TAUHI ʻIATE KIMOUTOLU ʻA E FAKAKAUKAU FAKAEʻATAMAI ʻO KALAISÍ
“Ke mou maʻu ʻi homou lotolotongá ʻa e fakakaukau fakaeʻatamai tatau naʻe maʻu ʻe Kalaisi Sīsuú.”—LOMA 15:5, NW.
1. Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau feinga ke ohi ʻa e fakakaukau fakaeʻatamai ʻa Kalaisí?
“HAʻU kiate au,” ko e lea ia ʻa Sīsū Kalaisí. “Ako meiate au, he ʻoku ou anga-malū mo loto-fakatōkilalo, pea te mou maʻu ha fakaivifoʻou ʻi hoʻomou moʻuí.” (Mt. 11:28, 29, NW) Ko e fakaafe fakalotomāfaná ni ʻoku fakamatalaʻi lelei ai ʻa e fakakaukau fakaeʻatamai anga-ʻofa ʻa Sīsuú. ʻOku ʻikai ha tangata ʻe lava ke hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ange ia ke muimui ki ai. Neongo ko e ʻAlo māfimafi ia ʻo e ʻOtuá, naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e kaungāongoʻi mo e fakaalaala, tautefito ki he faʻahinga ko ia naʻe faingataʻaʻiá.
2. Ko e hā ʻa e ngaahi tafaʻaki ʻo e fakakaukau ʻa Sīsuú te tau lāulea ki aí?
2 ʻI he akó ni mo e kupu ʻe ua hoko maí, te tau lāulea ai ki he founga ʻe lava ai ke tau fakatupulekina pea tauhi maʻu ʻa e fakakaukau fakaeʻatamai tatau mo ia naʻe maʻu ʻe Sīsuú pea tapua atu ʻi heʻetau moʻuí ʻa e “ʻatamai ʻo Kalaisí.” (1 Kol. 2:16, NW) Te tau sivisiviʻi ʻa e tafaʻaki tefito ʻe nima: Ko e anga-malū mo e anga-fakatōkilalo ʻa Sīsuú, ko ʻene anga-leleí, ko ʻene talangofua ki he ʻOtuá, ko ʻene loto-toʻá mo ʻene ʻofa tuʻuloá.
Ako mei he Anga-Malū ʻa Kalaisí
3. (a) Ko e hā ʻa e lēsoni ʻe taha ʻi he anga-fakatōkilaló naʻe akoʻi ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá? (e) Naʻe anga-fēfē ʻa e fakafeangai ʻa Sīsuú ʻi he taimi naʻe fakahāhā ai ʻe heʻene kau ākongá ʻa e vaivaí?
3 Ko Sīsū, ʻa e ʻAlo haohaoa ʻo e ʻOtuá, naʻá ne haʻu loto-lelei ki he māmaní ke ngāue ʻi he lotolotonga ʻo e kakai taʻehaohaoa mo angahalaʻia. Ko e niʻihi ʻo e faʻahinga ko iá naʻa nau tāmateʻi ia ki mui. Neongo ia, naʻe tauhi maʻu pē ʻe Sīsū ʻa ʻene fiefiá mo e mapuleʻi-kitá. (1 Pita 2:21-23) Ko e “sio fakamamaʻu” ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú ʻe lava ke tokoniʻi ai kitautolu ke tau fai ʻa e meʻa tatau ʻi he taimi ʻoku uesia ai kitautolu ʻi he ngaahi fehālaaki mo e taʻehaohaoa ʻa e niʻihi kehé. (Hep. 12:2) Naʻe fakaafeʻi ʻe Sīsū ʻa ʻene kau ākongá ke nau ‘kau fakataha mo ia ʻi he fua ʻo e ʻioké’ pea ako ai meiate ia. (Mt. 11:29, NW) Ko e hā naʻe lava ke nau akó? Ko e meʻa ʻe taha, ko Sīsuú naʻe anga-malū, pea naʻá ne kātakiʻi ʻa ʻene kau ākongá neongo ʻenau ngaahi fehālaakí. ʻI he pō ki muʻa ke ne pekiá, naʻe fufulu ʻe Sīsū ʻa honau vaʻé, ʻo akoʻi ai kia kinautolu ha lēsoni ʻi he hoko ʻo “loto fakatōkilalo” ʻa ia heʻikai ʻaupito ngalo ʻia kinautolu. (Lau ʻa e Sione 13:14-17.) Ki mui ai, ʻi he taimi naʻe ʻikai lava ai ʻa Pita, Sēmisi mo Sione ke hanganaki “leo,” naʻe kaungāongoʻi ʻa Sīsū ʻo ʻiloʻi ʻa ʻenau vaivaí. “Saimone, oku ke mohe?” ko ʻene ʻeké ia. “Mou [hanganaki] leo bea lotu, telia naa lavaʻi akimoutolu e he ahiahi. Koe mooni oku fie fai e he laumalie, ka oku vaivai ae kakano.”—Mk. 14:32-38, PM.
4, 5. ʻE lava fēfē ke tokoniʻi kitautolu ʻe he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú ke tau fekuki ai mo e ngaahi fehālaaki ʻa e niʻihi kehé?
4 ʻOku fēfē ʻetau fakafeangaí kapau ʻoku feʻauʻauhi mai ha kaungātui, ʻitangofua, pe tuai ke tali ʻa e akonaki mei he kau mātuʻá pe ko e “tamaioeiki agatonu mo boto”? (Mt. 24:45-47, PM) Lolotonga ʻoku tau mateuteu nai ke tali ʻa e ngaahi tōʻonga fakakakanó ko ha meʻa anga-maheni ia ʻi he māmani ʻo Sētané, ko e sio ki he ngaahi taʻehaohaoa pehē ʻi he lotolotonga ʻo hotau fanga tokouá ʻe tautefito ʻene lava ke hoko ko e meʻa faingataʻá. Kapau ʻoku tau ʻitangofua ʻi he ngaahi fehālaaki ʻa e niʻihi kehé, ʻoku fiemaʻu ke tau ʻeke hifo, ‘ʻE lava fēfē ke u tapua lelei ange ʻa e “ʻatamai ʻo Kalaisí”?’ Feinga ke manatuʻi naʻe ʻikai ke mamahi ʻa Sīsū ʻi heʻene kau ākongá, naʻa mo e taimi naʻa nau fakahāhā ai ha tuʻunga vaivai fakalaumālié.
5 Fakakaukau angé ki he tuʻunga ʻo e ʻapositolo ko Pitá. ʻI he taimi naʻe fakaafeʻi ai ʻe Sīsū ʻa Pita ke ne hifo mai mei he vaká ʻo luelue ange kiate Ia ʻi he fukahi vaí, naʻe fai moʻoni ia ʻe Pita ʻi ha taimi nounou. Naʻá ne sio leva ki he matangí pea kamata ke ne ngoto. Naʻe kamata ke ʻita ʻa Sīsū ʻo ne pehē ange: “Sai ʻaupito! Tuku ke hoko ia ko ha lēsoni kiate koe”? ʻIkai! “Pea mafao atu leva ʻe Sisu hono nima, ʻo puke ia ʻo ne pehe ki ai, ʻA e tuivaivai, ko e ha naʻa ke talaʻa ai?” (Mt. 14:28-31) Ka ʻi ai ha taimi ʻe pau ai ke tau feangainga mo ha taʻetui ʻoku ngali hā mei ha tokoua, ʻe lava ke tau mafao atu hotau nimá ʻi he tuʻunga fakaefakatātā ʻo tokoniʻi ia ke ne toe maʻu ha tui? Ko ha lēsoni moʻoni ia ʻoku hā mahino ʻi he tōʻonga anga-malū ʻa Sīsū kia Pitá.
6. Ko e hā naʻe akoʻi ʻe Sīsū ki heʻene kau ʻapositoló fekauʻaki mo e feinga ke tuʻu-ki-muʻá?
6 Naʻe toe kau foki ʻa Pita ʻi he toutou fekīhiaki ʻa e kau ʻapositoló pe ko hai ʻoku lahi taha ʻia kinautolú. Ko Sēmisi mo Sione naʻá na loto ke tangutu ʻa e taha ʻi he toʻomataʻu ʻo Sīsuú pea ko e taha ʻi hono toʻohemá ʻi hono Puleʻangá. ʻI he taimi naʻe fanongo ai ki ai ʻa Pita mo e kau ʻapositolo kehé, naʻa nau kamata ke ʻita. Naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū ʻoku ngalingali ne nau maʻu ʻa e fakakaukau ko ení mei he sōsaieti ʻa ia ne nau tupu hake aí. ʻI heʻene ui mai kinautolú, naʻá ne pehē: “ʻOku mou ʻilo pe, ko kinautolu ʻoku pule ki he Senitaile ʻoku nau fakafieʻeiki ki he kakai, pea ko honau kau maʻolunga ʻoku nau fakamoʻulaloaʻi ʻa e kakai. Ka ʻe ʻikai pehe ʻiate kimoutolu: ka ko ia ʻoku ne holi ke hoko ko e lahi ʻiate kimoutolu te ne nofo ko homou sevaniti; pea ko ia ʻoku ne holi ke tuʻukimuʻa ʻiate kimoutolu te ne nofo ko hoʻomou tamaioʻeiki.” Naʻe hoko atu leva ʻa Sīsū ʻo fakahaaʻi ʻa ʻene faʻifaʻitakiʻangá tonu: “ʻO hange foki ko e Fanautama ʻa Tangata naʻe ʻikai te ne haʻu ke maʻu sevaniti, ka ke sevaniti pe ʻe ia, pea ke tuku ʻene moʻui ke huhuʻiʻaki ha tokolahi, heʻene fetongi kinautolu.”—Mt. 20:20-28.
7. ʻE lava fēfē ke tau tokoni taki taha ki he fāʻūtaha ʻi he fakatahaʻangá?
7 ʻI he fakakaukauloto atu ki he fakakaukau fakaeʻatamai fakatōkilalo ʻa Sīsuú ʻe lava ke tokoni ia ke tau ‘ʻai kitautolu ʻoku tau siʻi ange’ ʻi he haʻohaʻonga ʻo hotau fanga tokouá. (Luke 9:46-48, NW) Ko e fai peheé ʻoku tokoni ia ki he fāʻūtahá. Ko Sihova, ʻi heʻene hangē ha tamai ʻo ha fuʻu fāmili tokolahí, ʻokú ne fiemaʻu ʻa ʻene fānaú ke nau “nofo fakataha ʻi he fāʻūtaha,” ke nau feʻofoʻofani. (Sāme 133:1, NW) Naʻe lotu ʻa Sīsū ki heʻene Tamaí ke hoko ʻo fāʻūtaha ʻa e kau Kalisitiane moʻoni kotoa pē, koeʻuhi ke “ʻilo ʻe māmani naʻe fekau mai au ʻe hoʻo ʻAfio, pea kuo ke ʻofa kiate kinautolu, ʻo hange ko hoʻo ʻofa kiate au.” (Sione 17:23) Ko ia ai, ko ʻetau fāʻūtahá ʻoku tokoni ia ke fakaʻilongaʻi ai kitautolu ko e kau muimui ʻo Kalaisi. Ke maʻu ʻa e fāʻūtaha ko iá, kuo pau ke tau vakai ki he ngaahi taʻehaohaoa ʻa e niʻihi kehé ʻo hangē ko e vakai ki ai ʻa Kalaisí. Naʻe faʻa fakamolemole ʻa Sīsū, pea naʻá ne akoʻi ko e fakamolemolé pē ʻe toki lava ai ke fakamolemoleʻi kitautolú.—Lau ʻa e Mātiu 6:14, 15.
8. ʻOku lava ke tau ako ʻa e hā mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa e kau sevāniti vahaʻa taimi lōloa ʻa e ʻOtuá?
8 ʻE toe lava foki ke tau ako ʻa e meʻa lahi ʻi he faʻifaʻitaki ki he tui ʻa e faʻahinga ko ia kuo nau fakamoleki ʻa e ngaahi taʻu lahi ʻi he faʻifaʻitaki kia Kalaisí. ʻI he hangē ko Sīsuú, ko e faʻahingá ni ʻoku nau faʻa fakahāhā ʻenau mahinoʻi ʻa e ngaahi taʻehaohaoa ʻa e niʻihi kehé. Kuo nau ako ʻo ʻilo ko hono fakahāhā ʻa e manavaʻofa hangē ko Kalaisí ʻoku ʻikai ngata pē ʻi heʻene tokoniʻi kitautolu ke tau “fua ʻa e ngaahi vaivaiʻanga ʻo e kakai ʻoku ʻikai ke mālohí” ka ʻoku toe tokoni foki ia ki he fāʻūtahá. ʻIkai ko ia pē, ʻoku fakalotolahiʻi ai ʻa e fakatahaʻangá kotoa ke nau tapua atu ʻa e fakakaukau fakaeʻatamai ʻa Kalaisí. Naʻa nau loto ke fai ʻa e meʻa tatau maʻa honau fanga tokouá ʻo hangē ko ia naʻe loto ʻa e ʻapositolo ko Paulá ke fai ʻe he kau Kalisitiane ʻi Lomá: “ʻOfa ke hanga ʻe he ʻOtua ʻa ia ʻokú ne tokonaki mai ʻa e kātakí mo e fiemālié ʻo tuku kiate kimoutolu ke mou maʻu ʻi homou lotolotongá ʻa e fakakaukau fakaeʻatamai tatau naʻe maʻu ʻe Kalaisi Sīsuú, ke mou lava ai ʻi he fāʻūtaha ʻo fakalāngilangiʻi ʻi he ngutu taha ʻa e ʻOtua mo e Tamai ʻa hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisí.” (Loma 15:1, 5, 6, NW) ʻIo, ko ʻetau lotu fāʻūtahá ʻoku ʻoatu ai ʻa e fakahīkihiki kia Sihova.
9. Ko e hā ʻoku tau fiemaʻu ai ʻa e laumālie māʻoniʻoní ke faʻifaʻitaki ai ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú?
9 Naʻe fakafehokotaki ʻe Sīsū ʻa e “loto-fakatōkilalo” mo e anga-maluú, ʻa ia ko e konga ia ʻo e fua ʻo e laumālie māʻoniʻoni ʻo e ʻOtuá. Ko ia ai, fakataha mo hono ako ʻa e faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú, ʻoku tau fiemaʻu ʻa e laumālie māʻoniʻoni ʻo Sihová, koeʻuhi ke tau lava ai ʻo faʻifaʻitaki lelei ki he faʻifaʻitakiʻanga ko iá. ʻOku totonu ke tau lotu ʻo kole ʻa e laumālie māʻoniʻoni ʻo e ʻOtuá pea feinga mālohi ke fakatupulekina ʻa hono fuá—“ko e ʻofa, fiefia, melino, kātaki-fuoloa, anga-lelei, lelei, tui, anga-malū, mapuleʻi-kita.” (Kal. 5:22, 23, NW) Ko ia ʻi he muimui ki he sīpinga ʻo e anga-fakatōkilalo mo e anga-malū naʻe tuku mai ʻe Sīsuú, te tau fakahōifuaʻi ai ʻa ʻetau Tamai fakahēvaní, ʻa Sihova.
Naʻe Anga-Lelei ʻa Sīsū ki he Niʻihi Kehé
10. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e anga-leleí?
10 Ko e anga-leleí foki ko ha konga ia ʻo e fua ʻo e laumālie māʻoniʻoní. Naʻe anga-lelei maʻu pē ʻa Sīsū ki he niʻihi kehé. Ko e faʻahinga kotoa ne nau kumi loto-moʻoni kia Sīsuú naʻa nau ʻiloʻi naʻá ne “tali lelei kinautolu.” (Lau ʻa e Luke 9:11.) Ko e hā ʻoku lava ke tau ako mei he anga-lelei naʻe fakahāhā ʻe Sīsuú? Ko ha tokotaha anga-lelei ʻoku anga-fakakaumeʻa, anga-fakaalaala, kaungāongoʻi mo manavaʻofa. Naʻe pehē ʻa Sīsū. Naʻá ne ongoʻi fakaʻofaʻia ʻi he kakaí “he naʻa nau nofo ongosia mo tukuhāusia, ʻo hange ko ha fanga sipi taʻe hanau tauhi.”—Mt. 9:35, 36.
11, 12. (a) Fakamatalaʻi ha fakatātā ʻo hono ngāueʻaki ʻe Sīsū ʻa e manavaʻofá. (e) Ko e hā ʻe lava ke ke ako mei he faʻifaʻitakiʻanga naʻe lāulea ki ai hení?
11 ʻI he ongoʻi fakaʻofaʻia mo manavaʻofa ʻa Sīsuú, naʻá ne fai foki ki ai ʻa e ngāue. Fakakaukau angé ki ha fakatātā ʻe taha. ʻI he taʻu lōloa ʻe 12, naʻe faingataʻaʻia ai ha fefine ʻi ha ʻau toto. Naʻá ne ʻiloʻi ʻi he malumalu ʻo e Lao ʻa Mōsesé, ko hono tuʻungá naʻe ʻai ai ia mo ha taha pē naʻe ala ange kiate ia ke taʻemaʻa fakaeouau. (Liv. 15:25-27) Neongo ia, ko e ongoongo mo e fakafōtunga ʻa Sīsuú kuo pau pē naʻe fakatuipauʻi ai ia te ne lava pea te ne loto ke fakamoʻui ia. Naʻá ne hanganaki pehē: “Kapau te u ala kiate ia, neongo ko hono kofu pe ē, ʻe fakamoʻui au.” ʻI heʻene feinga ke loto-toʻá, naʻá ne fai pehē pea naʻá ne ongoʻi ai pē kuó ne moʻui.
12 Naʻe lāuʻilo ʻa Sīsū ne ala ange ʻa e tokotaha kiate ia, pea naʻá ne fakasio takai holo pe ko hai. Ko e fefiné, ngalingali naʻá ne ilifia naʻa valokiʻi koeʻuhi ko ʻene maumauʻi ʻa e Laó, naʻá ne tō tetetete ʻi hono vaʻé ʻo fakamatala kotoa ki ai ʻa e moʻoni ʻo e meʻa naʻe hokó. Naʻe ngāhiʻi ʻe Sīsū ʻa e siʻi fefine faingataʻaʻia ko ení? Mole ke mamaʻo! “Ngaʻata,” ko ʻene lea fakafiemālié ia, “kuo fakamoʻui koe ʻe hoʻo tui; ʻalu ʻo fiemālie pē ā.” (Mk. 5:25-34) He fiemālie moʻoni kuo pau ne hoko kiate iá ʻi heʻene fanongo ki he ngaahi lea lelei ko iá!
13. (a) Naʻe anga-fēfē ʻa e kehe ʻa e fakakaukau ʻa Sīsuú mei he fakakaukau ko ia ʻa e kau Fālesí? (e) Naʻe anga-fēfē ʻa e tōʻongafai ʻa Sīsū ki he fānaú?
13 ʻI he ʻikai hangē ko e kau Fālesi loto-fefeká, naʻe ʻikai ʻaupito ngāueʻaki ʻe Kalaisi ʻa hono mafaí ke toe hilifaki atu ai ha kavenga ki he niʻihi kehé. (Mt. 23:4) ʻI hono kehé, naʻá ne akoʻi ʻi he anga-lelei mo e kātaki ʻa e niʻihi kehé ki he ngaahi founga ʻa Sihová. Ko Sīsuú ko ha kaungāfeohi manavaʻofa ia ki hono kau muimuí, naʻe ʻofa mo anga-lelei maʻu pē, ko ha kaumeʻa moʻoni. (Pal. 17:17; Sione 15:11-15) Naʻa mo e fānaú naʻa nau ongoʻi fiemālie ʻia Sīsū, pea ʻoku hā mahino naʻá ne ongoʻi fiemālie ʻia kinautolu. Naʻe ʻikai te ne fuʻu femoʻuekina ke taʻofi ai ʻa e meʻa naʻá ne faí kae fakamoleki ha taimi mo e fānaú. ʻI he taimi ʻe taha, ko ʻene kau ākongá, ʻi heʻenau kei ohi ʻa e ngaahi fakakaukau ki honau mahuʻingá ʻo hangē ko e kau taki lotu takatakai ʻia kinautolú, naʻa nau feinga ke taʻofi ʻa e kakaí mei heʻenau ʻomai ʻenau fānau īkí kia Sīsū ke ne ala kia kinautolú. Naʻe ʻikai ke fiefia ʻa Sīsū ʻi he pehē ʻa ʻene kau ākongá. Naʻá ne tala ange kia kinautolu: “Tuku pē ʻa e kau tamaiki ke nau haʻu kiate au; ʻoua ʻe taʻofi kinautolu: he ʻoku maʻa e faʻahinga ko ia ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtua.” Pea ʻi heʻene ngāueʻaki ʻa e fānaú ke ʻomai ai ha lēsoni mahuʻingá, naʻá ne pehē: “Ko au e, ʻoku ou tala atu, Ko ia ʻe ʻikai te ne tali ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtua ʻo hangē ko ha tamasiʻi, ʻe ʻikai ʻaupito hu ia ki ai.”—Mk. 10:13-15.
14. Ko e hā e ngaahi ʻaonga ʻoku maʻu ʻe he fānaú mei he mahuʻingaʻia ʻia kinautolú?
14 Fakakaukau angé ʻi ha mōmeniti fekauʻaki mo e anga ʻo e ongoʻi ki mui ʻa e niʻihi ʻo e fānau ko iá ʻi heʻenau hoko ʻo fuʻu tangata mo fuʻu fefiné, te nau manatuʻi ko Sīsū Kalaisí ‘naʻá ne hapai kinautolu, ʻo ne ʻai hono nimá kiate kinautolu, ʻo ne fuʻu tāpuekina.’ (Mk. 10:16) Ko e fānau foki ʻo e ʻaho ní te nau manatu ʻofa ki he kau mātuʻá mo e niʻihi kehe naʻa nau fakahāhā ʻa e mahuʻingaʻia ʻi he tuʻunga lelei mo taʻesiokita ʻia kinautolú. Ko e meʻa ʻoku toe mahuʻinga angé, mei he taʻu siʻí, ko e fānau ʻoku nau maʻu ʻa e tokanga moʻoni pehē ʻi he fakatahaʻangá ʻoku nau ako ai ko e laumālie ʻo Sihová ʻoku ʻi hono kakaí.
Fakahāhā ʻa e Anga-Leleí ʻi ha Māmani Anga-Kovi
15. Ko e hā ʻoku ʻikai totonu ai ke tau ʻohovale ʻi he ʻikai ha anga-lelei he ʻaho ní?
15 Ko e kakai tokolahi he ʻahó ni ʻoku nau ongoʻi ʻoku ʻikai hanau taimi ke fakahāhā ai ʻa e anga-lelei ki he niʻihi kehé. Ko ia ai, kuo pau ke fehangahangai fakaʻaho ʻa e kakai ʻa Sihová mo e laumālie ʻo e māmaní ʻi he ʻapiakó, ʻi he ngāué, lolotonga ʻa e fefonongaʻakí, pea ʻi he ngāue fakafaifekaú. Ko e ngaahi fakakaukau koví te tau loto-mamahi nai ai, ka ʻoku ʻikai totonu ke tau ʻohovale. Naʻe fakamānavaʻi ʻe Sihova ʻa Paula ke ne tomuʻa fakatokanga mai ko e moʻui ʻi he “kuonga fakamui” faingataʻa ko ení ʻe fetaulaki ai ʻa e kau Kalisitiane moʻoní mo e faʻahinga ʻa ia ko e kau “ʻofa kiate kinautolu pe, . . . ko e kau taeʻofa-ki-hoʻota.”—2 Tim. 3:1-3.
16. ʻE lava fēfē ke tau pouaki ʻa e anga-lelei hangē ko Kalaisí ʻi he fakatahaʻangá?
16 ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ko e ʻatimosifia ʻi loto ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiane moʻoní ʻoku ʻomai ai ha faikehekehe fakaivifoʻou mei he tuʻunga ʻo e māmani anga-koví. ʻI he faʻifaʻitaki kia Sīsuú, ko kitautolu taki taha ʻe lava ke tau tokoni ki he ʻatimosifia lelei ko iá. ʻE lava fēfē ke tau fai ia? Ko e ʻuluaki meʻá, ko e tokolahi ʻi he fakatahaʻangá ʻoku nau fiemaʻu ʻetau tokoní mo e fakalototoʻá koeʻuhi ʻoku nau fehangahangai mo e mahamahakí pe ko e ngaahi tuʻunga kovi kehe. ʻI he “kuonga fakamui” ko ení, ʻoku malanga hake nai ʻa e ngaahi palopalema pehē, ka ʻoku ʻikai ko ha meʻa foʻou ia. ʻI he taimi ʻo e Tohi Tapú, naʻe tofanga ai ʻa e kau Kalisitiané ʻi he ngaahi palopalema meimei tatau. Ko ia ai, ʻoku feʻungamālie ʻa e ngaahi ngāue tokoni he taimi ní mo ia naʻe fai ki he kau Kalisitiane naʻe moʻui he taimi ko iá. Ko e fakatātaá, naʻe ekinaki ʻa Paula ki he kau Kalisitiané ke nau “fakafiemalie ki he kau loto foi, boubou ae vaivai, ke mou faa katakiʻi kotoabe.” (1 Tes. 5:14, PM) ʻOku kau ki heni ʻa hono ngāueʻaki ʻa e anga-lelei hangē ko Kalaisí.
17, 18. Ko e hā ʻa e ngaahi founga ʻe niʻihi ʻe lava ke tau faʻifaʻitaki ai ki he anga-lelei ʻa Sīsuú?
17 ʻOku maʻu ʻe he kau Kalisitiané ʻa e fatongia ke ‘tali ʻi he anga-lelei ʻa honau fanga tokouá,’ ʻo tōʻongafai kia kinautolu hangē ko ia naʻe mei fai ʻe Sīsū kia kinautolú, ʻo fakahāhā ʻa e tokanga moʻoni ki he faʻahinga kuo tau ʻiloʻi nai ʻi he laui taʻú pea mo e faʻahinga ko ia kuo ʻikai ʻaupito ke tau fetaulaki mo ia ki muʻá. (3 Sione 5-8, NW) Hangē ko e tamuʻomuʻa ʻa Sīsū ʻi hono fakahāhā ʻa e manavaʻofa ki he niʻihi kehé, ʻoku totonu ke tau pehē pē mo kitautolu, ʻo hoko maʻu pē ko e fakaivifoʻou ki he niʻihi kehé.—Ai. 32:2; Mt. 11:28-30.
18 Ko kitautolu taki taha ʻe lava ke tau fakahāhā ʻa e anga-leleí ʻaki ʻa e mahuʻingaʻia lahi ʻi he lelei ʻa e niʻihi kehé. Kumi ki ha ngaahi founga mo e faingamālie ke fai pehē ai. Kakapa atu! “ʻI hoʻomou ʻofa ki he kainga lotu, fai ʻo hange ko ha kainga moʻoni,” ko e ekinaki ia ʻa Paulá, peá ne hoko atu “ʻi he fakaʻapaʻapa mou tāimuʻa kimoutolu.” (Loma 12:10) ʻOku ʻuhinga iá ke muimui ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Kalaisí, ʻo tōʻongafai ki he niʻihi kehé ʻi he loto-māfana mo e anga-lelei, ʻo ako ke fakahāhā ʻa e “ofa taʻeloi.” (2 Kol. 6:7 [6:6, PM]) Naʻe fakamatalaʻi ʻe Paula ʻa e ʻofa pehē hangē ko Kalaisí ʻo peheni: “Ko ʻOfa ʻoku ne angamokomoko, mo angalelei. Ko ʻOfa ʻoku ʻikai, te ne meheka, ʻoku ʻikai te ne fai pe ke ongoongoa, ʻoku ʻikai te ne fakafuofuolahi.” (1 Kol. 13:4) ʻI he ʻikai tukulotoa ʻa e ʻita ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné, ʻofa ke tau tokanga ki he ekinaki: “Mou angaʻofa muʻa ʻi hoʻomou feangai, mo manavaʻofa, pea mou fefakamolemoleʻaki, ʻo hange foki ko e ʻOtua ne ne fakamolemole kimoutolu ʻia Kalaisi.”—Ef. 4:32.
19. Ko e hā ʻa e ngaahi ola lelei ʻoku hoko ʻi hono fakahāhā ʻa e anga-lelei hangē ko Kalaisí?
19 Ko ʻetau feinga mālohi ke fakatupulekina mo fakahāhā he taimi kotoa pē pea ʻi he tuʻunga kotoa pē ʻa e anga-lelei hangē ko Kalaisí ʻoku ʻomai ai kia kitautolu ʻa e pale lahi. ʻE malava ai ʻa e laumālie ʻo Sihová ke ngāue tauʻatāina ʻi he fakatahaʻangá, ʻo fakatupulekina ai ʻa e fua lelei ʻo e laumālié. Tānaki atu ki ai, ʻi he taimi ʻoku tau muimui ai ʻi he sīpinga naʻe tuku mai ʻe Sīsuú pea tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke nau fai ʻa e meʻa tataú, ko ʻetau lotu fiefia mo fāʻūtahá ʻe ʻoatu ai ʻa e fiefia ki he ʻOtuá tonu. Ko ia ai, tau feinga mālohi maʻu pē ke tapua atu ʻa e anga-malū mo e anga-lelei ʻa Sīsuú ʻi heʻetau feangainga mo e niʻihi kehé.
ʻE Lava Ke Ke Fakamatalaʻi?
• Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sīsū naʻá ne “anga-malū mo loto-fakatōkilalo”?
• Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e anga-leleí?
• Ko e hā ʻa e ngaahi founga ʻe niʻihi ʻoku tau fakahāhā ai ʻa e anga-malū mo e anga-lelei hangē ko Kalaisí ʻi he māmani taʻehaohaoa ko ení?
[Fakatātā ʻi he peesi 8]
ʻI he taimi ʻoku vaivai ai ʻa e tui ʻa ha tokoua, hangē ko Pitá, te tau fakaaʻu ki ai ha tokoni?
[Fakatātā ʻi he peesi 10]
ʻE lava fēfē ke ke tokoni ke fakahāhā ʻa e anga-leleí ʻi he fakatahaʻangá?