Pāsiliai ko ha Tangata Naʻá Ne ʻIloʻi ʻa Hono Ngataʻangá
‘KOEʻUMAʻA ke u hoko ai pe ko e kavenga ki he ʻafió na?’ Ko e tangata taʻu 80 naʻá ne leaʻaki ʻeni kia Tuʻi Tēvita ʻo ʻIsilelí ko Pāsiliai. ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú ko ha “matapule lahi ʻaupito ia,” ʻo ʻikai ha veiveiua koeʻuhí ko ʻene tuʻumālié. (2 Samiuela 19:32, 35) Naʻe nofo ʻa Pāsiliai ʻi he fonua ko Kiliatí, ko ha vahefonua moʻungaʻia ʻi he fakahahake ʻo e Vaitafe Sioataní.—2 Samiuela 17:27; 19:31.
Ko e hā e ngaahi tuʻunga naʻe hoko ʻi he taimi naʻe leaʻaki ai ia ʻe Pāsiliai kia Tēvitá? Pea ko e hā naʻe lea pehē ai ʻa e tangata taʻumotuʻá ni?
Angatuʻu ki he Tuʻí
Naʻe ʻi he tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻa Tēvita. Naʻe toʻo ʻe hono foha ko ʻApisalomé ʻa e taloní hili ia ʻene ‘kaihaʻasi ʻa e loto ʻo e kau tangata Isilelí.’ Naʻe mahino ʻe ʻikai ke fakahaofi ʻe ʻApisalome ha taha naʻe mateaki ki heʻene tamaí. Ko ia naʻe mavahe ai ʻa Tēvita mo ʻene kau tamaioʻeikí mei Selusalema. (2 Samiuela 15:6, 13, 14) ʻI he aʻu ʻa Tēvita ki Mehanemí, ko ha feituʻu ʻi he fakahahake ʻo Sioataní, naʻe tokoniʻi ia ʻe Pāsiliai.
Naʻe foaki nima-homo ʻe Pāsiliai mo e ongo tangata kehe ʻa e ngaahi meʻa naʻe fiemaʻu ʻe Tēvitá. Naʻe fakahāhā ʻe he kau tangata mateaki ʻe toko tolú ni ʻa ʻenau mahinoʻi ʻa hono tuʻunga faingataʻá ʻi heʻenau tala ange kia Tēvita mo ʻene kau tangatá: “Siʻi kakai kuo nau halofia, mo ongosia, mo fieinua, heʻenau ʻalu ʻi he toafa.” Naʻe fai ʻe Pāsiliai, Sopi mo Makili ʻa e meʻa kotoa ne nau malavá ke fakalato ʻa e ngaahi fiemaʻu ko iá ʻaki hono ʻoange kia Tēvita mo ʻene kau tangatá ʻa e ngaahi mohenga, uite, paʻale, mahoaʻa, uite kuo tunu, piini fuo lalahi, lenitile, hone, pata, sipi mo e ngaahi tokonaki kehe.—2 Samiuela 17:27-29.
Naʻe fakatuʻutāmaki ʻa e tokoni kia Tēvitá. Naʻe hā mahino ʻe ʻikai ke tuku taʻetauteaʻi ʻe ʻApisalome ha taha pē naʻá ne fai ha tokoni ki he tuʻi totonú. Ko ia ai, ʻi hono fakahāhā ʻa e mateaki kia Tēvitá, ko hono fakahāhā ia ʻe Pāsiliai ʻa e loto-toʻá.
Liliu ʻa e Tuʻungá
ʻIkai fuoloa mei ai, naʻe fetaulaki ʻa e kau tau angatuʻu ʻa ʻApisalomé mo e kau tangata ʻa Tēvitá. Naʻe hoko ai ha tau ʻi he vaotā ʻo ʻIfalemí, ʻo ngalingali ʻi ha feituʻu ofi ki Mehanemi. Naʻe ikunaʻi ʻa e kau tau ʻa ʻApisalomé, “pea naʻe lahi ʻa e to ʻi he ʻaho ko ia.” Neongo naʻe feinga ʻa ʻApisalome ke hola, ʻikai fuoloa naʻe tāmateʻi ia.—2 Samiuela 18:7-15.
Naʻe toe foki ai ʻa Tēvita ki hono tuʻunga ko e tuʻi taʻealalava ke poleʻi ʻo ʻIsilelí. Naʻe ʻikai kei nofo ai ʻa hono kau muimuí ko e kau hola holo. Tānaki atu ki ai, ko ʻenau mateaki kia Tēvitá naʻa nau maʻu ai ʻa e fakaʻapaʻapa mo e houngaʻia.
ʻI he teu ke foki ʻa Tēvita ki Selusalemá, naʻe ʻalu hifo ʻa e “Kiliati ko Pasiliai mei Lokelimi, ʻo ne aʻa ʻi Sioatani mo e tuʻi ke moimoiʻi ia ʻi he meʻa ko é ʻi Sioatani.” ʻI he taimi ko iá, naʻe fakaafeʻi ai ʻe Tēvita ʻa e taʻumotuʻa ko Pāsiliaí: “Ta aʻa mo au, kau tauhi koe ʻi hoku fale ʻi Selusalema.”—2 Samiuela 19:15, 31, 33.
ʻIo, naʻe houngaʻia lahi ʻa Tēvita ʻi he tokoni naʻe fai ʻe Pāsiliaí. ʻOku ngalingali naʻe ʻikai ke loto pē ʻa e tuʻí ke fakapaleʻi ia ʻaki hono ʻoange ha ngaahi koloa fakamatelie. Naʻe ʻikai ke fiemaʻu ʻe Pāsiliai koloaʻia ia ʻa e faʻahinga tokoni ko iá. Naʻe loto nai ʻa Tēvita ia ke ʻave ia ki he lotoʻā fakatuʻí koeʻuhi ko e ngaahi ʻulungāanga ʻoku taau ke fakahīkihikiʻi ʻo e tangata taʻumotuʻá ni. Ko hono maʻu ha lakanga tuʻumaʻu ʻi aí ʻe ʻoange ai kiate ia ʻa e ngeia, ʻo fakafaingamālieʻi ai ʻa Pāsiliai ke ne maʻu ʻa e ngaahi monū ʻo e kaumeʻa mo e tuʻí.
Anga-Fakanānā mo e Vakai Totonu
ʻI he tali ki he fakaafe ʻa Tuʻi Tēvitá, naʻe pehē ʻe Pāsiliai: “ʻOku toe fiha ʻa e ngaahi ʻaho ʻo e ngaahi taʻu o ʻeku moʻui kau ʻalu hake ai mo e tuʻi ki Selusalema. Kuo u valungofulu taʻu he ʻaho ni: honou kei ongoʻi ha lelei mo ha kovi? hono kei ifo ki hoʻo tamaioʻeiki ko au ʻa e meʻa ʻoku ou kai mo ia ʻoku ou inu? honou kei tokanga ki he leʻo ʻo e kau tangata hiva mo e kau fefine hiva?” (2 Samiuela 19:34, 35) Ko ia ai, naʻe fakafoki anga-fakaʻapaʻapa ʻe Pāsiliai ʻa e fakaafé ʻo ʻikai te ne tali ha monū fisifisimuʻa. Ka ko e hā hono ʻuhingá?
Ko e ʻuhinga nai ʻe taha ki he fili ʻa Pāsiliaí ko ʻene taʻumotuʻá mo e ngaahi fakangatangata ʻoku haʻu fakataha mo iá. Naʻe ongoʻi nai ʻe Pāsiliai kuo toe siʻi ʻene moʻuí. (Sāme 90:10) Naʻá ne ʻosi fai ʻa e meʻa naʻá ne lavá ke tokoni kia Tēvita, ka naʻá ne toe ʻiloʻi foki ʻa hono ngaahi fakangatangata tupu mei he taʻumotuʻá. Naʻe ʻikai fakaʻatā ʻe Pāsiliai ʻa e fakakaukau ki he ongoongoá mo e tuʻu-ki-muʻá ke ne taʻofi ai ia mei hono fakafuofuaʻi totonu ʻa ʻene ngaahi malavá. ʻI he ʻikai hangē ko ʻApisalome sio tuʻungá, naʻe fakahāhā fakapotopoto ʻe Pāsiliai ʻa e anga-fakanānaá.—Palovepi 11:2.
Ko ha toe ʻuhinga nai ʻe taha ki he fili ʻa Pāsiliaí ko ʻene loto ke ʻoua ʻe fakafaingataʻaʻiaʻi ʻe hono ngaahi fakangatangatá ʻi ha faʻahinga founga ʻa e ngāue ʻa e tuʻi kuo fakanofo ʻe he ʻOtuá. Naʻe ʻeke ʻe Pāsiliai: “Koeʻumaʻa ke hoko ai pe ʻa hoʻo tamaioʻeiki ko au ko e kavenga ki he ʻafio ʻa e tuʻi?” (2 Samiuela 19:35) Neongo naʻá ne kei poupou pē kia Tēvita, ʻoku ngalingali naʻe tui ʻa Pāsiliai ʻe fakahoko lelei ange ʻe ha tangata kei talavou ʻa e ngaahi ngāue naʻe vaheʻi angé. ʻI he hangehangē nai ko ʻene ʻuhingá ki hono fohá, naʻe pehē ʻe Pāsiliai: “Ko hoʻo tamaioʻeiki ko Kimami ena; tuku ke aʻa ia mo e ʻafio ʻa e tuʻi, pea ke fai kiate ia ʻa e meʻa ʻe ha lelei ki ho finangalo.” ʻI he ʻikai ke ʻitá, naʻe tali ʻe Tēvita ʻa e fokotuʻu ko ʻení. Kae ki muʻa ke ne aʻa ʻi Sioataní, naʻe “ʻuma ʻa e tuʻi kia Pasiliai, ʻo ne tapuakiʻi ia.”—2 Samiuela 19:37-39.
Fiemaʻu ʻa e Mafamafatataú
ʻOku fakamamafaʻi ʻe he talanoa kia Pāsiliaí ʻa e fiemaʻu ʻo e mafamafatataú. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoku ʻikai totonu ke tau fakafoki ha monū ʻo e ngāué pe fakaʻehiʻehi mei he kakapa atu ki ai koeʻuhí ko ʻetau loto ke moʻui fakafiefiemālie pē pe ko e ʻikai ongoʻi taau ke fua ʻa e fatongiá. ʻE lava ke fakakakato ʻe he ʻOtuá ʻetau taʻekakató kapau te tau falala kiate ia te ne ʻomi ʻa e mālohi mo e poto.—Filipai 4:13; Semisi 4:17; 1 Pita 4:11.
ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoku fiemaʻu ke tau ʻiloʻi ʻa hotau ngataʻangá. Ko e fakatātaá, mahalo pē ʻoku ʻosi femoʻuekina ʻaupito ha Kalisitiane ʻi he ngaahi ngāue fakalaumālié. ʻOkú ne ʻiloʻi ko hono tali ha toe ngaahi monū lahi angé, ʻe iku ai ʻo ʻikai lava ke ne fakahoko ʻa e ngaahi fatongia Fakatohitapu hangē ko e tokonaki maʻa hono fāmilí. ʻI ha tuʻunga pehē, ʻikai ko haʻane fakahāhā ia ʻa e anga-fakanānaá mo e fakapotopotó ʻi heʻene fakafoki ʻa e ngaahi toe monū ko eé?—Filipai 4:5; 1 Timote 5:8.
ʻOku ʻomai ʻe Pāsiliai ha faʻifaʻitakiʻanga lelei, pea ʻoku totonu ke tau fakalaulauloto ki ai. Naʻá ne mateaki, loto-toʻa, nima-homo mo anga-fakanānā. Mahulu hake aí, naʻe fakapapauʻi ʻe Pāsiliai ke ne fakamuʻomuʻa ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá ʻi haʻaná.—Mātiu 6:33.
[Mape ʻi he peesi 15]
(Ki he konga tohi kuo fokotuʻu kakató, sio ki he tohi)
Naʻe fai ʻe Pāsiliai taʻu valungofulu ha fononga fakaongosia ke tokoni kia Tēvita
KILIATI
Lokelimi
Sūkote
Mehanemi
Vaitafe Sioatani
Kilikali
Sielikō
Selusalema
ʻIFALEMI
[Fakatātā ʻi he peesi 13]
Ko e hā naʻe fakafoki ai ʻe Pāsiliai ʻa e monū meia Tēvitá?