Talanoa ki he Moʻuí
Kītaki ʻi he Tuʻunga ko ha Sōtia ʻa Kalaisi
FAKAMATALA FAI ʻE YURII KAPTOLA
“ʻI he taimi ní ʻoku ou tuipau ʻokú ke maʻu moʻoni ʻa e tuí!” Ko e ngaahi lea ko iá naʻe haʻu ia mei ha matavai taʻeʻamanekina—mei ha ʻōfisa ʻi he kau tau Sovietí—pea ne nau ʻomi ai kiate au ha fakalototoʻa he taimi pē ko ia ne u fiemaʻu lahi taha aí. Naʻá ku fehangahangai mo ha tautea ngāue pōpula lōloa pea naʻá ku kōlenga tōtōivi ai kia Sihova ki ha tokoni. Naʻá ku fehangahangai mo ha fāinga lōloa ʻa ia ʻe fiemaʻu ki ai ʻa e kītaki mo e fakapapauʻi.
NAʻE fāʻeleʻi au ʻi ʻOkatopa 19, 1962, pea naʻá ku tupu hake ʻi he feituʻu fakahihifo ʻo ʻIukalainé. ʻI he taʻu tatau pē ko iá, ko ʻeku tamaí, ʻa ia naʻe toe ui foki ko Yurii, naʻá ne hoko ʻo fetuʻutaki mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻe vave ʻa ʻene hoko ko e ʻuluaki tokotaha lotu ia kia Sihova ʻi homau koló. Ko ʻene ngāué naʻe ʻikai ke taʻefakatokangaʻi ia ʻe he kau ʻofisiale ʻa ia ne nau fakafepakiʻi e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.
Kae kehe, ko e tokolahi taha homau ngaahi kaungāʻapí, ne nau fakaʻapaʻapaʻi ʻa ʻeku ongo mātuʻá koeʻuhi ko hona ngaahi ʻulungāanga faka-Kalisitiané pea mo ʻena tokanga ki he niʻihi kehé. Naʻe ngāueʻaki ʻe heʻeku ongo mātuʻá ʻa e faingamālie kotoa pē ke fakahūhū ai kiate au mo hoku fanga tuofāfine ʻe toko tolú ha ʻofa ki he ʻOtuá ʻi ha taʻu kei siʻi, pea naʻe tokoniʻi ai au ʻe he meʻá ni ke fehangahangai mo e ngaahi pole lahi ne u fetaulaki mo ia ʻi he ʻapiakó. Ko ha pole pehē ʻe taha naʻe malanga hake ia ʻi he taimi naʻe fiemaʻu ai ki he fānau ako taki taha ke tui ha fakaʻilonga ke fakapapauʻi ai ko e taha ia ʻo e fānau kominiusi ʻa Lēnini ʻi ʻOkatopá. Koeʻuhi ko hoku tuʻunga tuʻu-ʻatā faka-Kalisitiané, naʻe ʻikai ai ke u tui ʻa e fakaʻilongá pea ko ia ne u ʻiloa ai ʻi he hoko ʻo kehé.—Sione 6:15; 17:16.
Ki mui ai, ʻi he taimi naʻá ku ʻi he kuleiti ai hono tolú, ko e kotoa ʻo e fānau akó naʻe fiemaʻu ke nau kau ki ha kautaha Kominiusi maʻá e toʻutupú naʻe ui ko e Kau Paionia Kei Siʻí. ʻI he ʻaho ʻe taha naʻe ʻave ai ʻemau kalasí ki tuʻa ki he loto malaʻe ʻo e ʻapiakó ki hono kātoangaʻi ʻo e hū ko ia ʻo kau ki aí. Naʻá ku fakatuʻatamaki ki ai, ʻo ʻamanekina ʻe hoko ʻo manukiʻi mo tafuluʻi au. Ko e tokotaha kotoa tuku kehe au ne nau ʻomi ʻenau sikaafi Paionia kulokula foʻoú mei ʻapi, pea naʻe tuʻu laine ʻa e fānau akó ʻi ha ʻotu lōloa ʻi muʻa ʻi he pule akó, kau faiakó, pea mo e kau mēmipa ʻo e ngaahi kalasi lalahí. ʻI he taimi naʻe tala ange ai ki he kau mēmipa ʻo e kalasi lalahí ke haʻi takatakai ʻa e ʻū sikāfí ʻi honau kiá, naʻá ku punou hifo ʻo sio ki lalo, ʻi he ʻamanaki ʻe ʻikai tokanga mai ha taha.
ʻAve ki he Ngaahi Pilīsone Mamaʻo
ʻI he taimi naʻá ku taʻu 18 aí, naʻe tauteaʻi au ke u ngāue pōpula taʻu ʻe tolu koeʻuhi ko ʻeku tauhi maʻu ʻa e tuʻunga tuʻu-ʻatā faka-Kalisitiané. (Aisea 2:4) Naʻá ku ngāue ʻi he ʻuluaki taʻú ʻi he kolo ko Trudovoye, ʻi he vahefonua Vinnitskaya ʻo ʻIukalainé. ʻI heʻeku ʻi aí, naʻá ku fetaulaki ai mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova kehe ʻe toko 30 nai. Naʻe vaheʻi tautau toko ua ai kimautolu ki he ngaahi kulupu ngāue mavahe, he naʻe loto ʻa e kau maʻu mafaí ke taʻofi kimautolu mei he feohi fakatahá.
ʻI ʻAokosi 1982, ko Eduard—ko ha toko taha Fakamoʻoni ʻe taha—naʻe ʻave lēlue fakataha ia mo au ʻi he ngaahi kā pōpula ki he tafaʻaki fakatokelau ʻo e ngaahi Moʻunga Ural fakataha mo ha kulupu kau pōpula kehe. ʻI he ʻaho ʻe valu ne mau kītaki ai ʻi he ngaahi tuʻunga mātuʻaki vela mo feʻefiʻefihi ki muʻa ke mau toki aʻu ki he Pilīsone ʻo Solikamsk, ʻi he vahefonua Permskaya. Naʻe vaheʻi au mo Eduard ki he ongo loki pilīsone kehekehe. ʻI he uike ʻe ua ki mui ai, naʻe ʻave au ʻo mamaʻo atu ki he tokelaú ki Vels, ʻi he feituʻu Krasnovishersky.
Naʻe aʻu ʻemau meʻalelé ki ai ʻi he lolotonga ʻa e poʻulí pea naʻe fuʻu fakapōpōʻuli ʻaupito. Neongo ʻa e fakapoʻulí, naʻe fekauʻi ʻe ha ʻōfisa ʻemau kulupú ke kolosi vaka ʻi ha vaitafe. Naʻe ʻikai lava ke mau sio ki he vaitafé pe ko e vaká! Neongo ia, naʻa mau fāifononga kui holo ai ʻo faifai pē ʻo mau tūkia ʻi ha vaka, ka neongo ʻemau ilifiá, naʻa mau malava pē ʻo fāifononga ʻo kolosi he vaitafé. ʻI heʻemau aʻu pē ki he matāfanga ʻe tahá, naʻa mau huʻu ai ki ha maama naʻe hā mai ʻi ha foʻi māʻolunga ofi ai, ʻa ia naʻa mau maʻu ai ha ngaahi tēniti siʻisiʻi pē. Naʻe pau ke hoko eni ko homau ʻapi foʻoú ia. Naʻá ku nofo ʻi ha tēniti lahilahi fakataha mo e kau pōpula kehe ʻe toko 30 nai. Lolotonga ʻa e faʻahitaʻu momokó, naʻa mau kātekina ai ʻa e tūʻulu he taimi ʻe niʻihi ʻa e fua māfaná ki he tikilī mainasi Selosiasi ʻe 40, pea naʻe ʻomi ʻe he tēnití ha fiemālie siʻisiʻi pē. Ko e ngāue tefito ia ʻa e kau pōpulá ko hono tā hifo ʻa e ʻuluʻakaú, ka naʻá ku ngāue au ia ʻi hono langa ʻa e fanga kiʻi fale maʻá e kau pōpulá.
Aʻu Mai ʻa e Meʻakai Fakalaumālié ki Homau Nofoʻanga Mavahé
Ko au pē ʻa e tokotaha Fakamoʻoni naʻe ʻi he nofoʻanga ko iá; ka naʻe ʻikai ke liʻaki au ʻe Sihova. ʻI he ʻaho ʻe taha naʻe tau mai ai ha fakamoimoi mei heʻeku faʻeé, ʻa ia naʻá ne kei nofo ʻi ʻIukalaine hihifo. ʻI he taimi naʻe fakaava hake ai ʻe ha kaʻate ʻa e kofukofú, ko e meʻa pē naʻá ne ʻuluaki sio ki aí ko ha kiʻi Tohi Tapu siʻisiʻi. Naʻá ne toʻo hake ia pea kamata huke holo ʻa e ngaahi pēsí. Ne u feinga ke fakakaukauʻi ha meʻa ke leaʻaki ʻa ia ʻe maluʻi ai ʻa e koloa fakalaumālie ko ʻení naʻa faifai angé pea faʻao. “Ko e hā eni?” ko e ʻeke fakatahamuhamu mai ia ʻa e kaʻaté. Ki muʻa ke u fakakaukauʻi ha foʻi tali ki aí, naʻe tali atu ʻe ha ʻinisipēkita naʻe tuʻu ofi mai: “ʻŌ! Ko e tikisinale ʻena ia.” Naʻe ʻikai ke u leaʻaki ha meʻa. (Koheleti 3:7) Naʻe hakule ʻe he ʻinisipēkitá ʻa e toenga ʻo e fakamoimoí peá ne ʻomai leva ia kiate au fakataha mo e Tohi Tapu mahuʻingá. Naʻá ku fuʻu fiefia ʻaupito pea naʻá ku ʻoange ai kiate ia ha ngaahi foʻi nati mei heʻeku kofukofú. ʻI he taimi ne u maʻu ai ʻa e fakamoimoi ko ʻení, ne u ʻiloʻi ai naʻe ʻikai ke ngalo au ʻia Sihova. Naʻá ne fakaaʻu loto-fiefoaki mo tokanga mai ki heʻeku ngaahi fiemaʻu fakalaumālié.—Hepelu 13:5.
Malanga ʻo ʻIkai Foʻi
ʻI ha ngaahi māhina siʻi ki mui ai, naʻá ku ʻohovale ke maʻu ha tohi mei ha tokoua Kalisitiane ʻa ia naʻe tukupōpula ʻi ha kilomita ʻe 400 nai ʻa hono mamaʻó. Naʻá ne kole mai kiate au ke kumi ki ha tangata ʻa ia naʻá ne fakahāhā ʻa e mahuʻingaʻia pea naʻá ne ʻi he taimi nai ko ení ʻi he kemi ʻa ia ne u ʻi aí. Ko hono fai ko ia ʻo ha tohi taʻefakapulipuli peheé naʻe taʻefakapotopoto ia, koeʻuhí he ko ʻemau ngaahi tohí naʻe vakaiʻi ia. ʻOku ʻikai ha ofo, naʻe ui au ʻe he taha ʻo e kau ʻōfisá ki hono ʻōfisí peá ne fakatokanga mālohi mai kiate au ke ʻoua ʻe malanga. Naʻá ne ʻomai leva ha pepa ke u fakamoʻoni ai ʻo pehē te u taʻofi hono vahevahe atu ʻa ʻeku ngaahi tuí ki he niʻihi kehé. Naʻá ku tali ki ai ʻo pehē naʻe ʻikai te u mahinoʻi pe ko e hā ʻoku totonu ai ke u fakamoʻoni ʻi ha faʻahinga fakamatala peheé, koeʻuhí he kuo ʻosi ʻilo ia ʻe he tokotaha kotoa ko e taha au ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá ku fakalau ki ai ko e kau pōpula kehé ne nau loto ke ʻilo pe ko e hā e ʻuhinga naʻe tukupōpula ai aú. Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku totonu ke u tala ange kiate kinautolú? (Ngāue 4:20) Naʻe ʻiloʻi ʻe he ʻōfisá ʻe ʻikai lava ke ne fakailifiaʻi au, ko ia naʻá ne fili ai ke fakamavaheʻi au. Naʻe ʻave au ki ha toe kemi ʻe taha.
Naʻe ʻave ai au ki he kolo ko Vaya, ʻa ia naʻe kilomita ʻe 200 ʻa hono mamaʻó. ʻI aí naʻe fakaʻapaʻapaʻi ʻe he kau pulé ʻa ʻeku tuʻu faka-Kalisitiané pea ne nau vaheʻi ai au ki he ngāue ʻikai fakakautaú—ʻuluakí ko ha tufunga, pea hoko ki aí ko ha tokotaha ngāue fakaʻuhila. Ka naʻe ʻomi ʻe he ngaahi ngāue ko ʻení ʻa ʻenau ngaahi pole pē ia ʻa kinautolu. ʻI ha tuʻunga ʻe taha, naʻe tuʻutuʻuni mai ai kiate au ke toʻo ʻeku ngaahi meʻangāué pea ʻalu ki he kalapu ʻo e koló. ʻI he taimi ne u aʻu atu aí, naʻe fiefia ʻa e kau sōtia ʻi he kalapú he sio mai kiate aú. Naʻá nau maʻu ha ngaahi palopalema ʻi hono feingaʻi ʻa e ʻū māmá naʻa nau teuteuʻi ʻa e ngaahi fakatātā fakaekautau kehekehe ke ngāue fakalelei. Ne nau fiemaʻu ai au ke tokoni kiate kinautolu ʻi hono fakaleleiʻi ʻa e ʻū meʻá koeʻuhí naʻa nau teuteu ki he kātoanga fakataʻu ʻo e ʻAho ʻo e Kau Tau Kulokulá. ʻI he hili ha fakakaukau ʻi he lotu ʻo fekauʻaki mo e meʻa ke faí, ne u tala ange ai kiate kinautolu ʻe ʻikai lava ke u fai ia ʻe au ʻa e faʻahinga ngāue ko iá. Naʻá ku ʻoange kiate kinautolu ʻa ʻeku ʻū meʻangāué peá u ʻalu au. Naʻe līpooti au ki he tokoni talēkitá, pea ʻi heʻeku ʻohovalé naʻá ne fanongo ki he ngaahi lāunga fekauʻaki mo aú peá ne tali atu: “ʻOku ou fakaʻapaʻapaʻi ia ʻi heʻene fai peheé. Ko e tangata ia ʻo e tefitoʻi moʻoni.”
Fakalototoʻa mei ha Matavai Taʻeʻamanekina
ʻI Sune 8, 1984, ʻi he hili ha taʻu kakato ʻe tolu ʻo e tukupōpulá, naʻe tuku ange au. ʻI heʻeku foki ki ʻIukalainé, naʻe pau ai ke lēsisita au ʻi he kau taú ʻi he tuʻunga ko ha pōpula ki muʻa. Naʻe tala mai kiate au ʻe he kau ʻōfisá ʻe toe fakamāuʻi au ʻi he māhina ʻe ono mei ai pea ʻe lelei ange kiate au ke u mavahe fakaʻaufuli mei he vahefonuá. Ko ia naʻá ku mavahe ai mei ʻIukalaine pea faifai atu pē ʻou maʻu ha ngāue ʻi Lativia. ʻI ha taimi naʻá ku malava ai ke malanga mo feohi pea mo e kulupu tokosiʻi ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa ia naʻa nau nofo ʻi loto mo takatakai ʻi Riga, ʻa e kolomuʻá. Kae kehe, ʻi he hili ha taʻu pē ʻe taha, naʻe toe ui au ki he ngāue fakakautaú. ʻI he ʻōfisi naʻe ʻi ai ʻa e lisí, naʻá ku tala ange ai ki he ʻōfisá naʻá ku ʻosi fakafisi au ia mei he ngāue fakakautaú. ʻI he talí, naʻá ne kaikaila: “ʻOkú ke ʻiloʻi moʻoni ʻa e meʻa ʻokú ke faí? Ta sio angé ki he meʻa te ke leaʻaki ki he lafitani kēnoló!”
Naʻá ne fakafeʻao au ki ha loki ʻi he fungavaka hono uá ʻa ia naʻe taʻutu ai ʻa e lafitani kēnoló ʻi mui ʻi ha tēpile lōloa. Naʻá ne fanongo fakalelei kiate au ʻi heʻeku fakamatalaʻi ʻa hoku tuʻungá pea naʻá ne tala mai leva naʻe kei ʻi ai pē ʻa e taimi ke u toe fakakaukauʻi ai ʻa ʻeku filí ki muʻa ke fehangahangai mo e kōmiti tauhi lisí. ʻI heʻema mavahe atu mei he ʻōfisi ʻo e lafitani kēnoló, ko e ʻōfisa naʻá ne muʻaki tafuluʻi aú naʻá ne lea moʻoni mai: “ʻI he taimi ní ʻoku ou tuipau ʻokú ke maʻu moʻoni ʻa e tuí!” ʻI he taimi naʻá ku tuʻu ai ʻi muʻa ʻi ha kōmiti fakakautaú, naʻá ku toe fakahāhā ai ʻa ʻeku tuʻu-ʻataá, pea ʻi he taimi ko iá, ne nau tuku ange ai au.
Lolotonga e taimi ko iá, naʻá ku nofo ʻi ha fale tauhi-kauako. ʻI he efiafi ʻe taha, naʻá ku fanongo ai ki ha tukituki leʻo-siʻi ʻi he matapaá. Naʻá ku fakaava ia pea ʻilo ai ha tangata ʻokú ne tui ha suti pea toʻotoʻo mo ha kato. Naʻá ne fakafeʻiloaki mai ia, ʻo pehē: “Ko ʻeku haʻú mei he Ngāue Maluʻi ʻa e Puleʻangá. ʻOku ou ʻilo ʻokú ke maʻu ha ngaahi faingataʻa pea ʻokú ke teu atu ke fakamāuʻi koe ʻi he fakamaauʻangá.” “ʻIo, ʻoku moʻoni ia,” ko ʻeku talí ange ia. Naʻe hoko atu ʻa e tangatá: “ʻE lava ke mau tokoniʻi koe ʻo kapau te ke loto-lelei ke fengāueʻaki mo kimautolu.” “ʻIkai, ʻe ʻikai malava ia,” ko ʻeku leá ia. “Te u kei nofoʻaki mateaki pē au ia ki heʻeku ngaahi tui faka-Kalisitiané.” ʻI he ʻikai ha toe feinga ke fakalotoʻi aú, naʻá ne ʻalu.
Foki ki Pilīsone, Foki ki he Malangá
ʻI ʻAokosi 26, 1986, naʻe tautea au ʻe he Fakamaauʻanga Fakapuleʻanga ʻo Riga ke u ngāue pōpula taʻu ʻe fā, pea naʻe ʻave au ki he Pilīsone Lahi ʻo Riga. Naʻa nau tuku au ʻi ha loki pōpula lahi fakataha mo ha kau pōpula kehe ʻe toko 40, pea naʻá ku feinga ai ke malanga ki he tokotaha kotoa pē ʻi he lokí. Naʻe taukaveʻi ʻe he niʻihi ʻoku nau tui ki he ʻOtuá; pea ko e niʻihi kehé naʻa nau kata pē. Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe fakatahataha ʻa e kau tangatá ʻo fakakulukulupu, pea ʻi he ʻosi ʻa e uike ʻe ua ko e kau taki ʻo e ngaahi kulupu ko ʻení ne nau tala mai kiate au ʻo pehē ʻoku ʻikai fakaʻatā au ia ke malanga, koeʻuhí he naʻe ʻikai te u muimui ki heʻenau ngaahi lao fakaekinautolu peé. Naʻá ku fakamatalaʻi ange naʻe tukupōpula au koeʻuhi ko e foʻi ʻuhinga tofu pē ko iá—naʻá ku moʻuiʻaki ha ngaahi lao kehe ia.
Naʻá ku hokohoko atu ai ke malanga fakapotopoto, pea ʻi he taimi ne u maʻu ai ha niʻihi ʻa ia naʻa nau hehema fakalaumālié, naʻá ku malava ai ke ako ʻa e Tohi Tapú mo e toko fā ʻo kinautolu. Lolotonga ʻemau fetalanoaʻakí, naʻa nau hiki ʻa e ngaahi akonaki Fakatohitapu tefitó ʻi ha kiʻi pepa nouti. ʻI ha ngaahi māhina siʻi ki mui ai, naʻe ʻave au ki ha kemi maluʻi lahi ʻi Valmiera, ʻa ia naʻá ku ngāue ai ko ha tokotaha ngāue fakaʻuhila. ʻI aí naʻá ku malava ai ke ako ʻa e Tohi Tapú mo ha toe tokotaha ngāue fakaʻuhila kehe ʻa ia naʻá ne hoko ʻi he taʻu ʻe fā ki mui aí ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.
ʻI Maʻasi 24, 1988, naʻe ʻave ai au mei he kemi maluʻi lahí ki ha kemi nofoʻanga naʻe ofi ai. Naʻe hoko eni ko ha tāpuaki moʻoni, koeʻuhí he naʻá ne fakaʻatā ai au ke u tauʻatāina lahi ange. Naʻe vaheʻi au ke u ngāue ʻi he ngaahi tuʻuʻanga langa kehekehe, pea naʻá ku siofi maʻu ai pē ha ngaahi faingamālie ke malanga. ʻI he taimi lahi, naʻá ku mamaʻo ai mei he kemí, ʻo malanga ʻo toki tuku pē kuo fuoloa e poʻulí, ka naʻe ʻikai ke u maʻu ia ʻe au ha ngaahi faingataʻa ʻi he taimi ne u foki ai ki he nofoʻangá.
Naʻe tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻa ʻeku ngaahi feingá. Naʻe nofo ha Kau Fakamoʻoni tokosiʻi ʻi he ʻēliá, ka ʻi he koló ʻataʻatā pē naʻe ʻi ai ʻa e tokotaha pē, ko Vilma Krūmin̗a—ko ha tuofefine naʻe matuʻotuʻa. Ko au mo Tuofefine Krūmin̗a naʻe kamata ke ma fakahoko ha ngaahi ako Tohi Tapu lahi pea mo e toʻutupú. ʻI he taimi ki he taimi, naʻe folau mai ai ʻa e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine mei Riga ke kau ʻi he ngāue fakafaifekaú, pea naʻe toe ōmai foki mo e kau tāimuʻa tuʻumaʻu mei Leningrad (St. Petersburg he taimí ni). ʻAki ʻa e tokoni ʻa Sihová, ne mau kamata ai ʻa e ngaahi ako Tohi Tapu lahi, pea naʻe vave ai ʻa ʻeku hū ki he ngāue tāimuʻá, ʻo līʻoa ai ʻa e houa ʻe 90 he māhina ki he ngāue fakamalangá.
ʻI ʻEpeleli 7, 1990, naʻe toe fakataimitēpileʻi ai ʻa ʻeku keisí ke toe siviʻi ʻi he Fakamaauʻanga maʻá e Kakaí ʻi Valmiera. ʻI he kamata ʻa e hopó, ne u fakatokangaʻi atu ʻa e talatalaakí. Ko ha tangata kei siʻi eni ʻa ia naʻá ku talanoa ki ai ki muʻa ʻo fekauʻaki mo e Tohi Tapú! Naʻá ne fakatokangaʻi mai au ʻo ne malimali ka naʻe ʻikai te ne leaʻaki ha meʻa. ʻOku ou kei manatuʻi pē ʻa e meʻa naʻe tala mai kiate au ʻe he fakamāú he hopó ʻi he ʻaho ko iá: “ʻE Yurii, ko e fili ko ia ke tukupōpula ʻi he taʻu ʻe fā kuohilí naʻe taʻefakalao ia. Naʻe ʻikai totonu ke nau fakahalaiaʻi koe.” Fakafokifā pē, naʻá ku tauʻatāina!
Ko ha Sōtia ʻa Kalaisi
ʻI Sune 1990, naʻá ku toe fiemaʻu ai ke lēsisita ʻi he ʻōfisi lisí koeʻuhi ke maʻu ai ha fakangofua ke nofo ʻi Riga. Naʻá ku hū ai ʻi he ʻōfisi tatau pea naʻe ʻi ai mo e tēpile tatau ʻa ia ʻi he taʻu ʻe fā kuohilí ne u tala ange ai ki he lafitani kēnoló ʻe ʻikai ke u ngāue ʻi he sōtiá. ʻI he taimi ko ʻení, naʻá ne tuʻu hake ke feʻiloaki mo au, ʻo ma lulululu, peá ne lea mai: “Ko ha tuʻunga fakamā ia ʻa e pau ko ia ke ke fehangahangai mo e kotoa ʻo e ʻū meʻa ko ʻení. ʻOku ou fakamolemole atu ʻi heʻene hoko ʻo peheé.”
Naʻá ku tali atu: “Ko e sōtia au ʻa Kalaisi, pea kuo pau ke u moʻui ʻo fakatatau ki he fekau naʻe tuku mai kiate aú. ʻAki ʻa e tokoni mei he Tohi Tapú, ʻe lava mo koe foki ke ke maʻu fiefia ʻa e meʻa kuo talaʻofaʻaki mai ʻe Kalaisi ki hono kau muimuí—ko ha moʻui fiefia pea mo ha kahaʻu taʻengata.” (2 Timote 2:3, 4) Naʻe tali mai ʻa e kēnoló: “ʻIkai fuʻu fuoloa atu naʻá ku fakatau ha Tohi Tapu, pea ʻoku ou lau ia ʻi he taimí ni.” Naʻe ʻiate au ʻa e tohi Te Ke Malava ʻo Moʻui Taʻengata he Palataisi ʻi he Māmaní.a Naʻá ku fakaava ia ki he vahe ʻoku lāulea ai ki he fakaʻilonga ʻo e ngaahi ʻaho fakaʻosí pea fakahaaʻi ai kiate ia ʻa e anga ʻo e fekauʻaki ʻa e kikite Fakatohitapú mo hotau taimí. ʻI he houngaʻia lolotó ne toe lulululu ai mo au ʻa e kēnoló peá ne fakahaaʻi ʻa ʻene ʻamanaki lelei mai ʻe ʻi ai ʻa e lavameʻa ʻi heʻeku ngāué.
ʻI heʻene aʻu mai ki he taimi ko ʻení naʻe hinehina moʻoni ʻa e loto ʻataʻataá ki ha ututaʻu ʻi Lativia. (Sione 4:35) ʻI he 1991, naʻá ku kamata ai ke ngāue ʻi he tuʻunga ko ha mātuʻa ʻi he fakatahaʻangá. Ko e mātuʻa pē ʻe toko ua naʻe fakanofo ʻi he fonuá kātoa! ʻI ha taʻu ki mui ai, ko e fakatahaʻanga pē ko ia ʻi Lativiá naʻe vaheʻi ia ʻo ua—ko e taha naʻe ʻi he lea faka-Lativiá pea ko e taha naʻe ʻi he lea faka-Lūsiá. Naʻá ku maʻu ʻa e monū ke ngāue mo e fakatahaʻanga Lūsiá. Ko e tupú naʻe fuʻu vave ʻaupito, ʻa ia ʻi he taʻu hono hokó naʻe vahe tolu ai ʻemau fakatahaʻangá! ʻI heʻeku vakai ko ia ki he kuohilí, ʻoku hā mahino naʻe tataki ʻe Sihova tonu ʻa ʻene fanga sipí ki heʻene kautahá.
ʻI he 1998, naʻe fakanofo ai au ke u ngāue ko ha tāimuʻa makehe ʻi Jelgava, ko ha kolo naʻe kilomita ʻe 40 ki he fakatongahihifo ʻo Riga. ʻI he taʻu tatau ko iá, naʻá ku hoko ai ko e fuofua tokotaha mei Lativia ke fakaafeʻi ke ʻalu ki he Akoʻanga Ako Fakafaifekau naʻe fakahoko ʻi he lea faka-Lūsiá ʻi Solnechnoye, ʻa ia naʻe ofi ki St. Petersburg, ʻi Lūsia. Lolotonga ʻa e ʻi he akoʻangá, naʻá ku hoko ai ʻo ʻiloʻi ʻa e mahuʻinga ko ia ke maʻu ha ongoʻi ʻofa ki he kakaí kae lava ke hoko ai ʻo lavameʻa ʻi he ngāue fakafaifekaú. Ko e meʻa naʻe tautefito ʻa ʻene maongo kiate aú, ʻo mahulu ia ʻi he ngaahi meʻa naʻe akoʻi kiate kimautolu ʻi he akoʻangá, ko e ʻofa pea mo e tokanga naʻe fakahāhā kiate kimautolu ʻe he fāmili Pētelí mo e kau faiako naʻe ʻi he akoʻangá.
Naʻá ku aʻu ki ha toe meʻa mahuʻinga ʻi heʻeku moʻuí ʻi he 2001 ʻi he taimi naʻá ku mali ai pea mo Karina, ʻa ia ko ha fefine Kalisitiane fakaʻofoʻofa. Naʻe kau fakataha ʻa Karina mo au ʻi he ngāue taimi-kakato makehé, pea ʻi he ʻaho kotoa pē naʻe fakalototoʻa kiate au ʻi he taimi ne u sio ai ki hoku uaifí ʻi heʻene foki mai mei he malaʻe ngāué ʻokú ne fiefia lahí. Ko e moʻoni, ko ha tuʻunga fakafiefia lahi ia ke tauhi kia Sihova. Ko e ngaahi hokosia fakamamahi ʻi he malumalu ʻo e puleʻanga Kominiusí naʻe akoʻi mai ai kiate au ke falala fakaʻaufuli kiate Ia. Ko ha faʻahinga feilaulau pē ʻoku ʻaonga ʻo kapau ʻoku fakaʻamu ʻe ha taha ke tauhi ʻa e tuʻunga fakakaumeʻa ʻa Sihová pea poupou ki hono tuʻunga-haú. Ko hono tokoniʻi ko ia ʻa e niʻihi kehé ke ako ʻo fekauʻaki mo Sihová kuó ne ʻomi ai ki heʻeku moʻuí ʻa e taumuʻa. Kuo hoko ia ko ha lāngilangi fakaofo kiate au ke tauhi kia Sihova “ʻo tāu mo e sotia lelei ʻa Kalaisi.”—2 Timote 2:3.
[Fakamatala ʻi lalo]
a Pulusi ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ka ʻoku ʻikai ke toe pulusi ia ʻi he taimí ni.
[Fakatātā ʻi he peesi 10]
Naʻe tauteaʻi au ke u ngāue pōpula ʻi he taʻu ʻe fā mo ngāue pōpula ʻi he Pilīsone Lahi ʻo Riga
[Fakatātā ʻi he peesi 12]
Ko au mo Karina ʻi he ngāue fakafaifekaú