Talanoa ki he Moʻuí
Tohoakiʻi ʻe Sihova ʻa e Faʻahinga Anga-Fakatōkilaló ki he Moʻoní
FAKAMATALA FAI ʻE ASANO KOSHINO
ʻI he 1949, ko ha ngaahi taʻu siʻi pē ia hili e ngata ʻa e Tau II ʻa Māmaní, naʻe ʻaʻahi mai ai ha muli lōloa mo anga-fakakaumeʻa, ki he fāmili ʻa ia naʻá ku ngāue ki ai ʻi he Kolo Kobe. Ko e ʻuluaki fuofua misinale ia ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke haʻu ki Siapaní. Ko ʻene ʻaʻahí naʻe ʻomai ai kiate au ʻa e faingamālie ke fanongo ai ki he moʻoni faka-Tohitapú. Kae tuku angé ke u ʻuluaki talanoa atu fekauʻaki mo hoku puipuituʻá.
NAʻE fāʻeleʻi au ʻi he 1926 ʻi ha kiʻi kolo ʻi he fakatokelau ʻo e Vahefonua ko Okayama. Ko hono toko nima ʻaki au ʻo e fānau ʻe toko valu. Ko e tangataʻeikí ko ha tokotaha tui līʻoa ia ki he ʻotua ʻo e feituʻu toputapu faka-Sinitō ʻi he feituʻú. Ko ia ko kimautolu fānaú naʻa mau fiefia ʻi he ngaahi kātoanga mo e ngaahi fakatahataha fakafāmili ʻi he ngaahi kātoanga fakalotú ʻi he kotoa ʻo e taʻú.
ʻI heʻeku tupu haké, naʻe lahi ʻa ʻeku ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e moʻuí, ka naʻá ku hohaʻa lahi tahá ʻo fekauʻaki mo e maté. Fakatatau ki he talatukufakaholó ʻoku fiemaʻu ke mate ʻa e kakaí ʻi ʻapi pea ke ʻi ai tonu ʻa e fānaú ʻi he ngaahi houa fakaʻosi ʻo e moʻui ʻa e ngaahi mēmipa ʻo e fāmilí. Naʻá ku ongoʻi mamahi lahi ʻi he taimi naʻe mate ai ʻa ʻeku kui-fefiné pea ʻi he taimi naʻe mate ai ʻa hoku tuongaʻané ki muʻa ke ne aʻu ʻo taʻu tahá. Naʻe fakalotosiʻi kiate au ke fakakaukau atu ki ha mate ʻa ʻeku ongo mātuʻá. ‘Ko e meʻa pē eni ke hanga atu ki aí? ʻE lava ke toe mohu ʻuhinga ange ʻa e moʻuí?’ Naʻá ku hohaʻa ke ʻiloʻi ia.
ʻI he 1937, ʻi heʻeku ʻi he kalasi ono ʻi he ʻapiako siʻí, naʻe kamata ai ʻa e Tau Siana-Siapaní. Naʻe ui ʻa e kakai tangatá ki he taú ʻo ʻave ki he malaʻe tau ʻi Siainá. Naʻe lea māvae ʻa e fānau akó ki heʻenau ngaahi tamaí pe fanga tuongaʻané, ʻo kaila “banzai!” (ke lākoifie) ʻa e ʻemipolá. Naʻe tuipau ʻa e kakaí ki he ikuna maʻa Siapani, ko e fonua puleʻi fakaʻotuá, pea mo hono ʻemipolá, ko ha ʻotua moʻui.
ʻIkai fuoloa, kuo kamata ke maʻu ʻe he ngaahi fāmilí ʻa e ngaahi fanongonongo ʻo e mate mei he malaʻe taú. Ko e ngaahi fāmili mamahí ne ʻikai ala fakafiemālieʻi kinautolu. Naʻe tupu ʻa e tāufehiʻá ʻi honau lotó, pea naʻa nau fiefia ʻi he taimi naʻe tokolahi ai ʻa e mate mo e kafo ʻa e filí. Ka ʻi he taimi tatau, naʻá ku fakakaukau ai, ‘Ko e kakai ʻi he faʻahi ʻa e filí kuo pau ʻoku nau faingataʻaʻia tatau pē mo kimautolu ʻi he taimi ʻoku mate ai ʻa e faʻahinga ʻoku nau ʻofa aí.’ ʻI he aʻu ki he taimi naʻá ku maʻu tohi fakamoʻoni ako ai mei he ako siʻí, naʻe mafola atu ʻa e taú ki he uhouhonga ʻo Siainá.
Fetaulaki mo ha Muli
Koeʻuhi ko e kau faama kimautolu, ne masiva maʻu pē homau fāmilí, ka naʻe fakaʻatā au ʻe heʻeku tamaí ke u kumi ha ako, kehe pē ʻoku ʻikai kau ki ai ha fakamole. Ko ia ai, ʻi he 1941, naʻá ku hū ai ki ha ʻapiako ki he tamaiki fefiné ʻi he Kolo Okayama, naʻe kilomita nai ʻe 100 ʻa hono mamaʻó. Naʻe faʻufaʻu ʻa e ʻapiakó ke ne ʻomai ha ako ki he tamaiki fefiné ke nau hoko ai ko e ngaahi uaifi mo e ngaahi faʻē lelei, pea naʻe vaheʻi ai ʻa e kau akó ke nau nofo mo e ngaahi fāmili koloaʻia ʻi he kolo lahí ʻi he tuʻunga ko e kau ngāue akoako tauhi ʻapi. ʻI he pongipongí naʻe ako ai ʻa e kau akó ʻaki ʻenau ngāue ʻi he ngaahi ʻapí ni, pea ʻi he efiafí naʻa nau ō ai ki he ʻapiakó.
Hili ʻa e kātoangaʻi ʻo e fokotuʻu ʻa e akó, ko ʻeku faiakó, ʻa ia naʻá ne teungaʻaki ha kīmono, naʻá ne ʻave au ki ha fuʻu fale lahi. Ka ʻi ha faʻahinga ʻuhinga naʻe ʻikai ke tali au ʻe he fefine ʻo e falé. “Te ma ō leva kimaua ki he fale ʻo Mrs. Koda?” ko e ʻeke ange ia ʻe he faiakó. Naʻá ne ʻave au ki ha fale ʻi he sīpinga ʻo e Hihifó peá ne tā ʻa e fafangú. Hili ha kiʻi taimi, naʻe hū mai ki tuʻa ha fefine lōloa ʻulu hinā. Naʻá ku moʻutāfuʻua! Naʻe ʻikai ko ha Siapani ia, pea kuo teʻeki ai te u sio ʻi ha tokotaha mei he Hihifó talu ʻeku tupu. Naʻe fakafeʻiloaki au ʻe he faiakó kia Mrs. Maud Koda peá ne mavahe vave. ʻI hono toho atu ʻeku kató, naʻá ku hū atu mo e loto-siʻi ki he falé. Naʻá ku toki ʻilo ki mui ko Mrs. Maud Koda ko ha ʻAmelika ia ʻa ia naʻe mali mo ha tangata Siapani ʻa ia naʻá ne ako ʻi he ʻIunaite Seteté. Naʻá ne faiako ʻi he lea faka-Pilitāniá ʻi he ngaahi ʻapiako fakakomēsialé.
Naʻe kamata ha moʻui femoʻuekina he pongipongi pē hono hokó. Ko e husepāniti ʻo Mrs. Koda naʻe puke ʻi he mahaki-moá, pea naʻe pau ke u tokoni ki hono tokangaʻi iá. Koeʻuhi naʻe ʻikai haʻaku mahinoʻi ʻe taha ʻa e lea faka-Pilitāniá, naʻá ku hoko ai ʻo kiʻi loto-hohaʻa. Naʻá ku fiefia ʻi he lea faka-Siapani mai ʻa Mrs. Koda kiate aú. Naʻá ku fanongo fakaʻaho kia kinaua ʻi heʻena fetalanoaʻaki faka-Pilitāniá, pea faifai pē ʻo anga hoku telingá ki he lea ko iá. Naʻá ku saiʻia ʻi he ʻatimosifia lelei ʻi he ʻapí.
Naʻe maongo kiate au ʻa e līʻoa ʻa Maud ki hono husepāniti mahamahakí. Naʻe manako ʻa e husepānití ʻi hono lau ʻa e Tohitapú. Naʻá ku toki ʻiloʻi ki mui naʻe maʻu ʻe he ongo meʻá ha pulusinga faka-Siapani ʻo e tohi The Divine Plan of the Ages ʻi ha falekoloa tohi ʻosi ngāueʻaki pea naʻá na tukuhau ki he pulusinga faka-Pilitānia ʻo e Taua Leʻo ʻi ha ngaahi taʻu.
ʻI he ʻaho ʻe taha naʻe ʻomai ai kiate au ha Tohitapu ko ha meʻaʻofa. Naʻá ku fiefia koeʻuhí ko e ʻuluaki taimi ia ʻi heʻeku moʻuí naʻá ku maʻu ai haʻaku Tohitapu tonu. Naʻá ku lau ia ʻi heʻeku ʻalu mo e foki mei he akó ka naʻe siʻi pē ʻa e meʻa ai naʻá ku mahinoʻí. Koeʻuhi naʻe ʻohake au ko ha tokotaha tui Sinitō Siapani, naʻe hā mātuʻaki mamaʻo ʻa Sīsū Kalaisi kiate au. Naʻe ʻikai te u ʻiloʻi ko e kamataʻanga eni ʻo e meʻa ʻe iku ʻo ne tataki atu ai ke u koloaʻaki ʻa e moʻoni faka-Tohitapú, ʻa ia te ne tali ʻa ʻeku ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e moʻuí pea mo e maté.
Meʻa Fakamamahi ʻe Tolu Naʻe Hoko
Naʻe vave ʻa e hoko ʻo ngata ʻa e taʻu ʻe ua ʻo e akoako ngāué, pea naʻe pau ai ke u lea māvae ki he fāmilí. Hili ʻeku ʻosi mei he akó, naʻá ku kau ai ki ha kulupu ngāue pole ʻa e tamaiki fefiné ʻou kau ai ʻi hono ngaohi ʻa e ngaahi teunga ʻo e kau tau tahí. Naʻe kamata ha ngaahi ʻohofi mei he ʻeá naʻe fai ʻe he ngaahi vakapuna laku pomu B-29 ʻa ʻAmeliká, pea ʻi ʻAokosi 6, 1945, naʻe lī ai ha foʻi pomu ʻātomi ʻi Hiroshima. ʻI ha ngaahi ʻaho siʻi ki mui ai, naʻá ku maʻu ai ha mākoni, pea naʻá ku ʻiloʻi ai naʻe puke lahi ʻa e fineʻeikí. Naʻá ku heka ai he ʻuluaki lēlué ki ʻapi. ʻI heʻeku hifo he lēlué, naʻe fakafetaulaki mai ha kāinga ʻo tala mai kiate au kuo mālōlō ʻa e fineʻeikí. Naʻá ne mate ʻi he ʻaho 11 ʻo ʻAokosí. Ko e meʻa ko ia naʻá ku manavahē ki ai ʻi he laui taʻú kuo hoko moʻoni ia! ʻE ʻikai ʻaupito te ne toe talanoa mai kiate au pe malimali mai kiate au.
ʻI he ʻaho 15 ʻo ʻAokosí, naʻe hoko moʻoni ai ʻa hono ikunaʻi ʻo Siapaní. Ko ia, naʻe pau ai ke u fehangahangai mo e meʻa fakamamahi ʻe tolu, ʻo nau hoko kotoa ʻi ha vahaʻa taimi nounou ʻo e ʻaho pē ʻe hongofulu: ko e ʻuluaki fakapaaki ʻo e pomu ʻātomí, mate ʻa e fineʻeikí, mo e ikunaʻi fakahisitōlia ʻo Siapaní. Naʻe fakafiemālie ʻi ha tuʻunga ke ʻiloʻi ʻe ʻikai kei hoko ʻo mate ʻa e kakaí ʻi he taú. ʻI he ongoʻi mātuʻaki loto-mamahí, naʻá ku mavahe ai mei he fale ngāué pea naʻá ku foki ki hoku ʻapi ʻi he kolo ʻutá.
Tohoakiʻi ki he Moʻoní
ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻá ku maʻu taʻeʻamanekina ai ha tohi meia Maud Koda ʻi Okayama. Naʻá ne kole mai pe ʻe lava ke u ʻalu ange ʻo tokoni kiate ia ʻi heʻene ngaahi ngāue fakaʻapí, he naʻá ne teu ke fakaava ha ʻapiako lea faka-Pilitānia. Naʻá ku fifili ai pe ko e hā te u faí, ka naʻá ku tali ʻa ʻene fakaafé. ʻI ha ngaahi taʻu siʻi ki mui ai, naʻá ku hiki ai ki Kobe ʻo nofo mo e fāmili Koda.
ʻI he konga ki muʻa ʻo e faʻahitaʻu māfana ʻo e 1949, naʻe ʻaʻahi mai ai ha tangata lōloa mo anga-fakakaumeʻa ki he fāmili Koda. Ko hono hingoá ko Donald Haslett, pea naʻá ne haʻu mei Tōkiō ki Kobe ke fakasio ha ʻapi maʻá e kau misinalé ʻi Kobe. Ko e ʻuluaki fuofua misinale ia ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová naʻe haʻu ki Siapaní. Naʻe maʻu ha fale, pea ʻi Nōvema 1949, naʻe tūʻuta mai ai ki Kobe ha kau misinale. ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe haʻu ai ha toko nima ʻo kinautolu ke ʻaʻahi ki he fāmili Koda. Ko e toko ua ʻo kinautolu, ko Lloyd Barry mo Percy Iszlaub, naʻá na talanoa faka-Pilitānia ʻo feʻunga nai mo e taki miniti ʻe hongofulu ki he faʻahinga naʻa nau fakatahataha ʻi he falé. Naʻe ʻiloa ʻa Maud ko ha tuofefine Kalisitiane ki he kau misinalé pea naʻe hā mahino ʻa hono fakalototoʻaʻi ia ʻe he feohí. Ko e taimi ia naʻe ueʻi ai au ke ako ʻa e lea faka-Pilitāniá.
ʻI he tokoni ʻa e kau misinale faivelengá, naʻe māmālie ai ʻa ʻeku hoko ʻo mahinoʻi ʻa e ngaahi moʻoni faka-Tohitapu tefitó. Naʻá ku maʻu ʻa e ngaahi tali ki heʻeku ngaahi fehuʻi naʻá ku ʻeke mei heʻeku kei siʻí. ʻIo, ʻoku ʻomai ʻe he Tohitapú ʻa e ʻamanaki ʻo e moʻui taʻengata ʻi ha māmani palataisí pea mo e palōmesi ʻo ha toetuʻu ʻa e “kakai kotoa pe ʻoku ʻi he ngaahi faʻitoka.” (Sione 5:28, 29; Fakahā 21:1, 4) Naʻá ku fakamālō kia Sihova ʻi hono ʻai ke malava ha ʻamanaki pehē fakafou ʻi he feilaulau huhuʻi ʻa hono ʻAló, ʻa Sīsū Kalaisi.
Ngaahi Ngāue Fakateokalati Fakafiefia
Mei Tīsema 30, 1949, ki Sanuali 1, 1950, naʻe fai ai ʻa e ʻuluaki ʻasemipilī fakateokalati ʻi Siapaní ʻi he ʻapi misinale ʻi Kobe. Naʻá ku ʻalu ki ai mo Maud. Ko e fuʻu fale lahí naʻe maʻu ia ki muʻa ʻe ha Nasi pea naʻe ʻi ai ha mātanga fakaueʻiloto ai ʻo e Tahi Loto-Fonuá mo e Motu Awaji. ʻI hono maʻu ha ʻilo fakangatangata ʻo e Tohitapú, naʻe siʻi ʻa e meʻa naʻá ku mahinoʻi ʻi he meʻa naʻe leaʻakí. Neongo ia, naʻe ueʻi loloto au ʻe he kau misinalé, ʻa ia naʻa nau feohi tauʻatāina mo e kakai Siapaní. Ko e toko 101 fakakātoa ne nau maʻu ʻa e malanga maʻá e kakaí ʻi he ʻasemipilī ko ení.
Taimi nounou ʻi he hili iá, naʻá ku fili ai ke kau ʻi he malaʻe fakafaifekaú. Naʻe fiemaʻu ʻa e loto-toʻa ke u ʻalu ai mei he fale ki he falé, he naʻá ku natula mā. ʻI he pongipongi ʻe taha, naʻe haʻu ai ʻa Tokoua Lloyd Barry ki homau falé ke ʻave au ʻi he ngāue fakafaifekaú. Naʻá ne kamata ʻi he fale hoko mai pē kia Tuofefine Koda. Naʻá ku meimei toitoi pē ʻi hono tuʻá lolotonga ʻeku fanongo ki heʻene tuʻuakí. ʻI heʻeku ʻalu ʻo malanga hono tuʻo uá, naʻá ku ngāue ai mo e ongo misinale kehe ʻe toko ua. Naʻe fakaafeʻi ai kimautolu ki loto ʻe ha fefine Siapani taʻumotuʻa, ʻo ne fanongo, pea ʻomai kia kimautolu taki taha ki mui ai ha ipu huʻakau. Naʻá ne loto-lelei ke fai ha ako Tohitapu ʻi ʻapi pea naʻe faifai pē ʻo ne hoko ko ha Kalisitiane papitaiso. Naʻe fakalototoʻa ʻa e sio ki heʻene fakalakalaká.
ʻI ʻEpeleli 1951, ko Tokoua Nathan H. Knorr, mei he ʻuluʻi ʻapitanga ʻi Brooklyn, naʻá ne fai ai ʻene ʻuluaki ʻaʻahi ki Siapaní. Ko e kakai nai ʻe toko 700 naʻe haʻu ki he malanga maʻá e kakaí naʻá ne fai ʻi he Holo Kyoritsu ʻi Kanda, Tōkiō. ʻI he fakataha makehe ko ení, naʻe fiefia ai ʻa e tokotaha kotoa naʻa nau maʻu iá ʻi hono tukuange mai ʻa e pulusinga faka-Siapani ʻo e Taua Leʻo. ʻI he māhina hoko maí, naʻe ʻaʻahi mai ai ʻa Tokoua Knorr ki Kobe, pea ʻi he fakataha makehe ʻi aí, naʻá ku papitaiso ai ʻi hono fakahāhā ʻo ʻeku fakatapui kia Sihová.
ʻI ha taʻu nai ʻe taha ki mui ai, naʻe fakalototoʻaʻi ai au ke u kau ki he ngāue fakafaifekau taimi-kakató, ʻa e ngāue tāimuʻá. Naʻe tokosiʻi pē ʻa e kau tāimuʻa ʻi Siapani he taimi ko iá, pea naʻá ku fifili ai pe ʻe lava fēfē ke u tauhi au. Naʻá ku toe fakakaukau ai fekauʻaki mo e meʻa ʻe hoko ki heʻeku vakai atu ki he nofo malí. Ka naʻá ku hoko he taimi ko iá ʻo ʻiloʻi ko e tauhi kia Sihová ʻoku totonu ke hoko ʻo muʻomuʻa ia ʻi heʻeku moʻuí, ko ia naʻá ku kau ai ki he ngāue tāimuʻá ʻi he 1952. Ko e meʻa fakafiefiá, naʻá ku malava ke ngāue konga taimi kia Tuofefine Koda lolotonga ʻa e ngāue tāimuʻá.
ʻI he taimi nai ko iá, ko hoku tuongaʻané, ʻa ia naʻá ku fakakaukau naʻe mate ʻi he taú, naʻá ne foki mai ki ʻapi mo hono fāmilí mei Taiuani. Naʻe ʻikai ʻaupito ke fakahaaʻi ʻe hoku fāmilí ha mahuʻingaʻia ʻi he lotu faka-Kalisitiané, ka ʻi he faivelenga fakatāimuʻá, naʻá ku kamata ai ke ʻave ʻemau ngaahi makasiní mo e fanga kiʻi tohi īkí kia kinautolu. Ki mui ai, naʻe hiki mai ai ʻa hoku tuongaʻané mo hono fāmilí ki Kobe koeʻuhi ko ʻene ngāué. “Kuó ke lau ʻa e ʻū makasiní?” ko ʻeku ʻeke ange ia ki hoku tokoua-ʻi-he-fonó. ʻI heʻeku ʻohovalé, naʻá ne tali mai, “Ko e ʻū makasini fakamānako ia.” Naʻá ne kamata ke ako ʻa e Tohitapú mo e taha ʻo e kau misinalé, pea ko hoku tokoua siʻisiʻí ʻa ia naʻá ne nofo mo kinautolú naʻá ne kau fakataha mo ia ʻi heʻene akó. ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻá na hoko fakatouʻosi ko e ongo Kalisitiane papitaiso.
Ueʻi ʻe he Fetokouaʻaki Fakavahaʻapuleʻangá
ʻIkai fuoloa mei ai, naʻá ku moʻutāfuʻua ʻi hono maʻu ha fakaafe ke kau ki he kalasi hono 22 ʻo e Akoʻanga Tohitapu Taua Leʻo ko Kiliatí. Ko Tokoua Tsutomu Fukase mo au ʻa e ʻuluaki mei Siapani ke fakaafeʻi ki he akoʻangá. ʻI he 1953, ki muʻa ke kamata ʻa e kalasí, naʻá ma malava ai ke kau ki he ʻAsemipilī ko e Sōsaieti ʻo e Māmani Foʻoú ʻi he Sitētiume Yankee ʻi Niu ʻIoke. Naʻe ueʻi lahi au ʻe he fetokouaʻaki fakavahaʻapuleʻanga ʻa e kakai ʻa Sihová.
ʻI he ʻaho hono nima ʻo e fakataha-lahí, ko e kau fakafofonga Siapaní, ko e tokolahi tahá ko e kau misinale, naʻe teu ai ke nau tui kīmono. Koeʻuhi ko e kīmono naʻá ku fakaheka ki muʻá naʻe ʻikai ke aʻu taimi totonu mai ia, naʻá ku kole ai ha kīmono ʻo Tuofefine Knorr kae toki fakafoki. Lolotonga ʻa e kongá naʻe kamata ke ʻuha, pea naʻá ku hohaʻa ai naʻa hoko ʻo viviku ʻa e kīmonó. ʻI he mōmeniti ko iá, naʻe hili fakaalaala mai ai mei hoku tuʻá ʻe ha tokotaha ha kote fakaʻuha. “ʻOkú ke ʻiloʻi ko hai ia?” ko e ʻeke mai ia ʻe ha tuofefine ʻe taha naʻe tuʻu ʻo hoko mai kiate aú. Naʻá ku toki ʻilo ki mui ko Tokoua Frederick W. Franz ia, ko ha mēmipa ʻo e Kulupu Pulé. He hokosia moʻoni ē ʻe au ʻa e tuʻunga māfana ʻo e kautaha ʻa Sihová!
Ko e kalasi hono 22 ʻa Kiliatí ko ha kalasi fakavahaʻapuleʻanga moʻoni ia, naʻe kau ki ai ha kau ako ʻe toko 120 mei he fonua ʻe 37. Neongo naʻe ʻi ai ha ngaahi faingataʻa ʻi he leá, naʻa mau fiefia kakato ʻi he fetokouaʻaki fakavahaʻapuleʻangá. ʻI ha ʻaho sinou ʻi Fepueli 1954, naʻá ku maʻu tohi fakamoʻoni ako ai pea mo ha vāhenga-ngāue ke foki ki Siapani. Ko ha kaungākalasi ko Inger Brandt, ko ha tuofefine Suēteni, naʻe teu ke hoko ko hoku hoa ngāué ʻi he Kolo Nagoya. Naʻá ma kau fakataha ʻi ai mo e kulupu ʻo e kau misinalé ʻa ia ne nau mavahe mei Kōlea koeʻuhi ko e taú. Ko e ngaahi taʻu siʻi naʻá ku fakamoleki ʻi he ngāue fakamisinalé naʻe mātuʻaki mahuʻinga kiate au.
Ngāue Fiefia ʻi he Tuʻunga ko ha Ongo Meʻa Mali
ʻI Sepitema 1957, naʻe fakaafeʻi ai au ke u ngāue ʻi he Pēteli ʻi Tōkioó. Ko ha fale papa fungavaka ua naʻe hoko ia ko e ʻōfisi vaʻa ʻi Siapaní. ʻI he vaʻá, naʻe ʻi ai ʻa e kau mēmipa pē ʻe toko fā, ʻo kau ai ʻa Tokoua Barry, ko e ʻovasia vaʻá. Ko e toenga ʻo e fāmilí ko e kau misinale. Naʻe vaheʻi au ke u fai ʻa e liliú mo e pulufu-tohí, pea pehē ki he fakamaʻa, fō, feimeʻatokoni, mo e hā fua.
Naʻe fakalahi ʻa e ngāue ʻi Siapaní, pea naʻe fakaafeʻi mai ʻa e fanga tokoua tokolahi ange ki he Pētelí. Ko e taha ʻo kinautolu naʻe hoko ia ko e ʻovasia ʻi he fakatahaʻanga ʻa ia naʻá ku kau ki aí. ʻI he 1966 ko e tokoua ko iá, ko Junji Koshino pea mo au naʻá ma mali. Hili ʻema malí, naʻe vaheʻi ai ʻa Junji ki he ngāue fakasēketí. Ko ha meʻa fakafiefia ia ke hoko ʻo ʻiloʻi ʻa e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine tokolahi ʻi heʻema fononga ki he ngaahi fakatahaʻanga kehekehé. Koeʻuhi naʻe vaheʻi kiate au ke u fai ha liliu, naʻá ku fai ia ʻi he ʻapi ko ia naʻá ma nofo ai ʻi he uiké. Lolotonga ʻa e fefonongaʻakí, naʻe pau ai ke ma toʻo holo ʻa e ngaahi tikisinale mamafa, tuku kehe ʻema kato letá mo e ngaahi kato kehé.
Naʻá ma fiefia ʻi he ngāue fakasēketí ʻo laka hake he taʻu ʻe fā peá ma sio ki he hokohoko atu ke tupu ʻa e kautahá. Naʻe hiki ʻa e vaʻá ki Numazu, pea ʻi ha ngaahi taʻu ki mui ai ki Ebina, ʻa ia ʻoku tuʻu ai ʻa e ngaahi fale vaʻa lolotongá. Ko au mo Junji kuó ma fiefia fuoloa ʻi he ngāue ʻi Pētelí, ʻo ngāue he taimí ni mo ha fāmili ʻo e kau mēmipa ʻe toko 600 nai. ʻI Mē 2002, naʻe kātoangaʻi ai ʻi he anga-ʻofa ʻe he ngaahi kaumeʻa ʻi Pētelí ʻa e fakamanatu ʻo e taʻu ʻe 50 ʻo ʻeku ngāue taimi-kakató.
Fiefia ke Sio ki he Tupú
ʻI heʻeku kamata tauhi kia Sihova ʻi he 1950, naʻe tokosiʻi ʻaupito ai ʻa e kau malangá ʻi Siapani. ʻI he taimi ní ʻoku laka hake ai ʻa e kau malanga ʻo e Puleʻangá ʻi he toko 210,000. Ko e moʻoni, ko e laui afe ʻo e faʻahinga hangē ha sipí kuo tohoakiʻi mai kia Sihova, ʻo hangē tofu pē ko aú.
Ko e fanga tokoua misinale ʻe toko fā mo e tuofefine naʻe ʻaʻahi mai kia kimautolu ʻi he fale ʻo Tuofefine Koda ʻi he 1949, pea pehē kia Tuofefine Maud Koda, kuo nau fakaʻosi faitōnunga kotoa honau ʻalunga ʻi he moʻuí. Pehē pē mo hoku tuongaʻané, ʻa ia naʻe hoko ko ha sevāniti fakafaifekau, pea mo hoku tokoua-ʻi-he-fonó, ʻa ia naʻe fiefia he ngāue tāimuʻá ʻo feʻunga mo e taʻu nai ʻe 15. Ko e hā ʻa e ʻamanaki ki he kahaʻú ki heʻeku ongo mātuʻá, ʻa ia ko ʻena maté naʻá ku manavahē ki ai ʻi heʻeku kei siʻí? Ko e palōmesi ʻa e Tohitapú ʻo e toetuʻú ʻokú ne ʻomai kia au ʻa e ʻamanaki mo e fakafiemālie.—Ngāue 24:15.
ʻI heʻeku sio atu ki he kuohilí, ʻoku ou ongoʻi ko ʻeku fetaulaki mo Maud ʻi he 1941 ko ha taimi ia ʻo ha liliu mahuʻinga ki heʻeku moʻuí. Kapau naʻe ʻikai te u fetaulaki mo ia ʻi he taimi ko iá pea kapau naʻe ʻikai te u tali ʻa ʻene fakaafe ke toe ngāue ange kiate ia ʻi he hili ʻa e taú, ne u meimei nofo pē ʻi heʻemau faama ʻi he kiʻi kolo mamaʻó pea ʻikai ai ha fetuʻutaki mo e kau misinalé ʻi he muʻaki ngaahi ʻaho ko iá. He fakamālō lahi ē ko au kia Sihova ʻi hono tohoakiʻi mai au ki he moʻoní fakafou ʻia Maud mo e muʻaki kau misinalé!
[Fakatātā ʻi he peesi 25]
Mo Maud Koda mo hono husepānití. Ko au ē ʻi muʻa he toʻohemá
[Fakatātā ʻi he peesi 27]
Mo e kau misinale mei Siapaní ʻi he Sitētiume Yankee ʻi he 1953. Ko au ē ʻi he taupotu ki toʻohemá
[Fakatātā ʻi he peesi 28]
ʻI Pēteli mo hoku husepānití, ʻa Junji