ʻEke Heʻetau Kau Lautohí . . .
ʻOku faifakamoʻui ʻi he tui ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová?
▪ Kuo teʻeki ai ʻaupito faifakamoʻui ʻi he tui ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻI he hangē ko Sīsuú, ʻoku nau tui ko ʻenau ngāue tefitó ko hono malangaʻi ʻa e ongoongo lelei fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. ʻOku nau toe tui foki ko e kau Kalisitiane moʻoní ʻoku ʻiloʻi kinautolu, ʻikai ʻi he faifakamoʻui ʻi he tuí, ka ʻi he meʻa ʻoku mahuʻinga lahi mamaʻo ange.
Ke fakapapauʻí, ko e faifakamoʻui mahaki ʻi he manavaʻofá he ʻuluaki senituli T.S. ʻa ia naʻe fai ʻe Sīsū Kalaisí ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ia kia kitautolu kotoa. Naʻá ne ʻomai ai ha fakapapau ʻo pehē ʻi he malumalu ʻo ʻene pule ko e Tuʻi ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá, “ʻoku ʻikai ha nofo ai te ne pehe, ʻOku ou mahaki.”—Aisea 33:24.
Neongo ia, fēfē ʻi he ʻahó ni? Ko e kau faifakamoʻui ʻi he tuí he Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané pehē foki ʻi he ngaahi lotu ʻikai Kalisitiane ʻe niʻihi, ʻoku nau taukaveʻi ʻoku nau faifakamoʻui fakaemana. Ka, naʻe fakatokanga mamafa ʻa Sīsū tonu ki he faʻahinga tāutaha kuo nau taukaveʻi ʻoku nau “fai ae gaahi mea mana lahi” ʻi hono huafá. Naʻá ne pehē kia kinautolu: “Nae ikai aubito teu iloa akimoutolu: alu iate au akimoutolu oku fai kovi.” (Mātiu 7:22, 23, PM) Ko ia ai, ko e ngaahi mana tokua ʻoku fakahoko ʻe he kau faifakamoʻui ʻi he tuí ʻi onopōní ko e moʻoni ko ha fakaʻilonga ia ʻo e hōifua pe tāpuaki ʻa e ʻOtuá?
Fakakaukau ki he meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he Tohi Tapú fekauʻaki mo e ngaahi faifakamoʻui naʻe fakahoko ʻe Sīsuú. ʻI hono fakahoa ʻa e lēkooti Fakatohitapu ko iá mo e ngaahi founga ʻa e kau faifakamoʻui ʻi he tuí he ʻaho ní, ʻe lava ke tau ʻosi fakapapauʻi ai pe ʻoku mei he ʻOtuá ʻa e faifakamoʻui ʻi he tui ʻi onopōní.
Naʻe ʻikai ʻaupito ngāueʻaki ʻe Sīsū ʻa e faifakamoʻuí ko ha founga ia ke tohoakiʻi mai ʻaki ʻa e kau muimuí pe kau fanongo tokolahi. ʻI hono kehé, naʻá ne fakahoko ha ngaahi faifakamoʻui ʻo ʻikai vakai ki ai ʻa e kakaí. ʻI he ngaahi taimi lahi naʻá ne tala ki he faʻahinga naʻá ne fakamoʻuí ke ʻoua ʻe fakahā ʻa e maná ki ha taha.—Luke 5:13, 14.
Naʻe ʻikai ʻaupito ʻeke ʻe Sīsū ha totongi ki heʻene ngaahi maná. (Mātiu 10:8) Naʻe toe ʻi ai foki hono lēkooti alafalalaʻanga ʻo e lavameʻa. Ko e faʻahinga mahamahaki kotoa pē naʻe haʻu kiate iá naʻe fakamoʻui fakaʻaufuli kinautolu, pea ko e faifakamoʻuí naʻe ʻikai ke fakatuʻunga ia ʻi he tui ʻa e toko tahá. (Luke 6:19; Sione 5:5-9, 13) He ko ē, naʻe aʻu ʻo fokotuʻu hake ʻe Sīsū ʻa e maté!—Luke 7:11-17; 8:40-56; Sione 11:38-44.
Neongo naʻá ne fakahoko ʻa e ngaahi mana ko iá, ko e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsuú naʻe fakahangataha ia ʻo ʻikai ki hono fakatahatahaʻi ʻa e kau uluí fakafou ʻi he ngaahi tafaʻaki fakaeongo ʻo e ngāue fakaemaná. ʻI hono kehé, ko ʻene ngāue tefitó ko hono talaki ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Naʻe fokotuʻutuʻu ʻe Sīsū ʻa hono kau muimuí ke nau hoko ko e kau ngaohi ākonga, ʻa ia te nau akoʻi ʻa e niʻihi kehé fekauʻaki mo e ʻamanaki ʻo hono maʻu ha moʻui lelei haohaoa ʻi he malumalu ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá.—Mātiu 28:19, 20.
Ko hono moʻoní, ko e niʻihi ʻo e kau muimui ʻo Sīsū ʻi he ʻuluaki senitulí naʻa nau maʻu ha ngaahi meʻaʻofa makehe ʻo e faifakamoʻuí, ka naʻe pau ke ngata eni. (1 Kolinito 12:29, 30; 13:8, 13) Ko e kau Kalisitiane moʻoni he ʻaho ní ʻoku ʻiloʻi kinautolu, ʻo ʻikai ʻi he ngaahi ngāue faifakamoʻuí, ka ko e haʻi ʻo e ʻofa feilaulauʻi-kitá. (Sione 13:35) Ko e faifakamoʻui ʻi he tui ʻi onopōní kuo ʻikai ke tupu mei ai ha fāmili moʻoni ʻo e kau Kalisitiane mei he ngaahi matakali mo e ngaahi puipuituʻa kotoa pē ʻa ia ʻoku haʻi fakatahaʻi kinautolu ʻe he ʻofa peheé.
Kae kehe, ʻoku ʻi ai ha kulupu ʻo e kau Kalisitiané ʻa ia ʻoku nau fāʻūtaha ʻi ha haʻi ʻo e ʻofa ʻoku mālohi fau ʻo nau fakafisi ai mei ha fefakalotomamahiʻaki—pe ki ha taha kehe pē ʻi he meʻa ko iá—naʻa mo e lolotonga ʻo e ngaahi fepaki anga-fītaʻa taha ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá. Ko hai kinautolu? Ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻI māmani lahi, ʻoku ʻiloa ai kinautolu ʻi heʻenau fakahāhā ʻa e ʻofa faka-Kalaisí. Ko hono fakafāʻūtahaʻi ʻa e kakai ʻo e matakali, fonua, anga-fakafonua mo e puipuituʻa fakafaʻahinga kehekehé ko ha mana ia, hangē ko e laú, pea ʻoku ʻai pē ke malava iá ʻe he laumālie māʻoniʻoni ʻo e ʻOtuá. Ko e hā ʻoku ʻikai te ke maʻu ai ha taha ʻo ʻenau ngaahi fakatahá peá ke siotonu ai?
[Fakatātā ʻi he peesi 27]
Ko e kau faifakamoʻui ʻi he tui ʻi onopōní (ʻoku hā ʻi he toʻomataʻú) ʻoku nau maʻu moʻoni ʻa e poupou ʻa e ʻOtuá?