāpalé, naʻá ne fanongo ʻi he meʻa naʻe hokó. Naʻá ne ʻiloʻi ʻoku tuʻunuku mai ha tau. Ko e hā naʻe lava ke ne faí? Naʻá ne fakavave ke teuteu ha meʻakai mo ha tokonaki feʻunga peá ne ʻalu atu ke fakafetaulaki kia Tēvita mo ʻene kau tangatá. ʻI heʻene fetaulaki mo kinautolú, naʻá ne kōlenga kia Tēvita ke ʻoua te ne lingitoto tuʻungaʻa pē. Naʻe molū hifo ai ʻa e loto ʻo Tēvitá. Naʻá ne fanongo ki heʻene tangí peá ne fakavaivai. Taimi nounou hili ʻa e ngaahi meʻá ni, naʻe mate ʻa Nāpale. Ko Tēvita, ʻi heʻene ʻiloʻi ʻa e ngaahi ʻulungaanga lelei ʻo ʻApikalé, naʻá ne ʻave leva ia ʻo ne hoko ko hono uaifi.—1 Samiuela 25:14-42.
Ko e hā ʻa e faʻahinga ongoongo naʻe fokotuʻu ʻe ʻApikale maʻaná? Naʻá ne “loto fakabotoboto,” pe “loto matala,” ʻo hangē ko hono fakamatalaʻi ia ʻe he muʻaki lea faka-Hepeluú. Naʻe hā mahino ʻa ʻene anga-fakapotopoto mo ngāue ʻaongá pea naʻá ne ʻiloʻi ʻa e founga mo e taimi ke fai ai ha ngāué. Naʻá ne ngāue mateaki ke maluʻi ʻa hono husepāniti seselé mo hono fāmilí mei he fakatamakí. Naʻe faifai pē ʻo ne mate, ka naʻá ne maʻu ha ongoongo tuʻu-ki-muʻa ʻi he tuʻunga ko ha fefine fakapotopoto.—1 Samiuela 25:3, PM.
Ko e Hā ʻa e Lēkooti Naʻe Tuku Mai ʻe Pitá?
Tau ngaʻunu atu ʻi he taimí ni ki he ʻuluaki senituli T.S. pea fakakaukau ki he kau ʻapositolo ʻe toko 12 ʻa Sīsuú. ʻOku ʻikai ha veiveiua ko e tokotaha fakamatala meʻa mo loto-ʻoho tahá ko Pita, pe Kīfasi, ko ha tangata toutai ia ki muʻa ʻi Kāleli. ʻOku hā mahino ko ha tokotaha mālohi ia ʻa ia naʻe ʻikai te ne ilifia ke fakahaaʻi ʻene ngaahi ongoʻí. Ko e fakatātaá, naʻe ʻi ai ʻa e taimi naʻe fufulu ai ʻe Sīsū ʻa e vaʻe ʻa ʻene kau ākongá. Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa Pitá ʻi he hoko mai ki he taimi ke fufulu ai hono vaʻé?
Naʻe pehē ange ʻe Pita kia Sīsū: “ʻEiki, ko hoʻo fufulu ʻe koe hoku vaʻe koā?” ʻI he tali ki aí naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ko e meʻa ʻoku ou fai ʻoku ʻikai te ke ʻilo ʻe koe ʻi he taimi ni; ka ʻe faifai pea mahino ʻamui.” Naʻe tali ange ʻe Pita: “ʻE ʻikai ʻaupito te ke fufulu hoku vaʻe ʻo taʻengata.” Fakatokangaʻi ʻa e tali fakamatematē kae loto-ʻoho ʻa Pitá. Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa Sīsuú?
“Kapau ʻe ʻikai te u fufulu koe,” ko e tali ange ia ʻe Sīsuú, “ta ʻoku ʻikai haʻo kau mo au.” Naʻe pehē ange ʻe Saimone Pita kiate ia: “ʻEiki, ʻoua ʻe ngata ʻi hoku vaʻe pe, kae fai ki hoku ongo nima ni mo hoku ʻulu.” ʻOku ʻalu heni ʻa Pita ki he tafaʻaki tōtuʻa ʻe tahá! Ka ʻokú ke ʻiloʻi maʻu pē ʻa e anga ʻo Pitá. Naʻe ʻikai ha kākā ai pe ko ha mālualoi.—Sione 13:6-9.
ʻOku toe manatua ʻa Pita ʻi heʻene ngaahi vaivaiʻanga fakaetangatá tonu. Ko e fakatātaá, naʻá ne fakafisingaʻi ʻa Kalaisi ʻo tuʻo tolu ʻi he ʻao ʻo e kakai ʻa ia naʻa nau talatalaakiʻi ia ki heʻene hoko ko ha tokotaha muimui ʻo e Sīsū naʻe fakahalaiaʻi ʻo Nasaletí. ʻI hono ʻiloʻi ʻe Pita ʻa ʻene halá, naʻá ne tangi mamahi. Naʻe ʻikai te ne ilifia ke fakahaaʻi ʻa ʻene mamahí mo ʻene fakaʻiseʻisá. ʻOku toe mahuʻinga ʻa hono lēkooti ʻo e fakamatala ko eni fekauʻaki mo e fakafisi ʻa Pitá ʻe he kau tohi Kōsipelí—ʻo mātuʻaki hangehangē naʻe ʻomai ʻe Pita tonu ʻa e fakamatalá! Naʻá ne anga-fakatōkilalo feʻunga ke fakahaaʻi ʻene ngaahi tōnounoú. ʻOkú ke maʻu ʻa e ʻulungaanga lelei ko iá?—Mātiu 26:69-75; Maake 14:66-72; Luke 22:54-62; Sione 18:15-18, 25-27.
ʻI ha ngaahi uike siʻi mei heʻene fakafisingaʻi ʻa Kalaisí, ko Pita, ʻi hono fakafonu ia ʻe he laumālie māʻoniʻoní, naʻá ne malanga loto-toʻa ki ha fuʻu kau Siu tokolahi ʻi he Penitekosí. Ko ha fakaʻilonga papau eni naʻe falala pau kiate ia ʻa e Sīsū naʻe toetuʻú.—Ngāue 2:14-21.
ʻI he taimi ʻe taha, naʻe tō ai ʻa Pita ki ha tauhele kehe. Naʻe fakamatala ʻa e ʻapositolo ko Paulá ʻo pehē ki muʻa ʻi he tūʻuta ʻa e fanga tokoua Siu ʻe niʻihi ki ʻAniteoké, naʻe feohi tauʻatāina ai ʻa Pita mo e kau tui Senitailé. Kae kehe, naʻá ne fakamavaheʻi ai ia mei he faʻahingá ni “heʻene manavahē telia, ʻa haʻa kamu” ʻa ia ne nau toki aʻu mai mei Selusalemá. Naʻe fakahaaʻi ʻe Paula ʻa e tuʻunga moʻui lōua ʻa Pitá.—Kaletia 2:11-14.
Kae kehe, ko hai ʻi he kau ākongá naʻe lea loto-toʻa hake ʻi ha mōmeniti mahuʻinga ʻi he hā ngali naʻe mateuteu ai ʻa e tokolahi ʻo e kau muimui ʻo Sīsuú ke liʻaki iá? Ko e taimi ko iá naʻe fakahaaʻi ai ʻe Sīsū ʻa e meʻa foʻou, fekauʻaki mo e ʻuhinga ʻo hono kai ʻa hono kakanó mo e inu ʻa hono totó. Naʻá ne pehē: “Kapau kuo ʻikai te mou kai ʻa e kakano ʻo e Fanautama ʻa Tangata, mo inu hono taʻataʻa, ʻoku ʻikai te mou maʻu moʻui ʻiate kimoutolu.” Ko e tokolahi taha ʻo e kau muimui Siu ʻo Sīsuú ne nau tūkia ʻo nau pehē: “Ko e lea fefeka ʻeni; ko hai ʻe kataki ke fanongo kiate ia?” Ko e hā leva ne hokó? “ʻI he meʻa ko ia naʻe foki ha tokolahi o ʻene kau ako, ʻo ʻikai te nau kei ō fano mo ia.”—Sione 6:50-66.
ʻI he mōmeniti mahuʻinga ko ení, naʻe hanga hake ai ʻa Sīsū ki he kau ʻapositolo ʻe toko 12 ʻo ʻeke ʻa e fehuʻi fakaueʻiloto: “ʻE ʻikai te mou fie ō mo kimoutolu, ʻo?” Naʻe tali ange ʻe Pita: “ʻEiki, te mau ʻalu kia hai? ʻoku ʻiate koe ʻa e ngaahi lea ʻo e moʻui taʻengata. Pea kuo loa ʻemau tui, ʻo mau ʻilo, ko koe ia ʻa e Toko Taha Tapu ʻo e ʻOtua.”—Sione 6:67-69.
Ko e hā ʻa e faʻahinga ongoongo naʻe fokotuʻu ʻe Pitá? Ko ha taha ʻokú ne lau ʻa e fakamatala fekauʻaki mo iá kuo pau ke maongo ki ai ʻa hono ʻulungaanga faitotonu mo hangatonú, ʻa ʻene mateakí, pea ʻi heʻene loto-lelei ke fakahaaʻi ʻa hono ngaahi vaivaiʻanga ʻoʻoná. Ko ha hingoa lelei moʻoni ē naʻá ne ʻai maʻaná!
Ko e Hā Naʻe Manatua ʻe he Kakaí Fekauʻaki mo Sīsuú?
Naʻe ʻosi ʻa e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsū ʻi he māmaní ʻi ha taʻu pē ʻe tolu mo e konga. Neongo ia, ʻoku anga-fēfē hono manatua ia ʻe hono kau muimuí? Koeʻuhi naʻá ne haohaoa, ʻo ʻikai haʻane angahala, naʻá ne fakamavahevahe mo fakamamaʻo? Naʻá ne fiepule koeʻuhi naʻá ne ʻiloʻi ko e ʻAlo ia ʻo e ʻOtuá? Naʻá ne fakailifiaʻi mo fakamālohiʻi ʻa hono kau muimuí ke nau talangofua? Naʻá ne fuʻu fakamātoato ʻo ʻikai ai ke ne anga-fakakata? Naʻá ne fuʻu femoʻuekina ʻo ʻikai ai hano taimi ki he kau vaivaí mo e mahakí pe ki he fānaú? Naʻá ne siolalo ki he kakai ʻo e ngaahi matakali kehé pea ki he kakai fefiné, ʻo hangē ko ia ne faʻa fai ʻe he kakai tangata ʻi he taimi ko iá? Ko e hā ʻoku tala mai kia kitautolu ʻe he fakamatalá?
Naʻe mahuʻingaʻia ʻa Sīsū ʻi he kakaí. Ko hano ako ʻo ʻene ngāue fakafaifekaú ʻoku fakahaaʻi ai naʻá ne fakamoʻui ʻi he ngaahi taimi lahi ʻa e heké mo e mahakí. Naʻá ne ngāue mālohi ke tokoniʻi ʻa e faingataʻaʻiá. Naʻá ne fakahaaʻi ʻa e mahuʻingaʻia ʻi he fānaú, ʻo ne fakahinohino ki heʻene kau ākongá: “Tuku pē ʻa e kau tamaiki ke nau haʻu kiate au; ʻoua ʻe taʻofi kinautolu.” Naʻe hanga leva ʻe Sīsū ʻo “hapai ʻa e kau tamaiki, ʻo ne ʻai hono nima kiate kinautolu, ʻo ne fuʻu tāpuekina.” ʻOkú ke vaheʻi ha taimi maʻá e fānaú, pe ʻokú ke fuʻu femoʻuekina ke fakatokangaʻi naʻa mo ʻenau ʻi aí?—Maake 10:13-16; Mātiu 19:13-15.
ʻI he taimi naʻe ʻi māmani ai ʻa Sīsuú, naʻe lōmekina ʻa e kakai Siú ʻe he ngaahi lao mo e ngaahi tuʻutuʻuni fakalotu ʻa ia naʻe mahulu atu ʻi he ngaahi fiemaʻu ʻa e Laó. Ko honau kau taki lotú naʻa nau fakamafasiaʻi ʻa e kakaí ʻaki ʻa e ngaahi kavenga mamafa, lolotonga ia naʻe ʻikai ala hanau foʻi tuhu ʻe taha ki he kavengá. (Mātiu 23:4; Luke 11:46) Ko ha kehe moʻoni ē ko Sīsū! Naʻá ne pehē: “Haʻu kiate au, ʻa kimoutolu kotoa pe ʻoku fakaongosia mo māfasia, pea te u fakamālōlō kimoutolu.”—Mātiu 11:28-30.
Naʻe fakaivifoʻou ʻa e kakaí ʻi heʻenau feohi mo Sīsuú. Naʻe ʻikai te ne fakailifiaʻi ʻa ʻene kau ākongá, ke nau ilifia ai ke fakahaaʻi ʻenau fakakaukaú. Ko hono moʻoní, naʻá ne ʻeke ʻa e ngaahi fehuʻi ke ʻomai ai ʻenau fakakaukaú. (Maake 8:27-29) ʻOku lelei ki he kau ʻovasia Kalisitiané ke nau ʻeke hifo kia kinautolu: ‘ʻOku ou ʻai ke ʻi ai ha maongo tatau ʻi he kaungātuí? ʻOku tala moʻoni mai kiate au ʻe he kau mātuʻa kehé ʻa e meʻa ʻoku nau tui ki aí, pe ʻoku nau toumoua ke fai ia?’ He fakaivifoʻou moʻoni ē ko ia ʻi he taimi ʻoku fotungofua ai ʻa e kau ʻovasiá, fanongo ki he niʻihi kehé, pea hanganaki ngaofengofuá! Ko e taʻefakaʻatuʻí ʻoku fakalotosiʻi ai pē ʻa e fetalanoaʻaki hangatonu mo tauʻatāiná.
Neongo ko Sīsū ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, naʻe ʻikai ʻaupito te ne ngāuehalaʻaki ʻa hono mālohí pe mafaí. ʻI hono kehé, naʻá ne fakaʻuhinga mo ʻene kau fanongó. Ko e tuʻungá eni ʻi he taimi naʻe feinga ai ʻa e kau Fālesí ke tauheleʻi ia ʻaki ha fehuʻi kākā: “ʻOku ngofua ke tukuhau kia Sisa, pe ʻikai?” Naʻe tala ange ʻe Sīsū ke nau fakaʻaliʻali ange kiate ia ha foʻi koini peá ne ʻeke kia kinautolu: “Ko e fofonga ʻena mo e hingoa ʻo hai?” Naʻa nau tali ange: “ʻO Sisa.” Naʻá ne tala ange leva kia kinautolu: “Peʻi ʻange kia Sisa ʻa e ngāhi meʻa ʻa Sisa; pea ki he ʻOtua ʻa e ngāhi meʻa ʻa e ʻOtua.” (Mātiu 22:15-21) Naʻe feʻunga pē ʻa e foʻi moʻoni faingofua ko iá.
Naʻe anga-fakakata ʻa Sīsū? ʻE ongoʻi nai ʻe ha kau lautohi ʻe niʻihi ha kiʻi tuʻunga fakakata ʻi heʻenau lau ʻa e kupu naʻe pehē ai ʻe Sīsū naʻe faingofua ange ki ha kāmeli ke hū ʻi ha avaʻi hui tuitui ʻi ha tangata koloaʻia ke hū ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. (Mātiu 19:23, 24) Ko e foʻi fakakaukau tonu ʻo e feinga ʻa ha kāmeli ke hū ʻi he avaʻi hui ʻo ha foʻi hui tuitui moʻoní ko ha fakamatala fakalahi ia. Ko ha toe fakatātā ʻe taha ʻo e haipepolī peheé ko e sio ki he malamalaʻi ʻakau ʻi ha mata ʻo ha tokoua kae ʻikai sio ki he fuʻu lalango ʻi hoto mata ʻoʻotá. (Luke 6:41, 42) Ko e moʻoni, naʻe ʻikai ko ha tokotaha akonaki anga-fefeka ʻa Sīsū. Naʻá ne loto-māfana mo anga-fakakaumeʻa. Ki he kau Kalisitiane he ʻaho ní, ko ha anga-fakakata ʻe lava ke ne fakamaʻamaʻa ʻa e mamahí ʻi he ngaahi taimi ʻo e faingataʻá.
Manavaʻofa ʻa Sīsū ki he Kakai Fefiné
Naʻe ongoʻi fēfē ʻa e kakai fefiné ʻi he lotolotonga ʻo Sīsuú? Ko e moʻoni naʻe tokolahi hono kau muimui fefine mateakí, ʻo kau ai ʻa ʻene faʻeé tonu, ʻa Mele. (Luke 8:1-3; 23:55, 56; 24:9, 10) Naʻe ongoʻi tauʻatāina ʻa e kakai fefiné ke nau fakaofiofi kia Sīsū ʻo aʻu ki ha tuʻunga ʻi he taimi ʻe taha ko ha fefine ‘ko e toko taha ia ʻi he kau feʻauakí’ naʻá ne fufulu ʻa hono vaʻé ʻaki hono loʻimatá pea tākaiʻaki ia ʻa e lolo namu-kakala. (Luke 7:37, 38) Ko ha fefine ʻe taha, ʻa ia naʻe tofanga ʻi ha ʻau toto ʻi he laui taʻu, naʻá ne tutui atu ke ala ki hono kofú koeʻuhi ke ne moʻui. Naʻe fakaongoongoleleiʻi ʻe Sīsū ʻa ʻene tuí. (Mātiu 9:20-22) ʻIo, naʻe ʻiloʻi ʻe he kakai fefiné naʻe fotungofua ʻa Sīsū.
ʻI he taimi ʻe taha, naʻe talanoa ai ʻa Sīsū ki ha fefine Samēlia ʻi ha vaitupu. Naʻá ne mātuʻaki ʻohovale ʻo ne pehē: “Ko e toe tala inu hā e kiate au, ka ko e Siu koe, pea ko e fefine Samelia kita?” He ko ē, naʻe ʻikai ha feangainga ʻa e kau Siú mo e kau Samēliá. Naʻe hoko atu ʻa Sīsū ʻo akoʻi kiate ia ha moʻoni fakaofo fekauʻaki mo e ‘matavai mapunopuna hake, ʻo iku ki he moʻui taʻengatá.’ Naʻá ne ongoʻi fiemālie ʻi he kakai fefiné. Naʻe ʻikai te ne ongoʻi naʻe poleʻi ai ʻa hono tuʻungá.—Sione 4:7-15.
ʻOku manatua ʻa Sīsū ʻi hono ngaahi ʻulungaanga kaungāongoʻi lahí, ʻo kau ai ʻa ʻene laumālie feilaulauʻi-kitá. Ko e uho ia ʻo e ʻofa fakaʻotuá. ʻOku fokotuʻu ʻe Sīsū ʻa e tuʻunga ki he faʻahinga kotoa ʻoku nau loto ke hoko ko hono kau muimuí. ʻOku ofi fēfē ʻa hoʻo muimui ki heʻene faʻifaʻitakiʻangá?—1 Kolinito 13:4-8; 1 Pita 2:21.
ʻOku Anga-Fēfē Hono Manatua ʻa e Kau Kalisitiane ʻi Onopōní?
ʻI onopooni, kuo mate ai ʻa e kau Kalisitiane faitōnunga ʻe laui afe, ko e tokolahi ʻi he taʻumotuʻá, ko e niʻihi ʻoku nau ʻi he tuʻunga kei siʻi. Ka kuo nau tuku mai ha ongoongo lelei. Ko e niʻihi, hangē ko Crystal, ʻa ia naʻe mate kuo taʻumotuʻá, ʻoku manatua kinautolu ʻi heʻenau ʻofa loto-māfaná mo e natula fakasōsialé. Ko e niʻihi hangē ko Dirk, ʻa ia naʻá ne mate ʻi hono taʻu 40 tupú, ʻoku manatua kinautolu ʻi heʻenau ʻulungaanga fiefia mo maʻu ha laumālie loto-leleí.
Pehē foki ki he tuʻunga ʻo José mei Sipeini. ʻI he 1960 tupú, ʻi he taimi naʻe tapui ai ʻa e ngāue fakamalanga ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he fonua ko iá, ne mali ai ʻa José pea ʻi ai hono ngaahi ʻofefine iiki ʻe toko tolu. Naʻá ne maʻu ha ngāue tuʻumaʻu ʻi Barcelona. Ka ʻi he taimi ko iá, naʻe ʻi ai ha fiemaʻu ki ha kau mātuʻa Kalisitiane matuʻotuʻa ʻi he fakatonga ʻo Sipeiní. Naʻe tukuange ʻe José ʻa ʻene ngāue ne malú peá ne hiki ki Málaga mo hono fāmilí. Naʻe pau ke nau moʻui ʻi ha ngaahi taimi faingataʻa fakaʻekonōmika, ʻo faʻa ʻikai maʻu ha ngāue.
Neongo ia, naʻe ʻiloa ʻa José ʻi heʻene faʻifaʻitakiʻanga faitōnunga mo alafalalaʻanga ʻi he ngāue fakafaifekaú pea ki he alafaʻifaʻitakiʻanga ʻa ʻene tauhi hake hono ngaahi ʻofefiné, ʻa ia naʻá ne lavaʻi ʻi he tokoni ʻa hono uaifi poupou, ko Carmela. ʻI he taimi naʻe fiemaʻu ai ha taha ke ne fokotuʻutuʻu ʻa e ngaahi fakataha-lahi faka-Kalisitiane ʻi he feituʻú, naʻe fakafaingamālieʻi maʻu pē ia ʻe José. Ko hono pangó, lolotonga ʻene ʻi hono taʻu 50 tupú, naʻe taaʻi ia ʻe ha puke lahi ʻa ia naʻe hoko ai ʻo ne mate. Kae kehe, naʻá ne tuku mai ha ongoongo ʻo e hoko ko ha tokotaha mātuʻa alafalalaʻanga mo ngāue mālohi pea ko ha husepāniti mo e tamai ʻofa.
Ko ia ʻe fēfē hono manatua koé? Kapau naʻá ke mate ʻaneafi, ko e hā ʻe leaʻaki ʻe he kakaí he ʻahó ni fekauʻaki mo koé? Ko ha fehuʻi eni ʻa ia te ne ueʻi nai ai kitautolu hono kotoa ke fakaleleiʻi ʻa e founga ʻo ʻetau ngāué.
Ko e hā ʻe lava ke tau fai ke fokotuʻu ai ha ongoongo leleí? ʻE lava maʻu pē ke tau fakalakalaka ʻi hono fakahāhā ʻa e fua ʻo e laumālié—hangē ko e ʻofá, kātaki-fuoloá, anga-leleí, anga-maluú mo e mapuleʻi-kitá. (Kaletia 5:22, 23) ʻIo, ko e moʻoni “ʻoku ngangatu ange ʻa e hingoa lelei ʻi he lolo takai, mo e ʻaho ʻo e pekia ʻi he ʻaho ʻo hoto fanauʻi.”—Koheleti 7:1; Mātiu 7:12.
[Fakatātā ʻi he peesi 5]
ʻOku manatua ʻa ʻApikale ʻi heʻene fakapotopotó
[Fakatātā ʻi he peesi 7]
ʻOku manatua ʻa Pita ʻi heʻene loto-ʻoho kae ʻulungaanga faitotonú
[Fakatātā ʻi he peesi 8]
Naʻe vaheʻi ʻe Sīsū ʻa e taimi ki he fānaú